Suomen sisäinen turvallisuus


Janne Riiheläinen‏ @veitera

Tänään on harvinaisen kirkkaasti esillä se yleensä taustalle unohtuva asia, että poliitikon tehtävänä on päättää elämästä ja kuolemasta.12.31 ap. · 4. huhtikuuta 2017

Onkohan kommentti eutanasiaan vai johonkin muuhun liittyvä?



46mJanne Riiheläinen‏ @veitera
@TLaunio @markkusseppala Niinpä. Kun ihminen ei halua/pysty ymmärtämään tekojensa ja päätöstensä ulottuvuuksia, mennään niihin maisemiin, joissa Hannah Arendt vaelsi
 
Viimeksi muokattu:
Voisi auttamishalu karista äkkiä kokonaan, jos oikeasti saisi valita A-maan ja Suomen lihapatojen välillä. Helppo riehua täällä.
Olisi siellä toisessakin päässä pakolaista poikineen autettavaksi.

Juuri näin. Täällä on hyvä jeesustella ja olla parempi ihminen. Tosi tekijät menee sinne toiseen päähän. Eikö tämä jääkiekkopelaajan kanssa avioitunut missukka Lotta Hintsa ollut ihan paljonkin jossain kolmannessa maailmassa auttelemassa, mutta ei ole mielestäni silti haukkunut puolta Suomea razzisteiksi. Hieman enemmän arvostusta siihen suuntaan kuin näille punapääpapittarille.
 
Onkohan kommentti eutanasiaan vai johonkin muuhun liittyvä?

Tuskin ainakaan mihinkään leikkausjonoihin tms banaaliin plebeijien p4skaan.

Anteeksi tämä vihaa tihkuva kommentti, välillä keittää yli näiden parempien ihmisten kanssa.
 
Palaisikohan se usko Suomeen ja Valtioon pikkuhiljaa? Jos ei muuten, niin vaikka väijymällä lentokentillä palautuslentoja? Jos on tulijoita ollut liiaksi asti, niin on heitä palauteltukin tasaisesti. Suomessa on myös koko Euroopan korkeimpia, ellei peräti korkein kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpanoprosentti.

Niin, onhan tuo parempi asia kuin aiempi maailman hövelein hyväksymisprosentti.

Mutta tämä koko järjestelmä ajaa päin seinää. Minä en tietääkseni ole ollut pistämässä ketään seinää vasten tai saunan taakse (miten se edes sisäsaunassa onnistuisi...vitsi :rolleyes: ) vaan olen todella huolissani siitä että Eurooppaan ylipäänsä otetaan valtavia ihmismääriä "seulottavaksi". Se liittyy sisäiseen turvallisuuteen hyvin monella tapaa, kun ensinnäkin koko järjestelmä on magneetti väärinkäytöksille, ruokkii erilaista rikollisuutta matkan varrella ja perillä, tulppaa hädänalaisimmilta pääsyn pakolaiseksi kiintiöpakolaisuuden romahdettua, antaa kaikenlaisille häikäilemättömille tahoille mahdollisuuden ruokkia vimmaista vastakkainasettelua ja polarisaatiota yhteiskunnassa... Jos tänne tulevat olisi jo valmiiksi seulottu, olisi hyvin moni näistä asioista aivan eri tavalla.

Lisäksi taloudellinen tilanteemme on sellainen, että tämän asian aiheuttamat miljarditason kulut kiristävät tilannetta ja vastakkainasettelua entisestään. Tämän voi kiistää lällättämällä "Suomi on eräs maailman vauraimpia maita", mutta kun se vauraus on kiinni Infrassamme ym. millä ON arvoa, mutta jolla ei makseta elämisen kuluja. Se Infrakin on osittain hunningolle menossa määrärahojen puutteessa. Olemme siis samalla tavalla "vauraita" kuin talonomistajaperhe, joka omistaa kalliin omakotitalon josta maksaa isoa asuntolainaa, kulut kuukaudessa ovat 5000 euroa ja palkkatulo vain 4000 euroa. Mutta kyllä on vaurasta kun on se kallis talo jota ei voi myydä koska A) Sille ei ole ostajia jotka eivät laittaisi sitten niskaan sellaista vuokraa että selkäranka katkeaa tai B) Sitten olisi taivasalla.

Mutta perheen lävistetty teinityttö (Vihreä Liitto) huutaa vieressä että ongelmaa ei ole, koska pankista tarjoavat edelleen lisää kulutusluottoa lyhennysvapaalla ja alhaisella korolla. Ja vaimoke (SDP-VAS) taas on sitä mieltä, että ongelmaa ei ole kun palkka nousi 4200 euroon (kulut edelleen 5000 euroa), itse asiassa hänellä olisi uusia hyviä hankintakohteita mielessä. Perheen vanhin poika (KOK) ei ole kiinnostunut perheen talousasioista koska hänellä on omia tuloja ulkopuolisista töistä ja mahdollisuus koska tahansa muuttaa Iskän lihapatojen äärestä omaan kämppään. Hemmoteltu kuopus (RKP) luottaa siihen että kyllä nyt hänelle aina riittää viikkorahat ja namipaloja jaettavaksi vaikka muut perheenjäsenet näkisivät nälkää, aina ennenkin on riittänyt. Mielialaltaan ailahtelevainen keskimmäinen poika (PS) taas höpisee välillä järkeviä ja välillä horisee kaljapullo kädessä ihan mitä sattuu, poukkoillen sinne tänne.

