viimeinen mohikaani
Majuri
Se jääköön äänestäjien tehtäväksi.
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
MeriTJ
Ylipäällikkö
Piti ihan Googlata kun omasta asumisesta 20v. Joo tosiaan se on automaatio kun noi kunnossa mutta kuitenkin.
"Yli kolmen kuukauden oleskeluun sinulla on oikeus, jos
- työskentelet tai toimit maassa itsenäisenä ammatinharjoittajana tai
- olet kirjoilla yksityisessä tai julkisessa oppilaitoksessa pääasiallisena tarkoituksena opintojen, myös ammatillisten opintojen suorittaminen tai
- sinulla on riittävät varat itseäsi ja perheenjäseniäsi varten ja kattava sairausvakuutus oleskelumaassa."
Vonka
Supreme Leader
Oikeassa on mutta.. Se kovasti pitää meteliä tuo Rusi.. ehkä vähän liikaakin siihen nähden, että keskustassa olivat syvimmät KGB-kontaktit.
Alpo Rusi: SDP on ollut Pro Kreml -puolue vuodesta 1972 | Verkkouutiset
Alpo Rusi: SDP on ollut Pro Kreml -puolue vuodesta 1972 | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
Pisteet Alpo Rusille, näin sitä pitää sanoa ihan ääneen!
... Lustraatiota saamme vielä muutaman vuoden odotella, mutta kyllä ne kaikki yhteistoimintaröllikät ja mummelit vielä kaivetaan esille.
Jos ketä kiinnostaa, voi lukea analyysini tapaus Rusista täältä.
Mikähän toimija tässä on taustalla...
www.verkkouutiset.fi
TS: Kahteen vedenpuhdistamoon murtauduttu | Verkkouutiset
TS: Kahteen vedenpuhdistamoon murtauduttu | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
www.is.fi
Is:n jutun keskuskustelussa hyvin tätä asiaa ihmetelläänkin, eli sdp&kump jarruttaa rajalakia kaikin keinoin ja samaan aikaan kaikenlaista alkaa tapahtumaan turvallisuusympäristössä.. Semmoinen valtionhoitajapuolue meillä siinä sitten.TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Koskahan alkaa nykypäivän muilutukset itärajalle? Alkaisi jo pikkuhiljaa olemaan syytä..
Eikä ole ainoa tuo kasvimaa, joka pitäisi kuljettaa..
jtsaari2004
Majuri
Ei ole kaukana. Oulun puukotukset pakottavat himmaamaan — tai kiirehtimään, jos joku sellaista suunnittelee. Ja tämä käännytyslakikeskustelu kokonaisuutena antaa aihetta miltei mihin vain tulkintoihin.
Vonka
Supreme Leader
TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
TS: Varoitusviesti ”kansallisesta turvallisuustilanteesta” hyvinvointialueen henkilökunnalle – useita huolestuttavia tapauksia
Poliisin kerrotaan tutkivan tapauksia.
Nämä ovat aitoja merkkejä.Mikähän toimija tässä on taustalla...
TS: Kahteen vedenpuhdistamoon murtauduttu | Verkkouutiset
TS: Kahteen vedenpuhdistamoon murtauduttu | Verkkouutiset
tulikomento
Supreme Leader
Kertoo jo aika paljon vassareiden omat kommentit tyypistä.
Kansanedustajaksi nouseva Johannes Yrttiaho: Suomen puolustusmenoja leikattava
Eduskuntaan palaavan Johannes Yrttiahon mielestä Suomen olisi pitänyt pysyä ”neutraalina suhteessa suurvaltojen välisiin eturistiriitoihin”. Hänestä syytökset Venäjä-mielisyydestä ovat järjettömiä.
www.iltalehti.fi
Sosiaalisen median kirjoituksissa Yrttiahon on väitetty olevan Venäjä-mielinen, ja esimerkiksi vasemmistoliiton äänenkannattajan Kansan uutisten kolumnissa Yrttiahoa syytettiin ”aidoksi putinistiksi.”
rty19
Greatest Leader
Tampereella myös samankaltaisia murtoja
www.iltalehti.fi
Kriittisiin vesihuoltokohteisiin murtauduttu Tampereella
Tampereen vesihuoltolaitoksen kohteisiin murtauduttiin kahdesti kuukauden aikana. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
www.iltalehti.fi
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Tässä langan otsakkeeseen elimellisesti liittyvä ratkaisu nyt käsillä, ts. rajalaki. Ehdottaisin pistämään kannat lainvalmistelussa mieleen. Kuten myös henkilöt ja puolueet kannoissaan.
Vähemmän yllättäen, Vasemmistoliitto sekä Vihreät lainvalmistelun tyrmäsivät. PeVL:n Diarran sekä Kontulan ollessa ainoat EI-äänen antajat.
Taas, surullista - vaan ei yllättävää kyllä. Lainvalmistelusta kertova uutisointi on vahvasti keskittynyt juristeriaan ulkopuolella reaalimaailman.
