Maria Manner HS, Paavo Teittinen HS
2:00 | Päivitetty 6:48
NUORI mies saapui Suomeen Syyriasta vuonna 2016. Ennen pitkää hänestä kirjattiin rikosilmoitus.
Keskusrikospoliisi oli saanut tietää, että miestä muistuttava henkilö oli esiintynyt Isis-terroristijärjestön videolla. Siinä joukko eri ikäisiä sotilaita saa koulutusta rynnäkkökiväärit kädessään.
Poliisin tekemän kasvovertailun perusteella videolla esiintyi hyvin todennäköisesti kyseinen Suomeen saapunut parikymppinen mies.
Videolla maastopukuiset henkilöt tekevät ohjeistuksen mukaan taisteluharjoituksia. Taustalla soi terroristijärjestön tunnuslauluja. Videolla puhutaan liittymisestä kalifaattiin ja vääräuskoisten tappamisesta.
Näin videota kuvaillaan keskusrikospoliisin asiakirjassa.
Poliisi teki päätöksen: rikoksen tunnusmerkit eivät täyty.
SUOMEN LAIN mukaan kouluttautuminen terrorismirikosta varten on rikos. Mutta pelkkä aseellisen koulutuksen saaminen terroristijärjestöltä ei vielä riitä, jotta rikoksen tunnusmerkit täyttyvät.
Keskusteltuaan syyttäjän kanssa keskusrikospoliisi päätyi siihen, että videolla ei ollut kyseessä kouluttautuminen jonkin konkreettisen, yksilöitävissä olevan rikoksen tekemistä varten.
Päätöksessä todetaan, että koulutuksen tarkoituksena on ollut pikemminkin ylläpitää valmiutta tarpeen tullen tehdä rikos. Se ei ole Suomen lain mukaan rikos.
Tutkintaa ei jatkettu.
TAPAUS oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että siitä ylipäätään aloitettiin rikostutkinta.
Suomessa ei ole kahden viime vuoden aikana avattu lainkaan terrorismia koskevia rikostutkintoja, saati että tapauksia olisi päätynyt oikeuteen.
Terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on kyllä kiristetty. Suojelupoliisille on annettu lisää valtuuksia ja resursseja. Silti terrorismiasiat eivät ole johtaneet rikosprosesseihin. Edellinen terrorismirikoksia koskeva esitutkinta aloitettiin 2018. Se oli nimenomaan alussa mainittu kouluttautumisrikos.
Muissa Pohjoismaissa on langetettu terrorismista useampia tuomioita kuin Suomessa.
Suomessa on annettu vain yksi lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen. Se koski Turun puukotusiskua, jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä. Kolmessa muussa oikeuteen edenneessä terrorismitapauksessa syytteet ovat kaatuneet.
NYKYINEN tilanne on luonut jännitteitä viranomaisten välille.
Vuosi sitten
Helsingin Sanomat kertoi, että valtakunnansyyttäjäntoimiston ja suojelupoliisin välillä vallitsi erimielisyyttä terrorismitutkinnoista. Suomessa valtakunnansyyttäjä päättää rikostutkinnan aloittamisesta, jos kyseessä on ulkomaihin kohdistunut terrorismirikos. Myös kotimaisissa tapauksissa valtakunnansyyttäjän sana on painava.
Valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviaisen mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi.
Raija ToiviainenKUVA: VILMA RIMPELÄ / HS
”On ollut monia tapauksia, joissa esitutkintaa on harkittu, mutta emme pystyneet edes ylittämään sitä pientä syytä epäillä -kynnystä”, Toiviainen
sanoi tuolloin.
Suojelupoliisi puolestaan katsoi, että se on antanut tietoa vähintäänkin riittävästi esitutkintojen aloittamiseksi. Ja jos tutkintoja aloitettaisiin, tietoa myös saataisiin lisää.
Nyt Toiviainen sanoo, että tilanne on edelleen yhtä huono. Toiviaisen mukaan Supon välittämät tiedot ovat niin niukkoja, että esitutkintoja ei ole voitu lain mukaan aloittaa. Hän toteaa, että syyttäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin soveltaa lakia parhaan ymmärryksensä mukaan.
