Yksi rasittavimpia asioita on joidenkin tapa ajaa ohituskaistoilla. Esimerkki kesältä. Satasen rajoitus, edessä kahden auton ja kahden moottoripyörän kolonna, joka ei jätä mitään välejä. Normaalisti ajetaan alinopeutta, mutta kun ohituskaista alkaa, aloitetaan ralli. Ja väleihinkään ei pääse.
Tämä on kyllä ärsyttävää; ei välttämättä ole kiusantekoa vaan voi johtua siitäkin, että nyt uskalletaan painaa kaasua, kun leveä baana.
Tähän liikennepelkoon liittyy myös vauhdin hidastaminen rekkaa moottoritiellä ohitettaessa: ensin ajetaan 120 lasissa kunnes saadaan rekka kiinni. Sitten kun ollaan rinnalla, nostetaan jalkaa kaasulta niin että oma nopeus on vain vähän isompi kuin ohitettavan rekan nopeus, ja sitten kun ollaan päästy ohi, painetaan taas lämä tiskiin.
Anoppi oli ensimmäistä kertaa mun kyydissä Helsingin keskustassa, ajettiin Manskua kohti keskustaa. Oikealla kaistalla bussi ja vasemmalla raitiovaunu, molemmat ajoivat hitaammin kuin minä. Anoppi puristi kauhukahvaa, kun minä sujahdin "kapeasta" raosta. Olisi katsonut kaistaviivoja, niin olisi nähnyt että siitä mahtuisi leveämmälläkin autolla helposti.
Ylipäätään tuo välien puute on meillä se, joka aiheuttaa ongelmia. Ja kun jätät sen yhden auton välin, niin siihen helposti tunkee pari autoa, kun muita välejä ei ole.
Tämä joo.
Moottoritiellä ohittamisessa on myös se, että ohitukset tehdään samalla tavalla kuin 2-kaistaisella tiellä, eli vasemmalle kaistalle mennään viime tingassa, ja paluu oikealle kaistalle mahdollisimman nopeasti. Tämä siitä huolimatta, että muuta liikennettä ei ole, eli ei olisi kiirettä ainakaan siinä kaistalle palaamisen kanssa, eikä varsinkaan rapakelillä tai pöllyävän lumen aikaan.
Eikä 2-kaistaisellakaan tiellä siihen eteen tarvitse survoa, ellei ohitus ole ollut liian täpärä. Ja liian täpärä ohitus on sellainen, että omalle kaistalle on palattava ennen kuin näkee ohitettavan auton keulan kokonaisuudessaan taustapeilistä.