Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Janne Riiheläinen @veitera
Tänään on harvinaisen kirkkaasti esillä se yleensä taustalle unohtuva asia, että poliitikon tehtävänä on päättää elämästä ja kuolemasta.12.31 ap. · 4. huhtikuuta 2017
46mJanne Riiheläinen @veitera
@TLaunio @markkusseppala Niinpä. Kun ihminen ei halua/pysty ymmärtämään tekojensa ja päätöstensä ulottuvuuksia, mennään niihin maisemiin, joissa Hannah Arendt vaelsi
Voisi auttamishalu karista äkkiä kokonaan, jos oikeasti saisi valita A-maan ja Suomen lihapatojen välillä. Helppo riehua täällä.
Olisi siellä toisessakin päässä pakolaista poikineen autettavaksi.
Onkohan kommentti eutanasiaan vai johonkin muuhun liittyvä?
Palaisikohan se usko Suomeen ja Valtioon pikkuhiljaa? Jos ei muuten, niin vaikka väijymällä lentokentillä palautuslentoja? Jos on tulijoita ollut liiaksi asti, niin on heitä palauteltukin tasaisesti. Suomessa on myös koko Euroopan korkeimpia, ellei peräti korkein kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpanoprosentti.
seuratkaapas ajasta 03:20 mustan Volvo-kuskin käytöstä...
seuratkaapas ajasta 03:20 mustan Volvo-kuskin käytöstä...
Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat asettaneet monet yksilöt ja ryhmät perustavanlaatuisten arvokysymysten eteen Suomessa ja Euroopassa. Suomessa maahanmuuttoon, rajojen avoimuuteen ja turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyvät asiat ovat olleet laajasti esillä vuodesta 2015, jolloin Euroopan unionin jäsenmaista turvapaikkaa haki yli 1.2 miljoonaa henkilöä. Näistä Suomen osuus oli reilut 32 000 hakemusta. Eurostatin tilastoista myös nähdään, että turvapaikkahakemusten määrä Euroopan unionin jäsenmaissa on noussut tasaisesti vuosikymmenen alusta lähtien, oltuaan sitä ennen alle 200 000 hakemuksen luokkaa vuositasolla.
Juuri ilmestyt sisäministeriön julkaisu Kansalaismielipide: turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka (9/2017) osoittaa, että maahanmuutosta puhuminen koetaan Suomessa tällä hetkellä vaikeaksi. Leimautumisen pelko on suuri, sillä maahanmuuton vastustajat leimataan helposti rasisteiksi ja puolestapuhujat niin kutsutuiksi suvakeiksi. Myös Glase-hankkeen tutkijat joutuvat jatkuvasti pohtimaan suhdettaan erilaisiin ajankohtaisiin rajoihin ja maahanmuuttoon liittyviin ilmiöihin ja keskusteluihin, siihen, mitkä näkökulmat itsestä tuntuvat oikeudenmukaisilta ja miten aiheesta ylipäätään olisi rakentavaa puhua suuremmalle yleisölle.
Maahanmuuttoon liittyviä näkökulmia voidaan lähestyä eri toimialojen vastuullisuuden maantieteen kautta. Tunnetun brittiläisen maantieteilijän Doreen Masseyn kirjoitus vastuullisuuden maantieteistä tarjoaa yhden lähestymistavan siihen, miten kansalaisuus, paikkaan kuuluminen ja oikeudenmukaisuuden poliittisuus kietoutuvat yhteen. Massey esittää, että vastuun ja oikeudenmukaisuuden politiikka on vahvasti sidoksissa käsitykseen paikkaidentiteetistä, identiteetin tilallisuudesta ja aikaulottuvuuksista. Hänen mukaansa poliittinen vastuu on sidoksissa kysymykseen siitä, miten onnistumme näkemään maailmaa ilman muukalaisuutta. Tässä keskeistä on se, miten lähestymme kysymystä identiteetistä. Esitämmekö esimerkiksi Suomen kansallisen identiteetin jonakin muuttumattomana ja aitona, jonka nimissä voimme vaatia erityisiä oikeuksia ja turvallisuutta omalle ryhmällemme? Kansallisissa identiteettikertomuksissa ei sinällään ole mitään kiellettävää tai pahaa. Vastuullisuuden ongelma tulee kuitenkin vastaan, mikäli ulossulkevaa kansallisen kuulumisen määritelmää hyödynnetään perusteluna sille, miksi samat oikeudet, tai osa niistä, tulisi kieltää identiteettimääritelmän ulkopuolelle jääviltä yksilöiltä ja ryhmiltä.
