lkuvuoden aikana on surmattu kymmeniä. Väki majoittuu teltoissa säästä riippumatta. Ravinto ja hygienia ovat puutteellisia. Muun muassa näin voi kuvailla oloja al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa, jonka reilun 60 000 asukkaan joukossa on yhä myös suomalaislapsia äiteineen. Heitä on myös rauhallisemmassa Rojissa.
Ulkoministerin erityisedustaja Jussi Tannerin tehtävänä on tuoda ainakin lapset kotiin.
Lakiin nojautuvan hallituksen periaatepäätöksen toteuttamisessa painavat vaakakupeissa lasten oikeudet ja toisaalta mahdolliset turvallisuusuhat. Tanner kertoo tehtävästään Lännen Medialle.
Vain lasten auttaminen ollut mahdotonta
Palataan ajassa kaksi vuotta taaksepäin.
– Isisin taistelijoilla Syyriassa on hallussaan enää puolen neliökilometrin suuruinen alue.
Näin totesi Islamilainen valtio -äärijärjestön eli Isisin vastaista kurdien operaatiota johtanut sotilaskomentaja kansainväliselle medialle helmikuussa 2019. Komentajan mukaan kurdijoukot aikoivat julistaa Isisin lyödyksi muutaman päivän kuluessa. Operaation etenemistä oli hidastettu alueilla yhä olleiden siviilien suojelemiseksi.
Isis on nyt alamaissa sekä Syyriassa että Irakissa, mutta kriisin jälkihoito on vasta alussa. Yksi osa sitä on vierastaistelijoiden ja näiden perheiden kohtalon ratkaiseminen. Suojelupoliisi on arvioinut, että Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin kriisialueille noin 80 tunnistettua henkilöä, joista on osa kuollut ja osa palannut. Loput ovat yhä alueella. Mitä heidän kanssaan pitäisi tehdä?
Julkisuudessa intohimoja on herättänyt valtion rooli palaamisissa. Sanna Marinin (sd.) hallitus linjasi pitkän poliittisen väännön jälkeen loppusyksystä 2019, että Suomella on velvollisuus auttaa al-Holin leirillä olevia lapsia, mutta ei äitejä. Pelkkien lasten kotiuttaminen on ollut käytännössä mahdotonta, koska leiriä hallinnoivat kurdit eivät ole päästäneet leiriltä lapsia ilman vanhempiaan.
Ensimmäiset kotiutukset tehtiin joulukuussa 2019, jolloin ulkoministeriö (UM) toi maahan kaksi orpolasta Irakin kurdikaupungin Erbilin kautta. Viime joulukuussa UM kotiutti kaksi naista ja näiden kuusi lasta. Kyseessä oli ensimmäinen myös aikuisia koskenut kotiutus. UM:n edustajat hakivat perheet Qamishlin kaupungista Syyriasta yhteisoperaatiossa Saksan kanssa.
Operaatioiden lisäksi Suomeen on palannut leiriltä paenneita perheitä. Viime toukokuussa Suomeen palasi kolme leirillä ollutta naista ja yhdeksän lasta. Elokuussa Suomeen saapui leiriltä paennut äiti lapsineen. Suomi avusti perheitä kirjoittamalla näille konsulipalvelulain mukaiset matkustusasiakirjat Turkista Suomeen. Osa perheistä tarvitsi apua myös rajan ylityksessä Turkkiin. Leiriltä perheet olivat kuitenkin lähteneet omin neuvoin.
Koillis-Syyrian leireiltä on palannut Suomeen tähän mennessä kuusi naista ja reilut parikymmentä lasta. Leireillä on yhä puolenkymmentä äitiä ja toistakymmentä lasta.
"Al-Holissa tilanne kaoottinen"
Erityisedustaja Tanner kertoo, että suomalaisia on al-Holin leirin lisäksi Rojin leirillä. Kurdiviranomaisten edustaja totesi syyskuussa uutistoimisto AFP:lle, että Rojin leirille on siirretty vähiten radikalisoituneiksi arvioituja perheitä. Siirretyt perheet ovat viranomaisen mukaan osoittaneet halua palata kotimaihinsa ja integroitua yhteiskuntaan.
Tannerin mukaan kurdiviranomaiset ovat toteuttaneet siirtoja erilaisilla perusteilla. Olosuhteet Rojin leirillä ovat al-Holia hallittavammat ja viranomaisilla on kattavampi kuva leirin asukkaista.
– On myös osin sattumanvaraista, keitä on siirretty, Tanner kertoo.
