Suomen sisäinen turvallisuus

Uutta poliisiylijohtajaa epäillään virkarikoksesta
RIKOS JULKAISTU 15.07.2015 07:00


http://m.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/uutta-poliisiylijohtajaa-epaillaan-virkarikoksesta/5225458
http://im.mtv.fi/image/5200494/port...7c08a7f897eb78615235/Ao/seppo-kolehmainen.jpg
Uudeksi poliisiylijohtajaksi nimitettyä Seppo Kolehmaistaepäillään virkarikoksesta. MTV Uutisten tietojen mukaan kyse on keskusrikospoliisin tutkimasta jutusta, jossa KRP selvitti epäiltyä työsyrjintää ja työpaikkakiusaamista Poliisiammattikorkeakoulussa.

Kolehmainen työskenteli rikosepäilyn aikaan Poliisiammattikorkean rehtorina ja sittemmin Poliisihallituksessa.

Suomen korkein poliisivirkamies
Valtioneuvosto nimitti juhannuksen jälkeen poliisihallituksen nykyisen kakkosmiehen, poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen uudeksi poliisiylijohtajaksi. Kolehmainen aloittaa virassaan elokuun alussa. Poliisiylijohtaja on Suomen korkein poliisivirkamies, joka johtaa koko poliisiorganisaatiota.

Markku Suonenvirta toimi Poliisiammattikorkeakoulun opetustehtävissä noin 15 vuotta. Sitä ennen hän työskenteli kenttätehtävissä. Hän jäi eläkkeelle keväällä 2015. Poliisiuraa kertyi kaikkiaan yli 30 vuotta.

Suonenvirta voitti Suomen vahvin mies –kilpailun vuonna 1989.

Esitutkinta valmistui jo vuosi sitten kesällä. Juttu on yhä syyteharkinnassa. Kolehmainen on epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.

Kolehmainen vahvistaa rikosepäilyn MTV Uutisille.

–Tällainen asia on ollut tutkinnassa ja KRP on kuullut minua epäiltynä. Minulla ei ole tässä mitään salattavaa. Olen myös tuonut nämä asiat avoimesti esille sekä poliisiylijohtajan valintaprosessissa että aiemmin poliisijohtajavalinnan yhteydessä, Kolehmainen sanoo.

"Laiton syrjäyttäminen"
Jutun asianomistajana on eläkkeelle jäänyt poliisi Markku Suonenvirta. Hän kokee joutuneensa työsyrjinnän ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi Poliisiammattikorkeakoulussa.

Suonenvirta sanoo joutuneensa joidenkin tahoilta myös perättömien rikosilmoitusten kohteeksi. Tapahtumat ajoittuvat marraskuun 2010 ja tammikuun 2013 väliseen aikaan.

Suonenvirran mukaan hänet syrjäytettiin poliisin vaativien tilanteiden erikoisryhmän VATI-kouluttajan tehtävistä. Suonenvirran käsityksen mukaan Seppo Kolehmainen olisi ollut priimusmoottorina hänen laittomassa syrjäyttämisessään helmikuussa 2011.

–Tämä on ollut minulle henkisesti erittäin raskas prosessi, Suonenvirta kertoo MTV Uutisille.

Suonenvirta sanoo hakevansa vain oikeutta itselleen.

–Mutta vaikka ollaan jo heinäkuussa 2015, asiaan ei ole saatu ratkaisua.

Myös nykyinen rehtori epäiltynä
Seppo Kolehmainen on työskennellyt Poliisihallituksen ylimmissä johtotehtävissä vuodesta 2011. Sitä ennen hän toimi Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina. Kolehmainen ei halua kommentoida esitutkinnan sisältöä, koska asia on nyt syyttäjän pöydällä ratkaistavana.

–Kommentoin sitten, jos nämä epäilyt menevät käräjille tai tulee syyttämättäjättämispäätös, Kolehmainen sanoo.

Emme tavoittaneet syyteharkintaa tekevää kihlakunnansyyttäjääMika Mäkistä.

Kolehmaisen lisäksi jutussa on kuultu epäiltynä myös Poliisiammattikorkeakoulun nykyistä rehtoria Kimmo Himbergia.Esitutkinnassa Himbergia koskevina rikosnimikkeinä ovat olleet virkavelvollisuuden rikkominen, yhteistoimintavelvoitteen rikkominen ja pahoinpitely. Epäillyssä työpaikkakiusaamisessa kyse on käytännössä henkisestä pahoinpitelystä.
 
Vai että vielä avustus työntekijä? :D

Eikä tämä tietenkään koske suomea ;)...siksi laitoin tämän tähän säikeeseen.

Jos tein väärän valinnan niin joku voisi siirtää oikeeseen topiciin ....



http://www.hs.fi/ulkomaat/a1436758641290

Norjalaismies, jota syytettiin osallistumisesta Syyrian sotaan islamistijoukkojen riveissä, sai maanantaina kahdeksan vuoden tuomion, norjalaislehti Aftenposten kertoo.

Syyttäjän mukaan kaksi vuotta sitten Syyriaan lähtenyt Ishaq Ahmed, 24, taisteli ääri-islamistisen Isis-järjestön riveissä, ennen kuin siirtyi terroristiverkosto al-Qaidan kuuluvaan al-Nusran rintamaan.

Ahmed itse sanoi olleensa Syyriassa avustustyöntekijänä. Oikeus kuitenkin uskoi enemmän Ahmedin Syyriasta lähettämiä viestejä ja kuvia.

Etelänorjalaisesta Fredrikstadista kotoisin oleva Ahmed lähti Syyriaan vuonna 2013. Alkuvuodesta 2014 hän palasi Syyriasta Turkkiin Haavoituttuaan luodista jalkaan. Turkissa hän pyysi Norjan suurlähetystöä auttamaan kotiin pääsyssä.

Ahmedin oikeudenkäynti oli toinen Isisin joukoissa taistelleita koskeva Norjassa. Toukokuussa kolme miestä sai vankeustuomioita, joiden pituudet vaihtelivat seitsemästä kuukaudesta yhdeksään vuoteen ja neljään kuukauteen.

