Suomen sisäinen turvallisuus

TungstenHeart kirjoitti:
Sitä, että nopeusrajoituksia valvotaan taas tehokkaammin ;) Ei kannata vihreitten miehien kaahailla liikaa tai välähtää...

C4txnGcW8AIeMd0.jpg:small
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, eikös tuo kuva liitykin niihin entistä ankarampiin ylinopeusrangaistuksiin..? Vaan olisikohan nyt siirrytty jo kuitenkin hieman liian kovalle linjalle? Itse kannattaisin edelleenkin vanhaa ihan-vaan-sakkorangaistusta...:p
 
Metsästys ei ole normaali harrastus -dosentti Jaana Haapasalo tilittää Ilta-Sanomissa:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005091911.html

Vankilapsykologin palkkauksesta selkkaus Turussa – Hakijoista outoja luonnehdintoja: ”Ulkoinen olemuksensa herätti kysymyksiä”
Psykologi Jaana Haapasalo kertoi IS:lle vankilapsykologin palkkaamiseen liittyvistä oudoista yksityiskohdista. (KUVA: Lehtikuva /)
Julkaistu: 18.2. 7:15



Kokenut psykologi haki vankilapsykologin paikkaa ja hämmästyi haastattelutilannetta ja siitä tehtyä muistiota. Erään toisen hakijan ”ulkoista olemusta” arvosteltiin. Vankilan johtaja kiistää väitteet syrjinnästä.
Turun vankilasta käveli torstai-iltapäivänä 26. tammikuuta ulos hämmentynyt nainen. Psykologi Jaana Haapasalo, 56, oli juuri viettänyt vankilan apulaisjohtajan toimistossa yhden elämänsä oudoimmista tunneista.

Viranomaiset haastattelivat Haapasaloa, sillä tämä haki vankilapsykologin tehtävään. Ensin Haapasalo ihmetteli tapaa, jolloin hakija vastaanotettiin taloon, sitten itse haastattelua.

Myöhemmin luvassa oli kirsikka kakun päälle: valintamuistio, jossa työnhakijoiden ominaisuuksia ruodittiin ja lopullista valintaa perusteltiin sanankäänteillä, jotka Haapasalo koki loukkaaviksi ja valheellisiksi.

Haapasalo kertoo, että hän koki kohtelun tylyksi heti kättelyssä: kun hän saapui haastatteluun, tervehtimisen sijaan vartija tiukkasi henkilöpapereita. Sen jälkeen turvatarkastus sujui Haapasalon mukaan epäystävällisesti käskyttämällä.

Tätä seurasi 40 minuutin odottelu huoneessa, jota Haapasalo kuvailee sellimäisen karuksi ja lukituksi niin, että apulaisjohtaja avasi oven avaimellaan tullessaan hakemaan haastateltavaa.

Turun vankila syksyllä 2016 kuvattuna. (KUVA: Bo Stranden)

Kun työhaastattelu lopulta pääsi käyntiin apulaisjohtajan työhuoneessa, nainen koki haastattelijoiden kohtelevan häntä kuin rikollista. Hän myös kummasteli, miksi osa haastattelijoista tuli paikalle myöhässä ja poistui ennen haastattelun päättymistä.

– Tämä oli hyvin poikkeava työhaastattelu töykeydessään, epäystävällisyydessään ja loukkaavuudessaan. Yleensä työhaastattelussa kohdellaan hakijaa hyvin asiallisesti. Voidaan esittää tiukkoja kysymyksiä, mutta ne ovat tehtävään liittyviä, sanoo Haapasalo.

Hän ihmettelee, miksi kysymykset eivät juurikaan liittyneet haettavan viran tehtäviin.

– Kysymykset keskittyivät turvallisuuskysymyksiin, kuten ”oletko valmis pitämään vankilan virkapukua” tai ”jos vanki uhkailee viranomaista, tuletko kertomaan siitä”, hän muistelee.

– Vankilahenkilökunnalla on varmaan työnsä kautta hämärtynyt käsitys siitä, miten kohdellaan tavallisia ihmisiä. Vankilan viranomaisethan usein ovat vartijataustaisia. Heillä ei yksinkertaisesti ollut riittäviä tietoja psykologin ammattietiikasta ja työnkuvasta.

Haapasalo oli hakijajoukon ainoa tohtori ja oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, mutta häntä ei valittu tehtävään. Haastatteluun oli kutsuttu neljä muuta hakijaa. Virkaan valittiin viisi vuotta psykologin tehtävissä toiminut Turun vankilan entinen harjoittelija.