Hyvä on huomata oikeustieteilijöiden pysyvän rootelissaan. Tähän ei kuulu muutoksessa olevan lainsäädännön arviointi vasten 50-luvulta lähtevän kv-lainsäädännön vanhenemista, kokonaisuudessaan siirtolaisuuden muuttuneessa muodosssa tai Venäjän amoraalista kykyä ja näyttöä tähän, hyödyntää aukkoja vanhentuneissa sääntöpohjaisissa järjestelmissä. Epävakauden luomiseksi omille tarkoitusperilleen.
Kuten ei myöskään ko. asiantuntijoiden harteilla ole päätösten teko, kansallisen turvallisuuden suhteen. Minulla ei ole vähäisintäkään epäilystä siihen, että osa näistä utopia-unelmiinsa kietoutuvista valittuun sokeuteen syyllistyvistä poliitikoista. Paskahousuisesti vetäytyisi juristerian sumun taakse.
Tilaajille
Kuuntele juttu
Joona Aaltonen HS, Petri Sajari HS
14.6. 2:00 | Päivitetty 14.6. 8:42
EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät tyrmäävät täysin hallituksen esittämän poikkeuslain, jota kutsutaan myös ”käännytyslaiksi”.
Sen nojalla valtioneuvosto voisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa estää ihmisiä tilapäisesti hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
Perustuslakivaliokunta kuuli yhteensä 18:aa oikeustieteilijää viime viikon lopussa ja kuluvan viikon alussa. Heistä jokainen arvioi Helsingin Sanomille, että hallituksen esitys on räikeästi ristiriidassa Suomea oikeudellisesti sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa eikä sitä ole mahdollista sellaisenaan säätää.
Perustuslakivaliokunnan on määrä antaa lausuntonsa esityksestä maanantaina.
Poikkeuslain nojalla valtioneuvosto voisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa estää ihmisiä tilapäisesti hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. KUVA: AKSELI MURAJA
Rajavartiolaitoksen rajapartio Hoilolassa Joensuun liepeillä kesäkuun alussa. Kevät ja alkukesä on sujunut maastorajalla rauhallisesti. KUVA: AKSELI MURAJA
ONGELMAT kiteytyvät kolmeen perus- ja ihmisoikeuteen: palautuskieltoon, oikeuteen hakea turvapaikkaa ja oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin, akateemikko Martti Koskenniemen mielestä poikkeuslaki tarkoittaisi, että Suomi jättäisi noudattamatta ehdotonta palautuskieltoa. Se on kirjattu esimerkiksi YK:n pakolaisoikeutta koskevaan yleissopimukseen, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja Suomen perustuslakiin.
”Wienin valtiosopimusoikeutta koskevassa yleissopimuksessa todetaan yksiselitteisesti, ettei kansallisella lainsäädännöllä voida poiketa kansainvälisistä sopimusvelvoitteista. On täysin selvää, että hallituksen esittämää poikkeuslakia ei voida säätää rikkomatta kansainvälistä oikeutta ja keskeisiä perus- ja ihmisoikeussopimuksia.”
Tampereen yliopiston julkisoikeuden professorin Jukka Viljasen mielestä esityksessä on merkittävä oikeudellisia ristiriitoja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreiden ratkaisujen kanssa.
”Nämä ristiriidat ovat sen verran mittavia, että lakia ei voi säätää rikkomatta ihmisoikeusvelvoitteita, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan.”
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskennieni (vas.) ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen. KUVA: NTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA & TAMPEREEN YLIOPISTO
KANSAINVÄLISTEN ihmisoikeussopimusten lisäksi poikkeuslaki olisi ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Euroopan unionin tuomioistuimen entinen tuomari, oikeustieteen tohtori Allan Rosas korostaa, että hallituksen esitystä on tarkasteltava ennen kaikkea Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta.
”Hallituksen esitys on periaatteessa EU-oikeuden vastainen, koska siinä rikottaisiin palautuskieltoa, oikeutta hakea turvapaikkaa ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. EU-tuomioistuin ei ole missään asiassa hyväksynyt poikkeuksia turvapaikkaa koskevista säännöksistä, vaikka on vedottu kansalliseen turvallisuuteen. Jos poikkeuslaki säädettäisiin, kansallisten tuomioistuinten tulisi soveltaa EU-oikeutta eikä sen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista oikeutta.”
Tehokkaat oikeussuojakeinot tarkoittavat, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus saattaa oikeuksiaan tai vapauksiaan rajoittava viranomaisen päätös kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Hallituksen esittämässä poikkeuslaissa säädettäisiin, että maasta poistamiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
HELSINGIN yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raition mukaan hallituksen esitys sivuuttaa käytännössä täysin EU:n menettelydirektiivin, jolla säädetään kansainvälisen suojelun myöntämisestä.
”Kyseessä ei ole mielipidekysymys, vaan sen sivuuttaminen on räikeästi EU-oikeuden vastaista”, Raitio arvioi.
Hallituksen esityksessä ei ole myöskään huomioitu lainkaan tuoretta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyviä kriisitilanteita koskevaa EU-asetusta, joka on jo tullut voimaan, mutta soveltuu suoraan vasta tulevaisuudessa.
”Olennaista on, että tätä ongelmaa on mietitty myös EU:ssa. Se ei ole vain kansallinen kysymys. Mikäli EU:n vastainen raja joutuu välineellistetyn maahantulon kohteeksi, se on koko EU:n ongelma”, Raitio sanoo.
