J0h1F
Ylipäällikkö
Arkistosta löytyy:^ Äkkiäpä hävisi juttu sivuilta. Ei löydy nimellä mitään.
Sanoisin, että uskonto on tätä kaikkein eniten muokannut, ja erityisesti luterilaisen puritanismin aika, jolloin valtiokoneisto oli hyvin hanakka tuomitsemaan puritanistisen vuoden 1734 rikoslain rikkojia, kirveellä mestaamallakin. Silloin oli suhteellisen helppo luottaa väärintekijän saavan tuomionsa, ja kihlakunnanoikeudet eli maaseudun alioikeudethan perustuivatkin silloin germaanisen perinteen mukaisesti 12 maallikon valamiehistöön ja 7 maallikkotuomarin langettamiin ratkaisuihin, eli mukana oli aimo annos vertaisten käyttämää tapaoikeutta. Kodifioidun lain ensisijaisuus ja perinnetapojen soveltumattomuus tuli vasta 1800-luvulla oikeusteorian kehittyessä.Katolilaisuus vs protestanttisuus voi toki vaikuttaa, mutta tarkoitin lähinnä nk kansanluonnetta.
Ranskan uskonnot ovat jakautuneet seuraavasti: Katolilaiset 47%, protestantit 2%, muslimit 4%, buddhalaiset 2%, juutalaiset 1%, muut ja uskonnottomat 44% (2021). Eli maa on varsin maallistunut, eikä muslimienkaan osuus ole kovin suuri.
Etninen jakauma on: Syntyperäiset ranskalaiset 84%, Ranskan kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset 5%, ulkomailla syntyneet maahanmuuttajat 14%, Ranskassa asuvat muiden maiden kansalaiset 13% (Ranskan väestötilasto vuonna 2020). Tämä tekee 116% eli luvuissa on päällekkäisyyttä.
Itämerensuomalaiseen kulttuuriperintöönhän kuului verikosto kunniakysymyksenä, jos Kalevalaa ja vanhoja runonlaulajien tarinoita on uskominen. Esimerkiksi Kullervohan on traaginen sankari, joka kostaa vääryydet tappamalla, mutta toisaalta tappaa sivussa viattomia, ja sen takia lopulta ottaa oman henkensä.
Kalevalan tarustossahan (ja SKVR:n mytologiarunoudessa muutenkin) on paljon samankaltaisuuksia mm. japanilaiseen ja muuhun itäisempään kunniakulttuuriin, eikä se laisinkaan noudata kristillistä perinnettä näiltä osin. Esimerkiksi itsemurha kunniasyistä on selvästi ollut jollain tavalla ihannoitua, ja sehän on täysin kristillisen perinteen vastaista.