Rannalle jäivät Haapasalon lisäksi 12 vuotta vankilapsykologina työskennellyt hakija, yhdeksän vuoden ajan oikeus- ja kriminaalipsykologina toiminut psykoterapeutti ja 20 vuotta muun muassa koulu- ja terveyskeskuspsykologina toiminut maisteri.

Valintaa perusteltiin valitun reippaudella, motivaatiolla ja moniammatillisiin tiimeihin soveltuvalla persoonallisuudella. Haapasalo ihmettelee, miten pätevämmät hakijat voitiin sivuuttaa tällaisilla perusteilla.

– Minulla on 33 vuotta työkokemusta, josta neljä vuotta vankilapsykologina. Olen tehnyt pari laajaa tutkimushanketta nuorista rikoksentekijöistä ja heidän taustoistaan ja kirjoittanut kirjan kriminaalipsykologiasta sekä julkaissut tutkimuksia alalta, hän luettelee.

”Loukkaavia ja asenteellisia sanavalintoja”
Haapasalon tyrmistys huipentui, kun hän sai nähtäväkseen valintamuistion, jossa eritellään työtä hakeneiden ominaisuudet ja pätevyys sekä perustellaan lopullinen valinta.

– En ole koskaan nähnyt näin loukkaavasti kirjoitettua valintamuistiota, hän sanoo.

Työnhakijoita kuvaillaan muistiossa muun muassa termeillä ”rempseä” ja ”reipasotteinen”. Erästä hakijaa luonnehditaan kuvauksella ”hänen ulkoinen olemuksensa herätti myös kysymyksiä”. Haapasaloa sanavalinnat ällistyttivät.

– Nämä ovat hyvin loukkaavia ja asenteellisia kaikkien valitsematta jääneiden kohdalla. Ehkä vartijaa voisi kutsua rempseäksi tai reippaaksi, mutta kun psykologia kutsutaan näillä sanoilla, niin kyllähän se tuntuu hullunkuriselta. Muistioon on kirjoitettu, että olin olemukseltani epävarma. Tämä on täysin väärä tulkinta, olin vain ystävällinen. He itse olivat epäystävällisiä, töykeitä ja tylyjä.

Lisäksi kahden hakijan kohdalla muistiossa mainitaan heidän olevan työttömiä työnhakijoita. Viranomaisen on julkisessa muistiossa lain mukaan pidettävä salassa tiedot työhallinnon asiakkuudesta.

Tohtori Jaana Haapasalo on muun muassa kirjoittanut kirjan kriminaalipsykologiasta. (KUVA: Pekka Elomaa)

Vankilan johtajalta tulossa vastine
Haapasalo kirjoitti hakuprosessistaan mielipidekirjoituksen, jonka Turun Sanomat julkaisi torstaina. Turun vankilan johtaja Juhani Järvi päätyi kirjoittamaan sille vastineen.

Hänen mukaansa turvatarkastus meni ohjeistusten mukaisesti.

– Täytyy selvittää, onko turvatarkastuksen palvelussa parantamisen varaa, mutta meillä käy joka viikonloppu kymmeniä vieraita eikä minulle ole tullut vuosikausiin palautetta, että portin toiminta olisi tylyä tai epäystävällistä.

Odotustila ei vankilan johtajan mukaan ole suljettu eikä sellimäinen.

– Ketään vierailijaa meillä ei panna lukittuun tilaan. Se on isohko odotustila, jossa on radio, jota voi odotellessa kuunnella. Haastattelu myös alkoi ajallaan, ilmeisesti haastateltava on tullut paikalle hyvissä ajoin etukäteen ja joutunut siksi odottamaan.

”Väitteet ovat selkeästi vääriä”
Järvi kertoo olleensa yksi neljästä haastattelijasta. Muut olivat apulaisjohtaja eli vankilapsykologin tuleva esimies, psykologi sekä turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja. Järven versio myös työhaastattelutilanteesta on aivan erilainen kuin Haapasalon.

– Haapasalon väitteet työhaastattelusta ovat selkeästi vääriä – meidän kaikkien neljän haastattelijan näkemys on täysin toisenlainen. Kukaan haastattelija ei tullut haastatteluun myöhässä eikä lähtenyt siitä kesken pois. Haastateltava tuli siihen apulaisjohtajan kanssa ennen muita, mutta haastattelu alkoi vasta, kun kaikki olivat paikalla. Kun haastattelu päättyi, osa meistä poistui ja siinä käytiin läpi käytännön asioita, mutta ei enää varsinaista haastattelua.