Ihmisiä saapui Venäjältä polkupyörillä Sallan raja-asemalle marraskuussa 2023. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.
”Eurooppaoikeuden näkökulmasta sillä [poikkeuslailla] ei olisi käytännössä minkäänlaista vaikutusta. Vaikka säädettäisiin kymmenen kansallista lakia aiheesta, unionin direktiivien takaamat oikeudet maahantulijoille jäävät pohjalle voimaan ja menevät etusijalle kansalliseen lainsäädäntöön nähden.”
EU:n perussopimusten mukaan Euroopan unionin neuvosto voi komission ehdotuksesta tukea jäsenmaita, jos ne joutuvat kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon kohteeksi. Leino-Sandberg kummastelee, miksei hallitus ole pyytänyt tällaisia tukitoimia, mikäli tilanne on niin kriittinen, kuin mitä se väittää.
”Hallituksen esityksestä ei ilmene, että tästä olisi käyty edes keskustelua komission kanssa. Ei voi mitenkään väittää, että tämä lakihanke olisi viimesijainen keino, jos muita vaihtoehtoja ei ole edes harkittu.”
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio (vas.), Helsingin yliopiston transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja Euroopan unionin tuomioistuimen entinen tuomari, oikeustieteen tohtori Allan Rosas. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA & MIKKO STIG / LEHTIKUVA
HAASTATELLUT oikeustieteilijät korostavat, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastaisuus tarkoittaa sitä, että esitys on myös Suomen perustuslain vastainen.
Perustuslaki mahdollistaa sen, että siitä voidaan rajatusti poiketa niin sanotulla poikkeuslailla. Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Anu Mutanen kuitenkin muistuttaa, että perustuslain keskeisistä ratkaisuista ei voi poiketa edes poikkeuslailla.
”Näkemykseni mukaan Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten noudattaminen kuuluu näihin perustuslain keskeisiin ratkaisuihin ja ehdottomista ihmisoikeusvelvoitteista ei voi poiketa. Tällaista lakia ei siis voida edes poikkeuslakina säätää”, Mutanen sanoo.
Myös Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori toteaa, että hallituksen esittämää poikkeuslakia ei voi säätää rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
”Se on ristiriidassa niiden keskeisten periaatteiden kanssa, jotka määrittelevät kansallisesti säädettyjen perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten välistä suhdetta. Kansallisella lainsäädännöllä ei voida myöskään poiketa kansainvälisistä ihmisoikeussopimusten eikä Euroopan unionin oikeuden velvoitteista”, Tuori sanoo.
Poikkeuksellisen suuriin oikeudelliseen ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén.
"Hallituksen esityksessä on sen verran merkittäviä oikeudellisia ongelmia, ettei sitä oikein voida viedä sellaisenaan eteenpäin. Eri asia on sitten se, onnistuuko perustuslakivaliokunta ylipäänsä tekemään esitykseen sellaisia muutoksia, joiden jälkeen se olisi hyväksyttävissä.”
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén (vas.), julkisoikeuden apulaisprofessori Anu Mutanen ja yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori. KUVA: EMMI KORHONEN, HEIKKI SAUKKOMAA & MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
OIKEUSTIETEILIJÄT pitävät hallituksen esitystä kestämättömänä myös rajavartijoiden näkökulmasta.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Sakari Melanderin mukaan rajavartijoiden oikeudellinen asema olisi kohtuuton. He joutuisivat laissa kuvaillussa ”vuorovaikutustilanteessa” arvioimaan, ketkä maahantulijoista päästetään hakemaan turvapaikkaa.
”Rajavartijoiden täytyisi yhtäältä noudattaa poikkeuslakia, mutta toisaalta heidän virkavelvollisuutenaan on samaan aikaan kunnioittaa perus- ja ihmisoikeussopimuksia sekä noudattaa EU:n oikeutta. Tämä herättää vakavia kysymyksiä myös rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta, koska poikkeuslaki hämärtäisi sitä, mitä virkavelvollisuuden perustavaa sääntelyä rajavartioiden pitäisi noudattaa ja miten.”
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Mahdollisen poikkeuslain myötä rajavartijat voisivat joutua harkitsemaan maastossa, ketkä täyttävät kriteerit turvapaikkaan ja ketkä eivät. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
ONGELMAT hallituksen esityksessä ovat siis perustavanlaatuisia. Niiden korjaamiseksi esitys pitäisi tosiasiassa kirjoittaa uudestaan, mikä taas vesittäisi sen alkuperäisen tarkoituksen, monet oikeustieteilijät arvioivat.
”Nämä ongelmat eivät korjaannu millään pikkuviilauksella tai edes isommalla viilauksella”, sanoo oikeustieteen tutkijatohtori Milka Sormunen.
Lain keskeisiin tavoitteisiin kuuluu mahdollistaa se, ettei turvapaikkahakemuksia tarvitse ottaa vastaan eikä tästä päätöksestä voi valittaa tuomioistuimeen.