Ahmed on kuitenkin ensimmäinen Syyriassa taistellut norjalainen, joka on tuomittu terrorismin suunnittelusta.


Kuvia

http://www.vg.no/bildespesial/13040/






IS-TILTALT (24): I KRIG POSERER FOLK MED VÅPEN24.06.2015 15:54
Del på FacebookDel på Twitter
Flere bildespesialer
840cd70367425d2146b823c0ba7ac36d.jpg


I SYRIA: Dette er et av bildene PST mener beviser at 24-åringen ikke drev nødhjelpsarbeid, men var fremmedkriger. Foto: PST

bd47bb51bdbec8a19e37498d6dd45a3b.jpg

RAKETTKASTER: – Maskingevær og rakettkaster, forklarte 24-åringen om dette bildet. Foto: PST

0cae3baf503004d0e3257add545ff408.jpg

«KRIGSBYTTE»: I en privat melding til Ubaydullah Hussain fra Syria beskrev tiltalte dette huset som krigsbytte. Foto: PST

c551ce5d5b2ce3182e76e6e35719e8d4.jpg



423500284a9edad49a065f7168f64ab1.jpg

Foto: PST

Del på FacebookDel på Twitter
 
Poliisitarkastaja: "Poliisin johtamiskulttuuri on ala-arvoista"

Keskiviikko 15.7.2015 klo 20.16
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071520042118_uu.shtml


Poliisitarkastaja Sivulan mukaan kysymyksessä ei ole yksittäistapaus, vaan johtamiskulttuurin ongelmat ovat poliisissa yleisiä. (ATTE KAJOVA)
Tällä hetkellä Sivula työskentelee poliisitarkastajana sisäministeriön poliisiosastolla, jonka tehtävänä on valvoa Poliisihallitusta.

Vaativien tilanteiden erikoisryhmän tapaus on noussut julkisuuteen, koska juttuvyyhden vuoksi uutta poliisiylijohtajaa ja Poliisiammattikorkeakoulun entistä rehtoria Seppo Kolehmaista epäillään virkavelvollisuuden ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Poliisiammattikorkeakoulun nykyistä rehtoria Kimmo Himbergia epäillään virkavelvollisuuden ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sekä pahoinpitelystä, joka on laadultaan henkistä.

Poliisitarkastaja Sivulan mukaan erikoisryhmää kouluttanut väki haluttiin käytännössä savustaa tehtävistään esimerkiksi tarjoamalla kohtuuttoman lyhyitä määräaikaisuuksia tai tutkimalla heidän epäiltyjä väärinkäytöksiään.

- Mihinkään näistä ei saatu näyttöä, eikä mikään näistä edennyt, Sivula sanoo.

Uusi poliisiylijohtaja Kolehmainen ei halunnut kommentoida asiaa ennen häntä koskevan syyteharkinnan valmistumista. Jutun esitutkinta valmistui viime kesänä.

Kouluttajista epäiltyjä

STT:n tietojen mukaan kahdesta vaativien tilanteiden erikoisryhmän kouluttajasta oli tehty vuonna 2011 tutkintapyyntöjä, joiden edistämiseen syyttäjä ei nähnyt perusteita.

Erikoisryhmässä työskennelleen Markku Suonenvirran ongelmat alkoivat, kun hän siirtyi Poliisihallituksen alaisuudesta Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen vuonna 2011.

- Minun väitettiin esimerkiksi syyllistyneen virkasalaisuuden rikkomiseen, josta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Seuraavassa vaiheessa minusta tehtiin täysin tuulesta temmattu tutkintapyyntö siitä, että olisin syyllistynyt petokseen. Sekin havaittiin perättömäksi, Suonenvirta kertoo.

Suonenvirran mukaan hänen lähiesimiehensä ja Poliisiammattikorkeakoulun johto altisti hänet ammattikorkeakouluun paluun jälkeen vakavien rikosepäilyjen kohteeksi, jotka olisivat saattaneet johtaa pahimmillaan poliisin pakkokeinoihin. Häntä ei myöskään valittu erikoisryhmän kouluttajaksi sen jälkeen, kun valta siirtyi Poliisiammattikorkeakoululle.

Ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Himberg ihmettelee häneen kohdistettuja epäilyjä.

- Kyllä kai kyse on maaliskuussa 2011 tekemästäni virkanimityksestä, joka oli tällainen opettajanimitys. Vastuuvirkamies toimitti minulle nimitysmuistion, ja tein nimityksen esityksen mukaisesti. Virkanimityksessä kakkoseksi jäänyt (Suonenvirta) katkeroitui siitä ja on lähtenyt peräämään oikeuksiaan virkateitse, Himberg sanoo.

"Kyseenalaistaja ei ylene"

Poliisitarkastaja Sivulan mukaan kysymyksessä ei ole yksittäistapaus, vaan johtamiskulttuurin ongelmat ovat poliisissa yleisiä.

- Poliisin johtamiskulttuuri on ala-arvoinen, Sivula sanoo.

Sivulan mukaan mahdollisuus edetä virkauralla on täysin kiinni siitä, että osaa olla kyseenalaistamatta asioita. Hänen mukaansa sen ei pitäisi kuulua normaaleihin toimintatapoihin.

- Jos millään tavalla kyseenalaistat asioiden kulkua, löydät sen edestäsi.

STT-MIKKO GUSTAFSSON
 
Mitä helvettiä Suomessa oikein tapahtuu? :eek:

Alan olla oikeasti iloinen etten sillä tavalla asu enää Suomessa, tuntuu että kaikki menee "vituralleen"... :(
 
Viimeksi muokattu:
Sardaukar kirjoitti:
Mitä helvettiä Suomessa oikein tapahtuu? :O

Alan olla oikeasti iloinen etten sillä tavalla asu enää Suomessa, tuntuu että kaikki menee "vituralleen"... :(
Klikkaa laajentaaksesi...