Järven mukaan psykologi esitti lukuisia kysymyksiä nimenomaan psykologin työhön liittyen.

– Lisäksi kysyttiin moniammatilliseen tiimiin liittymisestä yleisiä virkahaastattelukysymyksiä, kuten että mitkä ovat hakijan vahvuudet ja heikkoudet. Minusta kysymykset olivat täysin asiallisia.

Turun vankilanjohtaja Juhani Järvi ulkoilupihalla syyskuussa 2007. (KUVA: Antti Johansson)

”Sanamuotoja olisi voinut harkita uudestaan”
Valinnan osumista kokemattomimpaan johtaja perustelee sillä, että tämä osoittautui kaikkien haastattelijoiden mielestä haastattelutilanteessa selkeästi parhaaksi hakijaksi tehtävään.

Valintamuistion sanamuodoissa hän kuitenkin myöntää olevan viilaamisen varaa.

– Mukana on varmasti sanamuotoja, jotka ovat vähän kansanomaisia tai ne olisi voinut esittää jossakin muussa muodossa. Siltä osin ymmärrän, että ehkä olisi ollut parantamisen varaa. En kuitenkaan koe, että arviot olisivat olleet vääriä tai loukkaavia.

Järven mukaan kohta ”hänen ulkoinen olemuksensa herätti myös kysymyksiä” on perusteltu, sillä viranomaiselta edellytetään tiettyä siisteys- ja pukeutumistasoa, ja haastattelussa saattaa herättää huomiota, jos hakijan olemus poikkeaa siitä.

– Mutta sanamuotoja olisi voinut harkita uudestaan, se on myönnettävä.

Kahden hakijan kohdalla esiintyvän maininnan, että he ovat työttömiä työnhakijoita, Järvi sanoo tulevan itselleen aivan uutena asiana.

– Se täytyy meidän korjata, jos tämmöinen virhe on siellä tullut esille, hän sanoo.

– Pahoittelen, jos näin on. Minun täytyy esittelijän kanssa keskustella, että miten se on sinne päässyt tulemaan.

”Minulla on periaatteena, että teen oikaisuvaatimuksen”
Jaana Haapasalo on tehnyt urallaan oikaisuvaatimuksia myös joissakin aiemmissa työnhakutilanteissa, joissa valinta on osunut toiseen hakijaan. Tätäkään tapausta hän ei jätä tähän, vaan on kannellut asiasta rikosseuraamusvirastoon.

– Yleisesti ottaen työnhaut ovat menneet hyvin, mutta on ollut tapauksia, joissa on selvästi syrjitty kokeneinta tai koulutetuinta työnhakijaa. Minulla on periaatteena, että teen niistä oikaisuvaatimuksen tai valituksen hallinto-oikeuteen.

– Usein valitaan nuorin ja kokemattomin, koska hänelle ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa. Muutenkin nuori ihminen on työyhteisössä yleensä helpommin pyöriteltävissä. Hän voi suostua asioihin, joihin kokeneempi aina ei suostu.
Samuli Launonen
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Homo sapiens -lajille metsästys ei ole normaalia? Jos ei pidä metsästystä ihmiselle ominaisena ravinnonhankkimistoimena on henkilö häiriintynyt ja ympäristölle vaarallinen.
 
Säälipillua lääkkeeksi nuorten miesten syrjäytymiseen

...
”Seksi tai seksin puute on keskeinen nuorta miestä eteenpäin ajava voima. Jos seksistä jää paitsi, mieli alkaa täyttyä liian helposti pakkomielteillä oman surkeutensa laajentamisesta koko ympäröivään yhteiskuntaan”
Klikkaa laajentaaksesi...
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/21/saalipillua-laakkeeksi-nuorten-miesten-syrjaytymiseen

Erään työvoimatoimiston naiset ovat järjestelmällisesti alkaneet antaa säälistä nuorille syrjäytymisuhan alla oleville miehille estääkseen uudet joukkosurmat Suomessa. Mutta: 35-vuotias Mirja on säälipillukeikan seurauksena ihastunut 19-vuotiaaseen Markoon – pystyykö Mirja pitämään kiinni vakaumuksestaan ja takaamaan Suomen turvallisuuden jatkossakin, vai voittaako rakkaus?
Klikkaa laajentaaksesi...
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/17/saalistajat

