Poliiseja on alettu maalittaa netissä kritiikille – "Joku pyrkii hyödyntämään avointa toimintakulttuuria"
Poliisijohtaja Tomi Vuoren mukaan poliisiin on alkanut kohdistua uudentyyppisiä vaikuttamisyrityksiä. Poliiseja valokuvataan ja videokuvataan virkatehtävissä, ja heistä otetaan tietoja ylös.
- Uutta meillä on, että virkamiehen toimintaan pyritään vaikuttamaan julkaisemalla hänestä kaikki mahdolliset tiedot sosiaalisessa mediassa, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan poliisin tulee pyrkiä olemaan objektiivinen eri ryhmien välissä, mutta nyt poliisista yritetään tehdä osapuolta loukkaamalla poliisien yksityisyyttä ja asettamalla heidät voimakkaan arvostelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
- Jos siihen vielä liitetään epätosia asioita, niin kyllähän siinä aikamoinen paine yksittäistä virkamiestä kohtaan tulee, Vuori sanoo.
Vuori ei itse nosta Lännen Median haastattelussa mitään tiettyjä ryhmiä esille, mutta sosiaalista mediaa seuraaville asia yhdistyy ensimmäisenä häiriintyneisiin maahanmuuttovastaisiin nettifoorumeihin. Niissä kuka tahansa voi joutua nykyään esimerkiksi tappouhkausten kohteeksi, jos mielipiteet eivät miellytä kyseisillä foorumeilla päivystäviä rasisteja.
Poliisi on lisännyt ponnistelujaan raukkamaisten vihapuheiden ja rikosten kitkemiseksi, mutta se ei ole toistaiseksi riittänyt siivoamaan sosiaalista mediaa.
Esimerkiksi poliisia parhaillaan pakoilevan Ilja Janitskinin nettijulkaisuissa ihmisoikeuksia puolustavia henkilöitä maalitetaan jatkuvasti uhkailujen ja häväistysten kohteeksi julkaisemalla heistä vihapropagandaa nimellä ja kuvilla. Viime aikoina tähtäimeen on otettu muun muassa pappeja, koska kirkko korostaa kunnioittavansa ihmisarvoa taustasta riippumatta.
- Myös poliisin toimintaan pyritään nyt vaikuttamaan näillä samoilla metodeilla, Vuori toteaa.
Ilmiöön ovat jo aiemmin joutuneet tutustumaan muun muassa toimittajat, tutkijat ja poliitikot – eli yleensäkin henkilöt, joiden työhön julkisuus kuuluu olennaisena osana.
Poliisi tekee monen muun ammattiryhmän tavoin suuren osan työstään julkisessa tilassa, mutta on toistaiseksi saanut hoitaa tehtäviään melko rauhassa. Vuoren mielestä kyse on pohjoismaisen oikeusvaltion perusperiaatteista.
- Meillä saa kuvailla julkisella paikalla. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa, että milloin virkamiehen pitää esiintyä nimellään ja kertoa toiminnan kohteelle tietyt jutut – olemme rakentaneet koko konseptin tälle avoimuudelle. Nyt joku pyrkii hyödyntämään sitä avointa toimintakulttuuria, joka meillä täällä on, Vuori kuvailee.
Uuteen ilmiöön ei ole ehkä osattu varautua riittävästi lainsäädännössä. Tästä saatiin näyttöä viime vuoden lopulla Oulussa, kun maahanmuuttovastainen aktivisti Junes Lokka kuvasi salaa paljon julkisuutta saaneen insestioikeudenkäynnin ja julkaisi nauhoitteensa netissä. Lokalle ei koitunut oikeudenkäynnin puheenjohtajan uhmaamisesta mitään seuraamuksia.
Joissakin maissa poliisi naamioituu virkatehtäviä hoitaessaan. Suomessa sellainen tarkoittaisi poliisin toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden heikentymistä, mikä heijastuisi todennäköisesti heti yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja olisi omiaan rapauttamaan kansalaisten vankkaa luottamusta viranomaisia kohtaan.
- Ei me semmoiseen olla menossa, eikä me haluta kommandomiehiä ajamaan poliisikeikkoja, meillä on aivan eri toimintakulttuuri. Tämä ei ole hyvä kehityssuunta, mutta ei tässä mihinkään paniikkiin ole aihetta, Vuori rauhoittelee.
Vuoren mukaan poliisi pyrkii varautumaan uudenlaisiin vaikuttamisyrityksiin ensisijaisesti sähköisin keinoin.
- Jokainen voi esimerkiksi miettiä kuinka avoimena pitää some-profiilinsa, hän kuvailee.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen nosti uuden ilmiön esiin STT:n haastattelussa pari päivää sitten.