Vai olisko niin että kaikki on ollut viturallaan vaikka kuinka kauan mutta on pidetty "kompostin kansi" visusti kiinni mutta nyt vasta on alettu pikkuhiljaa ja varovasti "kompostin kantta " avaamaan .... :D
 
Bushmaster kirjoitti:
Vai olisko niin että kaikki on ollut viturallaan vaikka kuinka kauan mutta nyt vasta aletaan pikku hiljaa "kompostia" tuulettamaan ...? :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi se olla niinkin... Mutta näin ulkopuolelta asioita katsellessa touhu on aika karmaisevaa.

Vittu jos poliisiinkaan ei voi enää luottaa. Onko Suomi jo jokin Pohjolan Venäjä? Parhaat poliisit joita rahalla saa?
 
Kaipa kyse on enimmäkseen siitä, että juttuja tulee enemmän julki kuin ennen.

Tässä juttuja vuosikymmenien takaa, eipä se meno aina silloinkaan ole puhdasta ollut.

Hämärämiesten ja poliisin kytkyt synnyttivät suomalaisen ”mafian” POLIISIJOHDON MAKEAT VUODET
Epäily, Lain "rajoilla", MUU POLIISIN HÖLMÖILY, MUUT POLIISI ASIAT, MUUT-RIKOKSET,POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET

Suomen ylin poliisijohto ja hämäräliikemiehet pelasivat 60-luvulla yhteen Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. ”Mafiamaisesta” yhteispelistä hyötyivät molemmat osapuolet: palvelu palkittiin vastapalvelulla.

Yhteistyöhön tarvittiin juhlimishaluisia poliiseja, maksullisia naisia, viinaa sekä hämärämiehiä, jotka olivat valmiita kuittaamaan laskun.

Poliisista mukana olivat mm. maan korkein poliisiviranomainen, 1982 kuollut poliisiylijohtaja Erkki J. Korhonen ja Helsingin poliisikomentaja Nils Olof Söderström. Osa alempaa poliisijohtoa imi vaikutteita kaksikon vanavedessä.

Vastapuolella olivat maisteri Tuomas Tapala ja liikemiehet Aarne Mantila ja Aaro Makkonen. Tapala kuoli 1981 kesken veropetosoikeudenkäynnin. Useista rikoksista tuomittu Mantila kuoli 1982. Makkonen tuomittiin 1977 pimeää rahanlainausta harjoittaneen Atlas-pankin pyörittämisestä, mutta hän pakeni maasta ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa. Aivan kolmikon lähipiirissä oli useita, laillisuuden rajoilla liikkuneita liikemiehiä.

Joukolla oli poliisin lisäksi suorat yhteydet ainakin kahteen tärkeään syyttäjään ja alamaailmaan. Mantilalla ja Tapalalla oli myös poliitikkotuttuja.

Hotelli Tornin kabinetissa 70-luvulla hovia pitänyt liikemiesjoukko rahoitti rikoksia laidasta laitaan. Yhdessä Suomen suurimmista huumejutuista vuonna 1975 kiinni jäänyt konstaapeli Pekka Erkkilä oli käynyt hieman ennen pidätystään Tornissa tapaamassa Makkosta ja liikemies Tauno Auraa. Aura ja Söderström tunsivat hyvin toisensa.

Vuonna 1975 kuollutta Auraa pidettiin Atlas-pankin yhtenä rahoittajana. Hänen osuuttaan tutkittiin myös syksyllä 1967 paljastuneeseen suureen pirtusalakuljetukseen. Tattarisuolta löytynyt lähes 25000 litran erä tuotiin Hollannista maahan Ingrid-nimisellä laivalla. Useita henkilöitä tuomittiin. Auraa epäiltiin salakuljetuksen rahoittajaksi, ja hänen asuntoonsa tehtiin kotietsintä. Auran osuudesta ei saatu näyttöä.

Mantilan ja Tapalan tekemisiä selvitellyt talousrikostutkija näki läheltä, kuinka yhteispeli poliisien ja liikemiesten välillä kehittyi kestinnästä liiketoimiin.

”Korkein poliisipäällystö sukkuloi 70-luvulla Neuvostoliitossa, ja kestitys oli hulvatonta. Kun oli vastavierailun aika, tuli ongelmia. Venäläisillä oli lisäksi se ikävä puoli, että heillä oli käsivarren pituinen toivelista; kuka halusi mitäkin, elektroniikkaa tai nahkatakkia. Tämä loi markkinaraon Tapalalle ja Mantilalle.”

Tapalan yritys Nordator maksoi miliisivieraiden lahjat ja kestinnän.

”Ne olivat mahtavia ja hyvin värikkäitä juhlia”, muistaa eläkkeellä oleva Helsingin apulaispoliisimestari Viljo Lehkonen.”Eihän poliisilla olisi ollut rahaa järjestää sellaisia.”

”Oli käsittämätöntä, että suoranaisia rikollisia otettiin sponsoreiksi”, ihmettelee eläkkeellä oleva Uudenmaan läänin poliisitarkastajaLauri Lausmaa.

Lausmaa joutui puuttumaan poliisijohdon ja talousrikollisten yhteispeliin, kun selvisi, että törkeästä veropetoksesta tuomittu Aaro Makkonen oli paennut maasta Vantaan nimismiehen Pentti Viitasen myöntämällä pikapassilla.

Viitanen oli tutustunut Makkoseen, Tapalaan ja Mantilaan Söderströmin ja Korhosen myötävaikutuksella. Poliisikolmikko tunsi hyvin toisensa oltuaan samaan aikaan nimismiesyhdistyksen johdossa. Lisäksi Söderström ja Viitanen olivat olleet samaan aikaan naapurikuntien nimismiehinä, Söderström Porvoossa ja Viitanen Askolassa.

Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi Lausmaan syyttämään Viitasta virkavirheestä.

”Kun puhuimme oikeuskanslerinkanssa passijutusta, hän sanoi minulle, että hänestä tuntuu, että se oli jäävuoren huippu. Muistan, että Helsingin poliisilla ja krp:llä oli yhteinen tutkijaryhmä, joka selvitti Tapalan tekemisiä, mutta kun Tapala kuoli, asia raukeni. Siinä yhteydessä olisi saattanut selvitä yhtä ja toista”, Lausmaa kertoo.