Uusi Kino: Säälistäjät
Yle Teema Sunnuntai 19.2. klo 00:21
Erään työvoimatoimiston naiset ovat järjestelmällisesti alkaneet antaa säälistä nuorille syrjäytymisuhan alla oleville miehille estääkseen uudet joukkosurmat Suomessa. N: Tanja Heinänen. O: Hannaleena Hauru, 2014. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Sääliksi käy tyttöä. Elottomana löydetyn traumapotilaan ennuste on aika heikko, vaikka pumppu saataisiinkin pelittämään. Ei välttämättä elämisen arvoista elämää, vaikka selviäisikin, ja tekijä saa pienemmän rangaistuksen kuin uhrin kuollessa. :facepalm:

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/art...-nainen-loytyi-elottomana-sangyn-alta/6316432

Tapon yritys Nokialla: 17-vuotias nainen löytyi elottomana sängyn alta
Rikos Julkaistu 18.02.2017 14:26
288
jakoa
Share to Facebook
Share to Twitter
Share to WhatsApp
Share to More
Nokia Kaarikatu
MTV Uutiset

Sisä-Suomen poliisi tutkii epäiltyä tapon yritystä, joka tapahtui viime yönä Nokialla Kaarikadullla.

Poliisipartio sai tehtävän mennä yksityisasuntoon sieltä kuuluneen häiritsevän metelöinnin johdosta. Asunnossa poliisipartio löysi rikoksen uhrin, 17-vuotiaan nuoren naisen, piilotettuna sängyn alle. Epäilty, 18-vuotias asunnossa asuva mies, otettiin kiinni ilman että hän teki vastarintaa. Asunnossa ei ollut tapahtuma-aikaan muita henkilöitä. Uhri oli joutunut epäillyn taholta väkivallan kohteeksi. Tutkinnallisista syistä tekotapaa ei yksilöidä tämän tarkemmin.

Rikoksen uhri oli löydettäessä eloton. Poliisipartio aloitti välittömästi elvytyksen. Paikalle tulleen lääkäriambulanssin toimin uhrin elintoiminnot saatiin käyntiin. Hänet toimitettiin sairaalaan, missä hän on parhaillaan tehohoidossa.

Poliisi esittää epäiltyä vangittavaksi ensi viikon alussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Poliisi tiedotti eilen tiellä numero 12 Sastamalassa tapahtuneesta nokkakolarista, jossa tila-auton kuljettaja törmäsi vastaantulevaan mopoautoon.

Mopoauton kyydissä olleet kaksi sastamalalaista nuorta, 17-vuotiaat tyttö ja poika, menehtyivät välittömästi. Tie oli poikki useita tunteja aina kello 01.00 saakka.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702192200073201_uu.shtml

Asiaa selvitettäessä on tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella on todennäköisiä syitä epäillä, että tila-auton kuljettaja on törmännyt tahallaan vastaan tulleeseen mopoautoon.

Sisä-Suomen poliisi tutkii rikosta kahtena tappona, törkeänä rattijuopumuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Tila-autoa kuljettanut 35-vuotias nokialainen mies on pidätetty. Hän on vammojensa johdosta hoidettavana sairaalassa. Hänen vammansa eivät ole vakavia.
 
YliKoo kirjoitti:
Voisikohan tuohon vaikuttaa jotenkin :mad:
Klikkaa laajentaaksesi...
iso sisäisenturvallisuuden teko olis kieltää noi mopoautot. Täysiä kuolemanloukkuja melkein missä tahansa onnettomuudessa. Ajokortti ikä 16:sta ja 80 lätkä takaluukkuun kunnes täyttää 18. Nyt tuollaiset nelipyöräiset muovilaatikot on vaarallisia kyydissä olijoille ja aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä kun menevät niin paljon muuta liikenne hitaammin.
 
PekkaSavo kirjoitti:
Kaipaisin tuohon täydennystä. Minnekäs osa väkivaltavasemmistosta ja anarkisteista sijoittuu? Ei Suomi ole poikkeus. Samalla tavalla täälläkin "ohjaillaan" molempia puolia kuin Saksassa, Ruotsissa ja USA:ssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sikäli kuin tiedän, Suomessa ei (vasemmisto)anarkisteihin ole virallisen Venäjän puolelta vaikutettu. Yhteyksiä sen sijaan on vastakulttuuriporukkaan ja muihin tahoihin, jotka eivät Venäjän nykymenoa tue.
 
