Pihkakoski
Ylipäällikkö
Supon Marteliuksen puheenvuoro resursseista, pakolaisvakoilusta ja kaapelirikoista.
Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin tilannekuva Eagle S:stä on pitkälti sama, sanoo suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Lassi Lapintie STT
11:13 | Päivitetty 11:20
Venäjän uhka suomalaiselle kriittiselle infrastruktuurille voi olla Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti suurempi kuin nyt, varoittaa suojelupoliisin (Supo) päällikkö Juha Martelius STT:n haastattelussa.
Marteliuksen mukaan Venäjä kohdistaa jo nykyisellään esimerkiksi kybertiedustelun keinoin Suomen kriittiseen infrastruktuuriin ”päivittäistä tai viikoittaista” tunnustelua, jossa etsitään heikkouksia.
”Ei pyritä tuhoamaan tai rikkomaan meidän kriittistä infraamme, vaan koputellaan ovia ja pyritään katsomaan, minkälaiset lukot siellä on, minkälaiset saranat ja missä mitäkin on. Ja sitten mahdollisesti tulevaisuudessa, jos koetaan sellainen halu ja tarve iskeä niihin muilla keinoin, niin [Venäjällä] on ainakin tietoa siitä”, Martelius sanoo.
Tiedustelujohtajan mukaan Venäjän nälkä ei vähene syömällä Ukrainan sodan loputtua.
”Kyse ei ole siitä, että Venäjä olisi tyytyväinen ja imperiumilla olisi sitten vatsa täynnä, vaan sitten lähdetään katsomaan muita sellaisia alueita, joilla Venäjä kokee, että sillä pitäisi olla enemmän sananvaltaa.”
Kriittisen infrastruktuurin ohella Venäjän tiedustelu on kiinnostunut Suomen viranomaisten toiminnasta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.
Supon mukaan Itämeren kaapelirikoissa tekojen tahallisuutta ja niiden taustalta mahdollisesti löytyvää valtiollista tekijää ei voida sulkea pois.
”Ei tässä voida sanoa, että ei missään nimessä ole, mutta ei voida myöskään sanoa, että ilman muuta on”, sanoo Martelius.
Hän korostaa, että joulupäivän kaapelirikosta epäillyn Eagle S -alukseen liittyvä esitutkinta on keskusrikospoliisin (krp) vastuulla ja yhä kesken. Martelius sanoo, ettei Supon arvio teon tahallisuudesta tai mahdollisesta valtiollisesta toimijasta sen taustalla ole muuttunut.
”Kyllä meidän arviomme on ollut aika samanlainen koko ajan tässä, ei meidän ole tarvinnut muuttaa sitä. Ehkä päinvastoin, että se on tässä vahvistunut, mitä enemmän tietoa on tullut.”
Supon ja krp:n tilannekuva asiasta on pitkälti sama, Martelius kertoo. Marteliuksen mukaan Supo keskustelee asiasta myös Puolustusvoimien sotilastiedustelun kanssa. Hän ei kommentoi sitä, onko sotilastiedustelun näkemys Eagle S:n tilanteesta sama kuin Supolla.
Takavarikoidun Eagle S:n epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä. Krp tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
”Meillä on ennennäkemätön määrä aluksia tällä hetkellä Itämerellä, jotka käytännössä mahdollistavat Venäjän sodankäyntikyvyn Ukrainassa. Se on se iso asia, johon meidän pitäisi pystyä puuttumaan. Tässä tällainen yksittäinen asia saa suuremmat mittasuhteet kuin mistä siinä mahdollisesti on kyse.”
Venäjä on pystynyt jatkamaan sodankäyntiään Ukrainassa, koska maahan kohdistuvat pakotteet vuotavat ja Venäjä on pystynyt hankkimaan tarvitsemaansa teknologiaa kolmansien maiden kautta. Marteliuksen mukaan öljyvientiä jatkava varjolaivasto on syy sille, että Venäjällä on varaa maksaa hankinnoistaan.
Supo on huolissaan siviilitiedustelun resurssien riittävyydestä. Supo selviytyi edellisistä, vuoden 2025 rahoitusta koskevista yt-neuvotteluistaan ilman irtisanomisia, mutta kertoi jo tuolloin, että rahoitustilanne on vuodesta 2026 eteenpäin vieläkin vaikeampi. Supo on ”haastavassa tilanteessa” nyt, kuvailee Martelius.
