Lastesuojelussa on mitä itse sitä toimintaa olen nähnyt myös vaihtuvuus todella suurta. Hommaan mennään ruusunpunaiset lasit silmillä ja hattu jossa on kukka päässä. Sitten väsähdetään kun homma ei olekaan niin hienoa kuin on ajateltu.
Siinä mielessä totta, että iso osa yliopistokoulutuksesta on varsin ideologisesti painottunutta unelmahöttöä ja todella suuri osa yhteiskuntataiteiteellisten tiedekuntien oppilaista enemmän siellä ideologioiden ja unelmien kuin reaalitodellisuuden maailmassa eläviä.
Lastensuojelutyön raskaus on kuitenkin varmaan kaikkien tiedossa. En usko, että sinne töihin mennään kovin usein ruusunpunaisissa laseissa.
Toi epäpätevien kierrättäminen yhdistettynä järjettömiin asiakasmääriin on yksi pahimmista väsyttäjistä. Burn outin perusresepti on se, että työ on organisoitu tavalla joka estää ihmisen syvien arvojen mukaisen työskentelyn.
Toinen on omat lapset. On henkisesti aika raskasta mennä johonkin narkki/alkoholismi/mielenterveysongelma/perheväkivaltakotiin jossa aikuisten perseilystä on kärsimässä pikkuisia ja sen jälkeen omaan kotiin, jossa odottavat saman ikäiset lapset.
Kolmas väsyttäjä on raskaat kohtalot, jotka tulevat lähes väistämättä kotiin, ajatuksiin, uniin...
Neljäs väsyttäjä ovat joidenkin lasten vanhemmat. Niissä on ihan oikeasti todella sairaitakin tapauksia mukana.
Sosiaalialalla homma menee niin kuin monilla muillakin aloilla. Mitä vähemmän työkokemusta, sitä todennäköisemmin joutuu ottamaan sen työn jonka saa. Lastensuojelu on juuri niitä vähiten tykättyjä. Työkokemuksen karttuessa on helpompi hakea henkisesti helpompiin töihin. Aikuissosiaalityöhön, sairaalasossuiksi, järjestökentälle, tutkimukseen, vammaispalveluun, yksityisyrittäjiksi tms. siirtyvät selittävät myös osiltaan tuota ikärakennetta.
Mä en menisi missään nimessä syyttämään sossuja siitä, jos alalla tai alassa on asioita pielessä. Kunta ja etenkin kunnallispoliitikot olisivat paljon oikeampi osoite sille syyttävälle sormelle. Budjetoinnit voivat olla täysin irti todellisuudesta. Lautakunnissa saattaa ties minkälaista itsetärkeää kylähullua jolla ei ole mitään käsitystä edes sosiaali- ja terveysalan lainsäädännöstä.
Tai no.... Siitä sossuja voisi kyllä syyttää että sanovat aivan liian harvoin esimiehilleen ja etenkään kuntien poliittiselle kerrostumalle vastaan. Voisivat ottaa siinä esim. lääkäreistä mallia.