Kovia poikia nämäkin :salut:

Suurpalon tulihelvetti vei sammutusmiehen äärirajoille: "Ihminen on pieni sellaisen liekkimeren edessä"
Jussi Ruuti ei voinut aivan tavallisena torstaina aavistaa, että joutuisi illalla taistelemaan 30-metrisiä liekkejä vastaan Pomarkussa. Muutamaa päivää myöhemmin hän kohtasi uuden massiivisen tulihelvetin.
19.2.2017 klo 17:15
13-3-9441138.jpg

Jari Pelkonen / Yle
482
Sen piti olla tavallinen torstai.

Porilainen yrittäjä Jussi Ruuti, 34, siemailee aamukahviaan unensekaisena. Kello on herättänyt jo viideltä. Ohjelmassa on erikoisovien asennustöitä Tampereella. Yrittäjänä hän on tottunut pitkiin päiviin.

Sellainen tästäkin tulee.

Parikymppisestä asti palokuntatoimintaa harrastanut Jussi havahtuu puhelimensa värinään kotimatkalla. Se on Whatsapp-viesti.

Oli pieni aavistus, että siellä iso muovikasa olisi tulessa.

Jussi Ruuti, Porin Uudenkoiviston VPK
Porin Uudenkoiviston VPK:lla on viestittelyryhmä. Viestin lähettäjä kertoo Pomarkussa alkaneesta tulipalosta. Oikea hälytys kilahtaa puhelimeen hetkenä minä hyvänsä. Viestissä mainittu palopaikka on hänelle tuttu. Hän on usein ajanut yrityksen ohi ja huomannut pihan kierrätysmuovipaalit. Tulee heti aavistus, että siellä on nyt iso muovikasa tulessa.

Kello lähenee iltakuutta. Vatsakin kurnii.

Tekstiviesti kotiovella
Kohta tekstiviesti varmistaa Jussin aavistuksen oikeaksi.

Uudenkoiviston VPK saa hälytyksen Pomarkussa olevalle Suomen Käyttömuovin tehtaalle, kun Jussi on kotiovella. Hän nappaa nopeasti mukaan jotain syötävää.

13-3-9441134.jpg

Jari-Matti Toivonen ja Jussi Ruuti.Jari Pelkonen / Yle
Paloasemalla on vastassa VPK:n päällikkö Jari-Matti Toivonen, 33. Hän on Jussin ystävä ja pitkäaikainen luotettava sammutuspari. He ovat olleet yhdessä monissa tukalissa paikoissa. Viime vuonnakin hälytyksiä kertyi yli neljäkymmentä.

Nyt edessä on yksi rajuimmista urakoista.

Kolmen sammutusmiehen iskuryhmän ensitehtävä noutaa välittömästi suurtehopumppu Porin pelastusharjoitusalueelta. Vettä kaivataan valtavasti suurella liekillä palavaan muovikasaan. Palo on muuttunut nopeasti vaikeaksi.

13-3-9426632.jpg

Tehtaan pihalla olleet muovipaalit paloivat voimakkaasti roihuten.Jari Pelkonen / Yle
Ympäri Satakuntaa olevan yksiköt saavat samaan aikaan hälytyksen.

Miesten kivisillan viereen asentama suurtehopumppu syöttää sammutusvettä säiliöautojen tankkeihin noin 3 000 litraa minuutissa. Säiliöautojen kolonna kiertää palopaikan ja suurtehopumpun väliä taukoamatta.

Jussi suuntaa palopaikalle sammuttamaan jo valtavaksi äitynyttä liekkimerta.

13-3-9441136.jpg

Muovipaaleista nousi lähes 30 metriä korkeat liekit.Jari Pelkonen / Yle
Hurjasti kiehuva muovimassa
Näky palopaikalla pysäyttää.

Liekit lyövät kolmeenkymmeneen metriin. Savupatsas nousee korkeuksiin. Onneksi ei tuule. Savu etenee korkeuksissa. Savun seasta putoaa hehkuvia muovikekäleitä vielä kymmenien metrien päähän liekeistä.

Jussi ruiskuttaa vettä. Hänellä on mielessä vain yksi ajatus.

– Miten tämä ikinä sammuu?

Samaan aikaan Jari-Matti käskyttää sammutusmiehiä oikeisiin paikkoihin. Vesi ei pysty sammuttamaan näin suurta roihua. Vaarallinen sulanut muovimassa kiehuu jaloissa.

On muitakin murheita.

Läheinen asuinalue on suojeltava. Palo ei saa levitä läheiseen metsään.

