Kovin on rasistinen tuo oletus virka"miehestä", toivoisin hieman tarkkuutta tuohon maalittamiseen.
81 prosenttisesti tuo on valeuutinen, T: Orpo ja muut apinat.
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
81 prosenttisesti tuo on valeuutinen, T: Orpo ja muut apinat.
Kuka häntä ohjaa?
Vonka
Supreme Leader
Suomen hallitus. Vuonna 2015 sisäministeri Petteri Orpo ja pääministeri Juha Sipilä. Nyt "sotekansliapäällikkönä" sitten esimiehinä ovat Annika Saarikko ja Juha Sipilä.
Ja voit uskoa, että jotta Sipilä saa maakuntansa, hän vaihtaa vaikka kokkarit demareihin.
ja voit uskoa, jotta Orpo saa halpatyövoimareservinsä ja kotoutusbisnekseen raaka-ainetta, niin hän ottaa vaikka Pikku-Oravat ministerivastuuseen...
Laitan jutun ruotsista poikkeuksellisesti tänne...
Älkää hämääntykö otsikosta..
Älkää hämääntykö otsikosta..
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005560477.html?ref=rssMinisteri Ardalan Shekarabi haluaa paperittomat ulos Ruotsista, vaikka hän oli itse lapsena yksi heistä – ”Rinnakkaisyhteiskunta ei ole vaihtoehto”
Kun Ruotsi päätti häätää Iranista saapuneen Ardalan Shekarabin vuonna 1991, äiti ja poika painuivat maan alle. Shekarabi pysytteli monta kuukautta kotona katsomassa musiikkitelevisiota. Nykyään hän puolustaa ministerinä hallituksen linjaa: ilman käännytyksiä ei hyvinvointivaltio toimi.
Ruotsin kuntaministeri Ardalan Shekarabi työhuoneessaan. Työssään hän matkaa jatkuvasti ympäri Ruotsia.
Petja Pelli HS
Julkaistu: 10.2. 2:00 , Päivitetty: 10.2. 6:20
TUKHOLMA
KEVÄÄLLÄ 1991 musiikkikanava MTV:n soitetuimpia musiikkivideoita olivat Mariah Careyn uran kolmas single Someday, Chris Isaakinsittemmin karaokeklassikoksi noussut Wicked game sekä REM:n helmikuussa julkaistu uutuus Losing my religion.
Ruotsin kuntaministerillä Ardalan Shekrabillaon aikakauden musiikkivideoista erinomaiset tiedot. Se oli sitä aikaa, kun hän piileskeli äitinsä kanssa Ruotsin poliisia. Oli varminta pysytellä sisätiloissa.
”MTV oli silloin iso juttu, musiikkivideot olivat in”, Shekarabi muistelee nyt.
Olemme työhuoneessa korkealla Tukholman Jakobsgatanin yläpuolella, valtiovarainministeriön massiivisessa toimistorakennuksessa.
Sosiaalidemokraatti Shekarabi, 39, on Ruotsin punavihreän hallituksen civilminister, joka vastaa muun muassa kuntien ja maakuntien asioista.
Muotilehti Elle valitsi Shekarabin viime vuonna Ruotsin parhaiten pukeutuvaksi mieheksi.(KUVA: MAGNUS LAUPA)
SHEKARABIsaapui Ruotsiin joulukuussa 1989 Iranista äitinsä kanssa. Veli oli tullut maahan jo aiemmin välttääkseen joutumasta sotaan Saddam HusseininIrakia vastaan.
Shekarabi asettui Gävleen ja aloitti kieliopinnot valmistavalla luokalla. Perheen ajoitus oli kuitenkin huono. Ruotsi oli juuri päättänyt kiristää pakolaispolitiikkaansa. Shekarabit saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja käännytys odotti.
Äiti päätti painua pojan kanssa maan alle. Asuinpaikka vaihtui tiheään. Tukholmassakin oltiin, mutta tänne keskustan ja valtiovarainministeriön kulmille ei 12-vuotias Ardalan uskaltanut astua jalallaankaan. ”Pelkäsin, että minut huomataan metrossa”, hän kertoo.
