Oman onnensa nojassa – kun Syrjä-Suomessa tulee hätä, poliisia on turha odottaa hätiin
Suomen syrjäseudut tyhjenevät poliiseista ja rajavartijoista. Pahin tilanne on Enontekiöllä, jossa ei ole ensi kesänä kenties enää yhtään viranomaista. Enontekiöläiset pelkäävät. // Juttu on julkaistu Lapin Kansassa 3.11.2012. Juttu voitti Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon vuonna 2013. Yleisön palkinnon voittanut artikkeli on ajankohtainen jälleen, sillä Enontekiön poliisin virkoja ei täytetä enää vuonna 2018.
Lapin uutiset30.09. 09.25 Päivitetty 09.30
Jussi Leinonen
Huoltamoyrittäjä Leila Ylitalo joutui kesällä kiperään tilanteeseen, kun nuori mies uhkasi sytyttää itsensä tuleen huoltamon pihalla. Poliisi ei ehtinyt avuksi, joten Ylitalon piti toimia itse.
Pekka Juntti
Marketin työntekijä ryntää apteekin takaovesta sisään. Seisahtuu sen näköisenä, ettei kaikki ole hyvin.
–Kaupassa on mies puukko kädessä, laittakaa ovet äkkiä lukkoon.
Farmaseutti Titta Näkkälä ja Jaana Nurmela paukauttavat oven säppiin ja kurkistelevat peloissaan ikkunasta kuinka ulkomaalainen puukkosankari hortoilee pihalla ja katoaa välillä kaupan nurkan taakse. Apteekin kesätyöntekijä seisoo ovella ja päästää tutunnäköisiä asiakkaita sisään.
Kaupan väki soittaa hälytyskeskukseen.
–Täällä tarvitaan apua, täällä tarvitaan poliisia, lähettäkää joku.
Mutta apu ei tule, ei vielä pitkään aikaan, sillä viranomaisia ei näillä main ole.
Enontekiön Hetan raitti henkii keskiviikkoaamun rauhaa. Apteekin pihalla eivät heilu puukot vaan lumikolat. Aura-auto suhauttaa ohi. Lokakuun yö on tuonut mukanaan talven.
Vanhukset köpöttävät varovaisin askelin asioillaan. Lapset juoksevat koulun pihalla neitseellisen hangen pieniä tossunjälkiä täyteen. Farmaseutit Näkkälä ja Nurmela hääräilevät lääkehyllyjen välissä.
Tällainen Hetta on: pieni ja verkkainen. Mutta silloin harvoin kun jotakin vakavaa sattuu, väki saa selviytyä omillaan. Kun ihmisiä jututtaa poliisiasiasta, yleisin omaa oloa kuvaava sana on "pelko" tai "turvaton".
Valtion tuottavuusohjelma on tuottanut tänne virkavallattoman vyöhykkeen. Valtio nimeltä Suomi on hylännyt tämän paikan.
Hetan viimeinen poliisi Riikka Laitkorpi siirrettiin Muonion toimipisteeseen elokuussa. Lokakuun alussa Peräpohjolan poliisi nimesi yhden partion Hettaan. Ratkaisu on väliaikainen ja kestää helmikuulle.
Kuntalaisten mukaan poliisiton aika on jatkunut partion nimeämisen jälkeenkin entisellään. Poliisia ei katukuvassa ole näkynyt. Kyläläiset muistelevat, että viimeksi poliisiauto taisi huristaa raitilla parisen viikkoa sitten.
–Se rauhoittaa heti, kun poliisiauto ajaa ohi. Kaikki ovat vähän aikaa ihan hissun kissun, Näkkälä hymyilee.
