Suomen sisäinen turvallisuus

Joo'o. Kyllä on vaikea tutkia joitain asioita. Mutta meneppä tallettamaan käteistä tilillesi tai vielä pahempaa nostamaan sitä. Kyllä kansalaiselle selviää että kyseessä on vakava asia:

"Jos aiot tallettaa suurehkon summan käteistä tai sinulla ei ole maksukorttia, sinun pitää tehdä talletus konttorissa, jossa on kassapalvelu. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi.
Valmistaudu esittämään selvitys rahan alkuperästä ja tarvittaessa asiakirjoja, joiden perusteella tiedot voidaan vahvistaa.

Jos sinulla ei ole maksukorttia käytössäsi, voit nostaa käteistä ainoastaan pankkikonttorissa, joka tarjoaa kassapalveluja. Tällöin tarvitset voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen. Valmistaudu myös siihen, että käteisen käyttötarkoitus selvitetään."
Toista oli kultaisella 1970-luvulla. Pankkitililtä sai nostaa vain tietyn summan kuukaudessa kuitenkin vähintään palkan verran. Suuremmat summat oli irtisanottava 6 kuukautta aikaisemmin. Ei ollut mitään online yhteyksiä joten, jos halusit nostaa vähänkin suuremman summan muualta kuin tilinpitäjäkonttoristasi se edellytti, että pankkineiti soitti sinne ja varmisti, että tilillä on katetta. Ennen kuin online oli valtakunnallinen oli käytössä systeemi jossa eri konttoreiden päivän tapahtumat toimitettiin magneettinauhoilla Helsinkiin, pohjoisesta lentokoneella ja etelämpää autoilla ja sitten yöllä ajettiin kaikki tilitapahtumat tietokoneelle pääkonttorissa. Oli se kivaa koululaisena, kun pankkineiti kirjoitti pankkikirjaan kauniilla käsialalla tilitapahtumia.

Muutenkin pankkihommat oli kuin toiselta planeetalta. Esim. menin joka vuosi paikalliseen pankkikonttoriin ja leikkasin holvissa saksilla osinkokuponkeja irti osakepapereista. Vielä 1985, kun SYP osti HOP:ista enemmistön pakettiautot kiisivät Helsingin yössä kuljettaen osakepapereita SYP:in pääkonttorin holviin.
 
Sillanpää kuuluu samaan kastiin! :mad:
Saatana se Sanna Sillanpää kuuluu sinne missä ei ruuti enää tuoksu... jumalauta toi menee aika läheltä, silloiselta HSC:ltä tuttuja kavereita oli muutamia.
Ei ammuttuina.

Ja oli hyvä ja turvallinen rata, maan alla Stadin keskustassa.
 
Täytyy myöntää, että oikeudessa käydään istuntoja laajalla skaalalla. Toissaalla käsitellään ihmissyöjäraiskarijoukkotuhooja -keissiä ja toisaalla on pärskitty vettä uimahallissa. Saa nähdä kumpi tapaus saa enemmän julkisuutta tai tuottaa kustannuksia veronmaksajille.




Oma oikeuskäsitys olisi: Case1, elekää kehatko aikuiset ihmiset. Case2, epäilty toimitetaan vahvasti lääkitettynä kahden vartijan saattamana omaan kotimaahansa saamaan kulttuurinsa sopivaksi katsoman tuomion.

Case1,
Tuossahan tapauksessa kyse ei ole veden roiskuttelusta, vaan kunnallispoliitikon laittomasta uhkauksesta.
Hän uhkasi järjestää kunnallisen työnantajan työntekijälle potkut, koska tämä ei toiminut kuten Haapasalo olisi halunnut.
Valtuutettuna Haapasalolla voidaan ajatella olevan (epäsuoraa) vaikutusvaltaa ja uhkaus oli siis otettava vakavasti.

Asialla on siis oikeasti merkitystä kaikenlaisten pikkuhitlerien hillitsemiseksi.

Case2, ehdotuksesi sopii vallan hyvin:)
 
AKE-ukki tarkoitaa varmaan tangokuningas-Sillanpäätä?
Noh sitten on vähän eri Sillanpää... mea culpa


Vapautunut Niuvanniemestä ilmeisesti, aika pitkän 'jakson' seurauksena... melkein 20 vuotta

 

Suomessa Isisin vierastaistelijat eivät ole saaneet yhtään tuomiota terrorismista, Norjassa useita – Miten lait eroavat?​

Suomessa terrorismista on langetettu yksi tuomio, kun muissa Pohjoismaissa tuomioita on tullut useita.