– Rojissa on hieman parempi terveydenhuolto ja opetusta annetaan pari kertaa viikossa. Rojissa asutaan numeroiduissa teltoissa, kun taas al-Holissa tilanne on kaoottinen. Ulkomaalaisille tarkoitetussa osassa al-Holia on lähes 9 000 henkilöä, joista kaksi kolmesta on lapsia. Al-Holin leirillä on nyt noin 62 000 asukasta, eikä uusia ole enää tullut.
Pitkään jatkunut leirielämä alkeellisissa olosuhteissa, ehkä vailla näkymää tulevaisuudessa, on kiristänyt tunnelmaa asukkaiden välillä.
Leirillä on tehty surmia teloitustyyliin. Kyse on ollut pitkälti Isisin kostosta kurdien kanssa yhteystyötä tehneille leiriläisille. Syyllisten selvittäminen sekasortoisissa oloissa on vaikeaa.
– Al-Holissa on surmattu alkuvuoden aikana jo 40 henkilöä ja se on ympäristönä radikalisoiva.
Vaikka Rojin leirin tilanne ei ole yhtä kaoottinen, tasapainoiseksi kasvuympäristöksi siitä ei ole.
– Myöskään Rojin leiri ei voi olla lasten kannalta pysyvä olotila, koska perusoikeudet eivät sielläkään toteudu, Tanner painottaa.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Koronaepidemialta vältytty
Jotain myönteistä leireillä sentään on: korona ei ainakaan toistaiseksi ole ryöpsähtänyt valloilleen.
– Al-Holista on tiedossa muutama varmistettu tapaus. Testaus ja raportointi ovat huonoja koko Syyriassa, joten tiedot eivät ole välttämättä luotettavia. Todennäköisesti tartuntoja on siis ollut enemmän, sanoo kansainvälisen avun johtaja Tiina Saarikoski Suomen Punaiselta Ristiltä.
Kansainvälisellä Punaisella Ristillä ja sisarjärjestö Punaisella Puolikuulla on sairaala al-Holin välittömässä läheisyydessä. Sairaalassa on työskennellyt myös suomalaisia, mutta tällä hetkellä heitä ei ole.
– Sairaalassa on varauduttu koronapotilaisiin muun muassa eristystiloilla, Saarikoski kertoo.
Sairaalassa hoidetaan runsaasti tauteja, jotka leviävät alkeellisissa oloissa helposti. Potilaiden joukossa on lapsia ja raskaana olevia naisia.
– Leirillä on turvatonta eivätkä olosuhteet ole sopivat pitkäkestoiseen asumiseen. Leirillä majoitutaan teltoissa, oli kylmä tai kuuma, ja hygienia on puutteellista, Saarikoski kuvailee.
Sairaalatoiminnan lisäksi Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tarjoavat leirillä ruokaa niille asukkaille, jotka eivät ole muun ruoka-avun piirissä.
– Punainen Risti toimittaa leirille vettä ja huoltaa yli 400 käymälää. Tärkeä tehtävä on myös perheiden yhdistäminen, jossa perheestään eroon joutuneille koetetaan löytää tieto perheenjäsenten kohtalosta, Saarikoski selvittää.
Krp:n esiselvitykset kesken
Suojelupoliisi on kertonut pitävänsä leiriltä palaavia mahdollisena turvallisuusuhkana. Keskusrikospoliisi tekee jokaisesta palanneesta esiselvityksen, mutta varsinaisia esitutkintoja ei ole ainakaan toistaiseksi käynnistetty. Tutkintaa pidetään käytännössä haastavana, koska kriisialueen tapahtumista on vaikea saada oikeudessa pitäviä todisteita.
Kaikista alaikäisistä on tehty lastensuojeluilmoitus ja heidät otetaan palaamisen jälkeen tarpeellisten sosiaalihuollon toimien piiriin.
Isis-taistelijoiden vaimoja poistumassa al-Holin leiriltä kesällä 2019. Kuvat henkilöt eivät liity juttuun suoraan.
Rikostarkastaja Mika Ihaksinen kertoo, että kaikki esiselvitykset ovat vielä kesken. Hän ei arvioi niiden kestoa, koska valmistuminen riippuu osittain ulkomailta saaduista tiedoista sekä loppujen suomalaisten palaamisesta. Ihaksisen mukaan osa pyydetyistä tiedoista on saatu, mutta osaa vielä odotetaan.
Krp ei ole käynyt konfliktialueella tiedonkeruutarkoituksessa, koska sillä ei ole alueella itsenäistä toimivaltaa eikä konfliktialueen kaikissa osissa ole toimivaa hallintoa. Konfliktialueelta palaavat voivat halutessaan osallistua exit-ohjelmaan, jonka avulla heitä autetaan pääsemään irti väkivaltaisesta ajattelusta.
