Suomen sisäinen turvallisuus

Niistä voi valittaa jolloin asia ratkaistaan normaalisti esitutkinnan kautta ja käsitellään käräjillä. Tai voi heti kättelyssä sanoa että ei suostu sakkomenettelyyn, jolloin käy samoin.
 
Kuulin pojaltani että joku hänen kaksoiskansalaiskaverinsa tuttua oli kiusattu siitä syystä että perheessä on venäläistä sukujuurta.
On se nyt saatana!

Meidän kaikkien pottunokkien tulisi nyt huolehtia siitä että Suomessa asuvia venäläisiä tai kaksoiskansalaisia ei kiusata tai syrjitä.
He ovat syyttömiä siihen mitä Putler tekee Ukrainassa. Suomessa asutaan just siksi kun Venäjällä ei voi asua.

Mitä enemmän venäläisillä on kosketusta demokratiaan, sitä nopeammin yhdessä kaikki voimme vaikuttaa siihen että Venäjälläkin siirrytään demokratiaan.

Kaikki alkaa siitä että huolehdimme niistä venäläisistä jotka eivät kannata putinin hallintoa ja jotka ovat syyttömiä Ukrainan tapahtumiin.


.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän voisi oikeastaan laittaa tänne. RIP.
 
MOT-ohjelmassa äsken oli juttua Ruotsin ongelmista maahanmuuttajien kanssa, ja vähän Suomenkin. Pisti silmään, että kun yhteiskunta tarjoaa ilmaisen koulutuksen, ruuan ja katon pään päälle, se sama yhteiskunta onkin jollain ihmeen tavalla syyllinen noiden räppärien ja gangstojen elämänvalintoihin, heidän mielestään. Mitään vaihtoehtoja he eivät tietenkään esitä, sen esittävät kaikenlaiset todellisuudesta irrallaan elävät sinisilmäiset idiootit heidän puolestaan.
 

Poliisin uusi selvitys avaa alaikäisten väkivaltarikollisuuden taustoja​

8.3.2022 7.59
UUTINEN

Tuoreen poliisissa tehdyn selvityksen mukaan alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Raportin mukaan nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut niin kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa kuin maaseutumaisissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut vähäisempää. Rikollisuuden taso on kasvanut sekä ulkomaalaistaustaisilla että suomalaistaustaisilla nuorilla. Kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.
Tarkastelu perustuu pääasiassa poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskeviin tilastoihin sekä rikosilmoitustietoihin, minkä lisäksi teemasta on kysytty poliisilaitoksista.
– Poliisin kirjaamien rikosten kasvuun voivat vaikuttaa rikollisuuden tosiasiallisen kasvun lisäksi viranomaisten kontrollissa, kirjauskäytännöissä ja ilmoitusalttiudessa tapahtuneet muutokset. Poliisin arvioiden mukaan osa rikosilmoitusten kasvusta voi selittyä sillä, että tapauksista ilmoitetaan poliisille aiempaa herkemmin, tutkija Petri Danielsson Keskusrikospoliisista kertoo.
Oulun poliisilaitoksen alue on yksi niistä, joiden maaseutumaisissa kunnissa alle 18-vuotiaitten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2017.
Rikosylikonstaapeli, tutkinnanjohtaja Irmeli Korhonen vahvistaa Danielssonin käsityksen siitä, että kasvua voi osaltaan selittää, että väkivaltarikoksista ilmoitetaan poliisille herkemmin.
Vuonna 2015 lainsäädäntö muuttui niin, että tiettyjen viranomaisten on aina ilmoitettava poliisille perusmuotoisesta pahoinpitelystä tai vakavammasta väkivallan teosta, joka kohdistuu alaikäiseen.
– Esimerkiksi koulujen henkilökunta ei ala itse arvioida, onko kyse lievästä vai perusmuotoisesta pahoinpitelystä, jolloin he ilmoittavat poliisille kaikenlaiset pahoinpitelyt. Ilmoituksia tekevät myös koululaisten huoltajat esimerkiksi välitunnilla tai koulumatkalla sattuneista pahoinpitelyistä, Korhonen kertoo.
Kouluväkivallasta tehdään ilmoituksia lähinnä peruskouluissa eikä niinkään toiseen asteen oppilaitoksissa. Muutoinkin alle 15-vuotiaat ovat Korhosen mukaan enemmän edustettuna väkivaltarikostilastoissa kuin 15–17-vuotiaat. Hän arvioi, että iän myötä nuoret viisastuvat ja ymmärrys tekojen seurauksista kasvaa.

