Tässä on paljon asiaa. Nythän rehtorit ovat ihan kakka jäykkänä, että opettajat ymmärtävät varmasti toimivaltansa rajat. Ennen et saanut pipo päässä olla, viedä juomia kirjastoon ja nyt kännykkä on nostettu taivaisiin jumalan paikalle. Tarkkaan kerrotaan opettajille, milloin ei saa ottaa pois ja mitä ei saa tehdä. Harvoin kerrotaan, mitä saa tehdä, jos rehtorista on kiinni. Mutta se on tietysti ymmärrettävää, kun yhteiskunta on tällainen. Koulut eivät saa päättää kännykästä itse, vaan Opetushallitus on antanut ohjeet ja tekee juuri uusia, kun jotkut koulut ovat halunneet vetää tiukempaa linjaa.
Omalla kokemuksellani sanon, että on vain hyvä, että opettajat varmasti ymmärtävät toimivaltansa rajat. Meillä on ihan riittävästi persereikähirviöitä toimimassa kasvattajan tehtävissä, eikä heille saa antaa hiukkaakaan siimaa nuorten elämän tuhoamiseksi.
Tosin tätä ei pidä ymmärtää väärin. Kun koulutusmessuilla PV:n edustaja tuo paikalle 6 kpl rk:n lasersimulaattoria ja jättää rastin sitten sikseen, on EK se henkilö, jolta muiden koulujen peruskoululaiset tulevat kysymään lupaa ampua. Kun EK aloittaa oppitunnin, yhtään hattua/pipoa/huppua ei ole päässä ja kaikki oppilaat seisovat rintamasuunta opettajaa kohti ja istuvat tervehdittyään ja luvan saatuaan. Kun toinen opettaja pelkää, että oppilaalla on teräase hallussaan, EK on se, joka pyytää saada teräsaseen pois, elleivät esimiehet ole paikalla. Jo kaksi vuotta sitten peruskoulusta päässeet valvontaluokan oppilaat tulivat tilittämään, miten epäreilua oli, kun he olivat ainoa luokka, jonka piti totella luokanvalvojaansa - ja sitten halasivat ja kiittivät.
Kännykkä ei ole Jumalan paikalla. Kännykän voi ottaa pois heti, jos se häiritsee oppituntia. Pipon saa otattaa päästä sisätiloissa. Vittuilua ei tarvitse kuunnella sekuntiakaan oppi- tai välitunnilla. Kännykkää ei saa poistaa koulutiloissa. Kännykkä on yhteydenpitoväline ja huoltajan on saatava yhteys oppilaaseen ja oppilaan huoltajaan. Kuitenkin kännykänkäyttöä oppitunneilla voidaan rajoittaa rikkomatta lakia. Jopa kategorisesti.
Se, mihin puututaan ja miten, on jokaisen koulun ja opettajan päätösvallassa. Olen kuullut oppilaan saavan tunnin jälki-istuntoa väärällä tavalla hymyilemisestä. Samoin kuulin annettavan kaksi tuntia sillä perusteella, että "Minä en ole mulkku" jota mieltä oppilaskin varmasti oli rangaistuksen saatuaan. Toisaalta olen kuullut oppilaan päässeen tupakkalain rikkomisesta pelkällä huomautuksella "kun se osasi selittää sen niin hyvin" ja pahoinpitelystä selän kääntämisellä, koska "mitä ei näe, siitä ei voi rankaista".
MINÄ olen perinteinen kenttäsika ja kovan kurin kannattaja, mutta hommassa pitää AINA olla joku järki. Tunnin alussa kaikki seisovat ja ovat hiljaa, että kaikki tietävät, milloin aloitetaan oppitunti ja mitä pitää tehdä. Kännyköitä ei käytetä kuin ohjeistettuna, koska keskittymisen katketessa oppimisprosessi katkeaa. Kaveria ei kiusata, koska kiusaamisesta tulee kiusatulle paha mieli ja elämä menee pilalle ja sitten kiusaajalle tulee paha mieli, kun EK puuttuu asiaan jne. Opettajantyö on niin pirusti persoonasta kiinni ja yksi tapa sopii yhdelle persoonalle ja toinen toiselle. Minä tiedän, että olen hyvä opettaja ja mahdollistan pirun monen oppilaan työrauhan, mutta tiedän myöskin sen, että 90% oppilaiden ongelmista aiheutuu heidän taustastaan. Siispä on hyvä muistaa Kapina laivassa kirjan sanat "Kokkapuhe tepsii joskus paremmin kuin solmuruoska". Myöskin pitää muistaa se, että ei kannata maalata itseään tai oppilasta nurkkaan, josta ei pääse pois kasvojaan menettämättä.
Ja olen työskennellyt tässäkin kaupungissa seitsemässä koulussa ennen vakinaistamissa. Kaikkiin tullessani olen kysynyt pelisäännöt, eikä missään ole rajoitettu - päin vastoin. Kerran on pyydetty naapurikoulusta tulemaan ja viimeisimmässä kehityskeskustelussa, kun erehdyin mainitsemaan ongelmakseni liiallisen jäykkyyden, rehtori ilmoitti "Palkkasin EK:n luonteenpiirteiden vuoksi ja toivon koulun kannalta ettei EK muutu."
Tämän kokoisessa maassa se on paljon.
