Ulkomaalaisten valtioiden rahoitus moskeijoille huolettaa Euroopassa. Erityisesti Saudi-Arabian rahoitus äärivanhoillisen islamin tulkinnan, wahhabismin, levittämiseen on herättänyt huolta.
Kosovon viranomaiset ovat kertoneet, että kosovolaisia on radikalisoitunut ja liittynyt äärijärjestö Isisiin Saudi-Arabian rahoittamien järjestöjen ja maasta tulleiden saarnaajien myötävaikutuksena.
Ratkaisuna osa maista on esittänyt ulkomaisten rahavirtojen kieltämistä moskeijoihin. Itävallassa kielto on jo asetettu. Myös Ranska on väläyttänyt kieltoa, jossa Saudi-Arabian ja muiden arabimaiden rahoitus moskeijoille estettäisiin.
Saksassa varaliittokansleri Sigmar Gabriel on syyttänyt Saudi-Arabiaa radikalisoituneiden ihmisten tukemisesta. Saksassa on oltu myös huolissaan Turkista, jonka on pelätty käyttävän maasta lähetettyjä imaameja Turkin hallitusta tukevien viestien levittämiseen.
Suomessa ulkomailta tulevan rahoituksen kieltoon ei katsota olevan tarvetta.
– Meillä on arvioitu, että kieltoon voisi liittyä useita ongelmia, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.
Kielto voitaisiin kokea epäoikeudenmukaisena ottaen huomioon, että suomalaiset moskeijat ovat tuominneet terrorismin ja toimivat väkivaltaista radikalisoitumista vastaan, hän sanoo. Se voisi olla ongelmallinen myös perustuslain kannalta.
Saudiraha ei huoleta Suomessa
Suojelupoliisi Supon mukaan saudirahasta ei olla erityisen huolissaan, sanoo ylitarkistaja Tuomas Portaankorva.
– Emme erityisemmin kiinnitä huomiota, mistä suunnasta mahdollinen saarnaaja tai rahoitus tulevat. Enemmän pyrimme sisällön perusteella tai rahoittajatahon aiemman toiminnan perusteella tekemään arvion.
Portaankorvan mukaan Suomessa on käynyt radikaalisaarnaajia.
– Aika ajoin on käynyt tällaisia ihmisiä, mutta se ei ole määrältään merkittävää. Huolestuminen on vähän liian vahva termi, mutta seuraamme asiaa.
Suomessa systemaattista tutkimusta islamilaisten järjestöjen suhteista kansainväliseen wahhabismiin ei ole tehty, sanoo Lähi-idän tutkija Marko Juntunen Tampereen yliopistosta. Joitain yhteyksiä kuitenkin on.
– Täällä liikkeiden jäsenistö koostuu paljolti kantaväestöön kuuluvista kääntyneistä. Tällainen järjestö, Helsingin Muslimit, kutsui kiistellyn saarnaajan Bilal Philipsin Suomeen vuonna 2014.
Juntunen huomauttaa, että wahhabistinen ideologia ei tarkoita suoraa linkkiä radikalisoitumiseen. Vaikka moni radikalisoitunut on omaksunut vähintään joitain piirteitä salafi-wahhabilaisesta retoriikasta, taustalla on myös muita tekijöitä.
– Itse asiassa wahhabismiin taipuvainen islam on tehnyt viime aikoina pesäeroa Isisiin.
Suomessa moskeijat yhteistyössä viranomaisten kanssa
Radikaalit pienverkostot rakentuvat pitkälti Syyrian sisällissodan ja vierastaistelijailmiön kautta. Ranskassa radikalisoituneet tulevat pitkälti kriminaalihuollon piiristä.
– Kyseisen uskonnollisuuden ei voi katsoa radikalisoivan ketään, vaan kyse on aina monisäkeisestä olosuhteiden ja ideologian yhteisvaikutuksesta, Juntunen sanoo.
Radikalisoituminen on Suomessa yhä pientä muuhun Eurooppaan verrattuna. Radikaalit tulkinnat eivät edusta islamin valtavirtaa, muistuttavat Portaankorva ja Mankkinen.
– Moskeijoiden ja islamilaisten yhdistysten kanssa tehdään hyvää yhteistyötä radikalisaation estämisessä, Mankkinen sanoo.
STT
http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2295793#articleComments