Näiden kanssa sitä sitten pitää elää.

Toimiva, järkevä, hyvinvoiva yhteiskunta ja sen aikaansaama kansalaisten välinen sopu on menestyksemme ja myös sisäisen turvallisuuden avain. Siksi tämä merkitykseltään erittäin suuri asia kuuluu hyvinkin tähän ketjuun. Kuten Herman sanoi, tuokaa muitakin teemoja sitä mukaa kun tulee mieleen, kyllä minä olen keskustellut myös muista näkökulmista sis.turvallisuudesta tässä säikeessä. Ei kai jokaiselle sisäisen turvallisuuden aihepiirille haluta omaa ketjua?
 
Joskus täytyy tuhota kaikki jotta saadaan rakennettua uudestaan... Jokainen voi miettiä kuka tuhoamisen hoitaa ja keille rakentaminen jää....
 
Aikamoista touhua... Kuinka ihmeessä joku voi edes kuvitella että viranomainen pysäyttäisi karkoitusprosessin kunhan vain hypitään Poliisiautojen eteen meuhkaamaan ja häiritsemään Poliisia? Kun asiat on tutkittu ja päätökset tehty kaikkien sääntöjen mukaan niin Poliisi toimeenpanevana viranomaisena tekee työnsä. Tuo porukka näyttää nyt pitävän oikeutenaan rikkoa yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa sekä vastustaa, häiritä ja vaarantaa viranomaisen työtä vain siksi etteivät satu olemaan laista samaa mieltä ja demokratian perusidea heillä näyttää olevan pahasti hukassa. Asiat korjataan vaaliuurnilla, ei kaduilla riehumalla.

Yksi seikka joka kiinnitti huomioni oli se kuinka helposti tuo porukka pääsi tuossa laajuudessa maamme suurimman kansainvälisen lentoaseman lähtöaulaan häiritsemään normaalia toimintaa (toisaalta, tuohon aikaan ei varmaankaan ole ollut kovinkaan paljon lähtijöitä). Veikkaan että Hki-Vantaan turvallisuusvastaavilla on nyt pienen miettimisen paikka tulevaisuutta varten. Kuka tuota porukkaa oikein mobilisoi ja vastaa esim. kuljetuskustannuksista? Tulivatkohan paikalle ihan julkisella liikenteellä vai olivatko kyseessä kenties järjestetyt bussit?

Toinen seikka joka ihmetyttää on se, että miksi ihmeessä nuo palautuslennot oikein täytyy hoitaa nimenomaan Helsinki-Vantaalta? Tulevaisuudessa olisi järkevämpää kerätä karkoitettavat - mikäli mahdollista - jonnekin muualle kuin Metsälä/Pasila -alueelle ja käyttää karkoituksiin jotain pikku-, maakunta- tai sotilaskenttää. Tuo anarkistiporukka on kaupunkialueen ulkopuolella täysin eksyksissä ja into loppuu heti kun täytyisi lähteä kylmälle maaseudulle mesoamaan. Järjellisen ajomatkan päässä Helsingistä on lukuisia kenttiä joista operaatiot pystyttäisiin tarvittaessa suorittamaan.

Tämä asia liittyy mitä suurimmissa määrin nimenomaan Suomen sisäiseen turvallisuuteen sillä Suomen suurin uhka ovat juuri nämä vasemmistoanarkistit ja refugees -vouhottajat. Pelkään pahoin että tuosta touhusta on saatu vasta esimakua.

Ja lopuksi avoin kirje Ville Niinistölle:
Voi j*malauta, mies: Mieti nyt vähän mitä twiittaat! Olet poliitikkona vastuullinen ja vaikutusvaltainen henkilö ja vaikka sokeassa populistisessa kiimassasi olet aikaisemminkin tehnyt typeryyksiä niin julkinen kehotus häiritä yhteiskuntarauhaa ja vaikeuttaa viranomaisen työtä on niin hölmö tempaus etten voi oikein vieläkään uskoa mitä twitteristäsi luin. Voin vain kuvitella sen itkun ja vinkumisen määrän mikäli jonkun muun puolueen poliitikko olisi agitoinut porukkaa kannattamaan esim. Rautatientorin leirin pakkopurkua.

edit. Typot
 
Viimeksi muokattu:
siirtolaisuus_kartta_1860-2010.jpg


Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat asettaneet monet yksilöt ja ryhmät perustavanlaatuisten arvokysymysten eteen Suomessa ja Euroopassa. Suomessa maahanmuuttoon, rajojen avoimuuteen ja turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyvät asiat ovat olleet laajasti esillä vuodesta 2015, jolloin Euroopan unionin jäsenmaista turvapaikkaa haki yli 1.2 miljoonaa henkilöä. Näistä Suomen osuus oli reilut 32 000 hakemusta. Eurostatin tilastoista myös nähdään, että turvapaikkahakemusten määrä Euroopan unionin jäsenmaissa on noussut tasaisesti vuosikymmenen alusta lähtien, oltuaan sitä ennen alle 200 000 hakemuksen luokkaa vuositasolla.

