Tiivistelmä tuloksista
S uomalaisten selkeä enemmistö (74%) kokee, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet ja eriarvoisuus uhkaa suomalaista yhteiskuntaa (82%). Kansalaisista vajaa puolet (42%) on tyytymättömiä demokratian toimivuuteen eikä usko, että Suomessa pärjää yhä ahkeruudella ja yritteliäisyydellä (39%). Erityisen tyytymättömiä ovat pienituloiset ja työntekijät sekä itsensä vasemmalle sijoittavat. Tyytymättömyys on hyvin yleistä vasemmistoliiton, eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajien ja äänestämättömien joukossa. Yhteiskunnallinen voimattomuus ja heikko tulevaisuudenusko yhdistetään usein maahanmuuttovastaisuuteen, asenteiden kovenemiseen, pelkoihin ja turvattomuuteen Runsas puolet suomalaisista (59%) on sitä mieltä, että valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta ja että maahanmuutto uhkaa Suomen turvallisuutta (51%). Vajaa puolet (43%) arvioi, että suomalaista kulttuuria tulee suojella muualta tulevilta vaikutteilta ja joka neljäs (26%) kokee maahanmuuttajien kotouttamisen olevan resurssien hukkaamista. Kuusi kymmenestä (59%) on sitä mieltä, että puolustusvoimien roolia sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon ja että vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän Suomessa (56%). Joka viides (21%) on valmis itse osallistumaan asuinalueensa turvallisuuden takaamiseen, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon. Näiden väittämien kanssa ovat muita useammin samaa mieltä erittäin konservatiiviset, erittäin oikeistolaiset ja perussuomalaisten äänestäjät. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys ei ole kuitenkaan suorassa yhteydessä kansalaisten maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta koskeviin käsityksiin, sillä väittämiin yhtyvät osin eri vastaajaryhmät. Esimerkiksi vasemmistolaiset ovat syvästi tyytymättömiä, mutta eivät näe maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Suurituloiset, johtajat ja ylemmät toimihenkilöt sekä yliopistokoulutetut eivät ole tyytymättömiä yhteiskunnan tilaan eivätkä koe maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia. Lakeja rikkovaan suoraan toimintaan voisi osallistua joka viides suomalainen.