Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Huvittavaa lukea, että osa foorumilaisista ei haluaisi päästää 11 vuotiasta tyttöä Helsingin päärautatieasemalle.
Helsingissähän ei ole mitään erillisiä koulukuljetuksia (paitsi erityisryhmille), joten viranomaistenkin mielestä lapset + julkinen liikenne on kosher.
Jos 1.–6.-luokkalaisen oppilaan koulumatka kodista lähikouluun on vähintään 2 kilometriä, hän saa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) matkakortin.
Avustus voi olla tietyissä tapauksissa myös erityiskuljetus. Se voidaan myöntää erillisestä huoltajan hakemuksesta psykologin, koulukuraattorin tai lääkärin lausunnon perusteella. Kuljetukset ovat yleensä yhteistaksikuljetuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/koulumatkat
Sopeutuminen kaupunkielämään on helpompaa, jos lasta ei kasvateta tynnyrissä ja jo nuorella iällä jo oppii, että joukkoliikenteen asemat ovat matkustamista varten. Niillä on oleskellaan korkeintaan se aika mikä menee junan tms. odottamiseen. Ne eivät ole mitään hengailu tai leikkipaikkoja.
Itsenäinen liikkuminen ilman vanhempien jatkuvaa valvontaa on tärkeä osa kasvuprosessia. Vielä noin 30 vuotta takaperin alle kouluikäiset lapset lähes poikkeuksetta liikkuivat itsenäisesti kodin ulkopuolella ja rajoittavana tekijänä oli lähinnä se miten kauas jaksoi polkupyörällä polkea.
Helsingissähän ei ole mitään erillisiä koulukuljetuksia (paitsi erityisryhmille), joten viranomaistenkin mielestä lapset + julkinen liikenne on kosher.
Jos 1.–6.-luokkalaisen oppilaan koulumatka kodista lähikouluun on vähintään 2 kilometriä, hän saa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) matkakortin.
Avustus voi olla tietyissä tapauksissa myös erityiskuljetus. Se voidaan myöntää erillisestä huoltajan hakemuksesta psykologin, koulukuraattorin tai lääkärin lausunnon perusteella. Kuljetukset ovat yleensä yhteistaksikuljetuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/koulumatkat
Sopeutuminen kaupunkielämään on helpompaa, jos lasta ei kasvateta tynnyrissä ja jo nuorella iällä jo oppii, että joukkoliikenteen asemat ovat matkustamista varten. Niillä on oleskellaan korkeintaan se aika mikä menee junan tms. odottamiseen. Ne eivät ole mitään hengailu tai leikkipaikkoja.
Itsenäinen liikkuminen ilman vanhempien jatkuvaa valvontaa on tärkeä osa kasvuprosessia. Vielä noin 30 vuotta takaperin alle kouluikäiset lapset lähes poikkeuksetta liikkuivat itsenäisesti kodin ulkopuolella ja rajoittavana tekijänä oli lähinnä se miten kauas jaksoi polkupyörällä polkea.
ak.tied
Greatest Leader
Mut ja mun kaveri ryöstettiin Helsingissä ydinkeskustassa Mannerheimintiellä arkena keskellä kirkasta päivää 80-jotain. Oltiin ala-asteikäisiä ja koulun jälkeen kaupungilla. Vanhempi nuorisoporukka.
Että onhan näitä sattunut maailman sivu.
Tän julkisuuteen nousseen keissin tekee musta törkeeksi tuollaisen yllättävän väkivallan käyttö. Puun takaa potku vatsaan ei ole 11-vuotiaalle tytölle pikku juttu, siinä turvallisuudentunne kärsii pahimmillaan loppuiäksi.
