Suomen sisäinen turvallisuus

Amerikan maalla kuulemani mukaan on osalle porukasta luotu oma matematiikkakin. Mm. piin arvoksi on päätetty 3, koska muuten joutuvat opettelemaan rasistista (valkoisen miehen) matematiikkaa joka on vaan kiusan vuoksi tehty vaikeaksi.
Tulevaisuudessa nasan hommat muuttuu entistäkin jännemmäksi kun insinöörit laskevat noin arviolta tuloksia...
 
Hyvä. En ikinä ymmärtänyt miksi lyhyt matematiikka on edes olemassa... ainoa aine, jossa osa lukiolaisista joutuu edes hiukan ponnistelemaan, ja miksi?
Mikä erottaa matematiikan muista kielistä, tai musiikista? Kaikissa on oma syntaksinsa, oma notaationsa ja omat sääntönsä... mikä vittu siinä nyt on niin vaikeaa? Jos jaksat opetella säännöt, ja rytmin, ja teet harjoitteita, niin kaikissa noissa aiheissa inhimillinen kyky intuitioon ja assosiaatioon vie eteenpäin, ja työteliäisyys ja uteliaisuus hoitanee loput?

Kas kun sillä matikalla ei tehdä suosittuja telkkariohjelmia... ilman matematiikkaa EI OLISI TELEVISIOTA!

Noh, nykyään YouTube-videoita löytyypi ainakin lipasto-matikasta senkin enemmän, eipä hätää.
Toi vois mun puolesta mennä "hyviä kansallisia uutisia Suomesta -ketjuun"... vihdoinkin joku nuori porukka valitsee järjellä, mutta selkeästi tätä halutaan nyt tällä mediahehkutuksella muuttaa typerämmäksi.
Vittu tätä touhua oikeasti.
 
Viimeksi muokattu:
Sama juttu. Samoin englanti sujuu, mutta ruotsi ei.
 
Hyvä. En ikinä ymmärtänyt miksi lyhyt matematiikka on edes olemassa... ainoa aine, jossa osa lukiolaisista joutuu edes hiukan ponnistelemaan, ja miksi?
Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi matematiikkaa pidetään niin tärkeänä aineena.

Matematiikan opiskelua olisi voinut motivoida paremmin, jos esim lukiossa olisi kerrottu, mihin näitä juttuja voidaan soveltaa käytännön elämässä. Vaikka toki on selvää, että lukio on yleissivistävä oppilaitos ja sen tarkoituksena on etupäässä antaa ihmisille eväät jatkaa opintoja, niin olisi hyvä jos lukion(kin) matematiikka keskittyisi sellaiseen käytännön soveltamisee. Itse olen tarvinnut lukion matematiikan oppimäärästä vain todennäköisyyslaskentaa, ja sehän on ainakin perustasollaan ihan yläasteen matematiikkaa. Muistan jo lukiossa ihmetelleeni, että mihin helevettiin voi edes soveltaa jotain paraabelien laskukaavoja noin niinkuin käytännön elämässä. No okei, fysiikassa tarvitaan matematiikkaa mutta nekin fysiikan jutut joissa tarvitaan isommin matematiikkaa, ovat käytännön elämästä aika kaukana. Suuren osan lukion matematiikasta voisi korvata jollain logiikalla; matematiikan opettamista usein kuulee perusteltavan sillä että matematiikka opettaa loogista ajattelua. Tämä on vähän sama juttu kuin että opetettaisiin latinaa sen takia että on helpompaa oppia englantia; varmaan pitää paikkansa mutta jos keskittyisi siihen varsinaiseen asiaan niin pienemmällä vaivalla saavutettaisiin enemmän.

Matematiikkaa tosiaan tarvitaan esim monilla teknisillä aloilla ja tieteessä, mutta esim insinööriksi ei valmistuta lukiossa. Miksi siis kaikille pakotetaan tällaisen "insinöörimatematiikan" opiskelua kun kuitenkaan suurin osa lukiolaisista ei jatka insinööriopintoihin?
 
Hyvä. En ikinä ymmärtänyt miksi lyhyt matematiikka on edes olemassa... ainoa aine, jossa osa lukiolaisista joutuu edes hiukan ponnistelemaan, ja miksi?
Mikä erottaa matematiikan muista kielistä, tai musiikista? Kaikissa on oma syntaksinsa, oma notaationsa ja omat sääntönsä... mikä vittu siinä nyt on niin vaikeaa? Jos jaksat opetella säännöt, ja rytmin, ja teet harjoitteita, niin kaikissa noissa aiheissa inhimillinen kyky intuitioon ja assosiaatioon vie eteenpäin, ja työteliäisyys ja uteliaisuus hoitanee loput?