Supon johtajan mukaan on äärimmäisen tärkeää, että Suomen siviilitiedustelulla on mahdollisuudet pysyä teknologian kehityksen perässä torjunta- ja tiedonhankintatehtävissä.
”On nyt äärimmäisen tärkeää ja jopa kriittistä, että Ukrainan sodan loputtua meillä on kyvykkyydet ennaltaehkäistä ja myös torjua [uhkia].”
Resursointi herättää huolta, mutta lainsäädännön puolella Supo on saamassa toiveensa toteutetuksi, sillä kaksi sen kannattamaa lakimuutosta on kirjattu hallitusohjelmaan. Yksi koskee ihmisiä, jotka levittävät vieraan valtion lukuun vahingoittamistarkoituksessa väärää tietoa tai muuten tukevat vihamielisen maan tiedustelupalveluita luovuttamalla tiloja tai välineitä.
Supon mukaan kyse ei ole laajasta ilmiöstä, mutta yksittäistapauksia kuitenkin on.
”Tällaisia henkilöitä on tällä hetkellä, eikä sille oikein voida mitään”, Martelius sanoo.
Supo ei esitä arviota siitä, kuinka monta tapausta se olisi välittänyt tutkintaviranomaisille viime vuosina, jos lakimuutos olisi tehty aiemmin.
Toinen Supon toivoma hallitusohjelman kirjaus koskee niin kutsuttua pakolaisvakoilua. Tosin se on Marteliuksen mukaan liian suppea käsite kuvaamaan ilmiötä, jossa autoritaarisesti johdettu vieras valtio vakoilee ja painostaa omia Suomessa asuvia kansalaisiaan. Toiminnan kohteina kun ovat monet muutkin kuin vain pakolaiset.
”Tietyt valtiot katsovat oikeudekseen seurata ja valvoa kansalaistensa elämää missä he sitten ovatkin.”
Supon mukaan tätä tekee Suomessa erityisesti Kiina, joka tarkkailee kiinalaisväestöä kaikkialla maailmassa.
Linkistä avautuu haastattelussa viitattu osio hallitusohjelmaan.
valtioneuvosto.fi
Supon päällikkö: Kaapelirikkojen tahallisuutta ja valtiollista toimijaa ei voi sulkea pois
Itämeri|Suojelupoliisin mukaan Itämeren kaapelirikoissa tekojen tahallisuutta tai taustalta mahdollisesti löytyvää valtiollista tekijää ei voida sulkea pois.
Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin tilannekuva Eagle S:stä on pitkälti sama, sanoo suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Lassi Lapintie STT
11:13 | Päivitetty 11:20
Venäjän uhka suomalaiselle kriittiselle infrastruktuurille voi olla Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti suurempi kuin nyt, varoittaa suojelupoliisin (Supo) päällikkö Juha Martelius STT:n haastattelussa.
Marteliuksen mukaan Venäjä kohdistaa jo nykyisellään esimerkiksi kybertiedustelun keinoin Suomen kriittiseen infrastruktuuriin ”päivittäistä tai viikoittaista” tunnustelua, jossa etsitään heikkouksia.
”Ei pyritä tuhoamaan tai rikkomaan meidän kriittistä infraamme, vaan koputellaan ovia ja pyritään katsomaan, minkälaiset lukot siellä on, minkälaiset saranat ja missä mitäkin on. Ja sitten mahdollisesti tulevaisuudessa, jos koetaan sellainen halu ja tarve iskeä niihin muilla keinoin, niin [Venäjällä] on ainakin tietoa siitä”, Martelius sanoo.
Tiedustelujohtajan mukaan Venäjän nälkä ei vähene syömällä Ukrainan sodan loputtua.
”Kyse ei ole siitä, että Venäjä olisi tyytyväinen ja imperiumilla olisi sitten vatsa täynnä, vaan sitten lähdetään katsomaan muita sellaisia alueita, joilla Venäjä kokee, että sillä pitäisi olla enemmän sananvaltaa.”
Kriittisen infrastruktuurin ohella Venäjän tiedustelu on kiinnostunut Suomen viranomaisten toiminnasta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.
Supon mukaan Itämeren kaapelirikoissa tekojen tahallisuutta ja niiden taustalta mahdollisesti löytyvää valtiollista tekijää ei voida sulkea pois.
”Ei tässä voida sanoa, että ei missään nimessä ole, mutta ei voida myöskään sanoa, että ilman muuta on”, sanoo Martelius.