Juuri ilmestyt sisäministeriön julkaisu Kansalaismielipide: turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka (9/2017) osoittaa, että maahanmuutosta puhuminen koetaan Suomessa tällä hetkellä vaikeaksi. Leimautumisen pelko on suuri, sillä maahanmuuton vastustajat leimataan helposti rasisteiksi ja puolestapuhujat niin kutsutuiksi suvakeiksi. Myös Glase-hankkeen tutkijat joutuvat jatkuvasti pohtimaan suhdettaan erilaisiin ajankohtaisiin rajoihin ja maahanmuuttoon liittyviin ilmiöihin ja keskusteluihin, siihen, mitkä näkökulmat itsestä tuntuvat oikeudenmukaisilta ja miten aiheesta ylipäätään olisi rakentavaa puhua suuremmalle yleisölle.

Maahanmuuttoon liittyviä näkökulmia voidaan lähestyä eri toimialojen vastuullisuuden maantieteen kautta. Tunnetun brittiläisen maantieteilijän Doreen Masseyn kirjoitus vastuullisuuden maantieteistä tarjoaa yhden lähestymistavan siihen, miten kansalaisuus, paikkaan kuuluminen ja oikeudenmukaisuuden poliittisuus kietoutuvat yhteen. Massey esittää, että vastuun ja oikeudenmukaisuuden politiikka on vahvasti sidoksissa käsitykseen paikkaidentiteetistä, identiteetin tilallisuudesta ja aikaulottuvuuksista. Hänen mukaansa poliittinen vastuu on sidoksissa kysymykseen siitä, miten onnistumme näkemään maailmaa ilman muukalaisuutta. Tässä keskeistä on se, miten lähestymme kysymystä identiteetistä. Esitämmekö esimerkiksi Suomen kansallisen identiteetin jonakin muuttumattomana ja aitona, jonka nimissä voimme vaatia erityisiä oikeuksia ja turvallisuutta omalle ryhmällemme? Kansallisissa identiteettikertomuksissa ei sinällään ole mitään kiellettävää tai pahaa. Vastuullisuuden ongelma tulee kuitenkin vastaan, mikäli ulossulkevaa kansallisen kuulumisen määritelmää hyödynnetään perusteluna sille, miksi samat oikeudet, tai osa niistä, tulisi kieltää identiteettimääritelmän ulkopuolelle jääviltä yksilöiltä ja ryhmiltä.

Massey kuvaa länsimaissa vallitsevaa välittämisen ja vastuullisuuden maantiedettä venäläisen maatuskan tapaiseksi: Ensimmäisenä sisäkkäisten hahmojen muodostamassa vastuullisuuden piirissä on koti, seuraavaksi ehkäpä paikkakunta, valtio, ja niin edespäin. Käsitys vastuullisuuden tilallisesta järjestyksestä vaikuttaa ajatteluumme siitä, kenestä meidän tulisi huolehtia ja ottaa vastuuta ja missä järjestyksessä. Tämä maatuskamainen käsitys vastuullisuudesta ja välittämisestä olisi kuitenkin Masseyn mukaan tärkeää kyseenalaistaa. Tilalle hän tarjoaa suhteellista vastuullisuuskäsitystä. Suhteellinen vastuukäsitys korostaa sitä, kuinka globaalissa yhteiskunnassa yksilöt ja yhteisöt eivät suinkaan toimi itsenäisesti, toisista erillään olevissa maailmoissa. Tästä johtuen toimintojen ja identiteettien merkitys – ja näin ollen poliittinen vastuu – muodostuu suhteessa toisiin paikkoihin ja niiden historiallisiin suhteisiin. Ratkaisuna ulossulkevaan vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden määrittelemiseen on identiteetin muuttumattomuuden idean haastaminen. Lisäksi identiteettimääritelmän taustalla vaikuttavat, usein historiallisesti muodostuneet valtasuhteet tulisi asettaa kyseenalaisiksi.

Maahantulijoiden oikeudenmukainen kohtelu voidaan nähdä turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä, vaikka oikeuksien ja muun muassa tarjottavien palveluiden määrästä onkin olemassa erilaisia näkemyksiä. Masseyn vastuullisuuden politiikka auttaa ymmärtämään sitä, miksi näkemykset ja perustelut riittävän avun määrästä voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Erityisesti sosiaalisessa mediassa törmää usein ajatukseen siitä, että omat kansalaiset tulisi asettaa etusijalle – ”Miksi auttaa kaukaa tulevia toisia kun lähellä olevillakin on puutetta?” Kysymys sisältää ajatuksen, jonka mukaan suomalaisen yhteiskunnan palvelut ja turva ovat ikään kuin suomalaisten perinnöllisiä syntymäoikeuksia. Toisen näkemyksen mukaan yhteiskunnan laajat palvelut ja edut kuuluivat ensisijaisesti niille, jotka veronmaksajien ominaisuudessa ne ovat ansainneet.