Kun hätä iskee Enontekiöllä, poliisi lähtee hälytysajoon 80 kilometrin päästä Muoniosta tai 150 kilometrin päästä Kittilästä tai Kolarista. Rajavartioston lähimpään asemaan Kilpisjärvelle on Hetasta 150 kilometriä matkaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Jussi Leinonen
Hettalainen Anja Vieltojärvi ei ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut poliisin apua, mutta tarvetta poliisille on. – Jos Kilpisjärvellä sattuu jotakin, niin pitkä on matka poliisilla.
Rajavartiostokin tekee lähtöään Länsi-Lapista. Lapin rajavartioston komentaja Jarmo Vainikka on antanut Kilpisjärven Siilastuvan vartioasemalle elinaikaa ensi vuoden kesäkuuhun asti.
Myös Muonion asema on uhattuna. Muualla Lapissa kuoliniskua odottavat Utsjoen, Karhutunturin, Kelloselän, Virtaniemen rajavartioasemat.
Rajavartioston lähtö huolettaa enontekiöläisiä suuresti. Aihe nousee pintaan kysymättä.
–Jos Kilpisjärveltä viedään rajavartiosto pois, se on aivan motissa, tuumaa Mika Heikura, paikallisen vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan puheenjohtaja.
Kilpisjärveltä on lähimmälle poliisiasemalle Muonioon kaksisataa kilometriä.
Kaiken kaikkiaan rajavartiosto aikoo leikata Lapista jopa sata työpaikkaa, kolmanneksen koko työvoimastaan. Vertailun vuoksi: vielä parikymmentä vuotta sitten raja työllisti 750 lappilaista.
Peräpohjolan poliisi kertoi lokakuun alussa, että poliisi on tietoinen alueen turvallisuustilanteesta, ja Enontekiön ja Muonion rajavartioston lakkauttamisasia aiotaan ottaa esille tulosneuvotteluissa poliisihallituksen kanssa marraskuussa.
Kuntakierroksella Rovaniemellä piipahtanut sisäministeri Päivi Räsänen kertoi niin ikään ottavansa länsilappilaisten viestin vakavasti, muttei osannut sanoa, miten asia ratkaistaan.
Enontekiö ei ole ainoa valtion hylkäämä kolkka Suomessa. Ongelma on tuttu kaikkialla Suomen maakunnissa. Esimerkiksi Keski-Suomen Pihtiputaalla poliisi löytyy toisinaan yli sadan kilometrin päästä Äänekoskelta.
Lapissa Enontekiön kaltaisia alueita on useita. Länsi-Lapin Pelloon poliisin avun saa 100 kilometrin päästä Torniosta tai 70 kilometrin päästä Kolarista. Sallassa ja Pelkosenniemellä poliisia saa vartoa keskimäärin 50-60 minuuttia. Savukoskella ja Utsjoella keskimäärin yli tunnin. Inarin Saariselällä asukkaat ja toistakymmentä tuhatta hiihtoturistia nauttivat keväthangista vailla virkavaltaa.
Kainuussa pelätään rajavartijoiden pakkosiirtoja Kaakkois-Suomeen ja Suomenlahdelle, mutta mitään konkreettista ei ole vielä päätetty. Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston päällikkö Jarkko Kolehmainen sanoo, että pakkosiirrot ovat keinovalikoimissa, kun säästöjä haetaan. Päätöksiä on luvassa joulu-tammikuussa.
–Väki eittämättä vähenee tulevaisuudessa, muttei niin ettemmekö pystyisi hoitamaan valvontatehtävät harvaan asutulla alueella miltei entisellään, Kolehmainen muotoilee.
Särkyvän lasin rämähdys katkaisee lintujen konsertin yöttömässä yössä. Huoltoaseman suuri ikkuna lojuu sirpaleina kahvion lattialla, tokkurainen nuori mies kömpii aukosta sisään.
Leila Ylitalo herää puhelimen pirinään. Se on automaattinen hälytys: huoltamolla on joku vialla.