”Nämä molemmat ovat kuitenkin niin keskeisiä vaatimuksia EU-oikeudessa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, etten näe, mikä olisi sellainen malli, jolla perustuslakivaliokunta voisi ratkoa niihin liittyvät ongelmat”, Sormunen toteaa.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander (vas.) ja Helsingin yliopiston oikeustieteen tutkijatohtori Milka Sormunen. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA, HELSINGIN YLIOPISTO
ITÄ-SUOMEN yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergin mukaan lain koko perusasetelma on niin ongelmallinen, että sitä on vaikea korjata eduskuntakäsittelyssä.
”Koko sen perusidea on perus- ja ihmisoikeuksien keskeisten ydinsisältöjen vastainen.”
Dahlbergin mukaan poikkeuslaissa pyritään kääntämään täysin päälaelleen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, EU-oikeuden ja perustuslain vakiintuneita tulkintoja.
”Oikeusvaltiossa edes tällaisen asetelman esittäminen tuntuu todella kummalliselta.”
Myös Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykäsen mukaan on poikkeuksellista, että Suomessa pyritään säätämään ”perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa täysin ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä”.
”Tilanne itärajallahan on hyvin hankala. Hallituksen esityksen taustalla olevat tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja meillä on oikeus reagoida pahantahtoiseen vaikuttamiseen Itärajalla. Mutta reagoimalla täysin kansainvälinen sääntöpohjaisen järjestelmän vastaisesti Suomi ampuu omaan jalkaansa.”
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg (vas.) sekä hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykänen.
HALLITUKSEN esittämän poikkeuslain tarkoituksena on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Sisäministeriön mukaan Suomi on ollut viime syksystä saakka välineellistetyn maahantulon kohteena.
Sisäministeriön mukaan maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin rajaturvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) esittelivät toukokuun lopussa hallituksen esityksen poikkeuslaista. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN tehtävänä on arvioida sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten suhdetta paitsi perustuslakiin myös Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin.
Oikeustieteilijöiden ankarasta arvostelusta huolimatta perustuslakivaliokunta voi arvioida maanantaina valmistuvassa lausunnossaan, että poikkeuslaki voidaan säätää sen vaatimilla muutoksilla. Tällöin sen julistaminen kiireelliseksi edellyttäisi eduskunnan täysistunnossa vähintään viittä kuudesosaa annetuista äänistä. Käytännössä tämä vaatisi valtaosan oppositiopuolueista lakihankkeen taakse.
Muussa tapauksessa poikkeuslaki jätetään lepäämään ja se voidaan säätää vasta seuraavilla valtiopäivillä.
Oikaisu 14.6. kello 6.00: Perustuslakivaliokunnan jäseniä esittelevässä tietolaatikossa puhuttiin aiemmin virheellisesti Anne Kontulasta, todellisuudessa valiokuntaan kuuluu vasemmistoliiton Anna Kontula.
Vähemmän yllättäen, Vasemmistoliitto sekä Vihreät lainvalmistelun tyrmäsivät. PeVL:n Diarran sekä Kontulan ollessa ainoat EI-äänen antajat.
Taas, surullista - vaan ei yllättävää kyllä. Lainvalmistelusta kertova uutisointi on vahvasti keskittynyt juristeriaan ulkopuolella reaalimaailman.
Hyvä on huomata oikeustieteilijöiden pysyvän rootelissaan. Tähän ei kuulu muutoksessa olevan lainsäädännön arviointi vasten 50-luvulta lähtevän kv-lainsäädännön vanhenemista, kokonaisuudessaan siirtolaisuuden muuttuneessa muodosssa tai Venäjän amoraalista kykyä ja näyttöä tähän, hyödyntää aukkoja vanhentuneissa sääntöpohjaisissa järjestelmissä. Epävakauden luomiseksi omille tarkoitusperilleen.
Kuten ei myöskään ko. asiantuntijoiden harteilla ole päätösten teko, kansallisen turvallisuuden suhteen. Minulla ei ole vähäisintäkään epäilystä siihen, että osa näistä utopia-unelmiinsa kietoutuvista valittuun sokeuteen syyllistyvistä poliitikoista. Paskahousuisesti vetäytyisi juristerian sumun taakse.
Oikeustieteilijät tyrmäävät täysin hallituksen esittämän ”käännytyslain”
Yksikään eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemasta 18 oikeustieteilijästä ei pidä ”käännytyslain” säätämistä mahdollisena.Tilaajille
Kuuntele juttu
Joona Aaltonen HS, Petri Sajari HS
14.6. 2:00 | Päivitetty 14.6. 8:42
EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät tyrmäävät täysin hallituksen esittämän poikkeuslain, jota kutsutaan myös ”käännytyslaiksi”.
Sen nojalla valtioneuvosto voisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa estää ihmisiä tilapäisesti hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
Perustuslakivaliokunta kuuli yhteensä 18:aa oikeustieteilijää viime viikon lopussa ja kuluvan viikon alussa. Heistä jokainen arvioi Helsingin Sanomille, että hallituksen esitys on räikeästi ristiriidassa Suomea oikeudellisesti sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa eikä sitä ole mahdollista sellaisenaan säätää.
Perustuslakivaliokunnan on määrä antaa lausuntonsa esityksestä maanantaina.