KESÄKUUSSA 2014 ääri-islamilainen Isis-järjestö teki suuren julistuksensa. Isis oli perustanut maailmanlaajuisen kalifaatin, jonka alue ulottui Syyriasta Irakiin.

Internetissä julkaistulla nauhoitteella Isis ilmoitti, että sen johtaja Abu Bakr al-Baghdadi on nyt kalifi ja muslimien johtaja kaikkialla maailmassa.


Isisin alueelle alkoi virrata jihadisteja ympäri maailmaa.


Sinne suuntasivat myös parikymppinen tšetšeenitaustainen venäläismies ja nelikymppinen pakistanilaistaustainen norjalaismies. Molemmat asuivat tuolloin Norjassa.


Syyriassa he osallistuivat Isisin taistelukoulutukseen, vannoivat uskollisuuttaan ryhmälle ja kantoivat aseita Isisin riveissä.


ELOKUUSSA 2016 norjalainen tuomioistuin tuomitsi molemmat miehet vankilaan. Heidät oli pidätetty vuotta aiemmin Oslossa. Tuomion perusteena oli muun muassa kuuluminen terroristijärjestöön. Oikeus myös katsoi, että molemmat miehet olivat todennäköisesti osallistuneet taistelutoimintaan ja suunnittelivat paluuta Syyriaan.

23-vuotias mies sai seitsemän vuoden tuomion, 46-vuotias mies kuuden vuoden.


Kaksikon tuomiot ovat yhdet useista Isis-terroristijärjestöön liittyvistä tuomioista, joita Norjassa on langetettu viime vuosien aikana. Myös Ruotsissa ja Tanskassa on annettu tuomioita terrorismista.


Suomessa kukaan Syyriasta palanneista vierastaistelijoista ei ole saanut tuomiota tai syytteitä terrorismista. Suomessa on annettu vain yksi lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen. Se koski Turun puukotusiskua, jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä. Kolmessa muussa oikeuteen edenneessä terrorismitapauksessa syytteet ovat kaatuneet.


TUOMIOIDEN vähyyttä voi selittää se, että Suomessa on vähemmän Isisiin kytköksissä olevia ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen terroristijärjestön alueilta. Suomesta on suojelupoliisin tietojen mukaan lähtenyt vierastaistelijaksi noin 80 ihmistä. Norjassa määrä on samaa luokkaa. Tanskasta lähtijöitä on noin 120, Ruotsista taas noin 300.

Suurin osa lähtijöistä ei ole palannut Syyriasta, mutta palaajia on kuitenkin eri Pohjoismaissa kymmeniä.


Mutta eroja on myös terrorismilaeissa.

HS kertoi terrorismitutkinnoista tammikuun puolivälissä jutussa, jossa kuvailtiin poliisin tutkimia Isisiin liittyviä tapauksia. Eräässä tapauksessa mies oli saanut aseellista koulutusta Isisin riveissä. Toinen mies taas oli toiminut Isisin imaamina. Kumpikaan niistä ei johtanut terrorismisyytteeseen.


Olisiko Norja tuominnut miehet?

RIKOSOIKEUTEEN keskittynyt Bergenin yliopiston professori Erling Johannes Husabø ei voi ottaa suoraan kantaa suomalaisiin tapauksiin, koska ei tunne niiden yksityiskohtia.

Hän kuitenkin kommentoi Norjan terrorismilakeja yleisellä tasolla. Husabøn mukaan esimerkiksi Isisin aseelliseen koulutukseen osallistuminen johtaisi todennäköisesti tuomioon Norjassa.


”Isis on katsottu Norjassa terroristiorganisaatioksi, ja jos Isisin koulutuksessa käydään läpi armeijakoulutuksen kaltaisia metodeja ja tekniikoita, jotka ovat erityisen sopivia terrori-iskun tekemiseen, sanoisin, että se olisi vastoin lakia.”


Husabøn mukaan myös yleisempi Isisin koulutustoiminta voitaisiin katsoa terroriorganisaatioon osallistumiseksi, joka on laitonta.