Massey kuvaa länsimaissa vallitsevaa välittämisen ja vastuullisuuden maantiedettä venäläisen maatuskan tapaiseksi: Ensimmäisenä sisäkkäisten hahmojen muodostamassa vastuullisuuden piirissä on koti, seuraavaksi ehkäpä paikkakunta, valtio, ja niin edespäin. Käsitys vastuullisuuden tilallisesta järjestyksestä vaikuttaa ajatteluumme siitä, kenestä meidän tulisi huolehtia ja ottaa vastuuta ja missä järjestyksessä. Tämä maatuskamainen käsitys vastuullisuudesta ja välittämisestä olisi kuitenkin Masseyn mukaan tärkeää kyseenalaistaa. Tilalle hän tarjoaa suhteellista vastuullisuuskäsitystä. Suhteellinen vastuukäsitys korostaa sitä, kuinka globaalissa yhteiskunnassa yksilöt ja yhteisöt eivät suinkaan toimi itsenäisesti, toisista erillään olevissa maailmoissa. Tästä johtuen toimintojen ja identiteettien merkitys – ja näin ollen poliittinen vastuu – muodostuu suhteessa toisiin paikkoihin ja niiden historiallisiin suhteisiin. Ratkaisuna ulossulkevaan vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden määrittelemiseen on identiteetin muuttumattomuuden idean haastaminen. Lisäksi identiteettimääritelmän taustalla vaikuttavat, usein historiallisesti muodostuneet valtasuhteet tulisi asettaa kyseenalaisiksi.
Maahantulijoiden oikeudenmukainen kohtelu voidaan nähdä turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä, vaikka oikeuksien ja muun muassa tarjottavien palveluiden määrästä onkin olemassa erilaisia näkemyksiä. Masseyn vastuullisuuden politiikka auttaa ymmärtämään sitä, miksi näkemykset ja perustelut riittävän avun määrästä voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Erityisesti sosiaalisessa mediassa törmää usein ajatukseen siitä, että omat kansalaiset tulisi asettaa etusijalle – ”Miksi auttaa kaukaa tulevia toisia kun lähellä olevillakin on puutetta?” Kysymys sisältää ajatuksen, jonka mukaan suomalaisen yhteiskunnan palvelut ja turva ovat ikään kuin suomalaisten perinnöllisiä syntymäoikeuksia. Toisen näkemyksen mukaan yhteiskunnan laajat palvelut ja edut kuuluivat ensisijaisesti niille, jotka veronmaksajien ominaisuudessa ne ovat ansainneet.