Väkivaltaa tapahtuu laitoksissa ja kouluissa​

Rikollisuuden määrän lisäksi selvityksessä on havainnoitu nuorten väkivaltarikollisuuden erityispiirteitä. Viime vuosina rikoksiin on liittynyt yleisemmin teräaseita, ja tekoja myös kuvataan ja julkaistaan sosiaalisessa mediassa yhä enemmän.
Alaikäisten tekemät rikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin alaikäisiin henkilöihin ja tapahtuvat usein kouluympäristössä. Viime vuosina yli 20-vuotiaiden uhrien osuus on kuitenkin lisääntynyt.
– Kun alaikäisten tekemiä yli 20-vuotiaisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin, on saatu viitteitä siitä, että viime vuosien kasvun taustalla ovat koulujen, lastensuojelulaitosten ja muiden instituutioiden tiloissa tapahtuneet rikokset. Ilmoitusten perusteella väkivaltarikokset ovat kohdistuneet näiden instituutioiden henkilökuntaan, Petri Danielsson sanoo.
Tämä näkyy myös Oulun poliisilaitoksen alueen maaseutumaisissa kunnissa.
– Näillä alueilla on muun muassa Oulun seudun useita lastensuojeluyksiköitä. Esimerkiksi Muhoksella sijoitusyksikköjä on monta ja Limingassa on yksi iso yksikkö, jossa on myös erityisen huolenpidon osastoja, Korhonen kertoo.
Sijoitusyksiköissä lasten liikkumista ei saa rajoittaa ilman erityisiä perusteita, sillä lapsen tulee saada elää siellä kodinomaista arkea. Toisinaan nuoret karkaavat ja saattavat tehdä useita rikoksia lyhyen ajan sisällä. Törkeistä rikoksista huolimatta nuorta ei välttämättä vangita, koska hän on jo yhden viranomaisen eli lastensuojelun asiakkaana.
Jotkut lastensuojeluun sijoitetut nuoret ovat väkivaltaisia ohjaajiaan kohtaan. Ohjaajat ovat tietoisia lainsäädännöstä ja ilmoittavat itseensä kohdistuneet pahoinpitelyt poliisille. Ikätovereitten ja lastensuojeluyksikköjen ohjaajien lisäksi myös koulujen opettajat voivat joutua nuorten väkivallan uhreiksi.
– Ohjaajien ja opettajien kokema väkivalta voi kertoa siitä, ettei nuori enää kunnioita auktoriteetteja, Korhonen pohtii.
Korhonen kokee lasten olevan äkkipikaisempia kuin ennen. He ottavat oikeuden herkästi niin sanotusti omiin käsiinsä ja sietävät pettymyksiä aiempaa heikommin.
– Lasten käytöksessä myös toistuu aikuisten maailmasta tuttu velanperintäilmiö eli lapset kostavat uhrille kaverin puolesta, Korhonen kuvaa.
Lisäksi nuorten tekemä väkivalta on raaistunut:
– Kyse ei ole nahistelusta vaan jopa silmittömästä hakkaamisesta tai maassa makaavan potkimisesta. Nämä nuoret elävät hetkessä eivätkä ajattele tekojensa seurauksia tai sitä, millaisia vammoja he saattavat uhrille aiheuttaa, Korhonen kertoo.
Oulun poliisilaitoksella arvellaan, että koronapandemia ja sen aiheuttama sosiaalisten kontaktien vähentyminen on lisännyt nuorison pahoinvointia ja ahdistuneisuutta. Irmeli Korhonen nostaa esiin myös Oulun seudun heikentyneet mielenterveyspalvelut: sekä lasten että vanhempien on hankala saada hoitoa mielenterveysongelmiinsa, koska jonot hoitoon pääsemiseksi ovat niin pitkät. Vanhemmat myös selittävät lastensa väkivaltaisuutta erilaisilla diagnooseilla, esimerkiksi ADHD:llä ja ADD:llä, joihin ei välttämättä ole saatu hoitoa.