Poikkeuslain nojalla valtioneuvosto voisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa estää ihmisiä tilapäisesti hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. KUVA: AKSELI MURAJA
Rajavartiolaitoksen rajapartio Hoilolassa Joensuun liepeillä kesäkuun alussa. Kevät ja alkukesä on sujunut maastorajalla rauhallisesti. KUVA: AKSELI MURAJA
ONGELMAT kiteytyvät kolmeen perus- ja ihmisoikeuteen: palautuskieltoon, oikeuteen hakea turvapaikkaa ja oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin, akateemikko Martti Koskenniemen mielestä poikkeuslaki tarkoittaisi, että Suomi jättäisi noudattamatta ehdotonta palautuskieltoa. Se on kirjattu esimerkiksi YK:n pakolaisoikeutta koskevaan yleissopimukseen, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja Suomen perustuslakiin.
”Wienin valtiosopimusoikeutta koskevassa yleissopimuksessa todetaan yksiselitteisesti, ettei kansallisella lainsäädännöllä voida poiketa kansainvälisistä sopimusvelvoitteista. On täysin selvää, että hallituksen esittämää poikkeuslakia ei voida säätää rikkomatta kansainvälistä oikeutta ja keskeisiä perus- ja ihmisoikeussopimuksia.”
Tampereen yliopiston julkisoikeuden professorin Jukka Viljasen mielestä esityksessä on merkittävä oikeudellisia ristiriitoja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoreiden ratkaisujen kanssa.
”Nämä ristiriidat ovat sen verran mittavia, että lakia ei voi säätää rikkomatta ihmisoikeusvelvoitteita, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan.”
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskennieni (vas.) ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen. KUVA: NTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA & TAMPEREEN YLIOPISTO
KANSAINVÄLISTEN ihmisoikeussopimusten lisäksi poikkeuslaki olisi ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Euroopan unionin tuomioistuimen entinen tuomari, oikeustieteen tohtori Allan Rosas korostaa, että hallituksen esitystä on tarkasteltava ennen kaikkea Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta.
”Hallituksen esitys on periaatteessa EU-oikeuden vastainen, koska siinä rikottaisiin palautuskieltoa, oikeutta hakea turvapaikkaa ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. EU-tuomioistuin ei ole missään asiassa hyväksynyt poikkeuksia turvapaikkaa koskevista säännöksistä, vaikka on vedottu kansalliseen turvallisuuteen. Jos poikkeuslaki säädettäisiin, kansallisten tuomioistuinten tulisi soveltaa EU-oikeutta eikä sen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista oikeutta.”
Tehokkaat oikeussuojakeinot tarkoittavat, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus saattaa oikeuksiaan tai vapauksiaan rajoittava viranomaisen päätös kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Hallituksen esittämässä poikkeuslaissa säädettäisiin, että maasta poistamiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
HELSINGIN yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raition mukaan hallituksen esitys sivuuttaa käytännössä täysin EU:n menettelydirektiivin, jolla säädetään kansainvälisen suojelun myöntämisestä.
”Kyseessä ei ole mielipidekysymys, vaan sen sivuuttaminen on räikeästi EU-oikeuden vastaista”, Raitio arvioi.
Hallituksen esityksessä ei ole myöskään huomioitu lainkaan tuoretta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyviä kriisitilanteita koskevaa EU-asetusta, joka on jo tullut voimaan, mutta soveltuu suoraan vasta tulevaisuudessa.
”Olennaista on, että tätä ongelmaa on mietitty myös EU:ssa. Se ei ole vain kansallinen kysymys. Mikäli EU:n vastainen raja joutuu välineellistetyn maahantulon kohteeksi, se on koko EU:n ongelma”, Raitio sanoo.
Ihmisiä saapui Venäjältä polkupyörillä Sallan raja-asemalle marraskuussa 2023. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.
”Eurooppaoikeuden näkökulmasta sillä [poikkeuslailla] ei olisi käytännössä minkäänlaista vaikutusta. Vaikka säädettäisiin kymmenen kansallista lakia aiheesta, unionin direktiivien takaamat oikeudet maahantulijoille jäävät pohjalle voimaan ja menevät etusijalle kansalliseen lainsäädäntöön nähden.”
EU:n perussopimusten mukaan Euroopan unionin neuvosto voi komission ehdotuksesta tukea jäsenmaita, jos ne joutuvat kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon kohteeksi. Leino-Sandberg kummastelee, miksei hallitus ole pyytänyt tällaisia tukitoimia, mikäli tilanne on niin kriittinen, kuin mitä se väittää.
”Hallituksen esityksestä ei ilmene, että tästä olisi käyty edes keskustelua komission kanssa. Ei voi mitenkään väittää, että tämä lakihanke olisi viimesijainen keino, jos muita vaihtoehtoja ei ole edes harkittu.”
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio (vas.), Helsingin yliopiston transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja Euroopan unionin tuomioistuimen entinen tuomari, oikeustieteen tohtori Allan Rosas. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA & MIKKO STIG / LEHTIKUVA
HAASTATELLUT oikeustieteilijät korostavat, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastaisuus tarkoittaa sitä, että esitys on myös Suomen perustuslain vastainen.
