Bushmaster
Greatest Leader
Isis leviää löyhien verkostojen kautta – Eurooppaan palaavat taistelijat sekoittuvat paikallistoimijoiden kanssa
Euroopassa ei ole järjestäytyneitä terroristiryhmiä samalla lailla kuin esimerkiksi Lähi-idässä ja Itä-Afrikassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen
http://www.hs.fi/ilta/21072015/a1437444961380?jako=cee6f21913d58dd8f13f18579bffb0c5
Gornja Maocan kylän edustalla Bosnia ja Hertsegovinassa on useita Isisin tunnuksia. Paikallinen poliisi pidätti vuonna 2014 useita ihmisiä, joilla epäiltiin olevan yhteyksiä terroristijärjestöön.HS kertoi maanantaina, että Bosniasta epäillään löytyneen terroristijärjestö Isisin tukikohta. Huhut terroristijärjestön leviämisestä Eurooppaan puhuttivat jo kesäkuussa Ranskan ja Tunisian terroristi-iskujen jälkeen. HS Ilta selvitti, miten ja minne Isis on levittäytynyt.
Euroopassa Isisin merkittävin levittäytymisen muoto on palaavien taistelijoiden muodostamat verkostot, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen.
"Kun puhutaan Isisin levittäytymisestä, kyse on siitä, keitä pidetään heidän terroristeinaan. Kun yksilö, joka on taistellut terroristijärjestön riveissä palaa kotiinsa Eurooppaan, pidetäänkö sitä Isisin levittäytymisenä? Osa heistä haluaa jatkaa toimintaansa ja mahdollisesti limittyy paikallisiin ääri-islamistisiin ryhmiin, joista löytävät samankaltaisesti ajattelevia", hän sanoo.
Sinkkosen mukaan Euroopassa ei ole järjestäytyneitä terroristiryhmiä samalla lailla kuin esimerkiksi Lähi-idässä ja Itä-Afrikassa. Euroopassa ehkä tunnetuimpia Isikseen yhdistettyjä ryhmiä ovat Bosnian ääri-islamistiset ryhmät. Sinkkonen on itse ollut töissä Bosniassa ja seurannut siellä toimivia ääri-islamistisia ryhmiä.
"Se ääriaines on ollut olemassa Bosniassa 1990-luvulta asti", hän sanoo. Bosnian sotaan tuli taistelemaan ulkomaisia ääri-islamistisia taistelijoita, joista osa on jäänyt pitämään yllä verkostoja.
Sinkkosen mukaan suurin osa niin sanotuista etäpesäkkeistä on paikallisia järjestöjä, jotka jakavat ääri-islamistisen ideologian mutta ovat olleet olemassa ennen sitä ja tulevat olemaan myös sen jälkeen. Paikalliset ryhmät hyötyvät siitä, että ilmoittautuvat Isisin ryhmiksi, koska saavat sitä kautta kansainvälisen median huomiota, hän kertoo.
"Mitä enemmän Isis-kytköksistä puhutaan, sitä enemmän tulee ilmoituksia eri ryhmiltä, että he kannattavat tai toimivat yhteistyössä Isisin kanssa. 2000-luvun alussa puhuttiin paljon al-Qaida kytköksistä, ja Isis on tämän hetken trendi-ilmiö."
Isisissä uutta al-Qaidaan verrattuna on Isisin houkuttelemien vapaaehtoisten tai aktivistien määrä, Sinkkonen sanoo. Tämä liittyy myös laajemmin Syyrian sisällisotaan. Sinne on ollut paljon helpompaa ja halvempaa matkustaa kuin Afganistaniin, missä al-Qaida majaili 1980-luvulta asti eri sotien aikana ja majailee yhä. 2000-luvun alussa al-Qaidan vierastaistelijoiden määrä oli selkeässä laskussa, mutta nyt Isisin kohdalla määrä on nousussa.
"Tämä on se porukka, joka tulee muodostamaan soluja, verkostoja, kytköksiä. Euroopan kannalta huolestuttava piirre on palaavat taistelijat sekä myös ne, jotka ihailevat järjestöä ja jakavat sen ideologian."
Historian valossa tämä radikalisoituva porukka todennäköisesti jatkaa toimintaansa ainakin 10–20 vuotta, vaikka Syyrian sisällissota saataisiin loppumaan. Väkivallasta luopuminen on monesti hankalaa, erityisesti terroristeille, koska heitä ei usein oteta esimerkiksi rauhanneuvotteluissa huomioon eikä heille anneta yleensä mahdollisuutta luopua toiminnasta, kertoo Sinkkonen.
Sinkkosen mukaan on hieman vanhanaikaista puhua terroristisoluista, eikä termistö oikein sovi verkostojen kautta leviävään Isisiin.