Ulkopuolisen on vaikea arvioida tilannetta, koska kyse on salaisista tiedoista.
YKSI terrorismitutkintoja hankaloittanut asia on se, että kansainvälisen tiedustelutiedon käyttöä on usein rajoitettu siten, että sitä ei saa luovuttaa syyttäjälle eikä käyttää oikeudenkäynnissä. Tämä johtuu siitä, että tiedon alkuperä ei saa paljastua. Valtakunnansyyttäjä ei siten saa käyttöönsä kaikkea mahdollista tietoa. Toisaalta keskusrikospoliisista sanotaan, että käyttörajoitukset eivät ole ratkaisevassa roolissa, sillä tutkintoja ei olisi käytettävissä olevilla tiedoilla voitu muutenkaan aloittaa.
Ainakin joissain tapauksissa konkreettista tietoa on ollut saatavilla enemmän. Tästä huolimatta esitutkinta on joko lopetettu tai sitä ei ole aloitettu lainkaan. Näin oli esimerkiksi alussa kerrotun kouluttautumisvideon tapauksessa.
Valtakunnansyyttäjän alaisuudessa toimiva valtionsyyttäjä
Tom Laitinen on erikoistunut terrorismirikoksiin. Hän oli mukana myös koulutusvideota koskevan tapauksen pohdinnassa.
Vaikka äkkiseltään voisi kuvitella, että tunnetun terroristijärjestön aseelliseen koulutukseen osallistuminen olisi rikollista, näin ei välttämättä ole. Laitinen sanoo, että mikä tahansa kouluttautuminen ei ole lain mukaan rangaistavaa.
”MEILLÄ lainsäädäntö on tekokeskeistä. Pitää pystyä yksilöidysti näyttämään, mitä konkreettista rikosta varten kouluttaudutaan”, Laitinen sanoo.
Kuka tahansa voi siis avoimesti osallistua vaikka Isisin sotilaskoulutukseen, kunhan ei ole näytettävissä, että koulutus tähtää jonkin tietynlaisen rikoksen tekemiseen. Sama pätee matkustamiseen terrorismirikoksen tekemistä varten. Viranomaisten pitää pystyä osoittamaan konkreettinen rikos, johon tähdätään. Aikaa, paikkaa ja kohdetta ei tarvitse tietää.
Käytännössä tällaisen yksilöidyn rikoksen näyttäminen voi olla Suomen viranomaisille mahdotonta. Eikä lopullinen rikos ole edes välttämättä koulutushetkellä tai konfliktialueelle matkustettaessa tiedossa.
Ilman varsinaista rikosepäilyä poliisi voi tehdä niin sanotun esiselvityksen, jossa se pyrkii selvittämään, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. Esiselvityksessä poliisin valtuudet ovat kuitenkin vähäiset.
Tämä on HS:n tietojen mukaan näkynyt konkreettisesti joidenkin Syyrian al-Holin leiriltä palanneiden naisten tapauksista. Keskusrikospoliisilla on naisista käynnissä esiselvitys.
Ainakin yksi ja mahdollisesti useampi leiriltä palannut nainen on kieltäytynyt tulemasta poliisin kuultavaksi. Ilman esitutkintaa poliisi ei voi heitä siihen velvoittaa. Asian käytännön merkitys on tosin rajallinen, koska naisilla olisi joka tapauksessa oikeus kieltäytyä sanomasta mitään, mikä voisi asettaa heidät syytteen vaaraan
Olennaisempaa on se, että ilman esitutkintaa poliisi ei voi käyttää pakkokeinoja, esimerkiksi puhelinkuuntelua, viestiliikenteen lukemista tai tarkkailua.
OVATKO Suomen terrorismilait sitten ajan tasalla?
Asia nousi esiin edellisen kerran vuosi sitten, kun hallitus teki päätöksen al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta.
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö vaati tuolloin kiristyksiä terrorismilakeihin. Sen jälkeen hallitus
aloitti asiasta selvityksen. Oikeusministeriö onkin esittänyt joitain tiukennuksia rikoslakiin.