Rahmat Akilovia syytettiin terrori-iskusta Tukholmassa huhtikuussa 2017.

Rahmat Akilovia syytettiin terrori-iskusta Tukholmassa huhtikuussa 2017.KUVA: FREDRIK SANDBERG / REUTERS
Suomessa terrorismilakeja ollaan parhaillaan kiristämässä. Kouluttautuminen terrorismitarkoituksessa on jo nykyisellään rangaistavaa, mutta Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten on kyettävä osoittamaan konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee tai jonka tekemiseen hän osallistuu.


Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan Suomen lakia tulisi muuttaa niin, että Isisin aseelliseen koulutukseen osallistumisesta tulisi itsessään rangaistavaa, vaikka oikeus ei pystyisi osoittamaan, että koulutusta saanut henkilö valmistautui johonkin tiettyyn terrori-iskuun.


”Jos nyt osallistuu Isisin aseelliseen koulutukseen, niin se on tavallaan aika selvää, ettei se ole mikään partioleiri”, Nuotio sanoi HS:lle aiemmin.


Nuotion mukaan Isisin aseellista koulutusta saanut henkilö voisi kuitenkin mahdollisesti saada nykytilanteessa tuomion Suomessakin. Keskusrikospoliisi tutki aseellista koulutusta saaneen miehen tapausta alkuvuonna 2018, mutta saman vuoden lopussa tuli voimaan Euroopan unionin direktiivi, jossa linjattiin juuri terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottamista. Sen pohjalta Suomikin muutti lainsäädäntöään, ja jos vastaava tutkinta käynnistyisi nyt, tapaus voisi johtaa syytteisiin, sanoo professori Nuotio.


ISISIN imaamina toimiminen olisi Norjassakin vähän hankalampi lainopillinen kysymys.

Suomessa viranomaisilla oli tietoa Suomeen palanneesta miehestä, joka oli toiminut Syyriassa Isisin imaamina. Suomessa hän ei saanut tuomiota, mutta kun hän matkusti Tanskaan, hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen. Tuomiotaan mies kärsii Suomessa.


Tanskassa oikeus katsoi, että mies oli liittynyt Syyriassa Isisiin ja antanut Syyriassa uskonnollista opetusta koraanikoulussa. Imaamina toimiminen oli oikeuden mukaan tukenut Isisin toimintaa. Tuomio tuli terrorismijärjestöön osallistumisesta.


Isisin aktiivinen jäsenyys on Norjan terrorismilakien mukaan laitonta, jos Isisin jäsen tekee selvästi terroristijärjestöä tukevia tekoja.


Norjan korkein oikeus on kuitenkin linjannut, että pelkkää passiivista jäsenyyttä, jossa ei todistettavasti osallistuta merkittävällä tavalla terroristijärjestön toimintaan, ei katsota lainvastaiseksi.


Suomessakaan ei ole haluttu kriminalisoida pelkästään jäsenyyttä terroristijärjestössä. Oikeusministeriöstä on perusteltu asiaa muun muassa sillä, että terroristijärjestöt eivät pidä jäsenrekistereitä.


Jäsenyyden määrittelyyn ja rajanvetoon liittyy toki ongelmia, professori Husabø sanoo, mutta Isisin tiedetään kyllä pitävän jäsenrekistereitä. Esimerkiksi Tanskassa tuomioita on langetettu Isisin asiakirjojen pohjalta.


”Asiakirjoista oli Tanskassa löytynyt itsemurhapommittajiksi lupautuneiden ihmisten nimiä.”


Jos Isisin jäsen toimisi terroristijärjestön imaamina, se johtaisi Norjassa todennäköisesti tuomioon. Mutta jos imaami ei olisi Isisin jäsen ja opettaisi esimerkiksi järjestön koraanikoulussa, se ei välttämättä johtaisi tuomioon.


”Jos imaamin opetus ei olisi liian aggressiivista eikä väkivaltaan kehottavaa eikä hän olisi terroristiryhmän jäsen, hänen ei välttämättä katsottaisi tekevän rikollisia tekoja.”

Syyttäjät Hans Ihrman ja Hans Jörgen Hanström Rahmat Akilovin oikeudenkäynnin pressitilaisuudessa vuonna 2018.