Perustuslaki mahdollistaa sen, että siitä voidaan rajatusti poiketa niin sanotulla poikkeuslailla. Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Anu Mutanen kuitenkin muistuttaa, että perustuslain keskeisistä ratkaisuista ei voi poiketa edes poikkeuslailla.
”Näkemykseni mukaan Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten noudattaminen kuuluu näihin perustuslain keskeisiin ratkaisuihin ja ehdottomista ihmisoikeusvelvoitteista ei voi poiketa. Tällaista lakia ei siis voida edes poikkeuslakina säätää”, Mutanen sanoo.
Myös Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori toteaa, että hallituksen esittämää poikkeuslakia ei voi säätää rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
”Se on ristiriidassa niiden keskeisten periaatteiden kanssa, jotka määrittelevät kansallisesti säädettyjen perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten välistä suhdetta. Kansallisella lainsäädännöllä ei voida myöskään poiketa kansainvälisistä ihmisoikeussopimusten eikä Euroopan unionin oikeuden velvoitteista”, Tuori sanoo.
Poikkeuksellisen suuriin oikeudelliseen ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén.
"Hallituksen esityksessä on sen verran merkittäviä oikeudellisia ongelmia, ettei sitä oikein voida viedä sellaisenaan eteenpäin. Eri asia on sitten se, onnistuuko perustuslakivaliokunta ylipäänsä tekemään esitykseen sellaisia muutoksia, joiden jälkeen se olisi hyväksyttävissä.”
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén (vas.), julkisoikeuden apulaisprofessori Anu Mutanen ja yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori. KUVA: EMMI KORHONEN, HEIKKI SAUKKOMAA & MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
OIKEUSTIETEILIJÄT pitävät hallituksen esitystä kestämättömänä myös rajavartijoiden näkökulmasta.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Sakari Melanderin mukaan rajavartijoiden oikeudellinen asema olisi kohtuuton. He joutuisivat laissa kuvaillussa ”vuorovaikutustilanteessa” arvioimaan, ketkä maahantulijoista päästetään hakemaan turvapaikkaa.
”Rajavartijoiden täytyisi yhtäältä noudattaa poikkeuslakia, mutta toisaalta heidän virkavelvollisuutenaan on samaan aikaan kunnioittaa perus- ja ihmisoikeussopimuksia sekä noudattaa EU:n oikeutta. Tämä herättää vakavia kysymyksiä myös rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta, koska poikkeuslaki hämärtäisi sitä, mitä virkavelvollisuuden perustavaa sääntelyä rajavartioiden pitäisi noudattaa ja miten.”
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Mahdollisen poikkeuslain myötä rajavartijat voisivat joutua harkitsemaan maastossa, ketkä täyttävät kriteerit turvapaikkaan ja ketkä eivät. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
ONGELMAT hallituksen esityksessä ovat siis perustavanlaatuisia. Niiden korjaamiseksi esitys pitäisi tosiasiassa kirjoittaa uudestaan, mikä taas vesittäisi sen alkuperäisen tarkoituksen, monet oikeustieteilijät arvioivat.
”Nämä ongelmat eivät korjaannu millään pikkuviilauksella tai edes isommalla viilauksella”, sanoo oikeustieteen tutkijatohtori Milka Sormunen.
Lain keskeisiin tavoitteisiin kuuluu mahdollistaa se, ettei turvapaikkahakemuksia tarvitse ottaa vastaan eikä tästä päätöksestä voi valittaa tuomioistuimeen.
”Nämä molemmat ovat kuitenkin niin keskeisiä vaatimuksia EU-oikeudessa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, etten näe, mikä olisi sellainen malli, jolla perustuslakivaliokunta voisi ratkoa niihin liittyvät ongelmat”, Sormunen toteaa.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander (vas.) ja Helsingin yliopiston oikeustieteen tutkijatohtori Milka Sormunen. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA, HELSINGIN YLIOPISTO
ITÄ-SUOMEN yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergin mukaan lain koko perusasetelma on niin ongelmallinen, että sitä on vaikea korjata eduskuntakäsittelyssä.
”Koko sen perusidea on perus- ja ihmisoikeuksien keskeisten ydinsisältöjen vastainen.”
Dahlbergin mukaan poikkeuslaissa pyritään kääntämään täysin päälaelleen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, EU-oikeuden ja perustuslain vakiintuneita tulkintoja.
”Oikeusvaltiossa edes tällaisen asetelman esittäminen tuntuu todella kummalliselta.”
Myös Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykäsen mukaan on poikkeuksellista, että Suomessa pyritään säätämään ”perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa täysin ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä”.
”Tilanne itärajallahan on hyvin hankala. Hallituksen esityksen taustalla olevat tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja meillä on oikeus reagoida pahantahtoiseen vaikuttamiseen Itärajalla. Mutta reagoimalla täysin kansainvälinen sääntöpohjaisen järjestelmän vastaisesti Suomi ampuu omaan jalkaansa.”
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg (vas.) sekä hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykänen.
HALLITUKSEN esittämän poikkeuslain tarkoituksena on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Sisäministeriön mukaan Suomi on ollut viime syksystä saakka välineellistetyn maahantulon kohteena.