Raveni
Greatest Leader
Kyllä mä olen vähän sitä mieltä, että 11 vuotiaan paikka on klo 20:00 kotona eikä rautatieasemalla on sitten tottunut kulkemaan siellä tai ei. En ainakaan itse päästäisi tuon ikäistä, tuohon aikaan, tuollaiseen paikkaan. Aikamoiset riskit kuitenkin tänäpäivänä. Toki jokainen vanhempi tekee omat päätökset eikä syytä ole kasvattaa ketään pelkäämään. Siitä huolimatta terve pelko on tervettä ja saattaa pelastaa hengen tai terveyden.
tulikomento
Supreme Leader
Tässäpä ohjeistusta Marjaanalle ja tämän hengenheimolaisille, mikäli vielä aikovat metelöidä Helsinki-Vantaalla. Saa nähdä meneekö jakeluun vaiko ei.
http://www.poliisi.fi/ita-uusimaa/mielenosoittaminen_helsinkivantaan_lentoasemalla
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kevät-kesän aikana pidetty tähän mennessä kolme maasta poistamista vastustavaa mielenosoitusta, joiden järjestelyt ja poliisin toimet ovat herättäneet kysymyksiä muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Osa lentoasemasta on julkista aluetta, jossa saa osoittaa mieltään, osa rajattua, jossa ei saa. Poliisi ei salli mielenosoituksia lentoaseman sisätiloissa ja sisääntuloväylien tuntumassa turvallisuusuhkien ja mahdollisten häiriötekijöiden vuoksi. Mikäli Helsinki-Vantaalla halutaan osoittaa mieltä, poliisi osoittaa mielenosoitukselle paikan lentoaseman sen hetkinen tai ennakoitu tilanne ja toiminta huomioon ottaen.
Helsinki-Vantaan lentoasema on kansainvälinen erityiskohde muun muassa siksi, että lentoasemalla on Suomen valtakunnan raja. Lentoliikenteen turvallisuus on myös erittäin tarkoin säännelty lainsäädännöin ja kansainvälisin sopimuksin eikä lentoasema ole siten verrattavissa esimerkiksi toriin. Lentoliikenne, turvatarkastukset, lentoaseman työntekijöiden työrauha ja matkustajien lentoasematoimet ja yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa häiriintyä tai vaarantua minään vuoronkauden aikana.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti viime vuonna 17,2 miljoonaa matkustajaa ja määrä on kasvamaan päin. Joka päivä lentokentältä nousee ja laskeutuu 500-600 lentoa. Lentoasema-alue on myös tuhansien ihmisten työpaikka, heidän työrauhansa pitää taata.
Ensimmäisen palautuksia vastustavan mielenosoituksen aikana lentoasemalla pyrittiin muun muassa turvavalvotulle alueelle, joka olisi voinut vaarantaa lentoturvallisuuden.
Jo tapahtuneiden mielenosoitusten jälkeen poliisi on linjannut, että terminaalien sisätiloissa tai välittömässä läheisyydessä ei kokonaisturvallisuuden vuoksi saa osoittaa mieltään. Terminaalien edustalla on erityisesti kiireisinä aikoina mutta lähes vuorokauden ympäri saapuvaa ja lähtevää liikennettä, eli busseja, takseja, autoja ja sivullisia ihmisiä.
http://www.poliisi.fi/ita-uusimaa/mielenosoittaminen_helsinkivantaan_lentoasemalla
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kevät-kesän aikana pidetty tähän mennessä kolme maasta poistamista vastustavaa mielenosoitusta, joiden järjestelyt ja poliisin toimet ovat herättäneet kysymyksiä muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Osa lentoasemasta on julkista aluetta, jossa saa osoittaa mieltään, osa rajattua, jossa ei saa. Poliisi ei salli mielenosoituksia lentoaseman sisätiloissa ja sisääntuloväylien tuntumassa turvallisuusuhkien ja mahdollisten häiriötekijöiden vuoksi. Mikäli Helsinki-Vantaalla halutaan osoittaa mieltä, poliisi osoittaa mielenosoitukselle paikan lentoaseman sen hetkinen tai ennakoitu tilanne ja toiminta huomioon ottaen.