Kas kun sillä matikalla ei tehdä suosittuja telkkariohjelmia... ilman matematiikkaa EI OLISI TELEVISIOTA!

Noh, nykyään YouTube-videoita löytyypi ainakin lipasto-matikasta senkin enemmän, eipä hätää.
Toi vois mun puolesta mennä "hyviä kansallisia uutisia Suomesta -ketjuun"... vihdoinkin joku nuori porukka valitsee järjellä, mutta selkeästi tätä halutaan nyt tällä mediahehkutuksella muuttaa typerämmäksi.
Vittu tätä touhua oikeasti.
Lukion pitkä matematiikka on keskivertoihmisen näkökulmasta aika syvälle menevää. Useimmat eivät tarvitse työssään esimerkiksi differentiaalilaskentaa tai imaginaarilukuja, puhumattakaan, että niitä tarvittaisiin muussa elämässä. Tämän asian kun yhdistää siihen, että pitkä matematiikka on poikkeuksellisen työläs aine opiskella (lähes kaikki käytännön laskutyö suoritetaan kotitehtävänä), niin on aika ymmärrettävää, että lyhyt matematiikka on olemassa.
 
En tiedä miten on nykyään, mutta minun aikanani lukiossa piti ottaa joko pitkä matematiikka, tai lyhyt matikka ja C-kieli. Itselleni tämä tuotti ongelmia; koska ruotsin kanssa oli haasteita, en halunnut ottaa lisäksi uutta kieltä. Menin ekan luokan pitkällä matkalla ja toiselle luokalle vaihdoin lyhyeen, jolloin piti ottaa C-kieli ja tenttiä kesän aikana lukion ekan luokan oppimäärä. (silloin oli luokallinen lukio). Onneksi sain sitten vapautuksen C-kielestä koska kurssit riittivät ilmankin.

En usko olevani ainoa, joille matematiikan tärkeys lukiossa tuottaa ongelmia. Joillakin sillä on saattanut olla merkittävä vaikutus YO-kirjoitusten onnistumiseen ja sitä kautta jatko-opintoihin pääsemiseen. Tämä siitä huolimatta että ei tarvitse lukion pitkän matematiikan taitoja arkielämässä eikä opiskelussa. Toivottavasti tämä on nyttemmin muuttunut parempaan.
 
Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi matematiikkaa pidetään niin tärkeänä aineena.

Matematiikan opiskelua olisi voinut motivoida paremmin, jos esim lukiossa olisi kerrottu, mihin näitä juttuja voidaan soveltaa käytännön elämässä.

Lyhyt matematiikka autoritaarisen rujosti kertoo, että nisti-Tapsaa on pamputettava, jos haluaa tuloksia aikaan. Pitkä matematiikka kertoo, miksi Tapsaa pamputetaan, että saadaan tuloksia aikaan.

Nollalla ei saa jakaa. Nisti-Tapsa tehtävillä ja mustilla aukoilla on yllättävän paljon yhteistä, kun lähtee tapahtumaa tarkastelemaan noin laajemmassa mittakaavassa.

---

Omasta pitkästä matematiikasta on julmetusti aikaa, joten tuosta ylläolevasta en matemaattisessa loogisuudessa lähde takuuseen, mutta tuskin kovin kaukana totuudesta.

Omalla kohdalla sellainen kokemus, että todella paljon riippuu opettajasta ja opetustyylistä, miten jutut menee oppilaiden päähän.

Alkuvaiheessa pitkänmatikan opettaja teki niin, että oppilaat tuhersivat omia kotitehtäviään taululle. Äärimmäisen tehotonta ja turhaa, ja oppilaille stressaavaa. Huomasi nopeasti ettei tämä toimi, ja korjasi asian niin, että käsi reilusti pystyyn, jos jossakin tehtävässä oli ongelmia tai muuta kysyttävää. Parhaimmillaan käytiin sitten jotain laskun yksityiskohtaa syvällisesti läpi, että miksi näin.

Jos oli aikaa, niin sitten näytettiin matematiikan syvällisiä perusasioita esim. todistamalla sen miksi nollalla ei saa jakaa.

--

Hyvä poliisi pyrkii pienimpään arvoon siinä, miten Tapsaa pamputetaan - ja se on matemaattisesti mahdollista - mutta ei ole olemassa poliisia, joka ei ollenkaan joutuisi Tapsaa pamputtamaan, jotta Tapsat eivät riehuisi kadulla.
 
Viimeksi muokattu:
Lyhyt matematiikka autoritaarisen rujosti kertoo, että nisti-Tapsaa on pamputettava, jos haluaa tuloksia aikaan. Pitkä matematiikka kertoo, miksi Tapsaa pamputetaan, että saadaan tuloksia aikaan.