Miten poliisi puuttuu?​

Nuorten väkivaltarikollisuus ja siihen liittyvät ilmiöt ovat olleet eri näkökulmista esillä julkisuudessa käydyssä keskustelussa. Nyt julkaistussa poliisin raportissa on pyritty selventämään ilmiötä kokonaisuutena ja analysoimaan siihen liittyviä erityispiirteitä.
– Suomessa on viimeisten kahden vuoden aikana kiinnitetty yhä enemmän huomiota nuorten väkivaltarikollisuuteen. Käytännössä ilmiötä koskevassa keskustelussa ei kuitenkaan ole onnistuttu määrittelemään, millä tavalla ja missä ryhmissä tämä oletettu väkivaltarikollisuuden muutos on havaittavissa. Tästä on seurannut ristiriitaisia näkemyksiä rikollisuuden kokonaiskuvasta ja kehityksestä. Raportti pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen, Petri Danielsson kertoo.
Komisario Simo Kauppinen on yksi niistä, jotka ovat osallistuneet julkiseen keskusteluun aiheeseen liittyen. Kauppinen vastaa ennalta estävästä toiminnasta Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. Kauppinen kertoo, että nuoren iästä riippumatta vakavat rikokset tutkitaan aina ja usein ne myös selviävät. Rikosten selvittäminen on kuitenkin vain yksi näkökulma asiaan. Tärkeintä on, että rikosten tekeminen saataisiin loppumaan.
– Jos epäilty ei ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa, voidaan hänet ohjata moniammatillisen avun piiriin, Kauppinen kertoo.
Moniammatilliseen ankkuritiimiin kuuluu nuorta auttavia asiantuntijoita poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tavoitteena on, että tiimi pääsee tapaamaan nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata hänet avun piiriin.
– Alaikäisistä lapsista tehdään aina myös lastensuojeluilmoitus, jonka kautta rikoksesta epäilty lapsi ohjataan sosiaalitoimen palveluiden piiriin ja mahdollisesti sovitteluun, Kauppinen sanoo.
– Varsinkin vanhempien kannattaa ottaa huomioon, että poliisin ja viranomaisten väliintulon tarkoituksena ei ole aiheuttaa rikoksesta epäillylle nuorelle ongelmia – päinvastoin. Tarkoituksena on katkaista nuoren rikoskierre ja muuttaa hänen elämänsä suunta parempaan, Kauppinen painottaa.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta vastaa väkivaltarikollisuuden torjunnan kehittämisestä valtakunnallisesti. Heikkinen näkee, että nimenomaan nuorten tekemän väkivallan kohdalla kyse on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta, johon poliisilla ei yksin voi olla ratkaisun avaimia.
– Kun nuoren tekemä väkivalta tulee poliisin tietoon, useimmiten paha olo on alkanut jo aiemmin ja väkivallanteko on lopulta jäävuoren huippu. Taustalla voi olla nuoren perheen moninaiset ongelmat, jotka saavat nuoren oireilemaan. Siksi pahoinvointiin pitää päästä puuttumaan jo ennen kuin se muuttuu rikosasiaksi, Heikkinen muistuttaa.
– Vain viranomaisten välisellä aidolla yhteistyöllä voidaan päästä käsiksi ongelmiin ennen niiden eskaloitumista, Heikkinen sanoo.
Heikkinen kuvaa, että moniammatillinen yhteistyö on valitettavan usein vanhakantaista ja jopa näennäistä. Yllättäen korona-aika on pakottanut syventämään yhteistyötä, ja parhaimmillaan eri toimijat tekevät yhdessä töitä johdetuissa rakenteissa, josta moniammatillinen ankkuritoiminta on hyvä esimerkki, tosin ankkuritoimintakin kaipaa laajemmin toimijoita.
Lainsäädännön moninaisuus ja haasteet esimerkiksi tiedonvaihdon osalta edellyttää kaikilta osaamista ja parhaimpaan tulokseen päästään, kun toimitaan yhdessä, Heikkinen katsoo.