Koulukin piti keskeyttää.
Piilottelua jatkui muutama kuukausi. Sitten äiti päätti, että nyt saa riittää. Perhe palasi Gävleen ja ilmoittautui poliisille. Alettiin pakata. ”Tajusimme, että ei ole mikään vaihtoehto elää rinnakkaisyhteiskunnassa. Ja niin ajattelen yhä.”
Yllätys oli kuitenkin tulossa. MTV:ltä kajahteli Wind of Change, ja Ruotsissa kääntyivät politiikan tuulet. Syksyn 1991 vaaleissa valta siirtyi demareilta porvareille, ja Carl Bildtinhallitus otti siirtolaisiin suopeamman kannan.
Shekarabit olivat lähtökuopissa, kun he saivat puhelun: oleskelulupa myönnetty humanitäärisin perustein.
”Oj!” Shekarabi huudahtaa nyt sitä päivää muistellessaan.
Poika juoksi siltä seisomalta koululuokkaan uutista kertomaan. ”Tunsin sanoinkuvaamatonta iloa”, hän sanoo. Naimisiinmeno ja isäksi tulo ovat olleet sittemmin hienoja päiviä nekin. Tällä muistolla on silti aivan oma paikkansa Shekarabin sydämessä. ”Se oli ratkaisevaa sen kannalta, että saanko elää elämääni.”
Ardalan Shekarabi (laitimmaisena vasemmalla) pääsi pian Ruotsiin saavuttuaan valmistavan luokkansa kanssa pulkkamäkeen. (KUVA: ARDALAN SHEKARABIN KOTIALBUMI)
Muutamaa vuotta myöhemmin isäkin tuli Ruotsiin. Perhe yhdistyi.
TUOLLOIN Shekarabi tuskin aavisti, millaisia päätöksiä hän isona tekisi.
Ruotsiin tuli vuonna 2015 ennätykselliset 160 000 turvapaikanhakijaa. Tahti vain kiihtyi syksyn mittaan ja punavihreä hallitus päätti äkisti alkaa panna ovia kiinni. Shekarabi oli osa hallitusta. Oleskeluluvista tehtiin väliaikaisia, perheenyhdistämisiä vaikeutettiin ja Tanskan rajalla katsottiin henkilöpapereita.
Toimet vähensivät tulijoiden määrää heti. Samalla Ruotsin maahanmuuttovirasto antoi yhä enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. 2015 niitä oli noin 10 000, seuraavana vuonna 20 000, viime vuonna jo noin 30 000. Hylkäysprosentti nousi kahdessa vuodessa 23:sta 53:een.
Syksyllä 2015 Ruotsiin tuli lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Sarah Abdul pakeni sotaa Syyrian Homsista. Abdul kohtasi perheenjäsenensä maahanmuuttoviraston edessä Malmössä marraskuussa 2015. Ruotsi kiristi syksyn mittaan maahanmuuttopolitiikkaansa tuntuvasti. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Ruotsin poliisin mukaan neljän viime vuoden aikana yhteensä 27 000 näistä kielteisen päätöksen saaneista on kadonnut ennen käännytystä. Osa heistä on saatettu löytää myöhemmin, mutta luku antaa mittakaavaa: pikkukaupungin verran ihmisiä. Ilmiö on Euroopan laajuinen. Suomellakin on ollut vaikeuksia saada ihmisiä palautettua esimerkiksi Irakiin.
Näille kielteisen päätöksen saaneille ”paperittomille” Shekarabin viesti tänään on yksinkertainen: teidän on valitettavasti lähdettävä Ruotsista. ”Olen ajatellut näin niin kauan kuin olen ollut mukana politiikassa.”
