http://www.jarmoketo.fi/immonen-on-isanmaan-mies-ja-hontti/
Immonen on isänmaan mies – ja höntti
Kesä lähti päättymään oman puolueen kansanedustajien puheiden kommentoinnilla. Aihe ei kuulu suosikkeihini, mutta kannattajieni on varmaan asiallista tietää, miten suhtaudun tietyntyylisiin ulostuloihin ja tietyissä porukoissa hengaamiseen.
Viikonlopun pääpuheenaiheena olemme saaneet nauttia oman kansanedustajamme Olli Immosen lauantai-iltaisesta
Facebook-päivityksestä, jossa englannin kielellä julistettiin taistelua monikulttuurisuusaatetta vastaan. Päivityksestä vedettiin herneitä nenään yli puoluerajojen, etutaistelijana
pummilla ajon taksikuninkuuteen vaihtanut Ozan Yanar(vihr.).
Immosen päivitys ei ole sisällöltään mitenkään erityisen yllättävä. Perussuomalaiset vastustavat aatteellista monikulttuurisuutta – ja minunkin mielestä monikulttuurinen yhteiskunta on painajainen, ei rikkaus. Tästä ei varmaan kukaan yllättynyt.
Kirjoituksessa myös käytetään taisteluretoriikkaa. Se on sinällään ok, käyttäväthän sitä vasemmistolaisetkin. Milloin ollaan sodassa kapitalismia, esivaltaa tai ympäristörikollisia vastaan. Myös Iso-Britannian pääministeri
puhui sodasta monikulttuurisuutta vastaan jo vuonna 2011.
Taksin takapenkiltä huudellaan Soinia nyt irtisanoutumaan tästä ajattelusta. Se tuskin onnistuu, eikä sen pidäkään onnistua. Puolue on sitoutunut monikulttuurisuuskritiikkiin jo
vaaliohjelmassaan, ja se on aivan oikein.
Vaikka Immonen onkin oikealla asialla, hänen todella pitäisi miettiä, miten asiansa esittää. Ei siksi, että yksittäinen Åbo Akademin professori
vaatii Immoselle potkuja ja Erkki ”The red” Tuomioja
mumisee jotakin perään.
Puolestani molemmat voivat – anteeksi huono ranskani – ”vetää lapaseen”.
Omaa ulosantia ja tapaa esittää asiat täytyy miettiä aivan itsekkäistä, puolueeseen liittyvistä syistä.
Asioita voi viedä eteenpäin asiallisesti tai kiihkoillen. Perussuomalaisen aatteen vahvuus on sen kyky dominoida maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelua asiapohjalta. Tarkoituksellinen esiintyminen (turha väittää muuta) uusnatsien kanssa valokuvissa tai Breivik-viittaukset (turha väittää muuta) taistelukutsuissa eivät edesauta asioita, vaan vievät niitä taaksepäin. Suomalaisten päätä ei käännetä rettelöinnillä, vaan asiapohjalta.
Immonen on tervetullut edistämään tavoitteitamme niin kuin hän on tehnyt ennenkin: terävästi argumentoiden ja faktatietoon pohjaten. Jos asiaa kuitenkin tahtoo viedä eteenpäin uusnatsitunnusten katveessa, se täytyy tehdä muualla.
Ozan Yanar sielunveljineen pitää jälleen pakottaa kertomaan, miksi
Malmössä heitellään käsikranaatteja. Niin kauan kuin tarjoamme muuta puhuttavaa, heidän ei tarvitse.