Ylitalo hyppää sängystä, pukee päälleen ja rientää asemalle. Juuri, kun Ylitalo kaartaa pihalle, nuori mies astuu sipsipurkki kädessään huoltamon ikkunasta ulos. Ylitalo soittaa hälytyskeskukseen.
Päivystäjä sanoo, että poliisi on Kolarissa, 150 kilometrin päässä.
Ylitalon siskot, Marja ja Irene rientävät paikalle. Irene keksii herättää pihalle levähtämään pysähtyneen rekkamiehen. Rekkamies näkee tilanteen ja herättää kaksi muutakin kollegaansa.
Siinä sitä sitten ollaan. Enontekiön ST1:n pihalla keskellä kesäyötä. Sekava mies toikkaroi pihalla. Ylitalo puhuu hälytyskeskuksen kanssa puhelimeen, muu väki seuraa tilannetta sivusta.
Sitten murtautujan päähän iskevät pirut. Nuorukainen kävelee bensapumpulle, ottaa pistoolin käteen ja uhkaa.
–Sytytän itteni tuleen!
Silloin Leila Ylitalolla kiehahtaa. Hän hyökkää polttoainepumpulle, tarttuu bensapistooliin ja vääntää sen yhdellä kädellä itselleen. Samalla hän huutaa puhelimeen, että nyt täällä tarvitaan jo palokuntaakin.
Viesti menee perille. Kohta paikalle kaartaa palomies.
Palomies houkuttelee nuorukaisen paloauton kyytiin ja vie hänet paloasemalle rauhoittumaan. Poliisikin tulee. Joskus aikojen päästä. Silloin, kun poliisia ei enää oikeastaan tarvita.
Leila Ylitalo katselee ST1-huoltamon tiskin takaa lumivaippaan kääriytynyttä pihaa ja muistelee edelliskesän painiottelua.
–Sitä jotenkin saa enemmän voimaa, kun raivostuu, Ylitalo miettii.
Ylitalo on joutunut pettymään poliisiin liian monta kertaa. Bensavarkaudet eivät tahdo selvitä, eikä poliisi pienempien asioiden takia lähde edes käymään Enontekiöllä.
–En arvosta poliisia enää, Ylitalo sanoo.
Ylitalo ei ole ainoa enontekiöläinen, joka on joutunut tekemään itse poliisin työtä, käyttämään fyysistä voimaa puolustaessaan itseään tai omaisuuttaan.
Enontekiön Karesuvannossa asuva Kari Kotavuopio sai lokakuun alussa julkisuutta, kun ajoi takaa liettualaisia polttoainerosvoja niin kauan, että poliisi ehti hätiin.
Ravintola-alalla työskentelevä Birgitta Eira on joutunut usein kiperiin tilanteiseen humalaisten kanssa.
Kerran Kilpisjärvellä hurjistunut asiakas sai käsiinsä airon ja alkoi huitoa ravintolassa.
–Siinä oli tulla airoa melko pahasti, mutta oli pakko mennä ja ottaa se airo pois. Siinä oli vaihtoehtona ottaa se pois tai antaa tyypin hajottaa koko baari paskaksi. Se oli sellaista hörhöporukkaa, joita on keväällä turistiaikaan liikkeellä, Eira kertoo.
–Joskus huumetyypit pelottavat. Olen soittanut usein poliisille, mutta poliisi ei ole tullut tai on tullut liian myöhään. Ei poliisilla ole mistä ottaa väkeä tänne pohjoiseen. Tämä on rakenteellinen ongelma, Eira harmittelee.
Valtion kannalta on ongelmallista, että väki alkaa pitää itse järjestystä yllä. Valtion voi nähdä joukkona sopimuksia. Yksi niistä on se, että kansa luovuttaa kurinpidolliset toimet valtion tehtäväksi, joka puolestaan antaa takuun siitä, että valtio hoitaa järjestyksenpidon lakeja noudattaen ja tasapuolisesti.
Syrjäseuduilla tämä sopimus on rikkoutumassa.
