Suomen sisäinen turvallisuus

Ovatkos nuo tappelijat nyt niitä "riskihenkilöitä" vaiko vaan "ekstraa sen päälle"?

Radikaaleja kuitenkin jos tuollaisella paikalla tappelevat. Vai kuuluuko se kulttuuriin.
 
Ovatkos nuo tappelijat nyt niitä "riskihenkilöitä" vaiko vaan "ekstraa sen päälle"?

Radikaaleja kuitenkin jos tuollaisella paikalla tappelevat. Vai kuuluuko se kulttuuriin.

Onhan sitä kirkkojen pihoilla aina tapeltu rystyset repaleina. Sisään mennessä ja ulos tullessa ja muista asehuoneet!

17-728965874c586bf3b8.jpg
 
KSML: Poliisille puhtaat paperit Salmirannan vastaanottokeskuksen kahakasta
RIKOS JULKAISTU 06.10.2017 17:03 https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/ar...aanottokeskuksen-kahakasta/6608988#gs.32fvRHU

Poliisi käytti kaasusumutetta syyskuun alkupuolella Salmirannan vastaanottokeskuksessa, missä mielenosoittajat vastustivat afganistanilaisen perheen noutamista palautettavaksi.MTV MEDIA


Apulaisoikeuskansleri on hylännyt kaikki kantelut, jotka liittyivät poliisin toimintaan Jyväskylän Salmirannan vastaanottokeskuksen kahakassa. Apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakosen ratkaisusta kertoo Keskisuomalainen.

Poliisi käytti kaasusumutetta syyskuun alkupuolella Salmirannan vastaanottokeskuksessa, missä mielenosoittajat vastustivat afganistanilaisen perheen noutamista palautettavaksi.

Laillisuusvalvoja ratkaisi lehden mukaan kolme yksityishenkilöiden tekemää kantelua. Kantelijoiden mielestä poliisi muun muassa käytti Salmirannassa joko liikaa tai liian vähän voimakeinoja.
 
Eihän tässä mitään epäselvää ole mikä/ketkä ovat suomen sisäiselle turvallisuudelle uhka....?

Katso liite: 17009

Tottakai kantasuomalaiset ovat poliittisille päättäjille pahin uhka. Jihadistisen terrorismin aiheuttama uhka päättäjille (ei kansalaisille) voidaan torjua tiedustelulla ja suojaamistoimin. Mutta, jos poliittinen päätösenteko aiheuttaa kapinan kantasuomalaisissa, niin siihen ei mikään turvatoimi riitä.
 
Tottakai kantasuomalaiset ovat poliittisille päättäjille pahin uhka. Jihadistisen terrorismin aiheuttama uhka päättäjille (ei kansalaisille) voidaan torjua tiedustelulla ja suojaamistoimin. Mutta, jos poliittinen päätösenteko aiheuttaa kapinan kantasuomalaisissa, niin siihen ei mikään turvatoimi riitä.

Ei saa aliarvioida valtion vastatoimia jos niin kävisi:cool:... kyllä keinoja on...historiasta niitä voi ammentaa koska vanhat keinot toimivat hyvin..ellei jopa erinomaisesti o_O

edit. Katalonia antaa osvittaa suunnasta....:confused:
 
Viimeksi muokattu:
Puukkomies tavoitteli Jyrki Kataista Turussa – pääministeri jatkaa töitä normaalisti

Puukkoa mukanaan kantanut mies polvistui Jyrki Kataisen eteen Turussa kävelykadulla maanantaina.
 
Vakavin poliittisia päättäjiä kohttava uhka ei ole mikään kansannousu tms. Se on yhdistelmä äänestyspäätöksiä ja ihan tavallisen kansan tunne-elämää.

Poliittisen uran katkeminen varmaan vielä jotenkin menee, mutta entäs se, jos useita kymmeniä prosentteja kansasta suhtautuu erittäin hyvin perustein politiikkoon tämän uran jälkeen aivan kuin tämä olisi pettänyt äänestäjänsä, maansa, kansansa, ystävänsä, sisäisen turvallisuuden, lapset, teinit...

Entäs jos tuon sävyinen tunnekohtaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus sukulaisten, aiempien ystävien, naapureiden, terveydenhuoltojärjestelmän, kaupan kassalla, auton huollossa... parissa?

Vaivoin tai ei ollenkaan kätkettynä? Päin naamaa ja selän takana? Somessa ja livenä?