Vaihtoehtoisesti vastuullisuuden politiikkaa voidaan lähestyä suhteellisena ja historiallisena kysymyksenä. Esimerkkinä käy länsinaapuri Ruotsin muistutus siitä, kuinka toisen maailmansodan aikana ruotsalaiset auttoivat suomalaisia evakoita ja sotalapsia. Samoin suomalaisia on aikanaan lähtenyt paremman elämän perässä siirtolaisiksi länsinaapuriin ja Atlantin toiselle puolelle. Vasta-argumenttina Suomessa vedotaan usein siihen, että maahantulon historiallinen ja kulttuurinen konteksti on näissä tapauksissa ollut hyvin erilainen. Kyky tuntea myötätuntoa turvapaikkaa hakeneita kohtaan on kuitenkin ollut erityisen suuri niillä suomalaisilla, jotka ovat sodan vuoksi aikoinaan joutuneet jättämään kodin taakseen. Mikäli vastuullisuuden kysymystä puolestaan tarkastellaan siitä näkökulmasta, mikä Suomen rooli on ollut pakolaisuuden taustatekijöissä, kuten Lähi-Idän konfliktien muodostumisessa ja eskaloitumisessa, voidaan Suomen suhteellisen vastuun väittää olevan melko pieni. Masseyn suhteellinen vastuullisuuden maantiede asettaakin eri valtiot ainakin jossain määrin erilaiseen asemaan. Esimerkiksi Iso-Britannialla voidaan imperialistisen historiansa ja NATO-jäsenyyden kautta nähdä olevan varsin erilainen rooli globaalien valtasuhteiden muodostumisessa kuin Suomella.

Erilaiset maantieteelliset käsitykset vastuusta ja huolenpidosta ovat näkyvillä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Otetaan esimerkiksi tänä päivänä mediassa käytävä keskustelu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden auttamisesta. Keskustelun perusteella voidaan sanoa, että muun muassa kirkon ja poliisin näkemykset vastuullisuudesta ja auttamisen tarpeesta ovat melko kaukana toisistaan. Kun asiaa tarkastellaan vastuun maantieteen näkökulmasta, yhtenä selityksenä voidaan pitää sitä, että poliisin toimiala liittyy pääasiassa paikallisen ja kansallisen tilan järjestyksen ylläpitämiseen. Vaikka sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten oman toiminnan oikeudenmukaisuuden tarkasteluun ei ensisijaisesti sisälly ajatusta laajemmasta kansainvälisestä vastuusta, Euroopan unionin jäsenyys ja sopimukset suuressa määrin kuitenkin ohjaavat myös kansallista toimintaa. Kirkon ja seurakuntien toiminnan perustana puolestaan on niin kutsuttu lähimmäisenrakkaus. Lisäksi kirkollisen sanoman kohteena ovat perinteisestikin olleet myös kaukaisemmat maat ja niiden asukkaat. Näiden erilaisten oikeudenmukaisuus- ja velvollisuuskäsitteiden rinnakkaiselon salliminen on merkki siitä, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Kriittisessäkin keskustelussa on tärkeää pohtia, millaisista globaaleista yhteiskunnallisista ilmiöistä erilaiset lausumat ja näkökulmat viestittävät ja millaisia tulevaisuusvisioita ne muodostavat.

Kysymys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja keitä suomalaisilla on velvollisuus auttaa, on tärkeä kansainvälistyvässä Suomessa. Oikeudenmukaisuuden kokemus lisää sekä kansalaisten että maassa asuvien ulkomaan kansalaisten yhteisöllistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Kysymykseen vastaaminen ja perustelut kertovat myös paljon kansallisista ja kulttuurisista arvoista, siitä millaisena maana 100-vuotias Suomi haluaa näyttäytyä kansalaisille ja kansainvälisesti. Oikeudenmukaisuuden tai vastuun määritteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta eikä tapahdu historiallisessa, kulttuurisessa tai poliittisessa tyhjiössä. Oikeudenmukaisuuden määritteleminen on poliittista kamppailua. Vaikka maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoiden oikeuksiin liittyvät kysymykset nähdään usein irrallaan kansalaisten yhteiskunnallista suhteista, on tärkeä muistaa, että kyse on juuri niistä kysymyksistä, joissa yhteiskunnan ja yhteisön moraalinen perusta punnitaan.


EevaKaisaP
Dosentti Eeva-Kaisa Prokkola on aluekehityksen ja aluepolitiikan yliopistotutkija Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.

Janne Riiheläinen‏ @veitera

Yhteiskunnan moraalinen perusta punnitaan #tphakijat'n liittyvissä kysymyksissä. #GLASEFi

http://glase.fi/vastuullisuuden-maantieteet/
 
Aikamoista touhua... Kuinka ihmeessä joku voi edes kuvitella että viranomainen pysäyttäisi karkoitusprosessin kunhan vain hypitään Poliisiautojen eteen meuhkaamaan ja häiritsemään Poliisia? Kun asiat on tutkittu ja päätökset tehty kaikkien sääntöjen mukaan niin Poliisi toimeenpanevana viranomaisena tekee työnsä. Tuo porukka näyttää nyt pitävän oikeutenaan rikkoa yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa sekä vastustaa, häiritä ja vaarantaa viranomaisen työtä vain siksi etteivät satu olemaan laista samaa mieltä ja demokratian perusidea heillä näyttää olevan pahasti hukassa. Asiat korjataan vaaliuurnilla, ei kaduilla riehumalla.