Helsinki-Vantaan lentoasema on kansainvälinen erityiskohde muun muassa siksi, että lentoasemalla on Suomen valtakunnan raja. Lentoliikenteen turvallisuus on myös erittäin tarkoin säännelty lainsäädännöin ja kansainvälisin sopimuksin eikä lentoasema ole siten verrattavissa esimerkiksi toriin. Lentoliikenne, turvatarkastukset, lentoaseman työntekijöiden työrauha ja matkustajien lentoasematoimet ja yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa häiriintyä tai vaarantua minään vuoronkauden aikana.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti viime vuonna 17,2 miljoonaa matkustajaa ja määrä on kasvamaan päin. Joka päivä lentokentältä nousee ja laskeutuu 500-600 lentoa. Lentoasema-alue on myös tuhansien ihmisten työpaikka, heidän työrauhansa pitää taata.
Ensimmäisen palautuksia vastustavan mielenosoituksen aikana lentoasemalla pyrittiin muun muassa turvavalvotulle alueelle, joka olisi voinut vaarantaa lentoturvallisuuden.
Jo tapahtuneiden mielenosoitusten jälkeen poliisi on linjannut, että terminaalien sisätiloissa tai välittömässä läheisyydessä ei kokonaisturvallisuuden vuoksi saa osoittaa mieltään. Terminaalien edustalla on erityisesti kiireisinä aikoina mutta lähes vuorokauden ympäri saapuvaa ja lähtevää liikennettä, eli busseja, takseja, autoja ja sivullisia ihmisiä.
JR49
Respected Leader
Sisäministeriö esittää lisärahaa poliisin kalustohankintoihin, kokonaisbudjetti pienenee edelleen
Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen vuodelle 2018 yhteensä 1 472 miljoonan euron määrärahaa. Kokonaisuutena budjettiesitys vuodelle 2018 on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Suhteessa edelliseen vuoteen eniten vähenevät edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanoton menot. Turvapaikanhakijoiden määrän ei arvioida kasvavan tästä vuodesta ja vähitellen vastaanottojärjestelmästä poistuu vuonna 2015 turvapaikkahakemuksensa jättäneitä ihmisiä.
http://intermin.fi/artikkeli/-/asse...nkintoihin-kokonaisbudjetti-pienenee-edelleen
Hallitus päätti keväällä 2017 lisäresursseista sisäisen turvallisuuden viranomaisille vuosina 2018–2021. Sisäministeriön ensi vuoden budjettiesitys perustuu tähän niin kutsuttuun kehyspäätökseen. Hallituksen budjettiriihessä 30.–31.8. on kuitenkin vielä tarkasteltava joitakin sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita, joita kehyspäätöksessä ei huomioitu.
Poliisille lisärahaa kalustoon ja kyberkyvykkyyteen
Viime kevään kehyspäätöksen mukaan poliisille kohdennetaan vuonna 2018 yhteensä 34,5 miljoonan euron lisämääräraha sisäisen turvallisuuden parantamiseen. Tällä määrärahalla kyetään varmistamaan poliisin operatiivinen toimintakyky ja nykyisen 7 200 poliisiviran säilyminen Suomessa.
Tämän ohella sisäministeriö esittää budjettiehdotuksessaan 7 miljoonan euron lisäpanostusta poliisin kalustoon erityisesti terrorismin uhkaan vastaamiseksi sekä 3 miljoonan euron lisärahaa poliisin kyberkyvykkyyden lisäämiseen. Jatkuvasti kasvavaan tietoverkkorikollisuuteen vastaaminen vaatii sekä lisähenkilöstöä että teknologiainvestointeja.
Suojelupoliisin toimintaan esitetään ensi vuodelle 27,6 miljoonaa euroa. Keväällä tehdyssä kehyspäätöksessä Suojelupoliisin resurssien turvaamiseen kohdennetaan 3,5 miljoonan euron lisämääräraha vuodesta 2018 alkaen.
Turvapaikanhakijoiden määrän oletetaan pysyvän ennallaan
Suomeen arvioidaan tulevan noin 7 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2018. Arvio on sama kuin kuluvana vuonna. Lukuun sisältyvät mahdolliset turvapaikanhakijoiden siirrot EU:n sisällä. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin vuodelle 2018 ehdotetaan 49 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ostopalvelumenoihin, vapaaehtoisen paluun tukemiseen sekä turvapaikanhakijoille maksettaviin tukiin esitetään yhteensä 193 miljoonan euron määrärahaa.