En usko, että Brysselin hillotolpissa on kyse pelkästä hillon keräämisestä. Vastuun ja reaktioiden pakeneminen on ihan varmasti vähintään yhtä iso syy.

Aikanaan Suomesta lähdettiin veropakolaisiksi. Nykyisin mennään tunneviestintäpakolaisiksi.

Yksi itsetunnon määritelmä on se, että itsetunto on sosiomittari. Egohybrisnousukkaasta on pitkä pudotus miljoonan ihmisen halveksimaksi paskaläjäksi.

Jos ja kun mennään vielä lisää Swedustanin suuntaan, tulee lisää raiskattuja, kuolleita ja vallattuja reviireitä, niin arvatkaa, minkä sävyinen on monikultturismin ja tarhapaikkaturismin epärehellisimpien järjestelijöiden ja oikeuttajien päivittäin kansan parissa kohtaamien tunnereaktioiden laatu?

Vihapuhejahdissa on paljon kyse siitä ettei syyllisiä saisi sanoa syylisiksi eikä epärehellisyyteen saisi reagoida tunteella. Arvatkaas onnistuuko?
 
Viimeksi muokattu:
En usko, että Brysselin hillotolpissa on kyse pelkästä hillon keräämisestä. Vastuun ja reaktioiden pakeneminen on ihan varmasti vähintään yhtä iso syy.

Kyllä. Ei ole varmasti fantastista kokea olevansa sylkykuppi. Britit ovat opettaneet universumille erään tärkeän asian: poliitikot pelkäävät eniten naurunalaiseksi joutumista. Henkilökohtaisesti olen varma siitä, että viesti päättäjille menee perille sitä varmemmin, mitä hupaisammilla tavoilla se esitetään, uskallan melkein sanoa, että se on de facto.

Ajatellaans hetki vaikka ihmiskunnan opettajaa, viiksi-aatua. Miettikääs, jos hän vaalikiertueillaan olisi törmännyt röhönaurua höröttäviin ja pilkkaa esittäviin ihmisiin....sitä vastoin hän törmäsi vastustajiin, jotka tappelivat SAn esiasteen katutappelukaartin kanssa.....nämä vastustajat olivat siis tolloja. Olisivat keräytyneet nauramaan ja heittelemään kananmunia, piirtäneet hassuja kuvia ja kehittäneet taitavan vastakulttuurin....olisiko natsi-adikan psyyke sellaista edes kestänyt...tuskin.

Älä vihapuhu vaan naura, tee parodiaa, viljele sarkasmia ja naura vielä silloinkin, kun itkettää.
 
Kyllä. Ei ole varmasti fantastista kokea olevansa sylkykuppi. Britit ovat opettaneet universumille erään tärkeän asian: poliitikot pelkäävät eniten naurunalaiseksi joutumista. Henkilökohtaisesti olen varma siitä, että viesti päättäjille menee perille sitä varmemmin, mitä hupaisammilla tavoilla se esitetään, uskallan melkein sanoa, että se on de facto.

Ajatellaans hetki vaikka ihmiskunnan opettajaa, viiksi-aatua. Miettikääs, jos hän vaalikiertueillaan olisi törmännyt röhönaurua höröttäviin ja pilkkaa esittäviin ihmisiin....sitä vastoin hän törmäsi vastustajiin, jotka tappelivat SAn esiasteen katutappelukaartin kanssa.....nämä vastustajat olivat siis tolloja. Olisivat keräytyneet nauramaan ja heittelemään kananmunia, piirtäneet hassuja kuvia ja kehittäneet taitavan vastakulttuurin....olisiko natsi-adikan psyyke sellaista edes kestänyt...tuskin.

Älä vihapuhu vaan naura, tee parodiaa, viljele sarkasmia ja naura vielä silloinkin, kun itkettää.

Ei huumoria ja parodiaa ole mitenkään suojattu. Hovinarriperinne oli ja meni. Nyt kaikki otetaan vakavasti.
Tyttöystävän koiralle natsitervehdyksen opettaminen on vakavampi juttu: http://www.telegraph.co.uk/news/201...youtube-user-video-dog-taught-do-nazi-salute/
Pakinat ovat kirjaimellisia toimenpide-ehdotuksia (lähteenä valtionavustusta kinuava STT): http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115438184_uu.shtml

Lisää esimerkkejä löytynee, kun etsii.
 
Kyllä. Ei ole varmasti fantastista kokea olevansa sylkykuppi...

Älä vihapuhu vaan naura, tee parodiaa, viljele sarkasmia ja naura vielä silloinkin, kun itkettää.