Yksi seikka joka kiinnitti huomioni oli se kuinka helposti tuo porukka pääsi tuossa laajuudessa maamme suurimman kansainvälisen lentoaseman lähtöaulaan häiritsemään normaalia toimintaa (toisaalta, tuohon aikaan ei varmaankaan ole ollut kovinkaan paljon lähtijöitä). Veikkaan että Hki-Vantaan turvallisuusvastaavilla on nyt pienen miettimisen paikka tulevaisuutta varten. Kuka tuota porukkaa oikein mobilisoi ja vastaa esim. kuljetuskustannuksista? Tulivatkohan paikalle ihan julkisella liikenteellä vai olivatko kyseessä kenties järjestetyt bussit?

Toinen seikka joka ihmetyttää on se, että miksi ihmeessä nuo palautuslennot oikein täytyy hoitaa nimenomaan Helsinki-Vantaalta? Tulevaisuudessa olisi järkevämpää kerätä karkoitettavat - mikäli mahdollista - jonnekin muualle kuin Metsälä/Pasila -alueelle ja käyttää karkoituksiin jotain pikku-, maakunta- tai sotilaskenttää. Tuo anarkistiporukka on kaupunkialueen ulkopuolella täysin eksyksissä ja into loppuu heti kun täytyisi lähteä kylmälle maaseudulle mesoamaan. Järjellisen ajomatkan päässä Helsingistä on lukuisia kenttiä joista operaatiot pystyttäisiin tarvittaessa suorittamaan.

Tämä asia liittyy mitä suurimmissa määrin nimenomaan Suomen sisäiseen turvallisuuteen sillä Suomen suurin uhka ovat juuri nämä vasemmistoanarkistit ja refugees -vouhottajat. Pelkään pahoin että tuosta touhusta on saatu vasta esimakua.

Ja lopuksi avoin kirje Ville Niinistölle:
Voi j*malauta, mies: Mieti nyt vähän mitä mitä twiittaat! Olet poliitikkona vastuullinen ja vaikutusvaltainen henkilö ja vaikka sokeassa populistisessa kiimassasi olet aikaisemminkin tehnyt typeryyksiä niin julkinen kehotus häiritä yhteiskuntarauhaa ja vaikeuttaa viranomaisen työtä on niin hölmö tempaus etten voi oikein vieläkään uskoa mitä twitteristäsi luin. Voin vain kuvitella sen itkun ja vinkumisen määrän mikäli jonkun muun puolueen poliitikko olisi agitoinut porukkaa kannattamaan esim. Rautatientorin leirin pakkopurkua.

edit. Typot
Tässä olikin hyviä kysymyksiä koskien lentoaseman turvallisuutta! Mitäpä olisi tehty jos nämä terminaalissa olleet mielenosoittajat olisivat aloittaneet kunnon rähinän tai tehneet jotain vielä radikaalimpaa? Olisiko ollut miten äkkiä kättäpitempää saatavilla vartioilla tai miten pian olisi ollut poliisin 'nyrkki' paikalla palauttamassa järjestystä? Taitaa olla helpompaa vaan vahtia kantasuomalaisten matkailijoiden nestesääntöjen noudattamista ja vyön irroittamista tai työntekijöiden eväiden läpivalaisua..
 
:D

  1. Ville Blåfield‏ @Villebla 1h1 hour ago
    Ehkä poliisi olisi voinut omalla tiedotuksellaan puuttua näihin vääriin tietoihin jo eilen?

    7 replies11 retweets32 likes

  2. Saara Jantunen‏ @saara_ilo 1h1 hour ago
    Tai sitten esim. media olisi voinut tarkastaa tietonsa ennen julkaisua.

    2 replies1 retweet15 likes

  3. Juho Pylvänäinen‏ @Juho_p 1h1 hour ago
    Mm. näiden takia musta on tullu skeptinen kaikelle "hetki hetkeltä" -uutisoinnille.

    4 replies0 retweets5 likes

  4. Mari Pudas‏ @MariPudas 1h1 hour ago
    Kyllä se oli Twitter jossa sitä väärää tietoa eniten levitettiin. HH-uutisointia ei yöstä edes ollut.

    1 reply0 retweets1 like

  5. Jussi Marttila‏ @JussiMarttila 1h1 hour ago
    Olisiko johtunut siitä että media itsessään joko vaikeni tai vääristeli tapahtumia eilen?

    2 replies0 retweets0 likes
Mari Pudas‏ @MariPudas
Replying to @JussiMarttila @Juho_p and
Mediassa väärä tietoa=median vika, Twitterissä väärää tietoa=median vika.