Hän korostaa, että joulupäivän kaapelirikosta epäillyn Eagle S -alukseen liittyvä esitutkinta on keskusrikospoliisin (krp) vastuulla ja yhä kesken. Martelius sanoo, ettei Supon arvio teon tahallisuudesta tai mahdollisesta valtiollisesta toimijasta sen taustalla ole muuttunut.
”Kyllä meidän arviomme on ollut aika samanlainen koko ajan tässä, ei meidän ole tarvinnut muuttaa sitä. Ehkä päinvastoin, että se on tässä vahvistunut, mitä enemmän tietoa on tullut.”
Supon ja krp:n tilannekuva asiasta on pitkälti sama, Martelius kertoo. Marteliuksen mukaan Supo keskustelee asiasta myös Puolustusvoimien sotilastiedustelun kanssa. Hän ei kommentoi sitä, onko sotilastiedustelun näkemys Eagle S:n tilanteesta sama kuin Supolla.
Takavarikoidun Eagle S:n epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä. Krp tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Kaapelirikkoihin on liitetty Venäjän niin kutsutun varjolaivaston aluksia. Yksittäistapausten puimisen sijasta Supo näkee tärkeämpänä, että Venäjän varjolaivastolle kokonaisuutena tehtäisiin jotain.
”Meillä on ennennäkemätön määrä aluksia tällä hetkellä Itämerellä, jotka käytännössä mahdollistavat Venäjän sodankäyntikyvyn Ukrainassa. Se on se iso asia, johon meidän pitäisi pystyä puuttumaan. Tässä tällainen yksittäinen asia saa suuremmat mittasuhteet kuin mistä siinä mahdollisesti on kyse.”
Venäjä on pystynyt jatkamaan sodankäyntiään Ukrainassa, koska maahan kohdistuvat pakotteet vuotavat ja Venäjä on pystynyt hankkimaan tarvitsemaansa teknologiaa kolmansien maiden kautta. Marteliuksen mukaan öljyvientiä jatkava varjolaivasto on syy sille, että Venäjällä on varaa maksaa hankinnoistaan.
Supo on huolissaan siviilitiedustelun resurssien riittävyydestä. Supo selviytyi edellisistä, vuoden 2025 rahoitusta koskevista yt-neuvotteluistaan ilman irtisanomisia, mutta kertoi jo tuolloin, että rahoitustilanne on vuodesta 2026 eteenpäin vieläkin vaikeampi. Supo on ”haastavassa tilanteessa” nyt, kuvailee Martelius.
Supon johtajan mukaan on äärimmäisen tärkeää, että Suomen siviilitiedustelulla on mahdollisuudet pysyä teknologian kehityksen perässä torjunta- ja tiedonhankintatehtävissä.
”On nyt äärimmäisen tärkeää ja jopa kriittistä, että Ukrainan sodan loputtua meillä on kyvykkyydet ennaltaehkäistä ja myös torjua [uhkia].”
Resursointi herättää huolta, mutta lainsäädännön puolella Supo on saamassa toiveensa toteutetuksi, sillä kaksi sen kannattamaa lakimuutosta on kirjattu hallitusohjelmaan. Yksi koskee ihmisiä, jotka levittävät vieraan valtion lukuun vahingoittamistarkoituksessa väärää tietoa tai muuten tukevat vihamielisen maan tiedustelupalveluita luovuttamalla tiloja tai välineitä.
Supon mukaan kyse ei ole laajasta ilmiöstä, mutta yksittäistapauksia kuitenkin on.
”Tällaisia henkilöitä on tällä hetkellä, eikä sille oikein voida mitään”, Martelius sanoo.
Supo ei esitä arviota siitä, kuinka monta tapausta se olisi välittänyt tutkintaviranomaisille viime vuosina, jos lakimuutos olisi tehty aiemmin.
Toinen Supon toivoma hallitusohjelman kirjaus koskee niin kutsuttua pakolaisvakoilua. Tosin se on Marteliuksen mukaan liian suppea käsite kuvaamaan ilmiötä, jossa autoritaarisesti johdettu vieras valtio vakoilee ja painostaa omia Suomessa asuvia kansalaisiaan. Toiminnan kohteina kun ovat monet muutkin kuin vain pakolaiset.
”Tietyt valtiot katsovat oikeudekseen seurata ja valvoa kansalaistensa elämää missä he sitten ovatkin.”
Supon mukaan tätä tekee Suomessa erityisesti Kiina, joka tarkkailee kiinalaisväestöä kaikkialla maailmassa.
Linkistä avautuu haastattelussa viitattu osio hallitusohjelmaan.