Vaihtoehtoisesti vastuullisuuden politiikkaa voidaan lähestyä suhteellisena ja historiallisena kysymyksenä. Esimerkkinä käy länsinaapuri Ruotsin muistutus siitä, kuinka toisen maailmansodan aikana ruotsalaiset auttoivat suomalaisia evakoita ja sotalapsia. Samoin suomalaisia on aikanaan lähtenyt paremman elämän perässä siirtolaisiksi länsinaapuriin ja Atlantin toiselle puolelle. Vasta-argumenttina Suomessa vedotaan usein siihen, että maahantulon historiallinen ja kulttuurinen konteksti on näissä tapauksissa ollut hyvin erilainen. Kyky tuntea myötätuntoa turvapaikkaa hakeneita kohtaan on kuitenkin ollut erityisen suuri niillä suomalaisilla, jotka ovat sodan vuoksi aikoinaan joutuneet jättämään kodin taakseen. Mikäli vastuullisuuden kysymystä puolestaan tarkastellaan siitä näkökulmasta, mikä Suomen rooli on ollut pakolaisuuden taustatekijöissä, kuten Lähi-Idän konfliktien muodostumisessa ja eskaloitumisessa, voidaan Suomen suhteellisen vastuun väittää olevan melko pieni. Masseyn suhteellinen vastuullisuuden maantiede asettaakin eri valtiot ainakin jossain määrin erilaiseen asemaan. Esimerkiksi Iso-Britannialla voidaan imperialistisen historiansa ja NATO-jäsenyyden kautta nähdä olevan varsin erilainen rooli globaalien valtasuhteiden muodostumisessa kuin Suomella.
Erilaiset maantieteelliset käsitykset vastuusta ja huolenpidosta ovat näkyvillä suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Otetaan esimerkiksi tänä päivänä mediassa käytävä keskustelu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden auttamisesta. Keskustelun perusteella voidaan sanoa, että muun muassa kirkon ja poliisin näkemykset vastuullisuudesta ja auttamisen tarpeesta ovat melko kaukana toisistaan. Kun asiaa tarkastellaan vastuun maantieteen näkökulmasta, yhtenä selityksenä voidaan pitää sitä, että poliisin toimiala liittyy pääasiassa paikallisen ja kansallisen tilan järjestyksen ylläpitämiseen. Vaikka sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten oman toiminnan oikeudenmukaisuuden tarkasteluun ei ensisijaisesti sisälly ajatusta laajemmasta kansainvälisestä vastuusta, Euroopan unionin jäsenyys ja sopimukset suuressa määrin kuitenkin ohjaavat myös kansallista toimintaa. Kirkon ja seurakuntien toiminnan perustana puolestaan on niin kutsuttu lähimmäisenrakkaus. Lisäksi kirkollisen sanoman kohteena ovat perinteisestikin olleet myös kaukaisemmat maat ja niiden asukkaat. Näiden erilaisten oikeudenmukaisuus- ja velvollisuuskäsitteiden rinnakkaiselon salliminen on merkki siitä, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Kriittisessäkin keskustelussa on tärkeää pohtia, millaisista globaaleista yhteiskunnallisista ilmiöistä erilaiset lausumat ja näkökulmat viestittävät ja millaisia tulevaisuusvisioita ne muodostavat.
Kysymys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja keitä suomalaisilla on velvollisuus auttaa, on tärkeä kansainvälistyvässä Suomessa. Oikeudenmukaisuuden kokemus lisää sekä kansalaisten että maassa asuvien ulkomaan kansalaisten yhteisöllistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Kysymykseen vastaaminen ja perustelut kertovat myös paljon kansallisista ja kulttuurisista arvoista, siitä millaisena maana 100-vuotias Suomi haluaa näyttäytyä kansalaisille ja kansainvälisesti. Oikeudenmukaisuuden tai vastuun määritteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta eikä tapahdu historiallisessa, kulttuurisessa tai poliittisessa tyhjiössä. Oikeudenmukaisuuden määritteleminen on poliittista kamppailua. Vaikka maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoiden oikeuksiin liittyvät kysymykset nähdään usein irrallaan kansalaisten yhteiskunnallista suhteista, on tärkeä muistaa, että kyse on juuri niistä kysymyksistä, joissa yhteiskunnan ja yhteisön moraalinen perusta punnitaan.