Raportti nuorten väkivaltarikollisuudestaTiedosto avautuu uudessa välilehdessä PDF 421kB

-Poliisi-
 
Suomen itärajalla havaittu GPS-häiriöitä eilen ja tänään!


Suomen itärajalla havaittu gps-häiriöitä, Traficom varoittanut lentoliikennettä​

Yksi lentoyhtiö ei ole alkuviikolla päässyt lainkaan laskeutumaan Savonlinnaan, koska se on kadottanut gps-signaalinsa.

13:14

Suomen itärajalla on havaittu viime päivinä gps-paikannuksessa häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet jo lentoliikenteeseenkin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom varoitti lentoyhtiöitä asiasta maanantaina niin sanotulla NOTAM-viestillä. Se on ilmailussa yleisesti käytetty pikaviesti kaikille alueella lentäville operaattoreille ja tulee sanoista Notice to airmen.


Siinä kerrottiin lyhyesti, että gps-signaalissa on häiriöitä Suomen lentoalueen itäosissa eli käytännössä koko Suomen itärajalla. Se johtaa kysymykseen, onko gps-häiriöiden takana Venäjä.

Traficomin ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen sanoo, ettei tiedä, mistä on kyse.


”Mutta häiriöitä signaalissa on ollut”, Pöntinen sanoo.


”En muista, että olisi ollut tällaisia tapauksia ihan hiljattain.”


Tilanne on johtanut jo siihen, että liettualaisen lentoyhtiö Transaviabaltican kone ei ole kolmeen päivään päässyt lentämään vuoronsa mukaista lentoa Tallinnasta Savonlinnaan, koska kone on HS:n tietojen mukaan joutunut aina kääntymään Kouvolan paikkeilta takaisin Tallinnaan.

Yhtiön koneet lentävät normaalisti useasti päivässä Savonlinnan ja Helsingin väliä.

”Operaattori ei ole päässyt laskuun, koska se on kadottanut gps-signaalin, jolloin se on menettänyt myös navigointikelpoisuutensa”, Pöntinen sanoo.


Miksi gps-signaali on kadonnut, siihen ei ole vastausta.


”En pysty mitenkään arvioimaan. Kun ei ole tietoa, niin en ala spekuloida”, Pöntinen sanoo.


Traficomin NOTAM-viesti määrittelee varoituksen koskevan korkeuksia aina 20 000 jalkaan asti, joten se ei koske esimerkiksi alueen yli lentäviä matkustajakoneita, jotka lentävät korkeammalla. Samoin esimerkiksi Ryanairin lento Saksasta Lappeenrantaan näytti kulkevan normaalisti tiistaina.

Syy siihen, että Transaviabaltican kone joutui palaamaan saattaa johtua siitä, että sen koneen tekniikka on hieman vanhempaa mallia ja siten alttiimpaa häiriölle.


”Näitä tapahtuu globaalisti aika ajoin ja operaattorit raportoivat niistä. Meillä ei ole ilmailuviranomaisena mahdollisuutta päästä kiinni häiriöiden juurisyihin.”