Syyttäjät Hans Ihrman ja Hans Jörgen Hanström Rahmat Akilovin oikeudenkäynnin pressitilaisuudessa vuonna 2018.KUVA: FREDRIK SANDBERG / REUTERS
SEKÄ Suomessa että Ruotsissa tarkastellaan tällä hetkellä terrorismiin liittyvää lainsäädäntöä. Molempia maita velvoittaa myös vuonna 2018 voimaan tullut EU-direktiivi. Professori Kimmo Nuotio oli mukana laatimassa oikeusministeriön työryhmän mietintöä, jossa tarkasteltiin muiden Pohjoismaiden sekä Saksan, Britannian, Hollannin ja Ranskan lainsäädäntöjä ja verrattiin niitä Suomeen.

Nuotion mukaan Suomessa laillisuusperiaatteet, jotka määrittelevät, miten rikoslakia kirjoitetaan, ovat tiukemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Nuotio uskoo, että esimerkiksi Norjan lain pykälää terroristijärjestöön osallistumisesta ei sellaisenaan hyväksyttäisi Suomen perustuslakivaliokunnassa.


”Se on niin löysästi muotoiltu. Suomessa lait ja pykälät halutaan kirjoittaa niin hyvin, että niistä ilmenee selkeästi se, mitä säädetään rangaistavaksi.”


Kun Suomessa vierastaistelijat eivät ole saaneet vielä yhtään tuomiota terrorismista ja terrorismilainsäädännön kiristämisestä keskustellaan, Norjassa on edessä jo toisenlainen keskustelu.


Miten suhtautua terrorismista tuomittuihin vierastaistelijoihin, kun he vapautuvat vankilasta?

”Sitten voi syntyä keskustelu siitä, ovatko nämä ihmiset vielä henkisesti mukana väkivaltaisissa ideologioissa ja minkälaisia turvallisuusongelmia siitä seuraa”, Husabø sanoo.
 
Noh sitten on vähän eri Sillanpää... mea culpa


Vapautunut Niuvanniemestä ilmeisesti, aika pitkän 'jakson' seurauksena... melkein 20 vuotta

Tästä monella tavalla karmeasta ja omaa harrastusta vahvasti sivuavasta tapauksesta jäi erityisesti mieleen miten poliisi työssään joutuu aika isojen kysymysten äärelle pölähtäessään paikalle tilanteeseen esim hätäsoiton pohjalta. Oli jossain dokumenttiohjelmassa haastattelu poliisista joka meni tuonne kolmoissurman paikalle ekana sisälle ja sanoi että paikalla oli kuolleita ihmisiä sekä yksi selviytyjä jolla pistooli vyöllään (eikä voinut olla 100% varma tuossa alkuvaiheessa että siellä on ollut joku ulkopuolinen tekijä) joka kertoo ampuneensa siell hyökkääjää kohti.
 
Tästä monella tavalla karmeasta ja omaa harrastusta vahvasti sivuavasta tapauksesta jäi erityisesti mieleen miten poliisi työssään joutuu aika isojen kysymysten äärelle pölähtäessään paikalle tilanteeseen esim hätäsoiton pohjalta. Oli jossain dokumenttiohjelmassa haastattelu poliisista joka meni tuonne kolmoissurman paikalle ekana sisälle ja sanoi että paikalla oli kuolleita ihmisiä sekä yksi selviytyjä jolla pistooli vyöllään (eikä voinut olla 100% varma tuossa alkuvaiheessa että siellä on ollut joku ulkopuolinen tekijä) joka kertoo ampuneensa siell hyökkääjää kohti.
Jep, seinään meni ne laukaukset, ja kuten sanoit, poliisilla on todella hankala tilanne juuri tuossa... ruumiita ja aseellinen mies, mitä sit itse miettisi ensin?
Todella hankala tehtävä.
 
Tästä monella tavalla karmeasta ja omaa harrastusta vahvasti sivuavasta tapauksesta jäi erityisesti mieleen
Kyllähän tuo tapaus mieleen jäi. Kävin itsekin tuolloin Hki:ssä asuvana tuolla ammuskelemassa ja siinähän se oli matkan varrella kun metrosta Bulevardille oppitunneille matkasi. On sitä jälkeenpäin ja joskus vieläkin välillä miettinyt että toivottavasti se naapuriloosin ampuja on ihan täysjärkinen...
 