HS tapasi syksyllä 2016 lukuisia Ruotsin paperittomia. Iranista tullut Sara kampasi tyttönsä Majan tukkaa, ja taustalla näkyivät aina muuttovalmiit laukut. Maja ja Sara elivät tuolloin vielä poliisia vältellen, mutta nyt he ovat saaneet kolmivuotisen oleskeluluvan. Sara teki pitkään kampaajan töitä pimeästi 800 euron kuukausipalkalla.(KUVA: MAGNUS LAUPA)
Shekarabista kasvoi Ruotsissa pohjoismaisen yhteiskuntamallin kannattaja. Siihen sopii huonosti ajatus varjoyhteiskunnasta, jossa paperittomat elävät äärimmäisessä epävarmuudessa, hyväksikäytölle alttiina. Osa tekee töitä pilkkapalkoilla, osaa värväävät rikollisjengit.
”Jos tahdotaan kestävä yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja päästä mukaan, se edellyttää säänneltyä maahanmuuttoa”, Shekarabi sanoo.
Ministeri kertoo tuntevansa ”valtavaa kunnioitusta” niitä kohtaan, jotka ovat nykyään samassa tilanteessa kuin hän lapsena. Hän on tavannut nuoria afganistanilaisia, joita odottaa lento takaisin. ”Tunnen heidän epävarmuutensa, tunnen heidän pelkonsa.”
Silti ministeri pysyy kannassaan. Ajatteleeko hän siis, että hänen äitinsä toimi aikanaan väärin? Tähän kysymykseen Shekarabi ei vastaa aivan suoraan.
”Hänhän tuli itsekin lopulta siihen tulokseen, että se ei ollut kestävää”, hän tyytyy sanomaan.
SHEKARABI puolustaa myös hallituksensa äkkikäännöstä. Hän näki syksyn 2015 kuntakierroksillaan, mihin kiihtyvä maahantulo johti. Koulujen pihoilla seisoi aamu toisensa jälkeen uusia, kieltä osaamattomia oppilaita. ”Joissakin kouluissa rehtorin oli annettava heidän vanhempiensa tulla kouluun, jotta päivät saatiin pyörimään.”
Yökerho Nobelhuset Tukholmassa muutettiin turvapaikanhakijoiden järjestelykeskukseksi syksyllä 2015. Toimintaa pyörittivät vapaaehtoiset. Etualalla oikealla Nawzad Latis syöttää poikaansa. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Tilanne alkoi uhata Ruotsiin jo asettuneiden lasten oppimista. Sitä ei Shekarabin mukaan voi hyväksyä. ”Vastaanoton on oltava sellaisella tasolla, että hyvinvointivaltio selviää vastuistaan”, hän sanoo.
Iranissa ensimmäiset vuotensa viettänyt poliitikko ei kuitenkaan halua liittyä siihen kuoroon, joka on ryhtynyt kyseenalaistamaan YK:n pakolaissopimukseen kirjattua oikeutta turvapaikan hakemiseen. ”Se on edellytys demokratian puolustamiselle.”
Ratkaisu olisi hänestä se, että tulijoita jaettaisiin Euroopan maiden kesken tasaisemmin. Tätä on yritetty EU:n taakanjakojärjestelmällä, huonolla menestyksellä. Silti Shekarabi ei näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa yrittämistä.
KUNNISSA suurin työ on vasta edessä.
Myönteisen päätöksen saaneet pitää saada asettumaan ja työmarkkinoille. Korkeasti koulutetuille yritetään järjestää täydennyskoulutusta, kouluttamattomille tuettuja työpaikkoja. Se ei ole aina helppoa, vaikka Ruotsin erinomainen talous- ja työllisyystilanne antaa vetoapua.
Shekarabille itselleen parasta kotoutusta oli Gävlen koululuokka.
”Minut pantiin istumaan teollisuussuvun lapsen viereen”, hän muistelee. ”Luokat olivat paljon, paljon sekoittuneempia kuin nykyään.”
Ardalan Shekarabi (keltaisessa paidassa) sai tuntumaa lehmiin valmistavan koululuokkansa maatilaretkellä. (KUVA:ARDALAN SHEKARABIN KOTIALBUMI)
Ruotsi oli ainut kieli, joka toimi. Sitä oli opittava.
Shekarabi otettiin mukaan jalkapalloharjoituksiin ja kesäleireille. Hän oppi kirjoittamattomat sosiaaliset säännöt. ”Esimerkiksi äänen taso”, hän toteaa. ”Tunteita ilmaistaan paljon pidättyvämmin kuin Lähi-idässä. Sitä voi pitää hyvänä tai huonona, mutta niin se oli.”