Pellossa asuva eläköitynyt poliisi Erkki Muukkonen on katsonut kauhuissaan, miten tilanne kotikunnassa huonontuu. Rattijuopot ajavat ilman pelkoa kiinnijäännistä, nuoret kaahailevat, rötöksiä tehdään.
–Hälytystilastojen mukaan Pellossa ei ole rikoksia. Ei kukaan enää soita poliisille. Se on aivan turhaa, kun poliisi on aina yli sadan kilometrin päässä. Uskon, että kohta syrjäpaikoissa otetaan vanhan mallin sakinhivutus käyttöön. Jonkun on pakko alkaa pitää kuria, Muukkonen sanoo.
Enontekiön hälytystilastot ovat ministeriön johtajille yhtä mukavaa luettavaa kuin Pellonkin. Mitäpä siellä poliisilla, kun ei poliisille ole hommiakaan.
Kun Enontekiön apteekkiin tuli humalainen räyhäämään ja lääkkeitä pummaamaan, olisi poliisia tarvittu. Farmaseutti Titta Näkkälä ei soittanut poliisille, koska arveli, ettei virkavalta ehdi tulla ajoissa. Hän soitti miehelleen, joka tuli ja heitti juopon ulos. Hälytystilasto ei taaskaan rumentunut.
Miliza Kimmel ja Artturi Alatalo kävelevät kylänraittia poikansa ja koiransa kanssa. On mukava tunnelma, vapaapäivä ja ilmoissa piisaa. He eivät osaa aavistaa, että kuolemanvaara on tulossa kohti.
Vaara istuu autossa, hirveässä kännissä, matkalla jonnekin, tietääkö itsekään minne. Auto lipeää tuon tuostakin jalkakäytävän puolelle. Kimmel ja Alatalo havahtuvat vaaraan vasta kun se on kohdalla. Rattijuoppo ohittaa nelikon vain kolmenkymmenen sentin päästä.
Kimmel soittaa hälytyskeskukseen välittömästi. Keskus ei tunnu ottavan tilannetta kovin vakavasti, vaan kyselee, voitteko olla varmoja, että kuski on kännissä. Oletteko nähneet hänet juovan?
Kimmel suuttuu ja lopettaa puhelun.
Rattijuopon matka päättyy kolmen sadan metrin päähän männyn runkoon. Joku ilmoittaa hälytyskeskukseen. Poliisi tulee kun kiireiltään ehtii. Juoppo puhaltaa kolmen promillen lukemat.
Työvuoroaan K-marketilla aloittava Kimmel puhisee vieläkin kiukkuaan hälytyskeskuksen vähättelevän käytöksen takia.
–Meitä ei otettu tosissaan!
Hänen mielestään Enontekiö tarvitsee pysyvästi poliisin lähistölle, sillä kunta on laaja.
–Ihmisiä me olemme täälläkin ja lapset meilläkin on. Samat palvelut meillä on oltava niin kuin kehäkolmosellakin, Kimmel vaatii.
–Raja on ollut meillä täällä hyvä apu, mutta nyt sekin viedään pois.
Kimmelin kollega, myyjä Salla Keskitalo yhtyy huoleen.
–Pelottaa, kun ei tiedä missä poliisi on ja koska se tulee. Tämä on niin väärin. Päättäjien pitäisi tulla itse tänne asumaan, että tietäisivät miltä tämä tuntuu, Keskitalo kritisoi.
–On laitonta, että palvelut viedään pois.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Jussi Leinonen
Salla Keskitalo pelkää lastensa puolesta. Hänen mielestään on laitonta, että kaikki palvelut viedään pois.
Keskitalo on oikeassa. Suomen perustuslain pykälä 6 velvoittaa yhdenvertaisuuteen, pykälä 22 taas perusoikeuksien turvaamiseen. Voi hyvällä syyllä kysyä, toteutuvatko ne Suomen syrjäseuduilla.