Kuvitellaanpas Orpo, Katainen, Stubb, Sipilä tai Nerg kaupan kassalle ostoksia kasaanaan. Neljän päivän ostokset koko perheelle.

Seuraavana kassajonossa on ostarin puistossa ja pultsarikavereiden nurkissa notkuva krapulainen Kusi-Arska. Arska yrittää ostaa pullokuitilla kaksi keppanaa. Arska katsoo Orpo-Katais-Sipilä-Nerg-Stubbia rajattoman halveksivasti ja toteaa 47 vuotta hoitamatta ja harjaamatta olleiden hampaiden tarjoaman aromin läpi:

"Kyllä mäkin oon elämässäni aika tyhmä ollu mutten mä nyt sentään NOIN tyhmä oo koskaan ollu! Hyi helvetti!"

Kassaneiti ottaa pullokuitin, hymyilee vaivautuneesti ja väkinäisesti kommentin kohteelle, antaa 15 senttiä vaihtorahaa Arskalle ja muodostaa äänettömäst huulillaan vastauksen: "Et niin." Joku jonossa naurahtaa avoimesti ja katsoo emerituselintä avoimen ylimielisesti.

O-K-S-S-N kerää ostoksiaan kassiin. Naurahtajan ostokset alkavat valua viereiseen kaukaloon. Naurahtaja tulee kassittamaan niitä ja toteaa O-K-S-S-N:ään aggressiivisen haastavasti katsoen: "Väistä!" ja tönää öiian lähellä omaa kaukaloaan olleen O-K-S-S-N:n kärryn kauemmas. O-K-S-S-N yrittää ottaa kärrystä kiinni. Pussitettu ostoskassi tippuu lattialle. Kaikki teeskentelevät etteivät huomaa.

O-K-S-S-N tietää että tiistaina on sama edessä. Ihan sama mihin kauppaan, mihin kahvilaan, mihin junaan, mihin...

O-K-S-S-N tietää että aikanaan on edessä palvelutalo. Ja siellä sen henkilökunta...

Edes rahalla ei saa enää edes palvelusektorilta kunnioittavaa suhtautumista kotimaassaan. Aina on edessä huonosti peitetty halveksunta.

Toi on se poliitikkojen isoin pelko, ei vallankumous, kansannousu, uhkakuvat tms.

Ja tuo halveksunta on hyvin lähellä ns. vihapuhetta.
 
Ei huumoria ja parodiaa ole mitenkään suojattu. Hovinarriperinne oli ja meni. Nyt kaikki otetaan vakavasti.
Tyttöystävän koiralle natsitervehdyksen opettaminen on vakavampi juttu: http://www.telegraph.co.uk/news/201...youtube-user-video-dog-taught-do-nazi-salute/
Pakinat ovat kirjaimellisia toimenpide-ehdotuksia (lähteenä valtionavustusta kinuava STT): http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115438184_uu.shtml

Lisää esimerkkejä löytynee, kun etsii.
Sinänsä ironista että oikeat natsit myös suuttuivat siitä kun suomalainen opetti koiran tekemään natsi tervehdyksiä.
 
Kuvitellaanpas Orpo, Katainen, Stubb, Sipilä tai Nerg kaupan kassalle ostoksia kasaanaan. Neljän päivän ostokset koko perheelle.

Seuraavana kassajonossa on ostarin puistossa ja pultsarikavereiden nurkissa notkuva krapulainen Kusi-Arska. Arska yrittää ostaa pullokuitilla kaksi keppanaa. Arska katsoo Orpo-Katais-Sipilä-Nerg-Stubbia rajattoman halveksivasti ja toteaa 47 vuotta hoitamatta ja harjaamatta olleiden hampaiden tarjoaman aromin läpi:

"Kyllä mäkin oon elämässäni aika tyhmä ollu mutten mä nyt sentään NOIN tyhmä oo koskaan ollu! Hyi helvetti!"

Kassaneiti ottaa pullokuitin, hymyilee vaivautuneesti ja väkinäisesti kommentin kohteelle, antaa 15 senttiä vaihtorahaa Arskalle ja muodostaa äänettömäst huulillaan vastauksen: "Et niin." Joku jonossa naurahtaa avoimesti ja katsoo emerituselintä avoimen ylimielisesti.