Jari-Mattia jännittää.

– Pieneltä tuntuu ihmisen elo, kun tuollaista liekkimerta vastaan taistelee. Fiilis on kuin vesipyssyllä sammuttaisi juhannuskokkoa.

Kuumuus syö miestä
Roihun aiheuttama järjetön kuumuus on yksi huoli.

Säiliöauto on parkkeerattu melkein sadan metrin päähän liekeistä. Silti siitä on vilkunlasi sulanut. Kuumuus käy välillä sietämättömäksi. Palomiesten on pakko ottaa etäisyyttä paloon. On pidettävä juomataukoja kymmenen minuutin välein. Väliasu on hiestä märkä.

– Äkkiä siinä lysähtää, jos ei saa juotavaa, Jussi sanoo.

Jussi vilkaisee kelloaan. Tunnit ovat vierähtäneet nopeasti. Seuraavaksi aamuksi on sovittu oven asennuskeikka Vaasaan. Herätyskello pärähtäisi taas aamuviideltä. Pian olisi päästävä nukkumaan. Sopimuspalokuntalaisen harrastuksen ja työn yhteen sovittaminen ei ole helppoa.

– Kohta töitä ei ole ollenkaan, jos sovitut hommat jättää hoitamatta, Jussi tuumii.

Sitä hän ei vielä tiedä, että muutama palomies on loukannut itsensä.

Siltikään muovikasan roihu ei näytä laantumisen merkkejä. Eteneminen läheiseen metsikköön on kuitenkin saatu estettyä.

Jussi pyytää vapautusta tehtävästä.

– En ollut voimaton, mutta oli pakko lähteä. Toimintakunto oli kuitenkin laskenut, koska jossakin vaiheessa sain vesitykistä niskaani ja kaikki vaatteet olivat litimärät.

13-3-9445978.jpg

Jari Pelkonen / Yle
Jari-Matti arvostaa yrittäjiä, jotka päästävät sopimuspalokunnissa toimivat työntekijät sammutustöihin kesken työpäivän. Hän korostaa, että siviilityö on pakko ottaa huomioon, vaikka hälytys olisi kesken. Se tuottaa myös päänvaivaa.

– On tilanteita, ettei pääse pois siihen kellonaikaan, kun on tarvis. Omin päin palosta ei tietenkään saa poistua.

Ylikierrokset vievät unen
Keskiyöllä Pomarkun suurpalon sammutus on Jussin osalta ohi. Hän vie sammutuspukunsa asemalle kuivumaan ja lähtee kotiin nukkumaan.

Tai ainakin yrittämään nukkumista.

Kotona kroppa käy ylikierroksilla. Sammutuksen vaiheet pyörivät mielessä. Uni ei tule. Herätys on kuitenkin jo muutaman tunnin kuluttua. Jussi avaa television. Jättimäinen palo pysyy ajatuksissa.

– Valkean voima jäi mieleen vaikuttavana. Sinä yönä en juurikaan nukkunut.

Uudenkoiviston VPK jää palopaikalle vielä yön yli. Jari-Matti vapautuu tehtävästä vasta varhain aamulla. Sammustusmiehet palaavat asemalle viiden jälkeen aamulla. Edessä on kalustohuolto, jotta yksikkö on valmis seuraavaan hälytykseen. Sammutusauton pesu jätetään suosiolla seuraavaan päivään.

Silloin Jussi on jo matkalla työkeikalle Vaasaan. Joskus on hyvä, ettei tiedä etukäteen mitä seuraavien tuntien aikana tapahtuu.

13-3-9441133.jpg

Huntsmanin pigmenttitehtaan tulipalo kuvattuna Kaanaan vesitornista.Joona Haarala / Yle
Hälytys Huntsmanille - “Voi jumalauta!”
Viikonloppu korjaa Jussi Ruutin häiriintyneen unirytmin. Maanantairutiininsa mukaan Jussi suuntaa työpaikalleen. Työnjako ja rauhallinen aamukahvi keskeytyvät Jussin puhelimen kilahdukseen puoli kahdeksalta. Se on jälleen Whatsapp-viesti palokunnalta. "Siellä on Huntsmanilla joku valkea. Voi olla, että tulee tehtävää."

Palokuntalaiset sopivat siirtyvänsä valmiuteen. Jussikin päättää lähteä paloasemalle. Työkavereilleen hän huikkaa vielä, ettei tulipalossa kauaa mene.

– Iltapäivällä olen jo asennushommissa takaisin!