Virkavallan puute vaikuttaa myös lapsiin.
Lähihoitaja Tanja Raution mukaan lapset pelkäävät.
–Meidän poika pitää ovet lukossa niin kauan, että tulemme mieheni kanssa töistä kotiin. Hän ei mene ulos ennen kuin olemme kotona, vaikka olemme sanoneet, että voi mennä, Enontekiön Palojärvellä asuva Rautio kertoo.
Toisaalta lapsetkin omaksuvat huonoja tapoja. Sivistystoimenjohtaja ja rehtori Laila Palkisen mukaan lapset tietävät, ettei pienistä laittomuuksista jää kiinni.
–Juuri näiden asioiden takia meille on tulossa poliisi vierailemaan ja puhumaan asioista.
Poliisipartio kaartaa Kilpisjärventieltä kohti Hettaa. Koulutuspäivillä Kittilässä oli välipäivä, joka kulutetaan partioimalla Länsi-Lapissa. Partio valitsi kohteekseen Enontekiön.
Henkilöauto lyöttäytyy partion perään ennen Hettaa. Se vilkuttaa valojaan, pyytää pysähtymään.
Partio ajaa tien laitaan. Autosta nousee rouva, joka on silmin nähden helpottunut nähdessään poliisin. Rouva kertoo, ettei ole päässyt kahteen päivään kotiinsa. Hän kertoo, että poika alkoi ryyppäämään ja ajoi ulos. Voisiko poliisi auttaa?
–Totta kai voi, mutta miksi ihmeessä et ole soittanut hätäkeskukseen? poliisit ihmettelevät.
–Ei siitä ole hyötyä, tuhahtaa nainen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Jussi Leinonen
Vanhempi rajavartija Antero Kuusijärven pesti Kilpisjärvellä on loppumassa. Nykyään Siilastuvan asemalla työskentelee kahdeksan rajavartijaa.
Hetan tapauksesta on jo aikaa, mutta poliisimies ihmettelee sitä vieläkin.
–Ajatella, että nainen kärsi mieluummin kaksi päivää kuin soitti poliisille. Luottamus poliisiin on todella huono.
Ei tämä ole poliisien tahto. Konstaapelit olisivat mielellään ihmisten parissa, tekisivät hyvin sen työn, mihin heidät on koulutettu.
He auttaisivat pikapikaa kotoaan evakkoon joutuneita naisia, nappaisivat rattijuoppoja ja varkaita. Mielellään he toisivat turvan ihmisille, mutta valtionjohto ei sitä halua.
Pitkät välimatkat ovat turvallisuusriski paitsi hädässä oleville ihmisille, myös poliisipartiolle. Pitkä hälytysajo on vaaroja täynnä.
–On vain ajan kysymys, että partio joutuu hälytysajossa pahaan onnettomuuteen, poliisimies sanoo.
Vain ajan kysymys. Siinäpä se.
Syrjäseudut ovat pärjäilleet joten kuten omin avuin tähän saakka. Mitään suurta tai vakavaa ei ole vielä sattunut.
Poliisipartiot ovat selviytyneet pikataipaleiltaan hengissä toistaiseksi. Valtion hylkäämä kansa on taltuttanut tähän saakka puukkomiehet, nyrkkisankarit ja airollahakkaajat.
Mitä sitten kun tulee tilanne, etteivät yhteisön omat voimat enää riitä?
Kuka silloin kantaa vastuun?
Mikä?
Enontekiö
Asukasluku 1888 (31.8.2012)
Pinta-ala 8 391 neliökilometriä. Se on 18 kertaa isompi alue kuin Helsinki ja Vantaa yhdessä.
Kirkonkylä on nimeltään Hetta.
Tuntureiden maa. Kaikki yli tuhatmetriset tunturit sijaitsevat Enontekiöllä.
[QUOTE
.