Lisäksi sisäministeriö esittää pakolaiskiintiön nostamista nykyisestä 750 henkilöstä 1 050 henkilöön vuonna 2018. Pakolaiskiintiötä nostamalla autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia. Hallitus päättää pakolaiskiintiön koosta budjettiriihessä. Komissio on useasti patistanut jäsenmaita nostamaan pakolaiskiintiöitään yhtenä tapana vastata vaikeaan tilanteeseen.
Rajavartiolaitokselle esitetään lisärahaa meriveneiden hankintaan
Rajavartiolaitoksen menoihin tulevalle vuodelle esitetään yhteensä 251,3 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitos pyrkii korvaamaan lähivuosina 1960–1980-luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet ja hankintaan liittyvä lisämäärärahatarve sisältyy ministeriön ehdotukseen. Meripelastukseen käytettävän kaluston tulee olla luotettavaa kaikissa olosuhteissa. Rannikkovartioveneiden uusimisella tavoitellaan kustannustehokasta venetyyppiä, jossa yhdistyy kelirikko-, pelastus-, sammutus- ja öljyntorjuntakyky.
Pelastustoimen uudistus edellyttää tietojärjestelmien kehittämistä
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin vuonna 2018 ehdotetaan yhteensä 72,7 miljoonaa euroa. Tästä 5,5 miljoonaa euroa käytettäisiin pelastustoimen uudistuksen edellyttämään yhtenäisen tieto- ja viestintäjärjestelmän kehittämiseen.
Hätäkeskustoiminnan turvaaminen edellyttää vähintään nykyisen henkilömäärän säilyttämistä erityisesti uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa. Tähän tarkoitukseen esitetään 2,5 miljoonan euron lisärahaa. Siirtymävaiheen jälkeen hätäkeskuspäivystäjien tarve pienenee.
----------------------------------
Tuolta löytyy lukuja verrattavaksi:
Sisäministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2018 on luettavissa sisäministeriön verkkosivulla:
http://intermin.fi/ministerio/toiminta-ja-talous
Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen vuodelle 2018 yhteensä 1 472 miljoonan euron määrärahaa. Kokonaisuutena budjettiesitys vuodelle 2018 on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Suhteessa edelliseen vuoteen eniten vähenevät edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanoton menot. Turvapaikanhakijoiden määrän ei arvioida kasvavan tästä vuodesta ja vähitellen vastaanottojärjestelmästä poistuu vuonna 2015 turvapaikkahakemuksensa jättäneitä ihmisiä.
http://intermin.fi/artikkeli/-/asse...nkintoihin-kokonaisbudjetti-pienenee-edelleen
Hallitus päätti keväällä 2017 lisäresursseista sisäisen turvallisuuden viranomaisille vuosina 2018–2021. Sisäministeriön ensi vuoden budjettiesitys perustuu tähän niin kutsuttuun kehyspäätökseen. Hallituksen budjettiriihessä 30.–31.8. on kuitenkin vielä tarkasteltava joitakin sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita, joita kehyspäätöksessä ei huomioitu.
Poliisille lisärahaa kalustoon ja kyberkyvykkyyteen
Viime kevään kehyspäätöksen mukaan poliisille kohdennetaan vuonna 2018 yhteensä 34,5 miljoonan euron lisämääräraha sisäisen turvallisuuden parantamiseen. Tällä määrärahalla kyetään varmistamaan poliisin operatiivinen toimintakyky ja nykyisen 7 200 poliisiviran säilyminen Suomessa.
Tämän ohella sisäministeriö esittää budjettiehdotuksessaan 7 miljoonan euron lisäpanostusta poliisin kalustoon erityisesti terrorismin uhkaan vastaamiseksi sekä 3 miljoonan euron lisärahaa poliisin kyberkyvykkyyden lisäämiseen. Jatkuvasti kasvavaan tietoverkkorikollisuuteen vastaaminen vaatii sekä lisähenkilöstöä että teknologiainvestointeja.