Sisäministeriön mukaan maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin rajaturvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) esittelivät toukokuun lopussa hallituksen esityksen poikkeuslaista. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN tehtävänä on arvioida sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten suhdetta paitsi perustuslakiin myös Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin.
Oikeustieteilijöiden ankarasta arvostelusta huolimatta perustuslakivaliokunta voi arvioida maanantaina valmistuvassa lausunnossaan, että poikkeuslaki voidaan säätää sen vaatimilla muutoksilla. Tällöin sen julistaminen kiireelliseksi edellyttäisi eduskunnan täysistunnossa vähintään viittä kuudesosaa annetuista äänistä. Käytännössä tämä vaatisi valtaosan oppositiopuolueista lakihankkeen taakse.
Muussa tapauksessa poikkeuslaki jätetään lepäämään ja se voidaan säätää vasta seuraavilla valtiopäivillä.
Oikaisu 14.6. kello 6.00: Perustuslakivaliokunnan jäseniä esittelevässä tietolaatikossa puhuttiin aiemmin virheellisesti Anne Kontulasta, todellisuudessa valiokuntaan kuuluu vasemmistoliiton Anna Kontula.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Käännytyslaki | Stubb MTV:lle: Venäjä kykenee lennättämään siirtolaisia rajalle ”48 tunnin sisällä”
Presidentti Stubb puolusti niin kutsuttua käännytyslakia MTV:n haastattelussa.
www.hs.fi
Johon toki ei-niin yllättävä vastaveto närän muodossa...
Itäraja | Presidentti Stubbin kommentit itärajan tilanteesta herättävät närää oppositiossa
Stubb kertoi keskiviikkona itärajan tilanteeseen liittyvästä tiedustelutiedosta. Ainakin jotkut opposition edustajat toivoisivat saavansa tietoa muuta kautta kuin julkisuudesta.
www.hs.fi
Nasima, kunnon poliittisen eläimen tavoin. Toki selustaansa osaa turvata:
"RAZMYAR itse on julkisuudessa sanonut, ettei aio äänestää saamiensa tietojen pohjalta käännytyslain puolesta siinä muodossa, missä hallitus on sitä esittänyt.
Yksi keskeisistä syistä tähän hänen mukaansa on ollut se, ettei kansanedustajana ole saanut tietoa erilaisista uhkaskenaarioista tai siitä, kuinka monta maahantulijaa Suomen viranomaiskapasiteetti pystyy hoitamaan. Ilman perusteita lakia on ollut hänen mukaansa vaikea tukea."
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Kenelläkään ulkopuolella Venäjän päätöstä tekevien elimien, ei ole eikä voi olla "tarkkaa lukua tai kuvaa" uhkapotentiaalin mahdollisesta lihaksitulemisesta Suomen osalle.
Aivan kuten kenelläkään päättävässä asemassa olevalla, ei voi olla ulkopuolella tiedon - ei mahdollisena vaan jo toteen näytettynä - se, missä laajuudessa Venäjä on valmis karkaamaan vieläkin kauemmas sopimuspohjaisista järjestelmistä. Tästä esimerkkinä toteutuneena, vaikkapa V-Venäjän ja Puolan "rajakysymys".
yle.fi
Mikäli kävisi kuten käydä voi, jos Venäjä tämän tarkoituksenmukaiseksi pyrkimyksilleen katsoo. Riittäisikö väärässäolijoilta tuossa vaiheessa anteeksipyyntö? Ja mitä hyötyä tuosta olisi.
Aivan kuten kenelläkään päättävässä asemassa olevalla, ei voi olla ulkopuolella tiedon - ei mahdollisena vaan jo toteen näytettynä - se, missä laajuudessa Venäjä on valmis karkaamaan vieläkin kauemmas sopimuspohjaisista järjestelmistä. Tästä esimerkkinä toteutuneena, vaikkapa V-Venäjän ja Puolan "rajakysymys".
Valko-Venäjältä tulee nyt tuhansia siirtolaisia Puolaan – somalimies: ”Olisin jäänyt kotimaahani, jos olisin tiennyt”
Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on jälleen kiihtynyt. Puolaan on pyrkinyt noin 100 000 siirtolaista laittomasti muutaman vuoden aikana.
yle.fi
Mikäli kävisi kuten käydä voi, jos Venäjä tämän tarkoituksenmukaiseksi pyrkimyksilleen katsoo. Riittäisikö väärässäolijoilta tuossa vaiheessa anteeksipyyntö? Ja mitä hyötyä tuosta olisi.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Tässä Soininvaara, hyvin todennäköisesti henkilö joka ei nykyään tähän nuoret-kaupunkilaisnaiset puolueeseen mahtuisi. Sivuaa lainsäädännön problematiikkaa väestönsiirtymissä.
Olen Osmon kanssa hyvinkin erimielinen useista lähtökohdista kehityksessä. Mutta erona tähän nykyvihreyteen on ainakin se, että ideologinen taakka ei ole ollut esteenä eteenpäinvievälle keskustelulle. Nykyäänhän tämä ainakin itselleni on näiden tenavatähtien suhteen ollut mahdotonta.