Viitanen tuomittiin passijutussa jatketusta varomattomuudessa tehdystä virkavirheestä sakkoihin. Hän jäi tänä keväänä eläkkeelle.

Miliisivieraat vietiin usein jatkoille Mantilan huvilalle Rusutjärvelle. Krp sai Rusutjärven rajuista juhlista sisäpiiritietoa mm. Mantilan liikekumppaneilta. Juhlissa olleiden mukaan meno oli sellaista, että herkkäluontoisimmat vieraat eivät niissä kauaa viihtyneet.

”Rusutjärvellä järjestettiin erikoisia showtilaisuuksia, joissa Söderström, Korhonen ja nimismies Pentti Viitanen olivat usein mukana”, talousrikostutkija kertoo.

Eräs Mantilan tuntenut lakimiesoli pari kertaa Rusutjärven juhlissa. Tuolloin mukana olivat ainakin Söderström, Korhonen, Viitanen ja Kuivaksi kutsuttu, poliisin hyvin tuntema ammattipeluri-hämäräliikemies. Kuiva tuomittiin 80-luvun alussa ylikorkotalletusjutussa.

Vieraina oli myös tuon ajan tunnetuimpia rikollisia, kuten Sven Alf Leo Laine, joka oli saanut vankeustuomion ns. metyylijutussa.

Metyylijutuksi kutsuttiin rikossarjaa, jossa useita henkilöitä kuoli Laineen yrityksen, Laivateknillisen Palvelun, laittomasti hankkimaan ja myymään metyylialkoholiin. Laine pääsi otsikoihin myös monilla rahankeräyshuijauksillaan.

1970-luvun alkupuolella yhteydet johtivat yhteisiin liiketoimiin. ”Vuonna 1973 perustettu Vantaan Keilahalli Oy ei jostain syystä saanut toimintaansa käyntiin. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli nimismies Pentti Viitanen. Osakkaana oli mm. poliisiylijohtaja Erkki J. Korhosen vaimo. Hankkeen takana oli Tapala, joka omisti keilahalleja ja toi maahan keilahallilaitteistoja”, talousrikostutkija kertoo.

Keväällä 1973 eräs pankkivirkailija syytti Mantilaa raiskauksesta ja pahoinpitelystä. ”Nainen sai turpiinsa Mantilalta hotelli Tornissa. Juttu tutkittiin ja lähetettiin raastupaan, mutta syyttäjien esimies, ensimmäinen kaupunginviskaali Henry Herlin otti sen poikkeuksellisesti itselleen ja teki syyttämättäjättämispäätöksen”, talousrikostutkija sanoo.

Söderströmin jäätyä eläkkeelle poliisikomentajan virasta 1975 hänestä tuli Mantilan ja Makkosen perustaman Tank-Linen toimitusjohtaja ja osakas. Henry Herlinistä, joka oli tuntenut Mantilan 70-luvun alusta asti, tuli 1975 yhtiön osakas ja hallituksen puheenjohtaja. Herlin jäi eläkkeelle kaupunginviskaalin virasta 1977.

Tank-Line ajautui nopeasti kohti konkurssia, vaikka sillä oli suurasiakkaita, kuten Neste Oy. Yhtiön nimi muutettiin Minor Shipping Line Oy:ksi. Uusi yhtiö jätti verot ja palkat maksamatta, ja sen tankkialus Minor pakkohuutokaupattiin Rotterdamissa 1979. Minor tuli tunnetuksi Sonia-nimellä, kun Mantila 1977 pakoili poliisia laivalla ympäri Eurooppaa.

Tapalan omistaman Oy Asennustoimi Ab:n hallituksen puheenjohtajaksi tuli 1975 kaupunginviskaali Helge Olenius.Olenius vastasi Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikosten syyttämisestä ja oli sittemmin syyttäjänä Suomenlahden Koneen konkurssipetosjutussa.

Mantila oli perustanut Suomenlahden Koneen 60-luvulla. Tapala oli tullut 70-luvun alussa mukaan rahoittajaksi. Yritys meni konkurssiin 1975 ja konkurssipetosoikeudenkäynti alkoi vuonna 1977.

”Kun Tapala ja Mantila joutuivat vaikeuksiin Suomenlahden Koneen jutussa, he yrittivät käyttää hyväkseen suhteitaan. Tapala kävi poliisiylijohtaja Korhosen luona ja sanoi, että hänen on pakko esittää tutkijoille myös Korhosen ravintolalaskut. Korhonen oli ollut sen verran höhlä, että oli kuitannut laskut jälkikäteen”, talousrikostutkija kertoo.

Korhonen ja Söderström eivät uskaltaneet puuttua kovin suoraan tutkijoiden tekemisiin. ”He uskoivat, että sanoma meni perille, kun isoveli kiinnitti huomiota asiaan.”

Mantila oli niin varma tuesta, että jätti menemättä erääseen kuulusteluun. ”Söderström soitti jutun tutkijalle ja määräsi, että hänen oli mentävä kuulustelemaan Mantilaa tämän työpaikalle.”

Ennen Helsinkiin tuloaan Söderström oli ollut Porvoon piirin nimismiehenä peräti 21 vuotta. Vuonna 1970 Söderström tuli Uudenmaan läänin poliisitarkastajaksi, ja jo vuoden kuluttua hän yleni Helsingin poliisikomentajaksi.

Uudessa virassaan Söderström puuttui pieniinkin asioihin.

”Kun Mantila pysäköi loistoautonsa kiinni suojatiehen ja sai sakot, niin Söderström kutsui sakot kirjoittaneen konstaapelin luoksensa ja haukkui hänet alimpaan helkuttiin”, kertoo liikennepoliisin entinen komisario.

Hän muistaa toisenkin Söderströmin otteita kuvaavan tapauksen: ”Söderström oli Porvoossa juhlimassa, ja seurue halusi vaihtaa ravintolaa. Hän soitti ja vaati autoa liikkuvasta poliisista Helsingistä. Auto lähti hirveällä kiireellä Porvooseen, ja porukka siirtyi sillä sata metriä.”