Suojelupoliisin toimintaan esitetään ensi vuodelle 27,6 miljoonaa euroa. Keväällä tehdyssä kehyspäätöksessä Suojelupoliisin resurssien turvaamiseen kohdennetaan 3,5 miljoonan euron lisämääräraha vuodesta 2018 alkaen.
Turvapaikanhakijoiden määrän oletetaan pysyvän ennallaan
Suomeen arvioidaan tulevan noin 7 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2018. Arvio on sama kuin kuluvana vuonna. Lukuun sisältyvät mahdolliset turvapaikanhakijoiden siirrot EU:n sisällä. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin vuodelle 2018 ehdotetaan 49 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ostopalvelumenoihin, vapaaehtoisen paluun tukemiseen sekä turvapaikanhakijoille maksettaviin tukiin esitetään yhteensä 193 miljoonan euron määrärahaa.
Lisäksi sisäministeriö esittää pakolaiskiintiön nostamista nykyisestä 750 henkilöstä 1 050 henkilöön vuonna 2018. Pakolaiskiintiötä nostamalla autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia. Hallitus päättää pakolaiskiintiön koosta budjettiriihessä. Komissio on useasti patistanut jäsenmaita nostamaan pakolaiskiintiöitään yhtenä tapana vastata vaikeaan tilanteeseen.
Rajavartiolaitokselle esitetään lisärahaa meriveneiden hankintaan
Rajavartiolaitoksen menoihin tulevalle vuodelle esitetään yhteensä 251,3 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitos pyrkii korvaamaan lähivuosina 1960–1980-luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet ja hankintaan liittyvä lisämäärärahatarve sisältyy ministeriön ehdotukseen. Meripelastukseen käytettävän kaluston tulee olla luotettavaa kaikissa olosuhteissa. Rannikkovartioveneiden uusimisella tavoitellaan kustannustehokasta venetyyppiä, jossa yhdistyy kelirikko-, pelastus-, sammutus- ja öljyntorjuntakyky.
Pelastustoimen uudistus edellyttää tietojärjestelmien kehittämistä
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin vuonna 2018 ehdotetaan yhteensä 72,7 miljoonaa euroa. Tästä 5,5 miljoonaa euroa käytettäisiin pelastustoimen uudistuksen edellyttämään yhtenäisen tieto- ja viestintäjärjestelmän kehittämiseen.
Hätäkeskustoiminnan turvaaminen edellyttää vähintään nykyisen henkilömäärän säilyttämistä erityisesti uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa. Tähän tarkoitukseen esitetään 2,5 miljoonan euron lisärahaa. Siirtymävaiheen jälkeen hätäkeskuspäivystäjien tarve pienenee.
----------------------------------
Tuolta löytyy lukuja verrattavaksi:
Sisäministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2018 on luettavissa sisäministeriön verkkosivulla:
http://intermin.fi/ministerio/toiminta-ja-talous
kimmo.j
Respected Leader
Noin 30 v sitten olin tuollainen skidi ja joskus tuli turpaan, rahaakin kyseltiin, mutta ei saatu. Äiti varoitti namusedistä ja muista pervertikoista. huumeista käskettiin pysyä kaukana ja osoitettiin varoittavana esimerkkinä naapurin aikamiespoikaa joka tuotti lähinnä kuolaa lattialle.
Älämölöileviä hengailioita oli Maunula täynnä, olivat vain kotimaista tuotantoa. Hyvin mahduttiin samaan paikkaan, joskus käskivät painua pois, tai olla hiljempaa.
Tietyllä tavalla maailma on varmasti vaarallisempi paikka, mutta lapsia ei voi sulkea sisään, se ei vain onnistu jos tavoite on kasvattaa itsenaisiä ja toimintakykyisiä ihmisiä. Myönnän kuitenkin että ohjeista omia lapsiani hyvinkin tarkasti ja kuvaavin esimerkein.