Lakiin halutaan lisätä terrorismijärjestön toimintaan osallistuminen. Rangaistavaksi ei tule mikä tahansa osallistuminen, vaan terroristijärjestön rikollisen toiminnan kannalta keskeisen tehtävän hoitaminen. Myös kehottaminen tai houkuttelu värväytyä terroristiryhmään tai tehdä terrorismirikos olisi vastaisuudessa rangaistavaa.
Suojelupoliisin päällikkö
Antti Pelttari kiittelee esitettyjä kiristyksiä, mutta pitää niitä riittämättömänä. Suojelupoliisin mukaan koko rikoslain terrorismiluku pitäisi käydä läpi ja saattaa ajan tasalle.
Pelttarin mielestä Suomen terrorismilainsäädäntö on jäänyt jälkeen muista EU-maista.
”Rikosvastuu terrorismiasioissa ei toteudu, ja suurin syy siihen on lainsäädäntö”, Pelttari sanoo.
PELTTARIN MUKAAN Suomi on ainoa vierastaistelijailmiön laajemmin koskettama valtio, jossa yhtään Syyriaan matkustanutta ei ole tuomittu terrorismirikoksesta.
Suojelupoliisin mukaan Suomen tilanne terrorismitilanteen osalta on verrannollinen esimerkiksi Norjaan, jossa tuomioita on annettu viimeisen viiden vuoden aikana useita. Valtaosa Norjan tuomioista koskee terroristijärjestöön kuulumisesta.
”Joku selityshän tälle täytyy olla. Kun vierastaistelijoiden määrä ja viranomaisten tilannekuva on suurin piirtein sama, jäljelle jää lainsäädäntö ja osittain sen soveltaminen”, Pelttari sanoo.
Suomesta on suojelupoliisin arvion mukaan lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueille ainakin 80 ihmistä.
OIKEUSMINISTERIÖN asettaman työryhmän muistiossa kuitenkin todetaan, että Suomen terrorismilainsäädäntö on kattavaa suhteessa vertailumaihin. Arviointi on osittain hankalaa, sillä kyse ei ole pelkästään siitä, mitä rikosnimikkeitä lakiin on kirjattu.
Pelttarin mielestä käytännön kynnys terroristisen tarkoituksen näyttämiseksi on muodostunut Suomessa hyvin korkeaksi.
Suojelupoliisi laskee toimittaneensa keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana.
”Emme ole esitutkinnasta päättävä viranomainen, mutta mielestämme aika monessa tapauksessa olisi ylittynyt esitutkintakynnys, joka on Suomessa varsin matala. Jos esitutkintaa ei avata, jää saamatta tietoa, jonka perusteella voidaan päättää, pitääkö nostaa syyte.”
Suojelupoliisin listalla on nykyisin lähes neljäsataa terrorismintorjunnan kohdehenkilöä. He ovat ihmisiä, joilla on poliisin mukaan yhteyksiä terroristiseen toimintaan. Suojelupoliisin mukaan näiden ihmisten kontaktit ja toiminta ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi.
”Lainsäädäntö ei ole pysynyt tämän ilmiön perässä. Terrorismintorjunnan rikosvastuun ketju ei toteudu sillä tavalla, kuin tilanteen muutos mielestämme edellyttäisi”, Pelttari sanoo.
PELTTARI mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa viranomaisilla oli tietoa Suomeen palanneesta vierastaistelijasta, mutta hänestä ei aloitettu täällä esitutkintaa. Vierastaistelija meni toiseen EU-maahan, joka oli ”hyvinkin Suomeen vertailukelpoinen.”
”Siellä hän sai saman tiedon pohjalta neljän vuoden vankeustuomion.”
Pelttari ei halua yksilöidä, mikä maa oli kyseessä. Hänen kuvaukseensa sopii kuitenkin Tanskassa tuomitun Suomen kansalaisen tapaus, josta on uutisoitu aiemmin.