Oppi tuntuu tarttuneen. Shekarabi puhuu läpi haastattelun korostetun rauhallisesti.
Nykyään hän pitää Ruotsin kotouttamisen suurimpana ongelmana sitä, että koulujen erot on päästetty repeämään. Tähän ovat johtaneet hänen mielestään kouluvalinnan ja yksityiskoulujen salliminen sekä kaavoituspolitiikka, jossa vähätuloisten vuokra-asunnot keskitettiin yksille alueille, omistusasunnot toisille. Älkää toistako tätä Suomessa, hän sanoo pariinkin kertaan.
”Nykyään on luokkia, joissa melkein kaikki ovat maahanmuuttajia, ja luokkia, joissa melkein kaikki ovat ruotsalaisia”, Shekarabi kuvaa.
”Sitä minun lapsuuteni luokkaa ei Ruotsissa enää ole olemassakaan.”
Syyskuun vaalien jälkeen Ruotsia uhkaa umpikuja – ”Pitäisi mennä kohti Suomen mallia”
RUOTSISSA järjestetään valtiopäivävaalit 9. syyskuuta. Sosiaalidemokraattien kuntaministeri Ardalan Shekarabi ajattelee, että niiden jälkeen Ruotsin olisi hyvä oppia Suomen tavoille.
”Ruotsin pitäisi mennä kohti Suomen mallia”, hän sanoo.
Ruotsin kuntaministeri Ardalan Shekarabi työhuoneessaan. Hänen katsotaan usein kuuluvan sosiaalidemokraattisen puolueen oikeaan laitaan. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Ardalan viittaa suomalaiseen perinteeseen, jossa oikeistopääministeri voi ottaa hallitukseensa vasemmistopuolueita ja toisinpäin. Ruotsin tapa on ollut ”blokkipolitiikka”. Demarit ovat muodostaneet hallituksia vasemmistopuolueiden kanssa ja maltillinen kokoomus porvaripuolueiden kanssa. Blokkirajaa ei ole ylitetty.
Nyt Shekarabi näkee, että rajan yli on mentävä. Tämä johtuu oikeistopopulistipuolue ruotsidemokraateista. Puolueen kannatus on niin suurta, että sen paremmin oikeisto kuin vasemmistokaan ei näytä saavan enemmistöä ilman heitä. Ja heidän kanssaan taas ei haluta tehdä yhteistyötä.
Jos oikeisto tai vasemmisto muodostaa vähemmistöhallituksen, ruotsidemokraateille jää eduskunnassa vaa’ankielen asema. Sitä valtaa Shekarabi ei haluaisi puolueelle antaa.
”Ruotsissa tällaista Suomen kaltaista blokkien ylittämistä on katsottu hieman alaspäin, mutta minä ihailen sitä”, hän sanoo. ”Siinä asetetaan keskiöön maan etu.”
Shekarabi olisi valmis hallitukseen kokoomuksen kanssa. Muilta merkittäviltä demareilta tällaisia avauksia ei vielä juuri ole kuultu.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Kyllä tätä kun selaa syksyltä 2015 niin voi todeta että Wille Rydman oli oikeassa, täyttä hulluutta se oli
https://mediaseuranta.blogspot.com/2015/09/
ja tiivistetysti tässä:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/holmola rydman-40858
Taksilla ajelua Tukholmasta Haaparantaan. Ruotsin valtion rautatiet apuna. Luulajassa jaetaan arabiankielisiä esitteitä (siinäkin olisi tutkimista ketkä myyrät sitä tekivät?). Ja tämä, muutama päivä pääministerin "lupauksen" jälkeen 12.9.15: "Irakissa kaikki puhuvat nyt Suomesta"
Mutta vaikka virheitä alettiin tajuta jo syyskuun lopulla niin silti mm. 29.9.2015:
Eivätkö tämän tyyppiset tapahtumat todellakaan kertoneet poliittisille päättäjille mitä on tapahtunut ja tapahtumassa, piti vielä suunnitella demokraattisen päätöksenteon tallomista
Pari artikkelia luin joiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksen että joillakin paikkakunnilla pakotettiin - tai ainakin siihen oli suurta innokkuutta - työttömiä mm. SPR:n keskuksiin vaikka turvallisuuteen liittyvät puutteet olivat tiedossa. Pitäneekö paikkansa.