Kurdihallinnon epävirallinen ulkoministeri Abdulkarim Omar ehdotti Suomen-vierailullaan, että vierastaistelijoihin liittyviä oikeudenkäyntejä voitaisiin järjestää Koillis-Syyriassa. Suomi on suhtautunut omien kansalaistensa osalta ajatukseen varauksellisesti.
– Rojavan (Syyrian kurdien alue) hallinto on ei-valtiollinen toimija, jonka oikeudenkäyttö ja lainsäädäntö herättävät vaikeita kysymyksiä. Ei ole sellaista tietoa, että oikeudenkäynnit paikan päällä toteutuisivat eurooppalaisten naisten osalta lähitulevaisuudessa. Myös kapasiteetin riittävyys olisi ongelma, sillä jo vuosia sitten aloitetut syyrialaistaistelijoiden oikeudenkäynnit etenevät hitaasti, erityisedustaja Tanner sanoo.
Norjalainen Isis-äiti oikeudessa
Norjassa alkoi maaliskuun alussa oikeudenkäynti, jossa al-Holin leiriltä noudettua norjalais-pakistanilaista naista syytetään osallisuudesta al-Nusran rintaman ja Isisin toimintaan. Naisen ei epäillä osallistuneen taisteluihin, mutta syyttäjä pitää lasten ja kodin hoitamista Isisin toiminnan avustamisena. Nainen on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Suomessa terrorismilainsäädäntöä on kiristetty vaiheittain viime vuosina. Oikeusministeriö asetti viime keväänä työryhmän arvioimaan terrorismirikosten sääntelyä ja tarvetta terroristijärjestöön kuulumista tai toimintaan osallistumista koskeville lakimuutoksille. Työryhmä ehdotti, että terroristiryhmän toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi nykyistä laajemmin. Kiellettyä olisi muun muassa ideologisen koulutuksen antaminen.
Norjalais-pakistanilaista naista syytetään osallistumisesta terroristiseen toimintaan Syyriassa. Naisen asianajaja Nils Christian Nordhus (oik.) ja syyttäjä Geir Evanger vaihtoivat ajatuksia oikeudenkäynnissä.
Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen, joka voisi tapahtua esimerkiksi joukkotiedotusvälineiden tai sosiaalisen median avulla. Rangaistaviksi tulisivat myös julkisen kehottamisen rahoittaminen ja matkustaminen toiseen valtioon sen tekemistä varten.
Pelkkää terroristiryhmän jäsenyyttä työryhmä ei säätäisi rangaistavaksi muun muassa siksi, että sen todistaminen olisi vaikeaa. Yksikön päällikkö Jussi Matikkala arvioi, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle huhtikuun aikana.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Terrorismirikosten rangaistavuutta laajennettiin viimeksi 2018 marraskuussa. Rangaistaviksi tulivat muun muassa itseopiskelu terrorismirikoksen tekemistä varten, matkustaminen myös Suomeen terrorismirikoksen tekemistä varten ja terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen.
"Uutisia tulee jossain vaiheessa"
UM tiedotti torstaina kotiutusten maksaneen Suomelle tähän mennessä 395 000 euroa. Viranomaisten matkakulujen osuus kokonaiskustannuksista on vajaat 200 000 euroa. Kuljetusvälineiden vuokriin on mennyt vajaat 120 000 euroa. UM kertoo perineensä avustettavilta näiden matkakulut ja matkustusasiakirjojen hinnan.
UM:n kotiutusprojektille ei ole määritelty loppumispäivää. Urakkaa riittää niin kauan kuin leireillä on suomalaislapsia. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) erityisedustajan tehtävään nimittämä Tanner on hoitanut kotiutusoperaatiota hallituksen mandaatilla joulukuusta 2019.
– Meillä on perustuslaillinen velvoite pelastaa lapset hengenvaarallisista oloista. Kyse ei kenenkään mielipiteestä tai haluista
Hän ei kommentoi, milloin seuraavat kotiutukset voisivat toteutua.
– Neuvottelut, yksilöllinen harkinta ja turvallisuusjärjestelyt ovat kaikki poikkeuksellisen monimutkaisia. Tehtävä on kesken. On odotettavissa, että uutisia tulee jossain vaiheessa, hän sanoo.
Yksi asia erityisedustajan työssä on varmaa.
– Tämä on ylivoimaisesti vaativinta, mitä olen koskaan työssäni tehnyt. On kuitenkin muistettava, että en toimi yksin. Meillä on ministeriössä tehtävää varten pieni mutta osaava, kovien ammattilaisten ryhmä.