EevaKaisaP
Dosentti Eeva-Kaisa Prokkola on aluekehityksen ja aluepolitiikan yliopistotutkija Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Tässä olikin hyviä kysymyksiä koskien lentoaseman turvallisuutta! Mitäpä olisi tehty jos nämä terminaalissa olleet mielenosoittajat olisivat aloittaneet kunnon rähinän tai tehneet jotain vielä radikaalimpaa? Olisiko ollut miten äkkiä kättäpitempää saatavilla vartioilla tai miten pian olisi ollut poliisin 'nyrkki' paikalla palauttamassa järjestystä? Taitaa olla helpompaa vaan vahtia kantasuomalaisten matkailijoiden nestesääntöjen noudattamista ja vyön irroittamista tai työntekijöiden eväiden läpivalaisua..Aikamoista touhua... Kuinka ihmeessä joku voi edes kuvitella että viranomainen pysäyttäisi karkoitusprosessin kunhan vain hypitään Poliisiautojen eteen meuhkaamaan ja häiritsemään Poliisia? Kun asiat on tutkittu ja päätökset tehty kaikkien sääntöjen mukaan niin Poliisi toimeenpanevana viranomaisena tekee työnsä. Tuo porukka näyttää nyt pitävän oikeutenaan rikkoa yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa sekä vastustaa, häiritä ja vaarantaa viranomaisen työtä vain siksi etteivät satu olemaan laista samaa mieltä ja demokratian perusidea heillä näyttää olevan pahasti hukassa. Asiat korjataan vaaliuurnilla, ei kaduilla riehumalla.
Yksi seikka joka kiinnitti huomioni oli se kuinka helposti tuo porukka pääsi tuossa laajuudessa maamme suurimman kansainvälisen lentoaseman lähtöaulaan häiritsemään normaalia toimintaa (toisaalta, tuohon aikaan ei varmaankaan ole ollut kovinkaan paljon lähtijöitä). Veikkaan että Hki-Vantaan turvallisuusvastaavilla on nyt pienen miettimisen paikka tulevaisuutta varten. Kuka tuota porukkaa oikein mobilisoi ja vastaa esim. kuljetuskustannuksista? Tulivatkohan paikalle ihan julkisella liikenteellä vai olivatko kyseessä kenties järjestetyt bussit?
Toinen seikka joka ihmetyttää on se, että miksi ihmeessä nuo palautuslennot oikein täytyy hoitaa nimenomaan Helsinki-Vantaalta? Tulevaisuudessa olisi järkevämpää kerätä karkoitettavat - mikäli mahdollista - jonnekin muualle kuin Metsälä/Pasila -alueelle ja käyttää karkoituksiin jotain pikku-, maakunta- tai sotilaskenttää. Tuo anarkistiporukka on kaupunkialueen ulkopuolella täysin eksyksissä ja into loppuu heti kun täytyisi lähteä kylmälle maaseudulle mesoamaan. Järjellisen ajomatkan päässä Helsingistä on lukuisia kenttiä joista operaatiot pystyttäisiin tarvittaessa suorittamaan.
Tämä asia liittyy mitä suurimmissa määrin nimenomaan Suomen sisäiseen turvallisuuteen sillä Suomen suurin uhka ovat juuri nämä vasemmistoanarkistit ja refugees -vouhottajat. Pelkään pahoin että tuosta touhusta on saatu vasta esimakua.
Ja lopuksi avoin kirje Ville Niinistölle:
Voi j*malauta, mies: Mieti nyt vähän mitä mitä twiittaat! Olet poliitikkona vastuullinen ja vaikutusvaltainen henkilö ja vaikka sokeassa populistisessa kiimassasi olet aikaisemminkin tehnyt typeryyksiä niin julkinen kehotus häiritä yhteiskuntarauhaa ja vaikeuttaa viranomaisen työtä on niin hölmö tempaus etten voi oikein vieläkään uskoa mitä twitteristäsi luin. Voin vain kuvitella sen itkun ja vinkumisen määrän mikäli jonkun muun puolueen poliitikko olisi agitoinut porukkaa kannattamaan esim. Rautatientorin leirin pakkopurkua.
edit. Typot
Mari Pudas @MariPudas
- Ville Blåfield @Villebla 1h1 hour ago
Ehkä poliisi olisi voinut omalla tiedotuksellaan puuttua näihin vääriin tietoihin jo eilen?
