"Reaganin valinnan jälkeen kauhistus Euroopassa oli vähintään yhtä suuri"
Keskiviikko 9.11.2016 klo 14.23
Euroopan on Trumpin valinnan jälkeen satsattava enemmän puolustukseen, mikä toimii vastoin Putinin strategiaa, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi.
Ronald Reaganin tultua valituksi Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 1980, kauhistus Euroopassa oli vähintään yhtä valtaisa kuin Donald Trumpin valinnan jälkeen. Suomessa Jimmy Carteria pidettiin ”eurooppalaisena”, joka jakoi samat pehmeämmät arvot, halusi ratkaista kriisit sovittelun ja diplomatian avulla.
Lopulta Reaganin kova retoriikka ja varustelu mursi Euroopan kahtiajaon. Voidaan kysyä, olisiko Carter pystynyt tähän.
***
Donald Trump on presidentti toisena aikana. Televisio ja internet, kaupallisuus ja Yhdysvaltojen taloustilanne siivittivät anti-establishmentin vastaisen ehdokkaan voittoon. Ajan henki oli Trumpin puolella.
Yhdysvalloissa oli muhinut tyytymättömyys valkoisen työväestön piirissä. Demokraattien on pohdittava, mikä meni pieleen. Miksi Trump päihitti kokeneen ja tasapainoiseksi luonnehditun Hillary Clintonin?
***
Trumpin ulkopolitiikasta on odotettavissa avauksia varsin pian. Hänen ajattelunsa suuntaviivat vodaan löytää puheista ja lausunnoista.
Niistä piirtyvät esille vähemmän sotilaalliset linjaukset. Eurooppaa Trump kehoittaa maksamaan enemmän puolustusyhteistyöstä, mikä ei ole tavaton vaatimus.
Natolla on merkitys jatkossakin, mutta ei niin, että laskut lähetetään Washingtoniin, vaan tasapuolisesti jäsenmaille. Tämä vaatimus kohdentuu etenkin Saksaan, jonka puolustusbudjetti on kaukana 2% BKT-tasosta, joka taso on sovittu Naton jäsenmaksuksi.
***
Trump tuskin jättää Eurooppaa ja romuttaa transatlanttista suhdetta, jota Yhdysvaltain talous ja turvallisuus tarvitsevat.
Ongelmia syntyy ennen muuta Kiinan kanssa, jota Trump syyttää työpaikkojen kähveltämisestä: ”Kiinan jäsenyys WTO:ssa johti maailman suurimpaan työpaikkojen varastamiseen historiassa”.
Trump pitää Kiinaa yhtenä Yhdysvaltojen pahimmista vastustajista. Hän syyttää Kiinaa myös valuutan manipuloinnista, kyberiskuista ja vaatii Pekingiä neuvottelemaan kauppasopimukset uudestaan.
Trump haluaa myös vahvistaa sotilaallista läsnäoloa kiistanalaisilla Etelä-Kiinan merialueilla. Hän vastustaa neuvoteltua Tyynenmeren alueen vapaakauppakauppasopimusta, mihin kuuluu Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi 10 muuta maata.
***
Eurooppaa Trump syyttää maahanmuuton huonosta hoidosta ja heikosta strategiasta terrorin torjumiseksi. Hän saa vastakaikua EU-maista.
Tässä yhteydessä hän syytti etenkin Ranskaa leväperäisestä lainsäädännöstä, joka kieltää ihmisiltä aseenkannon itsepuolustuksen varmistajana.
Nähtäväksi jää, miten pitkälle Trump aikoo mennä Meksikon vastaisen muurin rakentamishankkeessa laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi. Uuden Yhdysvaltain presidentin kova kielenkäyttö, joka leimasi Meksikosta tulevia laittomia maahanmuuttajia rikollisiksi ja huumekauppiaiksi, tehosi, koska Yhdysvalloissa rehottava huumerikollisuus ei taittunut Obaman kaudella.
***
Yhdysvallat aikonee ottaa uuden asennon Lähi-Idässä, missä etenkin maan suhteet Israeliin kohentunevat nopeasti. Uusi presidentti on syyttänyt Obaman hallintoa Israelin käsittelemisestä toisen luokan kansalaisina
Trump on arvostellut George W. Bushia Irakin sodasta, mikä sai tietenkin vastakaikua. ”Meidän ei olisi koskaan tullut mennä Irakiin. Olemme luoneet epävakautta Lähi-itään”.
Tässäkin sotaa kannattanut Hillary Clinton oli altavastaaja kampanjan edetessä. Iranin osalta politiikan ero Obamaan ei ole suuri, vaikka Trump uskookin, että mitään ei ole vielä ratkaistu diplomatialla.
***
Monet ovat ounastelleet, että Trump tulee ratkomaan Euroopan turvallisuuskysymyksiä Venäjän kanssa eurooppalaisten päiden yli. Näin tuskin tapahtuu, vaikka halua tähän olisikin.
Yhdysvalloissa presidentti ei lopulta pysty päättämään pitkän päälle ilman hallinnon tukea. Kongressin republikaaneissa on paljon niitä, joiden on vaikea niellä eräiden keskeisten Yhdysvaltojen kansainvälistä asemaa määrittävien periaattteiden rikkomista. Lopulta myös Reagan toisella kaudellaan teki enemmän yhteistyötä kuin uhkaili yksipuolisilla ratkaisuilla ongelmien hoitamiseksi.
Putinilla ei tule olemaan helppoa saavuttaa yhteisymmärrystä Yhdysvaltojen presidentin kanssa enempää kuin tähänkään asti.
Olisi loogista, että Putin alkaa perääntyä, eikä ainakaan suunnittelisi uusia aluevaltauksia, vaikka halua tähän olisi esimerkiksi Itämeren alueella. Toisaalta Putin on arvaamaton, minkä Trump tietää.
Trump haluaa nujertaa ISISin, missä se voi tarvita Venäjää, mutta ei millä hinnalla tahansa.
Euroopan on joka tapauksessa satsattava enemmän puolustukseen, mikä myös on vastoin Putinin strategiaa. Putinille sopisi hyvin se, että EU säilyisi poliittisena kääpiönä. Venäjä etenisi pelon geopolitiikalla.
Tämä aika on pian takanapäin. Samalla Washington voisi olla tyytyväinen Nato-budjetin tasapainoisemmasta rahoittamisesta. Suomen ja EU:n näkökulmasta on aika päivittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Diplomatia ilman selkänojaa on usein tyhjää rupattelua.