"Verkostot toimivat enemmän tai vähemmän itsenäisesti ja kannattavat samaa ideologiaa. Toisin kuin solumaisessa komentoketjussa, verkostot eivät tarvitse erillistä käskyä toimiakseen. Juuri siksi viimeaikaiset iskut esimerkiksi Ranskassa ja Tunisiassa ovat olleet yksilöiden tekemiä, mutta ne linkitetään osaksi samaa yhteisöä. En usko, että Tunisian tai Ranskan iskun tekijöille on esimerkiksi soitettu jostain Syyriasta ja annettu käskyä toimia. He ovat päättäneet sen itse", Sinkkonen toteaa.
Isis tosin puhui ennen ramadanin alkua tulevasta kampanjasta. Toimintatapana oli siis yllyttää kannattajiaan toimimaan juuri silloin, mutta Isis tuskin itse suunnitteli tekoja vaan antoi vapaat kädet halukkaille, hän tarkentaa.
Soluista puhuttiin Sinkkosen mukaan aiemmin, kun Euroopassa toimi organisoituneita terroristijärjestöjä, joilla oli selkeät rakenteet ja tietty komentoketju. Tällaisia olivat esimerkiksi IRA ja ETA.
"Al-Qaidan ja Isiksen verkostoituminen on paljon löyhempää. Väittäisin, että Syyriassa komentaja Abu Bakr al-Baghdadi tietää oman organisaationsa rakenteen ja jotain ulkopuolisia ryhmiä, mutta ei järjestöllä ole kapasiteettia ulottaa soluja ja lonkeroita jokaiseen Euroopan kylään ja kaupunkiin", hän sanoo.
"Ei silti ole mahdotonta, ettei varsinaisia soluja tai sisarjärjestöjä olisi."
Sinkkonen toteaa, että esimerkiksi Ranskassa on paljon potentiaalisia Isisin kannattajia.
"Kyse on isosta ihmismäärästä, mutta milloin toiminta konkretisoituu niin, että terroristijärjestöä vaikkapa tuetaan taloudellisesti tai rekrytoidaan jäseniä, sitä ei voi tietää."
Sinkkonen muistuttaa, ettei ilmiö rajoitu vaan Ranskaan. Se on yleiseurooppalainen piirre, koska taistelijoita on lähtenyt lähes kaikista Euroopan maista.
Isisiin liittyviä ryhmiä uskotaan olevan Egyptissä, Libyassa sekä Bosniassa ja mahdollisesti myös Pohjois-Kaukasian maissa, joista on lähtenyt taistelijoita Syyriaan, kuten Uzbekistanissa. "Myös esimerkiksi Boko Haram -ryhmä Länsi-Afrikassa on ilmoittanut yhteyksistään Isisiin", sanoo Sinkkonen.
Euroopassa ei ole järjestäytyneitä terroristiryhmiä samalla lailla kuin esimerkiksi Lähi-idässä ja Itä-Afrikassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen
http://www.hs.fi/ilta/21072015/a1437444961380?jako=cee6f21913d58dd8f13f18579bffb0c5
Gornja Maocan kylän edustalla Bosnia ja Hertsegovinassa on useita Isisin tunnuksia. Paikallinen poliisi pidätti vuonna 2014 useita ihmisiä, joilla epäiltiin olevan yhteyksiä terroristijärjestöön.HS kertoi maanantaina, että Bosniasta epäillään löytyneen terroristijärjestö Isisin tukikohta. Huhut terroristijärjestön leviämisestä Eurooppaan puhuttivat jo kesäkuussa Ranskan ja Tunisian terroristi-iskujen jälkeen. HS Ilta selvitti, miten ja minne Isis on levittäytynyt.
Euroopassa Isisin merkittävin levittäytymisen muoto on palaavien taistelijoiden muodostamat verkostot, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen.
"Kun puhutaan Isisin levittäytymisestä, kyse on siitä, keitä pidetään heidän terroristeinaan. Kun yksilö, joka on taistellut terroristijärjestön riveissä palaa kotiinsa Eurooppaan, pidetäänkö sitä Isisin levittäytymisenä? Osa heistä haluaa jatkaa toimintaansa ja mahdollisesti limittyy paikallisiin ääri-islamistisiin ryhmiin, joista löytävät samankaltaisesti ajattelevia", hän sanoo.
Sinkkosen mukaan Euroopassa ei ole järjestäytyneitä terroristiryhmiä samalla lailla kuin esimerkiksi Lähi-idässä ja Itä-Afrikassa. Euroopassa ehkä tunnetuimpia Isikseen yhdistettyjä ryhmiä ovat Bosnian ääri-islamistiset ryhmät. Sinkkonen on itse ollut töissä Bosniassa ja seurannut siellä toimivia ääri-islamistisia ryhmiä.
"Se ääriaines on ollut olemassa Bosniassa 1990-luvulta asti", hän sanoo. Bosnian sotaan tuli taistelemaan ulkomaisia ääri-islamistisia taistelijoita, joista osa on jäänyt pitämään yllä verkostoja.