Asemalla miehet pukevat jo haalareita ylleen. Tulipalon mittaluokka on täysi mysteeri. Isoon paloon on vaikea uskoa. Tehdaspaloissa yleensä riittää, että yksikkö on varalla vakinaisten palomiesten sammuttaessa tulipaloa.

Nyt ei käy niin.

Jussilla on edelleen kännykässä kuva, jonka hän nappasi saavuttuaan tehdasalueelle. Näky on epätodellinen. Liekit lyövät läpi useasta kohtaa tehdasta. Se muistuttaa taistelutannerta.

– En edes vielä hälytysajossa Meri-Porin suuntaan osannut ajatella, kuinka suuri tulipalo on. Tilanteen vakavuus avautui vasta tehtaan portilla, kun näin tehtaasta nousevan savupatsaan.

Ensimmäinen ajatus purkautui ääneen.

– Voi jumalauta!

13-3-9441131.jpg

Jussi Ruuti ikuisti kännykällään ensimmäisen näyn palavasta tehtaasta. Jussi Ruuti
Savusukellusta varoituskylttien välistä
Yksikkö saa heti käskyn valmistautua savusukellukseen. Jussilla ja Jari-Matilla on ollut sukelluskelpoisuus jo vuosia.

Tilanne on vakava. Huoli omasta turvallisuudesta nousee pintaan. Lukuisat varoituskyltit kertovat tehtaalla käytettävistä väkevistä hapoista. Nyt ei saa tehdä hätiköidä. Jos jotain tapahtuu, pakoreitin pitää olla koko ajan selvillä.

– Tiesin paikan sokkeloiseksi. Lisäksi oli ne kemikaalit. Toivoin, etten joutuisi kovin riskipaikkaan.

Jussi hyökkää heti täydellä voimalla sisään tehtaan keskiosaan rajaamaan paloa. Kolmituumaisella paloletkulla riittää vettä suurenkin roihun sammuttamiseen. Ensimmäinen isku tehtaan sisälle kestää puolisen tuntia. Sitten selässä kannetut kaksi happipulloa ovat lopussa.

Jussi tulee ulos ja pyytää kahvia.

– Se oli selkeä homma. Niin paljon vettä vaan, että valkea pimenee. Näkyvyyskin hallissa oli hyvä.

Pian radiosta kajahtaa seuraava käsky. Viisi sammutusmiestä saa määräyksen savusukeltaa tehtaan sokkeloihin. Määränpää on tehtaan katto, jonne pitää tehdä rajoituslinja. Siihen palo olisi pysäytettävä. Pelonsekaisin tuntein miehet suuntaavat rappukäytävään.

Portaat tuntuvat loputtomilta. Happipulloista keuhkoihin virtaava ilma ei tunnu riittävän. Raskaat paloletkukehikot on raahattava katolle. Välillä on pakko pysähtyä huilaamaan. Tuntuu, ettei kunto kestä.

Jussia pelottaa.

Huusin radioon, että nyt on yhdelle miehelle liikaa talkoita.

Jari-Matti Toivonen, Porin Uudenkoiviston VPK
– Kunpa rikkihappoputki ei pamahda niskaan. Moneen asiaan voi itse vaikuttaa, mutta siellä on paljon putkia ja astioita. Se pelottaa.

Raskaan rappukäytävän jälkeen reitti katolle on monimutkainen. Pimeässä sokkeloisessa tehtaassa sammutusmiehet löytävät valvomotilan ja pukuhuoneet, joiden läpi pitää kulkea. Välillä kiivetään tikkaita pitkin korkeammalle. Suuntavaisto sekoaa helposti.

Savu sumentaa näkyvyyden katolla. Sammutusmiehet alkavat sahata katolle rajoituslinjaa. Ympärillä bitumikatto roihuaa usean sadan neliömetrin alalla. Palavat mineriittilevyt räjähtelevät ympärillä, varsinkin kun niihin ruiskuttaa vettä.

Tunnelma on kaoottinen.

Vettä helikopterista
Navakasti etelästä puhaltava tuuli vie paloa voimalla eteenpäin. Liekkejä ei saada pysähtymään ensimmäiselle rajoituslinjalle. Syntyy vaaratilanne, kun tuli etenee vauhdilla katolla. Tiukassa tilanteessa Jari-Matti joutuu vetäytymään vauhdilla taaksepäin.

Palo etenee miesten jalkojen alla välikatossa. Tilanne muuttuu jatkuvasti.