GPS-häirintä nousi vahvasti esiin Suomessa vuoden 2018 lopussa, jolloin Norjassa oli käynnissä sotilasliitto Naton suuri sotaharjoitus Trident Juncture, johon myös Suomi osallistui.

Tekijäksi epäiltiin lännessä Venäjää, joka kiisti. Suomi muun muassa kutsui Venäjän suurlähettilään tuolloin puhutteluun.
 
Kuulin pojaltani että joku hänen kaksoiskansalaiskaverinsa tuttua oli kiusattu siitä syystä että perheessä on venäläistä sukujuurta.
On se nyt saatana!

Meidän kaikkien pottunokkien tulisi nyt huolehtia siitä että Suomessa asuvia venäläisiä tai kaksoiskansalaisia ei kiusata tai syrjitä.
He ovat syyttömiä siihen mitä Putler tekee Ukrainassa. Suomessa asutaan just siksi kun Venäjällä ei voi asua.

Mitä enemmän venäläisillä on kosketusta demokratiaan, sitä nopeammin yhdessä kaikki voimme vaikuttaa siihen että Venäjälläkin siirrytään demokratiaan.

Kaikki alkaa siitä että huolehdimme niistä venäläisistä jotka eivät kannata putinin hallintoa ja jotka ovat syyttömiä Ukrainan tapahtumiin.


.
Kun ajat kiristyvät, on jakolinja laitettava johonkin.

Kaksoiskansalaiset ovat ensisijaisesti Venäjän kansalaisia, ja laki velvoittaa heidät toimimaan Venäjän hyväksi. Jos haluavat olla suomalaisia, jättäkööt Venäjän kansalaisuuden. Tai sitten ovat Venäjän kansalaisia.

Tuo kaksoiskansalaisuus on silkkaa opportunismia. Jos Venäjä kriisissä sattuisi pääsemään niskan päälle, olisi puolen vaihto helpompaa. Jos Suomi pärjää, voi nauttia sen kansalaisuuden eduista.
 
Kun ajat kiristyvät, on jakolinja laitettava johonkin.

Kaksoiskansalaiset ovat ensisijaisesti Venäjän kansalaisia, ja laki velvoittaa heidät toimimaan Venäjän hyväksi. Jos haluavat olla suomalaisia, jättäkööt Venäjän kansalaisuuden. Tai sitten ovat Venäjän kansalaisia.

Tuo kaksoiskansalaisuus on silkkaa opportunismia. Jos Venäjä kriisissä sattuisi pääsemään niskan päälle, olisi puolen vaihto helpompaa. Jos Suomi pärjää, voi nauttia sen kansalaisuuden eduista.

Kaksoiskansalaisuudet ovat Venäjän keino esittää, että täällä on venäläisiä, joita pitää suojella. Ehdottomasti kaksoiskansalaisuus pois kokonaan. Niin ja nyt voisi viisumitkin perua kyllä, turha tänne on sieltä tulla lainkaan nyt sitten. Jos on ikävää olla Venäjällä niin HYVÄ, tehkää asialle jotain siellä. Jos siellä on nyt mukavaa olla, niin miksi tulette pois sieltä? Viisumit peruutukseen kaikki ja katsotaan, kauanko riittää Putinin touhuissa tukijoita, kun koko ylempi luokka jää Venäjälle "panttivangiksi" "nauttimaan" Putinin politiikan tuloksista. Samalla suojaamme itsemme. Win-win-win.
 
Pitää matkustaa Venäjälle "kotikaupunkiin" missä tämän asian voi virallisesti hoitaa.

Melko yleistä on ollut kaksoiskansalaisen kiristäminen esim. mummo lentää kadulle vanhainkodista mikäli ei auta turvallisuusviranomisia.

Kun kyseessä on Venäjä, niin auttaako edes kansalaisuudesta luopuminen, jos/kun on kuitenkin kiinteät siteet Venäjälle? "Autat meitä tai äitisi eläkkeenmaksu katkeaa."
 
Back
Top