Kuntien päätöksentekoon suunniteltiin pakkokeinoja ja demokratian yli kävelemistä mutta ei kyetty tai haluttu käyttää pakkoa valtakunnan rajojen valvomiseen ja tarvittaessa vaikka sulkemiseen. On siinä arvopohjaa.
https://mediaseuranta.blogspot.com/2015/09/
ja tiivistetysti tässä:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/holmola rydman-40858
Taksilla ajelua Tukholmasta Haaparantaan. Ruotsin valtion rautatiet apuna. Luulajassa jaetaan arabiankielisiä esitteitä (siinäkin olisi tutkimista ketkä myyrät sitä tekivät?). Ja tämä, muutama päivä pääministerin "lupauksen" jälkeen 12.9.15: "Irakissa kaikki puhuvat nyt Suomesta"
Mutta vaikka virheitä alettiin tajuta jo syyskuun lopulla niin silti mm. 29.9.2015:
Eivätkö tämän tyyppiset tapahtumat todellakaan kertoneet poliittisille päättäjille mitä on tapahtunut ja tapahtumassa, piti vielä suunnitella demokraattisen päätöksenteon tallomista
Pari artikkelia luin joiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksen että joillakin paikkakunnilla pakotettiin - tai ainakin siihen oli suurta innokkuutta - työttömiä mm. SPR:n keskuksiin vaikka turvallisuuteen liittyvät puutteet olivat tiedossa. Pitäneekö paikkansa.
Kuntien päätöksentekoon suunniteltiin pakkokeinoja ja demokratian yli kävelemistä mutta ei kyetty tai haluttu käyttää pakkoa valtakunnan rajojen valvomiseen ja tarvittaessa vaikka sulkemiseen. On siinä arvopohjaa.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Vonka
Supreme Leader
Päivi Räsänen oli sisäministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa vuodesta 2011 toukokuuhun 2015.
Atrialla ja Lihapolar Oy:llä työskennellyt agronomi Päivi Nerg eteni sujuvasti kristillisdemokraattien tuella yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksesta valtiovarainministeriöön hallintotehtäviin ja sieltä hän pomppasi Räsäsen nostamana vuonna 2012 sisäministeriön kansliapäälliköksi.
Vonka
Supreme Leader
Mitään uutta tässä ei kuitenkaan ole. Mika Raatikainen kyseli näiden Nergin kommenttien perään silloin tuoreeltaan.
https://www.verkkouutiset.fi/ps-edu...likko-nerg-tietaa-kun-poliisi-ei-tieda-47681/
https://www.verkkouutiset.fi/ps-edu...likko-nerg-tietaa-kun-poliisi-ei-tieda-47681/
Bwana
Kenraali
Hyi hyi. Vihapuhetta ja motiivien kyseenalaistamista.
Melkolailla kaikki ennustukset/tiedot/julkilausumat ns. Voiman pimeältä puolelta vuoden 2015 tapahtumia koskien ovat osuneet oikeaan. Alkaen halpatyövoimasta, sosiaaliturvan tietoisesta romuttamisesta, "väärin ajattelijoiden" vaimentamisesta ja tahallisesta katurauhan poistamisesta alkaen.
Milloin me myönnämme että kleptokratiamme käy jo sotaa omaa kansaansa vastaan?
Erkki
Ylipäällikkö
Mikäpä mahtoi olla sisäministerin vastaus?
Ei hyvää päivää...
10000 vuosittaista pakolaista kustannuksineen ei aiheuta ajattelua alkuunkaan...