O-K-S-S-N kerää ostoksiaan kassiin. Naurahtajan ostokset alkavat valua viereiseen kaukaloon. Naurahtaja tulee kassittamaan niitä ja toteaa O-K-S-S-N:ään aggressiivisen haastavasti katsoen: "Väistä!" ja tönää öiian lähellä omaa kaukaloaan olleen O-K-S-S-N:n kärryn kauemmas. O-K-S-S-N yrittää ottaa kärrystä kiinni. Pussitettu ostoskassi tippuu lattialle. Kaikki teeskentelevät etteivät huomaa.

O-K-S-S-N tietää että tiistaina on sama edessä. Ihan sama mihin kauppaan, mihin kahvilaan, mihin junaan, mihin...

O-K-S-S-N tietää että aikanaan on edessä palvelutalo. Ja siellä sen henkilökunta...

Edes rahalla ei saa enää edes palvelusektorilta kunnioittavaa suhtautumista kotimaassaan. Aina on edessä huonosti peitetty halveksunta.

Toi on se poliitikkojen isoin pelko, ei vallankumous, kansannousu, uhkakuvat tms.

Ja tuo halveksunta on hyvin lähellä ns. vihapuhetta.

Kunnioitus kasvaa teoista. Kyllä ihmiset edelleenkin tunnistaa sen, että joku rehellinen ja reilu.

Väitän, että Mannerheim nautti valtaisaa arvostusta Suomessa vuonna 1945. Paljon paljon suurempaa kuin se vuoden 1935 lahtaripäällikkö.

Vihapujan voi toki laittaa vankilaan. Toisaalta vankilassa on ollut presidenttejä, upseereja ja Nobelin rauhanpalkinnon saajia (nimenomaan vihapuhujia jotka kyseenalaistivat lakiin kirjatut vääryydet).

Tämä tasavalta on luotu tietyille periaatteille. Nykyinen järjestelmä jossa valitaan keskustaoikeistolainen uusi toivo muutaman vuoden välein mallioppilaan rooliin, ei tule olemaan poliittisesti kestävä järjestelmä.
 
Tämä on Ruotsin sisäistä turvallisuutta, mutta pian myös Suomen. Viiden minuutin kohdalta alkaa mielenkiintoinen osuus.


Turvallisuusuhkia? No höpsis. Tuossa videossahan vain kolmasluokkalainen Ali-Arab Muga Giva leikillisesti esittelee performanssi-esityksenä koneinsinöörin opintonäytettä, kulttuurillisten perimätietojen mukaisesti. Huomatkaa muuten, että yhdessä vaiheessa polisi tulee keskeyttämään äääääri-oikeistolaisten vihapuhehyökkäyksen lutusia antifa-terroristeja kone-insinöörejä vastaan ajamalla monella polisi-autolla ääääri-oikeistolaisten puolelle ja ääääri-oikeistolaisten vihapuheterroristien peräännyttyä, he pakittavat takaisin katsomaan ihqua kulttuuri-esitystä.

Oheiskuva matemaattisesti lahjakkaiden koneinsinöörien yliopistolta, sieltä kulttuurin synnyinseudulta.

israel-tightens-crackdown-on-palestinian-petrol-bomb-stone-throw.jpg
 
Burn out ei synny siitä, että työ on liian kuormittavaa eikä siitä, että sitä on liikaa eikä siitä, että se on ylivoimaisen vaikeaa.

Burn out syntyy siitä, että tapa, jolla työ on organisoitu estää työn onnistumista työntekijän syvien arvojen vastaisella tavalla.

Taatusti löytyy (muodollisesti) päteviä ammattilaisia, joita perinteinen isänmaallisuus sykähdyttää. Siitä ei tässä asiassa kuitenkaan ole välttämättä isänmaalle mitään hyötyä.

Juuri (muodollisen) pätevyyden etsiminen on se ongelma, johon onnistumisen mahdollisuus kaatuu. Pätevyyden sijaan pitäisi etsiä kyvykkyyttä ja taitoja. Kyvykkäät ja taitavat näkevät tuommoisesta hakukriteeristöstä ihann suoraan monta asiaa:

1. Osaamisen ja aikaansaamisen näennäisyys arvostetaan todellisuuden edelle.
2. Työtä ei arvosteta eikä sen merkitystä tajuta edes osittain työyhteisön hierarkioissa.
3. Työnantaja ei halua kilpailla hyvistä aivoista vaan enintään hyvistä keskinkertaisuuksista.

Oikeasti hyvälle, analysointikykyiselle henkilölle tuo ilmoitus tarjoaa mahdollisuutta tuhota oma hyvinvointinsa huonoa palkkaa vastaan. Ja se hyvä osaa kyllä analysoida tuon asian ilmosta ensisilmäyksellä esiin. Keskinkertaisuudelle tai huonolle - joita molempia yliopistot ovat pullollaan - tuo tarjoaa uramahdollisuuksia.

