Jollain tavalla koomista on se, että nyt tässä Hgin keskustan liepeillä istuessani ympäristö tuntuu turvalliselta. Ja ei tarvitse kuin muutama tunti tästä eteenpäin, niin Stadin keskusta muistuttaa jotain kehitysmaiden kaupunkia. Vielä viitisen vuotta sitten pystyi kertomaan lapsille, että Suomi ja Helsinki on turvallinen paikka.
Just tossa juttelin vaimon kanssa lähtiessäni lasten kanssa ulkoilemaan klo 18:15 paikkeilla että tähän aikaan olisi monessa paikassa jo syytä lasten olla visusti sisätiloissa. Eihän siinä yleensä suurtakaan riskiä ole kaikissa paikoissa, mutta kaikenlainen lievempi "häirintä" kyllä lisääntyy aivan eksponentiaalisesti suoranaiseen väkivallan uhkaan nähden. Asuessani Itä-Vantaalla aloin välttelemään tiettyjä katuja lasten kanssa liikkuessa, erilaisia aivan sekaisin olevia sönköttäjiä on hieman rasittavaa kohdata vaikka tarkoitus ei välttämättä olisi edes häiriköidä. Mutta olihan niitä vartti-, puoli- ja 3/4-hullujakin riittämiin. Noilla seuduilla asialla olivat pääosin kantaväestöä edustavat sankarit, ulkomaalaisväestön ollessa aidosti monikulttuurista (esim. naapurissa rouva ja puolet lapsista 100% aasiasta) ja omien havaintojen mukaan ihan hyvin käyttäytyvää, mutta noilla ns. "moni"kulttuurisilla alueilla Itä-Helsingissä ym. on sitten ihan omanlaisensa vivahteet näissä jutuissa. Kaikki liittyy kaikkeen, vaikka häiriköt olisivat kantaväkeä niin yleinen häiriköiden määrän lisääntyminen tuontiväen kautta vaikuttaa myös poliisin mahdollisuuksiin
Itse olen sitä mieltä että jokainen rikos johon ei puututa (jopa virallisesti tämä myöntäen), jopa pienehkö omaisuusrikos mallia pyörävarkaus, alentaa yhteiskunnan yleistä lain ja järjestyksen kunnioitusta. Tämä ei todellakaan ole hyvä kehitys, että pitää laskea hirveän tarkkaan panos/tuotos -suhteet, mihin siis lähdetään vähiä poliiseja kohdistamaan. Toki jotain priorisointia on tehtävä mutta nykyinen meno jättää kyllä aivan liikaa väljää hämäriin nurkkiin mitkä alamaailman on helppoa ottaa haltuunsa. Yössä puuttumisen rima sen kuin nousee.
Lapset voivat mennä ilman saattajaa kouluun ja leikkiä pihalla ilman valvontaa. Tuo ns yhteisöllisyys on ihmeellinen arvo jota eivät kaikki taida ihan sisäistää. Tai ehkä sisäistäminen tapahtuu sillä hetkellä kun yhteisöllisyys on loppu.