Nollalla ei saa jakaa. Nisti-Tapsa tehtävillä ja mustilla aukoilla on yllättävän paljon yhteistä, kun lähtee tapahtumaa tarkastelemaan noin laajemmassa mittakaavassa.

---

Omasta pitkästä matematiikasta on julmetusti aikaa, joten tuosta ylläolevasta en matemaattisessa loogisuudessa lähde takuuseen, mutta tuskin kovin kaukana totuudesta.

Omalla kohdalla sellainen kokemus, että todella paljon riippuu opettajasta ja opetustyylistä, miten jutut menee oppilaiden päähän.

Alkuvaiheessa pitkänmatikan opettaja teki niin, että oppilaat tuhersivat omia kotitehtäviään taululle. Äärimmäisen tehotonta ja turhaa, ja oppilaille stressaavaa. Huomasi nopeasti ettei tämä toimi, ja korjasi asian niin, että käsi reilusti pystyyn, jos jossakin tehtävässä oli ongelmia tai muuta kysyttävää. Parhaimmillaan käytiin sitten jotain laskun yksityiskohtaa syvällisesti läpi, että miksi näin.

Jos oli aikaa, niin sitten näytettiin matematiikan syvällisiä perusasioita esim. todistamalla sen miksi nollalla ei saa jakaa.

--

Hyvä poliisi pyrkii pienimpään arvoon siinä, miten Tapsaa pamputetaan - ja se on matemaattisesti mahdollista - mutta ei ole olemassa poliisia, joka ei ollenkaan joutuisi Tapsaa pamputtamaan, jotta Tapsat eivät riehuisi kadulla.
Matematiikan laitoksen Approbatur I/ II (1. vuosikurssi, 7ov ja 8ov) laskuharjoituksissa annettiin viisi tehtävää viikossa muistaakseni, joista onnistuin ratkaisemaan/ todistamaan ehkä kolme, ja tekemään yritteen ehkä vielä yhteen. Siellä oli meinaan tuo sama liitutaulu-systeemi käytössä, ainakin 1992-93 :).

Ryhmäkoko oli toki pienempi kuin lukioluokassa.

Mutta paljon lienee hommat muuttuneet niistä ajoista... matematiikka taas ei ollenkaan. Miksi se on tärkeää?

Koska se on totuus. Klassinen totuuden määritelmä, eli aukottomasti todistettavissa oleva hypoteesi, M.O.T. / Q.E.D.

Matematiikan opiskelu kehittää kykyä hahmottaa abstrakteja ongelmia, ja ennen kaikkea pilkkoa ne ongelmat osiin, joista pitää osata valita, mistä aloittaa.
Elämänhallintaa se ei kyllä opeta, siinä on liian suuri ongelma monelle... en ole koskaan tavannut onnellista matemaatikkoa, useamman fyysikon kylläkin. Ja insinöörit ovat näihin heppuihin verrattuna onnen kukkuloilla :)!
Kemistit puolestaan olivat kaikkiin edellisiin verrattuina labra-takkiin pukeutuneita pragmaattisia numismaatikoita... :)
 
VAIN omassa rajatussa aksioomien valvomassa karsinassaan.
Totta, varsinkin taloustieteessä, johon vaihdoin muutaman vuoden tuhertamisen jälkeen. Mutta siinäkin ratkaistavan/ mallinnettavan ongelman/hypoteesin rajaaminen melko voimakkain reunaoletuksin on olennaisen tärkeää, ettei lipsahdeta ihan täysin tulkinnallisten sosiaali"tieteiden" puolelle.
Joissa usein jo kysymyksenasettelu edustaa lopputulemaa, esimerkkeinä köyhyystutkimus (köyhyys on perseestä, ja suomalaisen mies-hierakian ja valkoihoisen sosiaalisen stratifikaation syytä), rodullistumisen tutkiminen (suomalaiset = rasisteja) tai sukupuolitutkimus (suomalaiset = lauma homofoobisia luusereita).

Jep, ei tota mulle kiitos :) . Mieluummin vaikka matikkaa...
 
Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi matematiikkaa pidetään niin tärkeänä aineena.