Yhteiskunnalle keskinkertaiset ja huonot analyytikot tarjoavat paljon kalliita vaikeuksia ilman juuri minkäänlaisia hyötyjä.

P.S.

Huomasit tulikomento varmaan sen, etten maininnut yliopistolaitosta kyvykkäiden suuntautumisvaihtoehtona. En jättänyt sitä vahingossa pois.

Hyviä pointteja. Itse luin tuon työpaikkailmon ja se vaikutti mielenkiintoiselta (kuten monet puolustusvoimienkin erikoisupseerin työpaikkailmot) siihen asti, kunnes palkkaus mainitaan. Karrikoidusti sanoen sekä tässä että PV:n hommissa pitäisi olla 50-100% parempi palkka kuin mitä tarjotaan, jos oikeasti haluttaisiin kilpailla pätevistä ja osaavista ihmisistä yksityisen sektorin kanssa. Ainakin jos puhutaan pääkaupunkiseudusta.

Palkkaus on mielestäni ainoa todella objektiivinen mittari siitä, miten työpaikkaa tai -tehtäviä todellisuudessa arvostetaan sekä työtä tarjoavan organisaation sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Kaikki puheet urakehityksestä ja mielenkiintoisen haastavista työtehtävistä voidaan samantien arkistoida mappiin, jossa lukee: "paskapuhe", jos tarjotaan 2500 euron palkkaa.

Mitä tulee kommenttiisi yliopistosta kyvykkäitten suuntautumisvaihtoehtona, niin tästä olen hieman eri mieltä. Kyvykkyyteen liittyy tietty älykkyys tai vähintään viisaus (huom. viisas ja älykäs ovat kaksi eri asiaa) ja viisas ihminen tajuaa, että Suomessa muodollinen pätevyys on edellytys moniin virkoihin ja työpaikkoihin. Näin ollen kyvykäs ihminen ei jätä tätä muodollista pätevyyttä hankkimatta, koska tietää, että sen puuttuminen tulee rajoittamaan uravaihtoehtoja. Kyvykäs ihminen kyllä ymmärtää, että muodollisella pätevyydellä ei ole mitään tekemistä osaamisen tai kyvykkyyden kanssa, mutta pelissä on säännöt ja vaikka säännöt olisivat kuinka älyttömät, niin vain sääntöjen mukaan pelaamalla voi pelin voittaa, koska muuten diskataan.

Tämä periaate pätee kaikkiin yhteiskuntiin ml. Suomi, entinen DDR, Pohjois-Korea, Venäjä tai USA. Kaikissa näissä pitää pelissä menestyäkseen ensin päätellä pelin säännöt.

Esim DDR:ssä yksi pelin sääntö oli, että piti teeskennellä kannattavansa aidosti sosialismia, vaikka viisaas ihminen näki järjestelmän epäkohdat selvästi. Jossain muussa yhteiskunnassa olisi voinut menestyä löytämällä järjestelmän epäkohtia ja työskentelemällä niiden parantamiseksi, mutta DDR:ssä se olisi ollut todella rankka CLM (=Career Limiting Move) eli urakehitystä rajoittava siirto.

Asiaa vaikeuttaa, että pelin sääntöjä ei välttämättä kerrota avoimesti, vaan ne pitää itse päätellä. Tähän on monet syyt, mutta yksi lienee, että osa pelin säännöistä ovat muodollisesti laittomia, jolloin ne kiistetään julkisesti, vaikka todellisuudessa nämä laittomat säännöt ohjaavat toimintaa. Hyvä esimerkki on vaikkapa Suomen julkisen sektorin virat, jotka ovat näennäisesti avoimessa haussa, mutta joihin aina valitaan joku jo talossa oleva henkilö, oikean puoluekirjan omaava tai ehkä muuten tuttu tai sukulainen vähintään.

Ja todella kyvykkäät ihmiset pystyvät oppimaan pelin säännöt jopa niin hyvin, että pystyvät tunnistamaan, mitä sääntöjä ei missään oloissa saa rikkoa ja mitä sääntöjä voi taivuttaa henk. koht. lisäetujen saavuttamiseksi. Mutta siihen vaaditaankin jo todella pro-tason pelaaja - edes Jari Aarnio ei lopulta onnistunut tässä, vaikka pitkälle pelissä pääsikin.
 
Back
Top