12:35 AM - 4 Apr 2017
1 reply0 retweets5 likes



    1. Saara Jantunen‏ @saara_ilo 59m59 minutes ago
      Replying to @MariPudas @JussiMarttila and
      Your words :)

      1 reply0 retweets0 likes

    2. Atso Almila‏ @soalmila 52m52 minutes ago
      Mediassa ei tietoa (ennen aamukymmentä) – twitteristien vika?

      3 replies0 retweets3 likes

    3. Mari Pudas‏ @MariPudas 49m49 minutes ago
      Niin, jos tietoa ei ole, vahvistus puuttuu, niin kenen vika se on.

      1 reply0 retweets0 likes

    4. Saara Jantunen‏ @saara_ilo 46m46 minutes ago
      Ei taida olla peruste julkaista huhuja? Tai onhan se lööppimediassa.

      2 replies0 retweets0 likes

    5. Mari Pudas‏ @MariPudas 44m44 minutes ago
      Ai tämä meni tähän. Huoh.

      1 reply0 retweets0 likes

    6. Atso Almila‏ @soalmila 41m41 minutes ago
      Globaalisti vaikeampaa, mutta nyt selkeästi suomalainen väärä tieto. Poliisikin on somessa, nopea oikaisu lienisi ollut mahdollinen.

      0 replies0 retweets4 likes
 
Lentokenttämielenosoitus pitää heti lopettaa ja asiattomat oleskelijat poistaa, aivan käsittämätöntä touhua !
Olisi kiinnostavaa pohtia millä tavalla noille häiriköille saataisiin vastapainoa? Johtaja Ville Niinistöstä pitää varmaan aloittaa. Johtajaa pitää varmasti puhuttaa mediassa enemmän siitä, että vihervasemmisto ei todellisuudessa maksa tätä lystiä. Jos tuon porukan verotuotot laitettaisiin punnitukseen, niin sillä ei osteta kuin ehkä tulkit tähän sirkukseen. Sitä taustaa vastaan Ville Niinistön kannattaisi tosiaan hieman hillitä puheitaan ja kannustamista lainvastaiseen kansalaistoimintaan.

Kun poliisi alkaa tarvitsemaan tukijoukkoja Ville Niinistön johtamien kansalaisten lainvastaisuuksien hillintään, niin varmaan saamme kutsun tänne mpnettiin. Ollaan kuulolla.


.
 
Tästä vähän vipuvartta keskusteluun. Raportissa mm. 25 konkreettista toimenpidettä, jolla aloite pidetään itsellä vaikeissa keisseissä.

http://www.poliisi.fi/uutiskarusell..._torjumiseksi_koottiin_kolmannen_kerran_58191

Ohjelma laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjumiseksi koottiin kolmannen kerran

Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman vuosille 2017–2020. Kyseessä on viime joulukuussa hyväksyttyä laittoman maassa oleskelun ehkäisyn ja hallinnan toimenpidesuunnitelmaa laajempi ja pitkäkestoisempi ohjelma. Ohjelma koottiin kolmatta kertaa, ensimmäinen tehtiin jo vuonna 2012.

Nyt hyväksytty toimintaohjelma on valmistelu Sipilän hallituksen asettaman maahanmuuton ministerityöryhmän toimeksiannosta. Poliisihallituksen johdolla toimiva laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä seuraa ohjelman toteutumista ja raportoi ministerityöryhmälle.

Ohjelmassa on koottu toimenpiteet laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjumisen varmistamiseksi ja hallitun maahanmuuton tilanteen ylläpitämiseksi. Painopisteenä on sisämaassa tehtävän laittoman maassa oleskelun torjunta sekä sisäisen turvallisuuden varmistaminen. Ohjelma sisältää 25 toimenpidesuositusta, joiden toteuttaminen on vastuutettu eri viranomaisille. Osa toimenpiteistä on uusia, osa sellaisia, jotka olivat mukana jo aiemmassa toimintaohjelmassa, mutta joiden toimeenpanoa on arvioitu välttämättömäksi jatkaa edelleen.

Laiton maassa oleskelu ei ole uusi asia

Laiton maahantulo Eurooppaan on moninkertaistunut viime vuosina ja muutosten ennustettavuus on heikentynyt. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi myös Suomessa, ei laiton maassa oleskelu ole uusi asia maassamme. Viime vuosina Suomessa laittomasti maassa oleskelevina tavattujen henkilöiden määrä on ollut vuosittain hieman yli 3000.

Pääosa Suomessa laittomasti tavatuista ulkomaalaisista on aiempina vuosina ollut turvapaikanhakijoita, jotka ovat jättäneet hakemuksensa sisämaassa eikä heillä ole ollut maahantuloon oikeuttavaa asiakirjaa. Toinen merkittävä laittomasti maassa tavattujen ryhmä on ollut ulkomaalaisrikkomuksesta epäillyt henkilöt. Laittoman maassa oleskelun ennustetaan lisääntyvän. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä odotetaan muodostuvan uusi ryhmä laittomasti Suomeen jääviä.

