Nerg: Tukholman isku ei vaikuta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuskäytäntöihin
Suomen viranomaiset katsovat, että esimerkiksi suljetun palautuskeskuksen perustamiselle ei ole edelleenkään tarvetta.
Sisäministeriön tuoreen arvion mukaan Tukholman terrori-isku ei vaikuta lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautuksiin liittyviin toimintamalleihin Suomessa.
Ruotsin viranomaisten mukaan iskusta epäilty uzbekistanilainen mies
oli hakenut Ruotsista turvapaikkaa, mutta hänet oli määrätty käännytettäväksi viime vuonna. Mies oli kadonnut viranomaisilta.
Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan tilanne Ruotsissa on erilainen kuin Suomessa, koska siellä on tuhansia palautuspäätöksen saaneita, jotka ovat kateissa viranomaisilta.
Nerg korostaa, että Suomen poliisi on jo nyt yksi Euroopan tehokkaimmista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttajista.
– Tälläkin hetkellä kielteisen päätöksen saaneita palautetaan noin sataan eri maahan. Viime vuonna on palautettu noin 6 000 ja koko ajan hommaa on tehostettu, Nerg sanoo.
Tällä hetkellä Suomessa on annettu runsaat kolmesataa lainvoimaista kielteistä turvapaikkapäätöstä syksyllä 2015 saapuneille turvapaikanhakijoille. Luku kuitenkin kasvaa, kun hallinto-oikeuksista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta alkaa tulla lainvoimaisia päätöksiä.
Osa kielteisen päätöksen saaneista henkilöistä on jo poistunut maasta vapaaehtoisesti joko avustetusti tai omatoimisesti.
Pika-arvion mukaan ei tarvetta uudistuksille
Nergin mukaan Suomen viranomaiset päätyivät Tukholman iskun jälkeen tehdyssä pika-arviossa siihen, että Ruotsin tapahtumien osalta ei ole tarvetta tehdä erillisiä lisäyksiä palautuksiin liittyviin toimintatapoihin.
Nerg kertoo, että Suomessa on jo muodostettu palautuksiin liittyvä seurantaryhmä, jossa eri viranomaiset muodostavat yhdessä päivittäistä tilannekuvaa ja hakevat sitä kautta uusia ratkaisuja, jos palautuksiin liittyvä tilanne alkaa muuttua.
– Suomen poliisi on jo viime syksystä lähtien tehostanut omaa palautustoimintaansa. Myös ulkomaalaisvalvontaa on tehostettu.
Kansliapäällikkö Nergin mukaan Suomessa on tehty päätös Joutsenon säilöönottoyksikön laajentamisesta. Viranomaiset katsovat edelleen, että maasta poistettaville henkilöille tarkoitettua suljettua palautuskeskusta ei kannata perustaa.
– Siihen liittyy niin monenlaisia vaikutuksia, myös turvallisuusvaikutuksia. Jotta se voisi olla suljettu, niin sehän olisi käytännössä vankila. Sellainen malli ei ole järkevä tässä vaiheessa. Se on aika tarkkaan arvioitu.
Nergin mukaan kaikilla lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla, jotka kieltäytyvät poistumaan maasta, on velvollisuus ilmoittautua poliisilaitoksille tietyin väliajoin.
Tuettu paluu kotiin olisi inhimillinen vaihtoehto
Sisäministeriö arvioi, että laittomasti maahan jäävät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat alttiita hyväksikäytölle ja ajautumiselle rikollisuuden pariin.
Osalla heistä on myös riski väkivaltaiseen radikalisoitumiseen, joka voisi pahimmillaan johtaa Tukholman iskun kaltaisiin veritekoihin.
– Jos tämän tyyppisiä henkilöitä paljon tänne alkaisi jäädä, niin kyllä heillä olisi suuri riski ajautua väärille teille, Nerg toteaa.
Hänen mukaansa kotouttamisrahalla tuettu vapaaehtoinen paluu kotimaahan olisi näiden ihmisten kannalta huomattavasti inhimillisempää kuin jäädä laittomasti maahan.
Nerg ei ota kantaa siihen, toimiiko Suomessa tahoja, jotka pyrkivät aktiivisesti radikalisoimaan maassa olevia kielteisen päätöksen saaneita ihmisiä.
Yleisesti ottaen ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis käyttää Euroopassa radikalisoimiskeinoja ja pyrkii rakentamaan verkostoja. Nergin mukaan Suomikaan ei ole turvassa tällaiselta toiminnalta.
palautusta pukkaa - kumoukselliset barrikadeille.png (254.53 kilotavua, 501x1190 - tarkasteltu 29 kertaa.)
Marko Fobba Forss @markoforss 19 t19 tuntia sitten
Asta Tenhunen @Astatenhunen 20 t20 tuntia sitten