7 replies11 retweets32 likes
Saara Jantunen @saara_ilo 1h1 hour ago
Tai sitten esim. media olisi voinut tarkastaa tietonsa ennen julkaisua.
2 replies1 retweet15 likes
Juho Pylvänäinen @Juho_p 1h1 hour ago
Mm. näiden takia musta on tullu skeptinen kaikelle "hetki hetkeltä" -uutisoinnille.
4 replies0 retweets5 likes
Mari Pudas @MariPudas 1h1 hour ago
Kyllä se oli Twitter jossa sitä väärää tietoa eniten levitettiin. HH-uutisointia ei yöstä edes ollut.
1 reply0 retweets1 like
Jussi Marttila @JussiMarttila 1h1 hour ago
Olisiko johtunut siitä että media itsessään joko vaikeni tai vääristeli tapahtumia eilen?
2 replies0 retweets0 likes
Replying to @JussiMarttila @Juho_p and
Mediassa väärä tietoa=median vika, Twitterissä väärää tietoa=median vika.
12:35 AM - 4 Apr 2017
1 reply0 retweets5 likes
Saara Jantunen @saara_ilo 59m59 minutes ago
Replying to @MariPudas @JussiMarttila and
Your words
1 reply0 retweets0 likes
Atso Almila @soalmila 52m52 minutes ago
Mediassa ei tietoa (ennen aamukymmentä) – twitteristien vika?
3 replies0 retweets3 likes
Mari Pudas @MariPudas 49m49 minutes ago
Niin, jos tietoa ei ole, vahvistus puuttuu, niin kenen vika se on.
1 reply0 retweets0 likes
Saara Jantunen @saara_ilo 46m46 minutes ago
Ei taida olla peruste julkaista huhuja? Tai onhan se lööppimediassa.
2 replies0 retweets0 likes
Mari Pudas @MariPudas 44m44 minutes ago
Ai tämä meni tähän. Huoh.
1 reply0 retweets0 likes
Atso Almila @soalmila 41m41 minutes ago
Globaalisti vaikeampaa, mutta nyt selkeästi suomalainen väärä tieto. Poliisikin on somessa, nopea oikaisu lienisi ollut mahdollinen.
0 replies0 retweets4 likes
Olisi kiinnostavaa pohtia millä tavalla noille häiriköille saataisiin vastapainoa? Johtaja Ville Niinistöstä pitää varmaan aloittaa. Johtajaa pitää varmasti puhuttaa mediassa enemmän siitä, että vihervasemmisto ei todellisuudessa maksa tätä lystiä. Jos tuon porukan verotuotot laitettaisiin punnitukseen, niin sillä ei osteta kuin ehkä tulkit tähän sirkukseen. Sitä taustaa vastaan Ville Niinistön kannattaisi tosiaan hieman hillitä puheitaan ja kannustamista lainvastaiseen kansalaistoimintaan.Lentokenttämielenosoitus pitää heti lopettaa ja asiattomat oleskelijat poistaa, aivan käsittämätöntä touhua !
Keskusrikospoliisi on laatinut toimintaohjelman taustaksi (toimintaohjelman osiot 4-4.6) uhka-arviotyyppisen tilannekatsauksen laittoman maahantulon tilanteeseen. Katsauksessa kuvataan sekä kansallinen että Euroopan ulkorajojen tilanne vuoden 2016 marraskuussa. Raportti sisältää myös ulkoasiainministeriön, Maahanmuuttoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmista laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun.
seuratkaapas ajasta 03:20 mustan Volvo-kuskin käytöstä...