Mantilan ja Tapalan tuttaviin kuulunut monipuolinen rikollinen Sven Laine luotti hänkin Söderströmin tukeen. ”Kerran Svenkalla oli kovat pirskeet Johanneksentien-asunnossaan, ja naapurit soittivat poliisin paikalle. Svenkka soitti Söderströmille, ja pian paikalle tuli toinen partio noutamaan ensimmäisen pois”, kertoo Laineen apuri, joka oli juhlissa mukana.

Laineen kovat suhteet yllättivät hänen juttujaan tutkineet poliisit. ”Kun Laine pidätettiin 1966 metyylijutussa, ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarva tuli illalla poliisiasemalle ja vaati, että Laine piti vapauttaa heti. Kieltäydyin vapauttamasta häntä”, kertoo päivystävänä komisariona tuolloin ollut Unto Vuono.Vuono jäi 1984 eläkkeelle rikospoliisin ensimmäisen tutkintaosaston johtajan paikalta.

Laine rakensi suojelurengastaan mm. juhlissa, joita hän järjesti valituille poliiseille ja virkamiehille. Svenkalla oli tapana kutsua juhliin alaikäisiä tyttöjä. Kun Svenkka sai virkamiehistä otteen, hän käytti heitä täysin häikäilemättömästi hyväkseen, kertoo Laineen entinen apuri. ”Svenkka sai vankilassakin erikoiskohtelun suhteidensa avulla.”

Poliisijohdon rikolliskytkyeet haittasivat joskus jopa rutiinijuttujen tutkintaa. Eräs komisario kertoo esimerkin: ”Tutkin liikemurtoa ja panin rikospaikalla havaitun auton etsintään. Kun poliisipartio pysäytti auton, sen takapenkillä istui komentaja Söderström.”

”Johto, jolla oli tällainen moraali ja luonteenlaatu, nimitti tärkeisiin virkoihin kaltaisiaan poliiseja. Seuraukset näkyvät yhä”, talousrikostutkija huomauttaa.

Poliisiylitarkastajan virasta asianajajaksi siirtynyt Pertti Virolainen oli näköalapaikalla yli kaksikymmentä vuotta. Hän arvioi, että erityisesti järjestyspoliisissa korruptiosta syntyi lähes periytyvä käytäntö.

”Uudeksi johtajaksi pyrittiin valitsemaan edeltäjän linjoilla oleva henkilö”, Virolainen sanoo.

”Johdon korruptio heijastui ainakin apulaispoliisimestaritasolle. Alempana oli muutamia luottomiehiä, jotka pystyivät järjestelemään käytännön kuvioita.”

Virolaisen mukaan poliisijohdon välit mm. ammattiautoilijoiden edunvalvojiin olivat epäterveen läheiset aivan viime vuosiin asti. ”Kuljetusristikosta muodostui kuuluisa poliisien kestintäpaikka”, Virolainen sanoo.

Kuljetusristikoksi nimetyssä rakennuksessa Helsingin Haagassa olivat mm. Kuorma-autoliiton ja Helsingin Kuorma-autoliikennöitsijät ry:n toimitilat.

Talousrikostutkijan mukaan Söderströmin seuraajan valintaa käsiteltiin Mantilan huvilalla Rusutjärvellä. Paikalla olivat Korhonen, Söderström, Tapala, Mantila ja Viitanen.

Helsingin uudeksi poliisikomentajaksi tuli 1975 Tapani Elomaa.Elomaalla oli niin suuret verovelat, että häntä uhkasi henkilökohtainen konkurssi. Hän oli Söderströmin ja Korhosen tavoin hyvän ruoan, juoman ja hauskanpidon ystävä.

Pertti Virolaisen mielestä juhlat olivat yksi tapa koetella, kuka oli luotettava ”meidän mies” ja ketä kannatti varoa.

”Kerran Elomaa keräsi juhlien jälkeen poliisiporukkaa jatkoille ilotaloon ja kysyi minulta, lähdenkö mukaan. Oli kevätilta ja sanoin, että taidan lähteä kotiin tervaamaan suksia, että pääsen aamulla hiihtämään”, Virolainen kertoo.

Krp:n entinen päällikkö, poliisineuvos Toivo Laento kertoo, että Tapala maksoi Elomaan valinnan kunniaksi järjestetyn lounaan.

”Tapala soitti ja kutsui minut ravintola Havis Amandaan. Tapala oli kutsunut sinne myös joitakin professoreita yliopistosta. Menin uteliaisuuttani katsomaan. Se oli ainoa kerta, kun olin Tapalan juhlissa. Emme olleet hyvissä väleissä, koska olin tutkinut erästä hänen petosjuttuaan.”

”Kun Tapalan tapaiset miehet ottavat mukaan virkamiehiä, se ei tapahdu siksi, että heillä on hyvä lauluääni tai että he ovat hauskoja seuramiehiä, vaan virka-aseman takia”, talousrikostutkija muistuttaa.

Elomaa sai 1980 oikeuskanslerin huomautuksen siitä, että hän oli myöntänyt passin ylikorkojutussa mm. kiskonnasta syytteessä olleelle Sirkka Auralle.Elomaan alainen, apulaispoliisimestari Viljo Lehkonen oli hylännyt passihakemuksen. Mafian vastainen taistelu paljastaa maailmalla uusia poliisin ja rikollisten välisiä yhteyksiä. Suomalaiseen poliisiin on voitu perinteisesti luottaa, mutta tutkimukset löytävät tahroja myös partiopojan kilvestä. 1960- ja 70-luvuilla ylin poliisijohto kietoutui talousrikollisten ja hämärämiesten verkkoon. ”Kytkyjen seuraukset näkyvät yhä, sillä korruptoitunut poliisijohto nimitti tärkeisiin virkoihin kaltaisiaan poliiseja”, talousrikostutkija sanoo.