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa...ullonkaulat-pois-Suomeen-tulon-tieltä/1107175Mykkänen ottamassa lupapullonkaulat pois Suomeen tulon tieltä
Sisäministeri Kai Mykkänen vetoaa erityisesti sosiaalidemokraatteihin, jotta puolue hyväksyisi tiedustelulakien nopean läpiviemisen. Kuva: Photographer: Kai Sinervo
– Suomen pitää pystyä pitämään se vahvuus, että me olemme yksi turvallisimmista maista. Samalla haluan rakentaa avointa ja kansainvälistä Suomea, tuleva sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) linjaa tehtäväänsä.
Hän kertoo törmänneensä ulkomaankauppaministerinä usein siihen, että yrityksillä on paljon käytännön vaikeuksia osaajaperheiden rekrytoinnissa.
– Siihen koitan tarttua, että osaajien Suomeen tulon lupapullonkaulat perkaan läpi.
Loikka kohti Tanskan mallia
Suurimmaksi sisäiseksi turvallisuusuhaksi Mykkänen nostaa nuorten syrjäytymisen. Suurin osa nuorista voi aiempaa paremmin, mutta samalla on paljon häiriökäyttäytymistä ja huumeiden käyttöä, jotka johtavat rikosten tielle.
Mykkänen kehottaa Suomea hyödyntämään poikkeuksellisen talouskasvun ja nostamaan työllisyysasteen muiden Pohjoismaiden tasolle. Suomen pitää ottaa loikka kohti Tanskan mallia. Se tarkoittaa resurssien kohdentamista työvoimapalveluihin, uusien toimintatapojen käyttöönottamista sekä työn tekemisen kynnyksen madaltamista.
Mykkänen vetoaa demareihin
Mykkänen vetoaa erityisesti sosiaalidemokraatteihin, jotta puolue hyväksyisi tiedustelulakien nopean läpiviemisen. Nyt on olemassa paketti, jonka eduskunnan enemmistö olisi valmis hyväksymään. Paketti pitäisi viedä mahdollisimman nopeasti läpi, jotta viranomaisilla olisi tarpeelliset valtuudet käytössä.
– Vetoaisin erityisesti sosiaalidemokraatteihin, jotka ovat usein ymmärtäneet vastuunsa kansallisen turvallisuuden kysymyksissä. On selvää, että turvallisuutemme on eri tavalla yhteydessä internetissä tapahtuvaan toimintaan kuin vielä viisi vuotta sitten.
– Suurin osa terroriuhkista suunnitellaan ainakin osittain tietoverkoissa. Aika yksimielisen arvion mukaan tiedustelulainsäädäntö vähentäisi riskiä siitä, että jäisi huomaamatta vihjeitä, joiden perusteella viranomaisten kannattaa toimia, Mykkänen jatkaa.
Hän kysyy, ovatko lain kiireellisyyttä vastustavat kansanedustajat valmiit ottamaan vastuun siitä, että lykkääntymisen aikana tapahtuu rikoksia, jotka olisi voitu estää uusien tiedusteluvaltuuksien avulla.
Samalla kansalaisten on lupa vaatia, etteivät viranomaiset käytä saamiaan valtuuksia väärin. Tämä on kansalaisten kannalta pieni riski verrattuna siihen suureen hyötyyn, mitä tiedustelulait tuovat.
– Jokainen elämä on kallisarvoinen, Mykkänen sanoo.
Lisää poliiseja?
Mykkänen kertoo, että hallitus on pystynyt turvaamaan sen, että poliisien määrä on säilynyt ennallaan, 7 200 poliisissa. Tiedustelulait ovat tuomassa poliisille uusia tehtäviä.
– Siksi on tehtävä vakava harkinta siitä, pärjätäänkö kehysten antamilla resursseilla ensi vuonna, Mykkänen sanoo.
Hän ei kuitenkaan halua lähteä huutokauppaan poliisien rahoista, koska Suomi elää yhä velaksi.
– Niin kauan kun otamme tuhat euroa velkaa jokaista suomalaista kohti, on väärin ajatella, että voisimme purkaa kaikki säästöt.
10000 vuosittaista pakolaista kustannuksineen ei aiheuta ajattelua alkuunkaan...
Ajatella, pitää pitää huoli siitä, että saamme osamme...