Kyllähän tuo tapaus mieleen jäi. Kävin itsekin tuolloin Hki:ssä asuvana tuolla ammuskelemassa ja siinähän se oli matkan varrella kun metrosta Bulevardille oppitunneille matkasi. On sitä jälkeenpäin ja joskus vieläkin välillä miettinyt että toivottavasti se naapuriloosin ampuja on ihan täysjärkinen...
Bulevardille... ei tule mieleen kuin Suomen kansallisbaletti ja balettikoulu jotka oli siellä :) ?

Kovaa treenaavat kyllä, ja kroppa ammattina, sen toki tiedän.
 
Miten ihmeessä onnistuit opiskelemaan pääaine-balettia tuolla? ps. onko tää se massiivinen rakennus Hietalahden/ Länsisataman puolella, siinä torin reunassa? Missä on Sampo-Life ja muut toisella puolella, ja Koffin puisto etelään?
Asia kiinnostaa minua. Koti-ikävä takas stadiin, edes hetkeks.
 
Miten ihmeessä onnistuit opiskelemaan pääaine-balettia tuolla? ps. onko tää se massiivinen rakennus Hietalahden/ Länsisataman puolella, siinä torin reunassa? Missä on Sampo-Life ja muut toisella puolella, ja Koffin puisto etelään?
Asia kiinnostaa minua. Koti-ikävä takas stadiin, edes hetkeks.

Sehän se. Toimitiloja lisäksi Albertin kadulla ja Kalliossa. Tai oli, en tiedä nykymenosta. Safka oli hyvää kun sitä ruokalaa pyöritti Perhon kokkikoulun väki. Oli kaikille avoin mutta me opiskelijat "maksoimme" sirukortilla ilmaiseksi. Deluxe-versio sitten maksoi extraa. 0,4L kahvimuki oli pakko-ostos aamuisin...
Tietokoneet ja infra olivat silloin aika huippua, olihan Nokia syytänyt siihen ison kasan rahaa saadakseen työntekijöitä...
 
Sehän se. Toimitiloja lisäksi Albertin kadulla ja Kalliossa. Tai oli, en tiedä nykymenosta. Safka oli hyvää kun sitä ruokalaa pyöritti Perhon kokkikoulun väki. Oli kaikille avoin mutta me opiskelijat "maksoimme" sirukortilla ilmaiseksi. Deluxe-versio sitten maksoi extraa. 0,4L kahvimuki oli pakko-ostos aamuisin...
Tietokoneet ja infra olivat silloin aika huippua, olihan Nokia syytänyt siihen ison kasan rahaa saadakseen työntekijöitä...
Jep, muistan kun olin itse opiskelija, ja kävin skruudaamassa Dommalla, joka on ihan Perhon naapurissa... ruoka oli herkullista, ja halpaa. En tiedä kuka sen teki, mutta hyvätä se maistui ja annokset olivat riittävän kokoisia hektiseen akateemiseen toimintaan!
Ja onhan siinä Hanken ja Kauppis ihan vieressä myös, ja turvalliselta se alue vaikutti kyllä ysärillä, näin aiheessa pysyäkseni, vaikka tietty se perjantai-liikenne Hietsuun vähän vaikutti... silloin oli jo porukoita joita oli yksinäisen miehen parempi välttää... mut ne meni aina sinne rantaan päin, eli länteen.
 
, joka on ihan Perhon naapurissa... ruoka oli herkullista, ja halpaa.
Olihan siellä Perhossakin avoin ravintola. En nyt muuten olisi ollut tietoinen siitä taikka käynyt, mutta kun lapsuudenkaverini asui siinä Mechelininkadulla hautausmaan vieressä, niin hän joskus kävi siinä ja vei minutkin sinne. Kauppiksen käynyt heppu sai armeijapureman Libanonissa ja lähti opiskelemaan upseeriksi. Sai sitten kuulla että hommaan pitää sitoutua muutamaksi vuodeksi tai tulee lasku perässä. Vaihtoi sitten uransa Rajaan ja sieltä tulliin. Nousi sisäministeriössä aika korkealle ennen kuin lopetti ja lähti yksityiselle turvapuolelle..

Hepun somepostauksista voisi moni ottaa oppia. Naamaa taikka perhettä tai edes kotitaloa ei näy yhtään missään..
 
Back
Top