Viimeksi muokattu:
No kerrottakoon, että aikoinaan eräs meidän luokan pojista hakattiin sairaalakuntoon, "isompien poikien toimesta".
Pari kuukautta myöhemmin sama poika hakattiin samojen kundien toimesta uudelleen sairaalakuntoon.
Lehtijuttuja aiheesta kirjoitettiin tasan nolla. Poliisit ilmoittivat pojan vanhemmille, että asia ei heitä kiinnosta. Lastensuojelu pyöritteli asiaa ja mitään ei tapahtunut. Vuotta myöhemmin yksi poika luokaltamme hukkui lampeen, kun piti kavereille näyttää vähän "movseja".
Psykologeja ei tueksemme lähetetty. Aikuiset lähinnä ihmettelivät pojan uimataidottomuutta. Ei me sentään mitään pikkupoikia oltu, vaan viidennellä luokalla tai kuten kävyt siihen aikaan sanoi, "kohta oppikouluiässä".
Lapsiin kohdistunut väkivalta ei ollut mikään tabu vielä 80-luvun alussa. Jos kakarat tai teinit saivat turpiin ikätovereiltaan, niin lähinnä käskettiin pitämään puolensa tai jättämään suunsoitto vähemmälle. Vanhemmat jakelivat luunappeja ja tukistuksia vähintään joka toisessa kotitaloudessa. Koivuniemenherra, vyö, avokämmen ja suun peseminen saippualla tai mäntysuovalla oli myös lasten menussa.
Rahan kiristäminen "mammareilta" oli ainakin omana yläasteaikana tarkkislaisten normaali nautintaoikeus.
Kylmä fakta on se, että lasten elämä on huomattavasti turvallisempaa kuin 50-luvulla ja 80-luvultakin on tultu eteenpäin aimo harppaus.
kimmo.j
Respected Leader
Onkohan tuo tieto- ja viestijärjestelmä surullisen kuuluisa KEJO jota on tehty kuin Iisakin kirkkoa?
Huutaa tuuleen...
https://mobile.twitter.com/OutiPopp/status/895684366327853056
https://mobile.twitter.com/ambrowoll/status/895664606374449152
Vitun valikoiva muisti...Metsälän, Pasilan ja kentän hässäkät..
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1854573928163349&id=1786980951589314&__tn__=*s*s-R
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
"Taideteos" tuhottu Malminkartanossa.
Joku sai sateenkaaren väreistä tarpeekseen – Helsingin Malminkartanon portaat maalattiin valkoisiksi
https://yle.fi/uutiset/3-9768200
Joku sai sateenkaaren väreistä tarpeekseen – Helsingin Malminkartanon portaat maalattiin valkoisiksi
https://yle.fi/uutiset/3-9768200
Rannikkovartioveneitä on 17 kappaletta, ei mikään pieni hankinta korvata niitä, mielenkiintoinen projekti seurata.
https://yle.fi/uutiset/3-9769512
Lisätietoja tapauksesta...
https://hommaforum.org/index.php/topic,122567.0.html
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Kalliossa tapahtunut liittyy tappeluun joka oli ennen jalkakäytävällä ajoa. Kannattaa hieman profiloida videolla näkyvää porukkaa noin itsekseen.
Coffee Man
Respected Leader
Vähän on epäselvää kuvaa, mutta eiköhän nuo somaleja ole suunnilleen kaikki...
Kalibroi näyttösi..
MeriTJ
Ylipäällikkö
Minun pieni kännykännäyttö oli näyttävinään lähi-idästä geneettisesti pohjautuvia henkilöitä, onko kuvassa säädöt ok?
Coffee Man
Respected Leader
Ehkä ne on sitten Lähi-idästä...taitaa olla silmien säädöt vähän perseellään.
Joskus muinoin noilla kulmilla riehui romanit, juopot, narkkarit ja mopojengiläiset. Nyt siellä riehuu arabit ja somalit...niin se maailma muuttuu