Olen Osmon kanssa hyvinkin erimielinen useista lähtökohdista kehityksessä. Mutta erona tähän nykyvihreyteen on ainakin se, että ideologinen taakka ei ole ollut esteenä eteenpäinvievälle keskustelulle. Nykyäänhän tämä ainakin itselleni on näiden tenavatähtien suhteen ollut mahdotonta.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Tässä Poliisin tilastoihin pohjautuvaa statistiikkaa, nuorten ryöstörikosten piirteistä 2015-2023.
Pl. Siad Barren hallinnon kaatumisen (ja Kari Suomalaisen fudujen HS:stä - hymiö) ajanjakson. Maahanmuutto Suomeen ns. haastavista maista on ollut suhteellisen vähäistä Pohjoismaisiin verrokkeihin nähden.
Rakenteen yhteiskunnassa ollessa kohtuullisen laajasti samantyyppisiä. Tässä kuitenkin todennäköisesti paras verrokki pidemmän aikavälin kehityksen suunnalle arviota muodostaessa.
Eräs, jatkuvaa epätietoisuutta sekä ehkä debattiakin aiheuttava tekijä tilastoinnissa, on rajausten olemassaolon muoto. Tässä myös jonkinlaista epäjohdonmukaisuutta on ainakin väitetysti esiintynyt.
stat.fi
Tosiasia mielestäni on se, että riippuen maahantulo-etnisyydestä ka:na. Tämä rajaus muokkaa tilastoja "hyväksyttävämpään" suuntaan.
Uudentyyppinen rikollisuus, ns. katujengit. Tässä alla olevassa ei määrittelyä ole prosentuaalisesti, mutta luku on liikkunut n. +90% tietämillä. Julkisissa arvioissa.
poliisi.fi
"Katujengeihin liittyvistä henkilöistä merkittävän suurella osalla on joko itsellään maahanmuuttajatausta, tai he ovat esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia."
Karkeasti pähkinänkuoressa; tässä ajassa ei käsitellä vain nyt ja tässä tapahtuvaa monimuotoista ulkopuolelle siirtymistä, ml. rikollinen toiminta. Vaan erityisellä painolla tulevaisuutta. Mikä tahansa validi laajempi sosiologinen tutkimus, antaa selkeän viitteen nuoruusiän ongelmallisuuden siirtymisestä myöhempiin vuosiin, rikosten muodon vakavoituessa.
Tässä olisi suoran puheen paikka, erityisessä asemassa olevien maahanmuuttajaryhmien suhteen. Nyt ollaan hieman samassa asemassa kuin Ruotsi reilu vuosikymmen taaksepäin. Ennusteet ovat näkyvissä, mutta riittääkö uskallusta reagoimiseen.
Pl. Siad Barren hallinnon kaatumisen (ja Kari Suomalaisen fudujen HS:stä - hymiö) ajanjakson. Maahanmuutto Suomeen ns. haastavista maista on ollut suhteellisen vähäistä Pohjoismaisiin verrokkeihin nähden.
Rakenteen yhteiskunnassa ollessa kohtuullisen laajasti samantyyppisiä. Tässä kuitenkin todennäköisesti paras verrokki pidemmän aikavälin kehityksen suunnalle arviota muodostaessa.
Eräs, jatkuvaa epätietoisuutta sekä ehkä debattiakin aiheuttava tekijä tilastoinnissa, on rajausten olemassaolon muoto. Tässä myös jonkinlaista epäjohdonmukaisuutta on ainakin väitetysti esiintynyt.
Tilastokeskus
stat.fi
Uudentyyppinen rikollisuus, ns. katujengit. Tässä alla olevassa ei määrittelyä ole prosentuaalisesti, mutta luku on liikkunut n. +90% tietämillä. Julkisissa arvioissa.
Perustietoa katujengeistä ja niihin liittyvästä rikollisuudesta - Poliisi
Poliisi määrittelee katujengeiksi tiettyihin kaupunginosiin leimautuvat ryhmät, joissa toimii useita tunnistettuja henkilöitä ja joiden keskuudesta on kyetty tunnistamaan hierarkiaa ja johtohahmoja. Näillä ryhmillä on keskinäisiä, väkivaltaisia yhteenottoja ja ne ovat valmiita käyttämään...
"Katujengeihin liittyvistä henkilöistä merkittävän suurella osalla on joko itsellään maahanmuuttajatausta, tai he ovat esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia."
Karkeasti pähkinänkuoressa; tässä ajassa ei käsitellä vain nyt ja tässä tapahtuvaa monimuotoista ulkopuolelle siirtymistä, ml. rikollinen toiminta. Vaan erityisellä painolla tulevaisuutta. Mikä tahansa validi laajempi sosiologinen tutkimus, antaa selkeän viitteen nuoruusiän ongelmallisuuden siirtymisestä myöhempiin vuosiin, rikosten muodon vakavoituessa.
Tässä olisi suoran puheen paikka, erityisessä asemassa olevien maahanmuuttajaryhmien suhteen. Nyt ollaan hieman samassa asemassa kuin Ruotsi reilu vuosikymmen taaksepäin. Ennusteet ovat näkyvissä, mutta riittääkö uskallusta reagoimiseen.