– Huusin radioon, että nyt on yhdelle miehelle liikaa talkoita, Jari-Matti kertoo.

Jussi jää palon toiselle puolelle ja pohtii, pysähtyykö tuli ylipäätään mihinkään. Myös muilta sammutusmiehiltä alkaa usko loppua. Paloruiskun vesi ei tehoa liekkeihin. Vierestä kuuluu epätoivoisen sammutusmiehen karjahdus.

– Lähdetään nyt menemään täältä! Ei tässä ole mitään järkeä!

Onneksi paikalle on kutsuttu avuksi Rajavartiolaitoksen helikopteri. Se pommittaa tulipaloa vedellä yläpuolelta. Vesi kuljetetaan tehtaan yläpuolelle säkissä, johon mahtuu melkein kaksi kuutiota kerrallaan. Jari-Matti opastaa helikopteria tiputtamaan veden oikeaan paikkaan.

Vesikuormia lennätetään katolle kymmenittäin. Musta savu muuttuu pikkuhiljaa valkoiseksi vesihöyryksi.

Kopterimiesten ammattitaito saa kehuja.

– Kopteri oli siinä viitisen metriä minun pään päältä ja tiputti veden juuri siihen, mihin pyysin. Jos kahvikuppiin olisin veden pyytänyt, siihen sen olisin saanut, Jari-Matti kuvaa.

13-3-9441132.jpg

Rajavartiolaitoksen helikopteri sammuttaa pigmenttitehtaan tulipaloa.Jari Pelkonen / Yle
Sammutus jatkuu iltapäivään. Yhtäkkiä Jari-Matti kuulee huonoja uutisia. Omasta sammutusautosta on pettänyt pumppu.

– Se oli sitten siinä, Jari-Matti ajattelee.

Noin kello kolmelta iltapäivällä Uudenkoiviston VPK:n yksikkö vapautetaan tehtävästä.

Sammutusmiehet suuntaavat asemalle huoltoon.

Tulipalo riehuu edelleen täydellä roihulla. Rajoituslinjat onneksi pitävät. Uupuneet sammutusmiehet pohtivat tehtaan jatkoa.

– Itsellä oli alusta asti huoli niistä tehtaan työpaikoista. Tuttuja on siellä töissä ja tiedän, että se elättää Meri-Poria. Oli fiilis, että kaikki täytyy tehdä ja vähän ylikin.

Suurpalot tulevat pareittain
Muutamia päiviä urakan jälkeen Jari-Matti esittelee tulipalossa tahriintunutta paloruiskua. Tehtaalla ollut kaoliinipöly on tarttunut tiukasti ruiskun pintaan. Suurin osa sammutushanskoista on likaantunut käyttökelvottomaksi. Kalustoa on vielä hukassa, osa voi olla vaurioitunut jopa käyttökelvottomaksi. Paloruiskuja jäi liekkeihinkin.

Jari-Matin mukaan VPK on joutunut turvautumaan väliaikaisesti nuorisojaoston koulutuskalustoon, mutta palokunnan hälytysvalmius on edelleen hyvä.

13-3-9441137.png

Palossa käytetyt välineet tahriintuivat pahasti kaoliinipölystä.Jari Pelkonen / Yle
Nyt jälkeenpäin Jari-Matti ja Jussi kokevat ylpeyttä ollessaan mukana sammuttamassa tulta sekä Pomarkun että Huntsmanin suurpaloissa.

– Suuret tulipalot tulevat näemmä pareittain, Jari-Matti toteaa.

Viime kesänä Porissa Omenahotellin ja Kuusankosken kierrätyslaitoksen tulipalot osuivat ajallisesti lähekkäin. Nyt muovi- ja pigmenttitehtaan palot tulivat lähes yhdessä.

– Sunnuntain harjoituksissa puhuttiin, että mahtaako taas tulla toinen perään. Sieltä se sitten tuli. Huntsmanin palosta ei enää tulipalo kauheasti suurene.

13-3-9441135.jpg

Uudenkoiviston VPK:n päällikkö Jari-Matti ToivonenJari Pelkonen / Yle
Kokeneille VPK:n kasvateille urakka varmisti, että he kykenevät kaikenlaisiin tehtäviin. Se luo uudenlaista uskoa ja luottamusta sopimuspalokuntien toimintaan ja antaa eväitä myös harrastuksen jatkolle.

http://yle.fi/uutiset/3-9445937
Klikkaa laajentaaksesi...
 
  • Tykkää
Reactions: VLF
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top