Matematiikan opiskelua olisi voinut motivoida paremmin, jos esim lukiossa olisi kerrottu, mihin näitä juttuja voidaan soveltaa käytännön elämässä. Vaikka toki on selvää, että lukio on yleissivistävä oppilaitos ja sen tarkoituksena on etupäässä antaa ihmisille eväät jatkaa opintoja, niin olisi hyvä jos lukion(kin) matematiikka keskittyisi sellaiseen käytännön soveltamisee. Itse olen tarvinnut lukion matematiikan oppimäärästä vain todennäköisyyslaskentaa, ja sehän on ainakin perustasollaan ihan yläasteen matematiikkaa. Muistan jo lukiossa ihmetelleeni, että mihin helevettiin voi edes soveltaa jotain paraabelien laskukaavoja noin niinkuin käytännön elämässä. No okei, fysiikassa tarvitaan matematiikkaa mutta nekin fysiikan jutut joissa tarvitaan isommin matematiikkaa, ovat käytännön elämästä aika kaukana. Suuren osan lukion matematiikasta voisi korvata jollain logiikalla; matematiikan opettamista usein kuulee perusteltavan sillä että matematiikka opettaa loogista ajattelua. Tämä on vähän sama juttu kuin että opetettaisiin latinaa sen takia että on helpompaa oppia englantia; varmaan pitää paikkansa mutta jos keskittyisi siihen varsinaiseen asiaan niin pienemmällä vaivalla saavutettaisiin enemmän.

Matematiikkaa tosiaan tarvitaan esim monilla teknisillä aloilla ja tieteessä, mutta esim insinööriksi ei valmistuta lukiossa. Miksi siis kaikille pakotetaan tällaisen "insinöörimatematiikan" opiskelua kun kuitenkaan suurin osa lukiolaisista ei jatka insinööriopintoihin?
Minäkin aikoinani luin tuon laajan matikan (ja kirjoitin sen rimaa hipoen).
Integraalilaskentaa tms. opiskellessa kysyin opelta, että mihin tätä käytännössä tarvitaan? Ei osannut vastata. Sattumoisin luin siihen aikaan jotain 2. MS saksalaisesta sukellusvenesodankäynnistä kertovaa kirjaa. Eräällä tunnilla sitten ilmoitin opettajalle, että nyt olen löytänyt käytännön esimerkin siihen, mihin tuota tarvitaan. Kun sukellusveneet nousivat pintaan, niiden paikanmääritykseen tarvittiin tällaista korkeampaa matematiikkaa.
No, sukellusveneen kippariiksi tai navigoijaksi en sitten ryhtynyt, joten vähän turhalta tuo pänttääminen vielä nytkin tuntuu.
 
Minäkin aikoinani luin tuon laajan matikan (ja kirjoitin sen rimaa hipoen).
Integraalilaskentaa tms. opiskellessa kysyin opelta, että mihin tätä käytännössä tarvitaan? Ei osannut vastata. Sattumoisin luin siihen aikaan jotain 2. MS saksalaisesta sukellusvenesodankäynnistä kertovaa kirjaa. Eräällä tunnilla sitten ilmoitin opettajalle, että nyt olen löytänyt käytännön esimerkin siihen, mihin tuota tarvitaan. Kun sukellusveneet nousivat pintaan, niiden paikanmääritykseen tarvittiin tällaista korkeampaa matematiikkaa.
No, sukellusveneen kippariiksi tai navigoijaksi en sitten ryhtynyt, joten vähän turhalta tuo pänttääminen vielä nytkin tuntuu.
Jos soutuveneen pohjasta tappi irtoaa, niin on hyvä olla matemaatikko fölissä ;)
 
Lukion pitkä matematiikka on keskivertoihmisen näkökulmasta aika syvälle menevää. Useimmat eivät tarvitse työssään esimerkiksi differentiaalilaskentaa tai imaginaarilukuja, puhumattakaan, että niitä tarvittaisiin muussa elämässä. Tämän asian kun yhdistää siihen, että pitkä matematiikka on poikkeuksellisen työläs aine opiskella (lähes kaikki käytännön laskutyö suoritetaan kotitehtävänä), niin on aika ymmärrettävää, että lyhyt matematiikka on olemassa.
Insinöörin töissäkään harva tarvitsee syvällisempää matematiikkaa kuin peruslaskutoimitukset. Jos ajatellaan vaikka rakenteiden mitoitusta, tietokoneohjelmilla ne pääasiallisesti tehdään. Käytännössä kaikille suunnittelualoille on omat standardinsa ja standardeissa tarvittavat laskukaavat. Matematiikan kanssa tahtoo olla niin, että laskemisen unohtaa nopeasti, jos sitä ei harjoita, tai ole kiinnostunut matematiikasta itseisarvoisesti.

Matematiikkaa opiskelleiden persoonasta samanlaisia kokemuksia kuin jäsen Fremenillä. Oma otanta ei ole hyvin suuri, mutta ne muutamat, joita olen elämäni varrella tiennyt tai tuntenut ovat olleet aika onnettomia omissa elämissään. Tietämäni fyysikot ovat olleet hieman elämänmyönteisempiä, mutta omat pimeät puolensa heilläkin.
 
Back
Top