Mies syntyi Suomessa, mutta oli asunut teini-iästä lähtien Britanniassa. Hän liikkui siellä kaveripiirissä, jolla oli yhteyksiä Manchesterin vuoden 2017 pommi-iskun tekijään. Pop-konserttiin tehdyssä iskussa kuoli 23 ihmistä ja useita satoja haavoittui.
Monien tuttaviensa tavoin mies lähti taistelemaan Syyriaan. Hän sai Britanniaan maahantulokiellon, ja hänen varansa jäädytettiin.
Mies palasi Suomeen, mutta matkusti täältä jonkin ajan kuluttua Tanskaan.
Tanskassa hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi terrorismijärjestön toimintaan osallistumisesta. Oikeus katsoi, että mies oli liittynyt Syyriassa Isisiin ja antanut Syyriassa uskonnollista opetusta koraanikoulussa ja toiminut imaamina tukien siten Isisin toimintaa.
VASTAISUUDESSAKAAN uskonnon opettamisesta terroristiryhmässä ei välttämättä joutuisi näillä näkymin tuomiolle.
Pelkästään Isisin imaamina tai koraanikoulun opettajana toimiminen ei suunniteltujen lainkiristyksien jälkeenkään olisi rikos, jos ei pystytä osoittamaan, että henkilö on saarnannut jotain lainvastaista.
Näin sanovat sekä valtionsyyttäjä Tom Laitinen että oikeusministeriön yksikönpäällikkö
Jussi Matikkala, joka on ollut valmistelemassa lainsäädännön muutoksia.
Eikö islamistisen terroristijärjestön imaamina toimiminen sitten ole sen rikollisen toiminnan kannalta keskeinen tehtävä? Oikeusministeriössä asiaa ei nähdä näin yksioikoisena.
”Silloinhan käytännössä Koraanin opettaminen voisi olla rikos. Natsi-Saksan armeijassakin oli myös normaaleissa tehtävissä toimivia sotilaspappeja. Kyllä sillä on jonkin verran merkitystä, mitä siellä puhutaan”, Matikkala sanoo.
Myöskään pelkästään aseellisen koulutuksen saaminen, ilman mitään muita tietoja, ei jatkossakaan olisi näillä näkymin rangaistavaa. Sen sijaan esimerkiksi aseellinen partiointi voisi lainmuutoksen jälkeen olla rikos.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Suomessa halutaan, että rangaistus kohdistuu pahoihin tekoihin, ei pelkästään jossain paikassa olemiseen ja ajatuksiin.
Suomessa ei ole haluttu kriminalisoida pelkästään terroristijärjestön jäsenyyttä. Oikeusministeriöstä on perusteltu asiaa muun muassa sillä, että terroristijärjestöt eivät pidä jäsenrekistereitä. Se ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi Isisin tiedetään pitäneen jäsenrekistereitä.
Samankaltaista keskustelua on käyty perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden osalta, Matikkala huomauttaa. Myös sen suhteen on päädytty siihen, että pelkkä jäsenyys ei sinällään vielä ole rangaistavaa, vaan rikolliset teot.
Valtionsyyttäjä Laitisen mukaan Suomessa on keskusteltu lakimuutosten yhteydessä esimerkiksi siitä, että terroristiryhmän toimintaan osallistuminen voitaisiin yleisesti säätää rangaistavaksi. Tämä ei ole mennyt läpi eduskunnassa, koska muotoilua on pidetty liian epämääräisenä. Tällöin voisi periaatteessa syntyä tilanne, että joku toimii tietämättään rikollisella tavalla. Myös oikeusministeriön työryhmä torppasi tällaisen muotoilun viime vuonna.
Tanskassa ja Norjassa lainsäädäntö on tältä osin väljempää, Laitinen sanoo.
”Näissä maissa on rangaistavaa toimia käytännössä missä tahansa tehtävässä terroristijärjestössä. Tämä poikkeaa esimerkiksi Suomesta, Ruotsista ja Saksasta. Maiden lainsäädäntö on kehittynyt eri suuntiin, ja siihen on vaikuttanut myös oikeuskäytäntö.”
TERRORISMI herättää pelkoa. Se on sen tarkoitus.