POLIISIPÄÄLLYSTÖ TARVITSI RAHAA NEUVOSTOLIITTOLAISTEN VIRKAVELJIENSÄ JUHLIIN

SYYTTÄJIEN ESIMIES EI NOSTANUT SYYTETTÄ RAISKAUSJUTUSSA

SÖDERSTRÖM PUUTTUI JOPA MANTILAN PIENIINLIIKENNESAKKOIHIN

LAINE SAI VANKILASSAKIN ERIKOISKOHTELUN SUHTEIDENS AVULLA

POLIISIKOMENTAJAN SEURAAJAN VALINTAA KÄSITELTIIN LIIKEMIEHEN HUVILALLA

Harri Nykänen

Helsingin Sanomat 24.6.1994
Klikkaa laajentaaksesi...

http://poliisirikollisena.com/1994/...omalaisen-mafian-poliisijohdon-makeat-vuodet/

Mielenkiintoista verrata Bushmasterin laittamassa jutussa olleita poliisitarkastaja Sivulan kommentteja entisen poliisiylitarkastaja Virolaisen näkemyksiin:

"”Johto, jolla oli tällainen moraali ja luonteenlaatu, nimitti tärkeisiin virkoihin kaltaisiaan poliiseja. Seuraukset näkyvät yhä”, talousrikostutkija huomauttaa.

Poliisiylitarkastajan virasta asianajajaksi siirtynyt Pertti Virolainen oli näköalapaikalla yli kaksikymmentä vuotta. Hän arvioi, että erityisesti järjestyspoliisissa korruptiosta syntyi lähes periytyvä käytäntö.

”Uudeksi johtajaksi pyrittiin valitsemaan edeltäjän linjoilla oleva henkilö”, Virolainen sanoo.

”Johdon korruptio heijastui ainakin apulaispoliisimestaritasolle. Alempana oli muutamia luottomiehiä, jotka pystyivät järjestelemään käytännön kuvioita.”"
 
Valta korruptoi lähes poikkeuksetta aina... Suomen poliisi ole millään tavalla sen yläpuolella... Samalla tavalla täällä hommia keplotellaan ja ajetaan omaa etua kuin muuallakin... Se on ollut täällä vain vähän tabu kun muualla se on yleisessä tiedossa.

Suomessa ongelmana on mielestäni että täällä poliisi tutkii poliisien rikoksia. Se että tuomioita annetaan harvoin tai ne ovat lieviä. Täällä lakia kirjoittavat poliitikot myös soveltavat sitä mm. Perustuslaki... Täällä täytyisi ehdottomasti olla oma perustuslakituomioistuin... Täällä tulisi olla erillinen instanssi joka tutkii virkarikokset... Ne täytyisi myös lähtökohtaisesti olla täysin julkisia.

Mutta kuten sanottu ihmisiä ne poliisit Suomessakin on ja tekevät samallalailla rikoksia jos sellaisia taipumuksia on ja tilaisuus tulee...
 
Sardaukar kirjoitti:
Mitä helvettiä Suomessa oikein tapahtuu? :eek:

Alan olla oikeasti iloinen etten sillä tavalla asu enää Suomessa, tuntuu että kaikki menee "vituralleen"... :(
Klikkaa laajentaaksesi...

Älä välitä, meinasin itse saada sellaisen paskahalvauksen että huh, kun takaisin suomeen tulin. Vieläkin välillä seison kuin H-moilanen ja ihmettelen että mitä vittua juuri äsken tapahtui...
Think im the only white man in kongo
 
Viimeksi muokattu:
Liittyen keskusteluun yleisesti ja laajemmin

Korruptoitunut journalismi - MTV3:n Pekka Lehtisen toiminta arveluttavaa
16.7.2015 15:26 Alpo Rusi
MTV3:n oikeustoimittaja Pekka Lehtinen nosti kesken Kreikka-kriisin esille kohu-uutisen, jonka mukaan poliisiylijohtajaksi 1.8.2015 alkaen nimitettyä Seppo Kolehmaista epäillään virkavelvollisuuden ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Epäily liittyy Poliisiammattikorkeakoulussa ilmenneeseen epäiltyyn työsyrjintään ja työpaikkakiusaamiseen vuosina 2010–2013. Kolehmainen työskenteli tapahtuman aikaan Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina ja sittemmin Poliisihallituksessa.

Allekirjoittanut ei tässä voi tietenkään ottaa kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin, vaan pelkästään asian julkiseen käsittelyyn. Lehtinen oli YLE:n toimittaja, joka syyskuussa 2002 vuoti YLE:n pääuutislähetyksessä allekirjoittaneeseen liittyneen ja ehdottomasti salassapidettävän perättömän ja hyvin vakavan rikosepäilyn. Tänään tiedetään, että taustalla oli poliittinen päätös esitutkinnan aloittamisesta. Lisäksi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) edellytti, että epäilystä kerrotaan kuukausia ennen esitukintaa laajalti valtiojohdon piirissä, ulkoministeriössä ja vuodon varmistamiseksi virkasalaisuuspiirin ulkopuoliselle oppositiolle. Salassapidettävän tiedon saatuaan Lehtinen toimi siten valtion pääkanavalla poliittisen johdon apuna, koska tavoite ei ollut oikeudellinen lopputulos vaan julkinen leimaaminen, ehkä vakavien vakoilutapausten peittämiseksi (mutta tämä asia ei ole tässä blogissa enempää tarkoitettu perattavaksi).

Lehtistä voidaan pitää esimerkkinä toimittajasta, joka ”söi vallan kädestä”. Lehtisen tällä viikolla ajamaa uutista jatkettiin YLE:ssä, jonka toimittaja sai Kolehmaiselta kysyttyä, harkitsiko tämä vetäytymistä poliisiylijohtajan virasta. Viimeistään tässä vaiheessa käväisi mielessä, että voisiko tässä olla kyse ajojahdista eli länsimaissakin vitsaukseksi muodostuneesta ”ajojahtijournalismista”? Halusiko joku savustaa Kolehmaisen ennen kuin tämä astuisi virkaansa? Oliko Lehtisen leipoman kohun tarkoitus sanottu ulos Mölsän kysymyksessä?

On tärkeää, että nimenomaan voima- ja pakkokeinoja käyttävää viranomaista tutkitaan puolueettomasti ja tutkintakynnyksen tulee olla matala. Pukki ei voi olla kaalimaan vartijana. Keskeneräisen rikostutkinnan julkitulolla on usein tavoiteltu epäillyn aseman heikentämistä. Julkisuus leimaa, mikä on vuotajien ja vuotajien asialla olevien toimittajien tavoite.