Sinkkosen mukaan suurin osa niin sanotuista etäpesäkkeistä on paikallisia järjestöjä, jotka jakavat ääri-islamistisen ideologian mutta ovat olleet olemassa ennen sitä ja tulevat olemaan myös sen jälkeen. Paikalliset ryhmät hyötyvät siitä, että ilmoittautuvat Isisin ryhmiksi, koska saavat sitä kautta kansainvälisen median huomiota, hän kertoo.
"Mitä enemmän Isis-kytköksistä puhutaan, sitä enemmän tulee ilmoituksia eri ryhmiltä, että he kannattavat tai toimivat yhteistyössä Isisin kanssa. 2000-luvun alussa puhuttiin paljon al-Qaida kytköksistä, ja Isis on tämän hetken trendi-ilmiö."
Isisissä uutta al-Qaidaan verrattuna on Isisin houkuttelemien vapaaehtoisten tai aktivistien määrä, Sinkkonen sanoo. Tämä liittyy myös laajemmin Syyrian sisällisotaan. Sinne on ollut paljon helpompaa ja halvempaa matkustaa kuin Afganistaniin, missä al-Qaida majaili 1980-luvulta asti eri sotien aikana ja majailee yhä. 2000-luvun alussa al-Qaidan vierastaistelijoiden määrä oli selkeässä laskussa, mutta nyt Isisin kohdalla määrä on nousussa.
"Tämä on se porukka, joka tulee muodostamaan soluja, verkostoja, kytköksiä. Euroopan kannalta huolestuttava piirre on palaavat taistelijat sekä myös ne, jotka ihailevat järjestöä ja jakavat sen ideologian."
Historian valossa tämä radikalisoituva porukka todennäköisesti jatkaa toimintaansa ainakin 10–20 vuotta, vaikka Syyrian sisällissota saataisiin loppumaan. Väkivallasta luopuminen on monesti hankalaa, erityisesti terroristeille, koska heitä ei usein oteta esimerkiksi rauhanneuvotteluissa huomioon eikä heille anneta yleensä mahdollisuutta luopua toiminnasta, kertoo Sinkkonen.
Sinkkosen mukaan on hieman vanhanaikaista puhua terroristisoluista, eikä termistö oikein sovi verkostojen kautta leviävään Isisiin.
"Verkostot toimivat enemmän tai vähemmän itsenäisesti ja kannattavat samaa ideologiaa. Toisin kuin solumaisessa komentoketjussa, verkostot eivät tarvitse erillistä käskyä toimiakseen. Juuri siksi viimeaikaiset iskut esimerkiksi Ranskassa ja Tunisiassa ovat olleet yksilöiden tekemiä, mutta ne linkitetään osaksi samaa yhteisöä. En usko, että Tunisian tai Ranskan iskun tekijöille on esimerkiksi soitettu jostain Syyriasta ja annettu käskyä toimia. He ovat päättäneet sen itse", Sinkkonen toteaa.
Isis tosin puhui ennen ramadanin alkua tulevasta kampanjasta. Toimintatapana oli siis yllyttää kannattajiaan toimimaan juuri silloin, mutta Isis tuskin itse suunnitteli tekoja vaan antoi vapaat kädet halukkaille, hän tarkentaa.
Soluista puhuttiin Sinkkosen mukaan aiemmin, kun Euroopassa toimi organisoituneita terroristijärjestöjä, joilla oli selkeät rakenteet ja tietty komentoketju. Tällaisia olivat esimerkiksi IRA ja ETA.
"Al-Qaidan ja Isiksen verkostoituminen on paljon löyhempää. Väittäisin, että Syyriassa komentaja Abu Bakr al-Baghdadi tietää oman organisaationsa rakenteen ja jotain ulkopuolisia ryhmiä, mutta ei järjestöllä ole kapasiteettia ulottaa soluja ja lonkeroita jokaiseen Euroopan kylään ja kaupunkiin", hän sanoo.
"Ei silti ole mahdotonta, ettei varsinaisia soluja tai sisarjärjestöjä olisi."
Sinkkonen toteaa, että esimerkiksi Ranskassa on paljon potentiaalisia Isisin kannattajia.
"Kyse on isosta ihmismäärästä, mutta milloin toiminta konkretisoituu niin, että terroristijärjestöä vaikkapa tuetaan taloudellisesti tai rekrytoidaan jäseniä, sitä ei voi tietää."
Sinkkonen muistuttaa, ettei ilmiö rajoitu vaan Ranskaan. Se on yleiseurooppalainen piirre, koska taistelijoita on lähtenyt lähes kaikista Euroopan maista.
Isisiin liittyviä ryhmiä uskotaan olevan Egyptissä, Libyassa sekä Bosniassa ja mahdollisesti myös Pohjois-Kaukasian maissa, joista on lähtenyt taistelijoita Syyriaan, kuten Uzbekistanissa. "Myös esimerkiksi Boko Haram -ryhmä Länsi-Afrikassa on ilmoittanut yhteyksistään Isisiin", sanoo Sinkkonen.