Laittoman maahantulon torjuntaan tähtäävillä toimilla ei pyritä estämään tai vaikeuttamaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahanpääsyä tai laillista maassa oleskelua. Laittoman maahantulon torjunnassa on erittäin tärkeää noudattaa perus- ja ihmisoikeuksia ja ottaa huomioon jokaisen ihmisen oikeusturva.

Suomi ei ole helppo paikka laittomasti oleskelevalle

Viime vuosiin saakka Suomi ei ole ollut houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle. Pohjoisen sijainnin lisäksi houkuttelevuutta on todennäköisesti vähentänyt se, että Suomessa tiedetään ulkomaalaisvalvonnan, turvapaikkaprosessin ja maasta poistamispäätösten täytäntöönpanon olevan toimivaa. Suomessa ei myöskään ole avoimia pimeitä työmarkkinoita. Nämä seikat ovat omiaan ennalta ehkäisemään laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua.

Riski ilmiön kasvusta on nyt tunnistettu. Vuodet 2017–2020 tulevat olemaan hallitun maassa oleskelun ja laittoman maahantulon torjunnan näkökulmasta erittäin tärkeitä. Viime vuoden lokakuun alkuun mennessä laittomasti maassa tavattujen määrä Suomessa ei näytä vielä lisääntyneen.

Ilmiönä laiton maahantulo ja maassa oleskelu vaikuttaa sisäministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoasiainministeriön hallinnonalojen toimintaan. Vaikutus ulottuu myös kuntiin ja eri järjestöihin.

Ja tekstiseinän loppuun vielä linkki itse raporttiin. Erittäin hyvää pohjaa keskusteluun siitä mitä kädet tekevät:
http://www.poliisi.fi/tietoa_poliis...stainen_toimintaohjelma_2017-2020?docID=58035

Keskusrikospoliisi on laatinut toimintaohjelman taustaksi (toimintaohjelman osiot 4-4.6) uhka-arviotyyppisen tilannekatsauksen laittoman maahantulon tilanteeseen. Katsauksessa kuvataan sekä kansallinen että Euroopan ulkorajojen tilanne vuoden 2016 marraskuussa. Raportti sisältää myös ulkoasiainministeriön, Maahanmuuttoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmista laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun.
 
Viimeksi muokattu:
Hieman vaikuttaa siltä että näiden inhimillisyyden puolustajien keinovalikoima radikalisoituu. Mutta ääripäitähän on vain yksi, jne...

Mitähän tästä vielä seuraa.
 
