Suojelupoliisi muutti käsitystään: Myös ympäristöjärjestöt radikalisoituneet
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhka on kasvanut.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan ääriliikkeet eivät ole uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle, mutta suojelupoliisi seuraa aktiivisesti tilannetta.
– Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhka on kasvanut, mikä on johtanut paikallisiin väkivaltaisuuksiin, mutta edelleen perusteesimme on, etteivät nämä järjestöt uhkaa kansallista turvallisuutta, Pelttari sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Pelttarin mukaan ääriliikkeiden uhka kansallisen turvallisuuden kannalta on Suomessa pienempi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Hän huomauttaa, että liikkeiden jäsenmäärät ovat myös suhteellisen pieniä lähtien muutamista kymmenistä joissain tapauksissa muutamaan sataan.
Yksi viime aikojen muutos on radikaalien ympäristö- ja eläinoikeusliikkeiden aktivoituminen. Suojelupoliisin alkuvuonna 2015 julkaisemassa toimintaympäristön 2015–2016 kuvauksessa todettiin, että "radikaalin ympäristö- tai eläinoikeusliikkeen piirissä ei ole ilmennyt viime vuosina merkittävää laitonta toimintaa".
Pelttari toteaa, että "tilanne on muuttunut" ja toimintaympäristöä arvioidaan nyt radikaalin ympäristö- ja eläinoikeusliikkeen osalta toisin. Viime keväänä Fennovoimaa vastustaneiden aktivistien mielenilmauksessa Pyhäjoen Hankivellä sytytettiin tuleen poliisiauto ja heiteltiin poliiseja kivillä.
– Tämä oli Suomen mittakaavassa laajamittainen, pitkäkestoinen ja varsin väkivaltainen mielenosoitus.
Alkukesästä taas eläinaktivistit sytyttivät tahallaan tulipalon Vantaan bussivarikolla, koska linja-autoyritys oli tehnyt yhteistyötä turkisyrityksen kanssa. Tuhopoltto aiheutti miljoonavahingot ja vaaratilanteen lepäämässä olleille bussikuskeille.
– Radikaalit yhden asian liikkeet ovat nostaneet aktiviteettiaan, Pelttari katsoo.
"Olemme todenneet tämän järjestön luonteen"
Helsingin Asema-aukion tapahtumat ovat nostaneet keskusteluun myös äärioikeistolaisen Suomen vastarintaliikkeen (SVL) aseman. Poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjänvirasto tekevät lähiaikoina ratkaisunsa siitä, lähtevätkö ne ajamaan kyseisen järjestön lakkauttamista.
Suomen vastarintaliikkeeseen kuuluvaa miestä epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta muutaman viikon takaisen mielenosoituksen yhteydessä Helsingin Asema-aukiolla.
Suojelupoliisin Pelttari korostaa, että aloite Suomen vastarintaliikkeen lakkauttamisesta on Poliisihallituksen ja valtakunnansyyttäjäviraston harkinnassa. Suomen vastarintaliikkeen asema on nyt Poliisihallituksen ja valtakunnansyyttäjäviraston harkinnassa. Suojelupoliisin tehtävänä on ylläpitää ääriliikkeisiin liittyvää tilannekuvaa.
Pelttari huomauttaa kuitenkin, että pohjoismaista, kansallissosialistista valtiota tavoitteleva järjestö on "selkeästi toimija, joka on osoittanut valmiutta väkivaltaan ja sillä uhkailuun, myös poliittisia toimijoita vastaan."
– Olemme todenneet tämän järjestön luonteen myös julkisesti. Sen tavoitteena on kumota Suomen yhteiskuntajärjestys ja demokratia. Siinä mielessä järjestön olemassaolo ei ole suomalaisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia.