Kävin kesäkuun lopulla Hampurissa, missä tapasin toimittajia ja tutkijoita. Saksassa ilmestyi viime syksynä 17 vuotta arvostetun Frankfurther Allgemeine Zeitungin toimittajana mainetta ja palkintoja saaneen Udo Ulfkotten teos Gekaufte Journalisten (Ostetut journalistit), joka selvittää miten Saksassa politiikka, tiedustelulaitos ja finanssitalot ovat verkottaneet toimittajia keskeisissä medioissa.

Ulfkotten mukaan toimittajat kieltävät olevansa lobbaajia, mutta totuus on toinen. Hän osoittaa useita painoksia otetussa teoksessaan esimerkkejä suoranaisesta korruptiosta. Erikseen hän kohdentaa lukijan huomiota miten Saksan tiedustelulla BND:llä on 6000 vakituista työntekijää, mutta 17 000 epävirallsta avustajaa, joista suuria määriä Saksan medioissa.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että kuinka pitkä on Suomessa Suojelupoliisin nykyinen ”luottotoimittajien lista”, mistä olen saanut tietoja 2000-luvun alussa. Etenkin avainmedioiden ulkomaankirjeenvaihtajat ovat Ulfkotten mukaan lähes poikkeuksetta myös BND:n ”tiedustelijoita” joko tietoisesti tai ”huomaamatta”. Suurimmat ongelmat hän silti näkee taloustoimittajien piirissä joiden yhteydet finanssitaloihin ovat ”liian läheiset”.

Journalismi on korruptioaltis toimiala, mistä Suomessa ei ole tehty Ulfkotten teoksen tasoisia esityksiä. Journalistit yleensä kategorisesti kieltävät ammattikuntaansa pesiytyneen korruption. Cocktail-kutsuilla tai ulkomaan matkoilla ja oopperassa verkostoidutaan, ei altistuta korruptiolle. MTV3:n SuomiAreena on sekä kunnianhimoinen kesätapahtuma, mutta samalla esimerkki median ja vaikuttajien yhteyksistä, joissa ei välttämättä enää tavoitella objektiivisen journalismin toteutumista, vaan ”verkottumista”, tai kuten Ulfkotte sanoo ”linkittymistä” (lenken).

Erityisen ongelmallinen on oikeustoimittajien asema. He saattavat saada ”linkittymisen” ansiosta oikeuslaitoksesta viranomaistietoja, joiden taustalla saattaa ollakin erilaisia poliittisia tai henkilökohtaisia motiiveja, mutta myös aitoa vehkeilyä rikosten peittelemiseksi. Medioissa tulisi kuitenkin olla moraalista ryhtiä odottaa kunnes oikeudellinen prosessi on edennyt vaiheeseen, jolloin syyttäjä päättää, onko syytä epäillä rikosta. Parasta olisi, että media odottaisi, kunnes oikeus ratkaisee, onko aihetta tuomioon.

Tutkivan journalismin tulisi myös paljastaa oikeusmurhia, ei vain rikosepäilyjä. Väkivaltarikoksien osalta tällainen sääntö ei yleensä ole pätevä, vaikka Ulvilan tapaus (josta tehty Pekka Lehdon dokumentti esitettiin eilen Saksan yhdellä pääkanavalla) osoittaa, että tapauksen saama julkisuus ei ole ollut eduksi myöskään poliisin maineelle, puhumattakaan niistä kärsimyksistä, jotka Anneli Auerin lapset ovat kohdanneet.

Kolehmainen oli nimitetty poliisiylijohtajan virkaan avoimessa hakuprosessissa, missä loppuvaiheessa hänen vastaehdokas oli KRP:n päällikkö Robin Lardot. Nimittäjät oli informoitu Kolehmaisen toimesta meneillään olleesta tutkinnasta, jota ei pidetty raskauttavana esteenä. Sitä paitsi nimityshetkellä Kolehmainen oli ja on edelleen tätä kirjoitettaessa syytön mihinkään moitittavaan. Euroopan Ihmisoikeussopimus onkin luotu aikanaan vastapainoksi Itä-Euroopan oikeuskäytänteille. Sopimuksen mukaan ”se jota ei ole tuomittu, on syytön”. Tämä muotoilu on kirjattu nimenomaan laiksi siksi, ettei synny oikeudelliseti ”harmaata vyöhykettä”. Itä-Euroopan sosialistimaissa oli käytäntö, että poliisi ja syyttäjä yhdessä muodostivat ”oikeuden”. Käytännössä ei koskaan varsinaisessa oikeudessa enää muutettu syyttäjän syytettä, joka usein oli luonteeltaan poliittinen. Suomessa on merkkejä siitä, että oikeus muodostuu tutkivasta poliisista, syyttäjästä ja mediasta.

Toimittaja Lehtinen ei ole ensimmäistä, kuten edellä viitattu, kertaa leimaamassa käytännössä vasta esitutkinnassa olevaa henkilöä julkisuudessa syylliseksi. Sitä metodia, että rikostutkinnassa oleva henkilö nostetaan medioissa ”löysään hirteen”, voidaan moittia monesta näkökulmasta. Periaatteessa tällaisen usein viranomaisvuodon julkistamisessa rikotaan ainakin perustuslakia, joka turvaa kansalaisen oikeuden kunniaan. Poliisi voi aloittaa tutkinnan myös virheellisin perustein, huolimattoman esiselvityksen tai perättömän ilmiannon seurauksena.

Pahimmillaan esitutkinta on päätetty korkealla poliittisella tasolla poliittisista syistä. Tällöin syyttömien nostaminen ”löysään hirteen” rikkoo perustuslakia ja sisältää aina potentiaallisesti viranomaisen osalta myös virkarikoksen mahdollisuuden, jonka seurauksena on tämän rikoksen peittely. Journalisteista tulee tällaisissa tapauksissa avustajia epäonnistuneen rikostutkinnan peittelyssä.