Sellaista se on täällä, kun on tällainen lauma niin tuntuu oikeasti elämän parhaalta päätökseltä tulla hyvin rauhalliseen paikkaan. Tämä yhteisöllisyys on kyllä totta, itse en edes ole tyyppiä joka marssisi heti naapurien oville kahvipaketin kanssa tutustumaan, mutta se näkyy aika monella tavalla. Mehän olemme 'ulkopuolisia', sidoksia tänne oli neljä vuotta sitten muuttaessa tosi vähän. Mutta kun kunnassa on ensinnäkin positiivinen asenne kanssaihmisiin - lapsiperhe on niin monesti kuullut, että on hyvä kun Lemille tulee lapsiperheiden myötä "lisää voimaa". Toimivat palvelut, siis peruskamaan keskitytään eikä mitään oopperaa voi kuvitella saavansa mutta tätä paikataan ihan harrastepohjalla kun ihmiset tuntuvat vaikuttavan sen seitsemässä eri järjestössä ja porukassa joten viikoittain on sitä sun tätä tapahtumaa ainakin kesä-aikaan. Kunnan lesta-alueiden alarajaa kutkutteleva syntyvyys pistää painetta päivähoitoon ja kouluihin mutta sen ymmärretään olevan niin tärkeä asia ettei ole kertaakaan kokenut olevansa joku taakka, kun on pitänyt vaikka sumplia jotain työkuvioiden takia poikkeavia järjestelyjä lastenhoitoon tms. Lukot voi unohtaa vahingossa yöksi auki ja tavarat pihamaalle. Meidän 2,5 vuotias tyttö voi leikkiä kotipihalla yksin kunhan vähän katsoo ikkunan läpi välillä. No, kyllä tästä kadulta keväällä varastettiin auto, mikä oli aika yllättävää. Yksittäistapaus
Perinteitä vaalitaan, eikä KUKAAN naura isänmaallisuudelle leimaten sen joksikin pilottitakki-leijonakoru-varttinatsien hölmöilyksi, mutta meininki on vahvasti tulevaisuuteen katsova ja uskova. Kunnan talous pysyy tasapainossa tiukalla taloudenpidolla, jossa asiallisen hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Työttömyystaso on matala (joskin suurelta osin muista kunnista, etenkin Lappeenrannasta "varastettuja" työpaikkoja). Ei ole tyypillistä "anteeksi että olen olemassa" -henkeä vaan porukalla on tervetta itsekunnioitusta, ei kuitenkaan sellaisella ylimielisellä tavalla vaikka E-Karjalassa taidetaankin hieman naureskella tälle "lemiläisylpeydelle", huumori pidentää ikää. Koulujen oppimistulokset ovat keskimäärin ihan hyviä. Hieman syrjäytyneillekin riittää sen verran perään katsomista ja puuhaa ettei esim. pahaa huumeongelmaa ole. Alkoholistitkin saattavat olla jonkinlaisia osa-aikaisia työmiehiä mikä ainakin pienentää ongelmaa vähän.
Tää nyt menee tällaiseksi kuntahehkutukseksi, mutta näin se vaan on, minähän olen ulkopuolelta tullutkin joten äidinmaidosta tätä ei ole imetty. Onko sitten ihme, että täällä lisäännytään, ja Hesarin vertailussa oli viiden onnellisimman kunnan joukossa (mihin lukeutui myös muita vähän vastaavia paikkoja ympäri Suomea). Aina kun jauhetaan tästä että "suomalaiset eivät lisäänny, väestö vanhenee" ym ym - tekee mieli huutaa että
JÄRJESTÄKÄÄ OLOSUHTEET SELLAISIKSI ETTÄ IHMISET OVAT ONNELLISIA JA TULEVAT TALOUDELLISESTI TOIMEEN, NIIN KYLLÄ LISÄÄNTYVÄT. Kun asiaa "ratkotaan" haluamalla arvopohjaltaan (tm) mahdollisimman epäsopivaa, eristäytymään pyrkivää ja usein taloudelliseksi taakaksi yhteiskunnalle jäävää väkeä vahvasti keskittyneenä tiettyihin paikkoihin, nimenomaan heikennetään niitä olosuhteita niiden ihmisten osalta jotka joutuvat ihan itse maksamaan elämisensä ja laskemaan tarkkaan onko varaa seuraavaan lapseen vai ei.
Kyllä tämä tekstioksennukseni sisäiseen turvallisuuteenkin liittyy - kun on koheesio ja yhteenkuuluvuus ihmisten kesken niin se vaikuttaa väistämättä tähänkin. Samalla se parantaa myös ulkoista turvallisuutta, koska omaa elämänmuotoa arvostetaan ja se on oikeasti ihmiselle hyvä, niin sitä ollaan myös valmiit puolustamaan kiihkeästi.