Syyriaan lähteneet vierastaistelijat ja Eurooppaan joitain vuosia sitten turvapaikanhakijoiden joukossa saapuneet henkilöt ovat tehneet terrorismista entistä ajankohtaisemman aiheen Suomessakin.
Keskusrikospoliisin
Tero Haapalan mukaan tyypillinen poliisin tietoon tullut tapaus on sellainen, jossa ihminen on palannut terroristijärjestön alueelta ja esimerkiksi peukuttanut sosiaalisessa mediassa jotain terrorismiin liittyvää sisältöä, vaikkapa ilmaissut tukensa muualla tapahtuneelle iskulle.
”Totta kai viranomaisilla on yhteinen huoli tällaisista ihmisistä. Mutta ei se vielä riitä siihen, että voidaan katsoa, että henkilöä on syytä epäillä rikoksesta. Tiedustelutoimien ja tiedonhankinnan kohteeksi henkilö voi toki ohjautua.”
Haapalan mukaan ongelma on, että konkreettista näyttöä rikoksesta tai suunnitelmista on monesti saatavilla hyvin vähän, etenkin kun kyse on usein ulkomailla tapahtuneista asioista.
Kansainvälinen tiedustelutieto on usein yksilöimätöntä ja vaillinaista. Toisinaan poliisin huomion kohteeksi päätynyt ihminen on poistunut Suomesta, ja tutkinta on päätetty sen vuoksi.
”Meillä terrorismipykälät on kirjoitettu siten, että rikosepäilyissä on kyettävä näyttämään terroristinen tarkoitus. Nämä asiat säädetään eduskunnassa Arkadianmäellä. Ei niitä voi viranomainen, kuten krp, supo tai syyttäjä määritellä.”
Haapala arvioi, että Suomessa lainsäädäntö ja näyttökynnys on suurin piirtein samalla tasolla muihin Pohjoismaihin nähden, lukuun ottamatta terroristiryhmän toimintaan osallistumista. Siinä kynnys on joissain muissa maissa matalammalla.
Mitä tulee terrorismiuhkaan, Haapala huomauttaa, että muuta vakavaa rikollisuutta ja rikollisia on paljon enemmän kuin terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä.
”Meillä on kymmenittäin enemmän sellaisia suomalaisia, jotka aiheuttavat huolta päivittäin väkivaltaisella käyttäytymisellä ja tekemisillään”, hän sanoo.
”Vankilasta voi vapautua kaksin-, kolmin- tai nelinkertainen murhaaja, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta eikä oikeutta seurata tällaisen henkilön toimintaa, vaikka kokemus sanoo, että hyvin todennäköisesti hän syyllistyy väkivaltaiseen käyttäytymiseen jatkossakin.”
KAIKKI viranomaiset sanovat olevansa yhteisellä asialla, siis torjumassa terrorismia. Silti heidän välillään on eroja siinä, miten asioita painotetaan.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan ennen lainsäädännön uusia kiristämisiä tulisi tehdä kattava selvitys siitä, onko Suomen lainsäädäntö jotenkin pielessä siten, että aitoja terrorismirikoksia jää tutkimatta.
Hänen mukaansa Suomen lainsäädäntö on täysin kansainvälisten velvoitteiden mukaista ja peruslähtökohdiltaan linjassa esimerkiksi Ruotsin kanssa.
”Joissain verrokkimaissa lainsäädäntö on tiukempaa ja pienemmästäkin asiasta joutuu rikosepäilyn alaiseksi. En kuitenkaan ole valmis ajattelemaan, että jos muissa maissa on enemmän terrorismirikoksia, meidänkin pitäisi kiristää lainsäädäntöä.”
Terrorismilainsäädännön kiristyksissä on oltava varovainen, Toiviainen sanoo. Toiviaisen mukaan sillekin vaihtoehdolle on oltava aina avoin, että Suomessa ei yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.
”Kaikkein eniten pelkään perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksia sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät ole terrorismin kanssa tekemisissä, mutta jotka saadaan siltä näyttämään”, hän sanoo.