Itä-Euroopassa kylmässä sodassa ja tänään usein Venäjällä ja Kiinassa oikeudenkäynnit olivat ja ovat ”näytösoikeudenkäyntejä”, joiden tarkoituksena oli ja on pelotella kansalaisia. Länsimedioissa ”löysä hirsi” pystytetään useimmiten henkilöille, jotka ovat joko koston tai perättömien ilmiantojen kohteita. Mutta on Suomestakin löydettävissä esimerkkejä, kun mediaoikeudenkäynneissä taustalla on kostaminen ja poliittinen motiivi.

Kylmän sodan aikana Suomenkin oikeuslaitosta taivutettiin hyvien naapurisuhteiden, mutta myös sosialististen tavoitteiden mukaiseen ”demokraattiseen muottiin”. Esitutkintalakia uudistettiin länsimaiseksi vasta 1990-luvun alussa. Suomi saa EIT:ssä enemmän tuomioita kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Median piirissä ei ole luettu Euroopan Ihmisoikeussopimusta, kun varsin usein kirjoitetaan, että syyttämättäjättämispäätös ei puhdista epäiltyä, vaan aina olisi parempi, että epäilty saisi aidosti oikeutta vasta, kun syyte on arvioitu oikeudessa.

Tämä näkemys on jäänne ”demokraattisen oikeuden” aikakaudelta, jolloin todellakin oli olemassa oikeusjärjstelmän ”harmaa vyöhyke”. Sen avulla on Suomessa tehty politiikkaa. Etenkin idänpolitiikkaa, kun Neuvostoliiton vahva tiedustelu omien suomalaisten operatiivisten kontaktiensa avulla saattoi Suomessa jatkuvasti hankalat kansalaiset huonoon huutoon, nimenomaan julkisuudessa ja instituutioissa. Toimittaja Lehtinen jatkaa tätä arveluttavaa perinnettä 2015. Voidaan kysyä, onko Lehtinen Ulfkotten määritelmän mukaan ”ohjauksessa” (lenken), kun hän rakentelee kohu-uutisia rikosepäilyistä? MTV3 ja uutisten päätoimittaja kantavat tietenkin asiassa lopullisen vastuun.
 
Kolehmaiseen kohdistuvat epäilyt jostain "yt-menettelystä" eivät taida olla muuta kuin silkkaa valittamista.

Mutta tämä taas on osoitus siitä, että kun se yksi mahviaepäilty on häkissä, alkaa taas tulla tulosta:

Helsinkiläinen yökerho suljettu huumeiden takia – työntekijöitä tutkintavankeudessa
Poliisin mukaan kyseessä on suuri yökerho Helsingin keskustassa. Yökerho on kiinni, ja sen työntekijöitä ja asiakkaita on tutkintavankeudessa.

http://yle.fi/uutiset/helsinkilaine...ia__tyontekijoita_tutkintavankeudessa/8163648
 
Bushmaster kirjoitti:
Vai että vielä avustus työntekijä? :D

>> AVUTONTYONTEKIJA, PAITSI ASESEPPANA RENESANSSIMIES:
bd47bb51bdbec8a19e37498d6dd45a3b.jpg

RAKETTKASTER: – Maskingevær og rakettkaster, forklarte 24-åringen om dette bildet. Foto: PST

>>No hyva etta selvittaa, koska pitaa olla aikamoinen Yussuf-fakiiri ja ihan vakavasti otettava itsemurhakandidaatti etta saa PKM:sta kaannettya vyon osoittamaan 180 astetta vaaraan suuntaan. Jos yritan skandinaaviksi ohjata NIIN SE EI OLE 'TAMPONG-BOX' DAER TILL HOGER VAAN IHAN NIINKUIN FOER 'SKODET'...

Juu, niilla voit sitten fidelia ja infidelia ja muuta hyvaluontoista partaressukkaa kiusata menemaan... heja heja!

ps. vi har en Pasi-vagn med P. Haavisto foer privat debatt... no digital recording, analog... you like? how about it sharmuta? Ya manyak!
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Cityssä kiertää huhu että Bäkkärissä olisi jotain...? "I know nothing"....."just talking rumous I heard"....... ..
 
Viimeksi muokattu:
eli kuulin huhuja...:confused:..vai mitä kuulin?


tämän päivän digilehdestä tämä on poimittu mutta päiväys KAUPUNKI2.3.2013 19:57Päivitetty: 2.3.2013 20:41

onko tää kuitenkin vanha juttu?


http://www.hs.fi/kaupunki/a1362192463098?jako=ef504a39bbd13fed6a942c1782904dce

Helsinkiläisen yökerhon ympäriltä paljastui huumevyyhti

Playground-yökerho toimii Helsingin ydinkeskustassa Kampissa rakennuksessa, jossa on useita ravintoloita.

Poliisi on paljastanut helsinkiläisen yökerho Playgroundin ympärille kiertyneen huumevyyhdin. Poliisin tutkimusten mukaan klubilla on levitetty muuntohuumeita. Samassa tutkimuksessa paljastui myös kokaiinin maahantuonti- ja levitysrinki, jolla on vahva kytkös yökerhoon.
 
Viimeksi muokattu:
Mies houkutteli lapsen autoon taikatempuilla - yhdyskuntapalvelusta

Maanantai 20.7.2015 klo 10.41

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072020061084_uu.shtml

Järvenpäässä lapsen pakettiautoon viime kesänä houkutellut mies ja syyttäjä tyytyvät käräjäoikeuden tuomioon lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi miehen viime kuussa kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen, joka muutettiin 238 tunnin yhdyskuntapalveluksi.

Mies houkutteli lähikaupan pihalla seitsemänvuotiaan tytön pakettiautoon auttamaan laatikoiden siirtämisessä luvaten näyttää tytölle taikatemppuja. Taikatemppuja esittäessään hän avasi housunsa ja yritti houkutella tytön koskettamaan itseään.

Tyttö ei suostunut hyväksikäyttäjän ehdotuksiin, vaan kertoi haluavansa lähteä kotiin. Tämän jälkeen mies päästi tytön menemään.

Käräjäoikeus tuomitsi rangaistuksen ehdottomana, koska tekijältä löytyi aiempaa taustaa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

STT
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top