Kysymyksiä ja vastauksia kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palautuksista
Sisäministeriö 4.4.2017 12.41
Erityisesti sosiaalisessa mediassa on liikkunut väärää tietoa eilisestä palautuslennosta Afganistaniin. Kokosimme vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Mistä oli kyse Helsinki-Vantaalta 3.4. Afganistaniin lähteneessä palautuslennossa?
  • Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Vastaavia lentoja tehtiin 2016 noin 30 kpl ja tänä vuonna on tehty 6, joista kolme Afganistaniin. Tämä ei ollut ensimmäinen lento Afganistaniin.
  • Eilinen lento sujui hyvin ja rauhallisesti. Lennolla oli 10 palaavaa ihmistä.
  • Kaikki palautettavat pääsivät hyvin kotimaahansa ja heidät otettiin siellä vastaan.
  • Koneessa ei ollut alaikäisiä eikä poliisi tietojen mukaan raskaana olevia.
  • Koneessa oli mukana lääkäri - jota ei tarvittu - sekä vähemmistövaltuutetun tarkkailija ja Frontexin tarkkailija.
  • Kukaan palautettavista ihmisistä ei vaatinut suomalaisen avustajansa tai edustajansa tapaamista.
  • Kabulissa palajia oli vastassa Suomen suurlähetystön edustaja sekä IOM:n (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) edustaja.
  • Helsingin poliisilaitos oikoi jo tänään ko. lentoon liittyviä väärinkäsityksiä: http://www.poliisi.fi/helsinki/prim...iisi_toteuttaa_laissa_annettua_tehtavaa_58222
Mihin ihmisten palauttaminen perustuu?
  • Palauttaminen on osa turvapaikkaprosessia, joka on käytössä koko EU:ssa. Ketään ihmistä, jolla turvapaikkaprosessi on kesken, ei palauteta Suomesta.
  • Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
  • Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen ja he ovat näin toimineet. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun.
  • Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta.
  • Joka viikko noin 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin. Tämä sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset.
  • Noin 150 henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta joka kuukausi.
Rikkooko Suomi kansainvälisiä sopimuksia palauttaessaan ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin?
  • Suomi on eurooppalainen oikeusvaltio, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ketään ei lähetetä kuolemaan.
  • Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. On viranomaisten lakisääteinen tehtävä puuttua laittomaan maassa oleskeluun. Ei ole kenenkään kannalta hyvä antaa ihmisille väärää toivoa mahdollisuuksista elää Suomessa ilman oleskelulupaa.
  • Yhteistyöpöytäkirja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten paluusta ja palauttamisesta allekirjoitettiin Afganistanin kanssa lokakuussa 2016.
  • Yhteistyöpöytäkirjassa alleviivataan palaajien inhimillistä kohtelua ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kohtelua.
Edellyttääkö palauttaminen palautussopimusta?
  • Lähtökohtaisesti valtiot ottavat omia kansalaisiaan vastaan ilman erillisiä sopimuksia. Palautussopimus ei siis ole edellytys palautuksien onnistumiselle, mutta se helpottaa asiaa.
  • Poliisi palautti viime vuonna kielteisen päätöksen saaneita yli 100 maahan. Toisiin maihin palautus onnistuu helpommin kuin toisiin. Palautussopimuksia Suomella on vain muutamien maiden kanssa.
  • Yhteistyöpöytäkirja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten paluusta ja palauttamisesta allekirjoitettiin Afganistanin kanssa lokakuussa 2016.
  • Irakin kanssa vastaavaa sopimusta neuvotellaan.
Voidaanko turvapaikkaa hakenut ihminen palauttaa kesken hakuprosessin?
  • Ketään ihmistä, jolla turvapaikkaprosessi on kesken, ei palauteta Suomesta.
  • Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
  • Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen ja he ovat näin toimineet. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun.
  • Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta.
Miten vapaaehtoista paluuta tuetaan?
  • Vapaaehtoinen paluu on aina ensisijainen vaihtoehto.
  • Viranomaiset avustavat vapaaehtoisia palaajia:
    • Poliisi ohjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähtökohtaisesti aina ensisijaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin. Kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla on mahdollisuus palata vapaaehtoisen paluun tuella kotimaahansa tai muuhun maahan jossa hän voi oleskella laillisesti.
    • Maahanmuuttovirasto ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM koordinoivat vapaaehtoista paluuta.
    • Käytännössä palaajalle hankitaan ja maksetaan paluuliput. Paikallinen IOM on usein vastassa kotimaan kentällä. Palaaja voi saada myös taloudellista tai aineellista tukea elämän uudelleenrakentamiseen: sen tuella voi päästä esim. opiskelemaan.
  • Viranomaiset panostavat tuetun vapaaehtoisen paluun tarjoamiseen ja kannustavat myös kuntia sekä järjestöjä tähän.
Milloin poliisi palauttaa ihmisiä saatettuna?
  • Jos kielteisen päätöksen saanut henkilö ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti, palauttaminen on poliisin lakisääteinen tehtävä.
  • Poliisi panee täytäntöön vain sellaisia päätöksiä, joissa valitustiet on käyty loppuun eikä ulkomaalaisella ole oikeutta enää oleskella Suomessa.
Onko Afganistan niin turvallinen maa, että sinne voidaan palauttaa ihmisiä?
  • Sekä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätös että tuomioistuinten ratkaisut valituksiin perustuvat ajantasaiseen tietoon Afganistanin turvallisuudesta. Jos turvallisuustilanne muuttuu, se otetaan huomioon päätöksenteossa.
  • Afganistanin turvallisuustilanne ei ole viime aikoina merkittävästi muuttunut. Afganistanin turvallisuustilanteelle on ominaista aaltoilu, tietyillä alueilla taistelut välillä kiihtyvät ja välillä laantuvat. Pysyvää kehitystä parempaan ei ole valitettavasti tapahtunut. Sen vuoksi Afganistanissa on joitakin alueita, joille ei palauteta ihmisiä
  • Sisäistä pakoa voidaan kuitenkin soveltaa eli Maahanmuuttovirasto ja tuomioistuimet ovat katsoneet, että esimerkiksi Kabuliin voi palata
  • Afganistanin turvallisuustilannetta arvioidaan jatkuvasti, kuten myös siitä johdettavaa ratkaisukäytäntöä. Viimeisin arvio on tammikuulta 2016. Tämän jälkeen arviointia ja joitakin alueita on todettu turvattomiksi ja palautuksia ei siten ole sinne tehty.
Palauttavatko muutkin maat ihmisiä Afganistaniin?
  • Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen lähtömaihinsa on osa EU:n yhteistä politiikkaa.
  • Myös muut Euroopan maat palauttavat kielteisen päätöksen saaneet ihmiset.
  • Palautuksia toimeenpanevat useat Euroopan maat. Viime viikolla mm. Saksa on palauttanut Afganistaniin ihmisiä, joilla ei ollut oikeutta turvapaikkaan.


http://intermin.fi/artikkeli/-/asse...en-paatoksen-saaneiden-ihmisten-palautuksista

Katsotaanpa, muistaako punavihermedia kiimassaan tätä uutisoida kovin tarkkaan? Odotan mielenkiinnolla myös Ville Niinistön seuraavaa twitter-päivitystä.
 
seuratkaapas ajasta 03:20 mustan Volvo-kuskin käytöstä...

Mitä helvettiä ? Sankari jyrää poliisin sivuun aika tylysti mielestäni ja se on ihan fine ? Meneppä itse tollainen tekemään ni olet murhanyrityksestä kuulusteluissa seuraavaksi. Aika erikoista toimintaa kummaltakin osapuolelta. Kai se poliisikin olisi voinut sanoa et sinä et mene mihinkään et pysyt siinä ?
 
Back
Top