Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Jyväskylästä on ilmeisesti väkeä evakossakin sisäilmaongelmien vuoksi..
Hans
Alikersantti
Suomalaisen maaseudun rikollisuudesta annetaan tässä aivan liian ruusuinen kuva. Esimerkiksi rattijuopumustapauksia on lukumääräisesti vähemmän maaseudulla, mutta taasen jos katsotaan rattijuopumusten määrää suhteessa liikennemäärän, niin tilanne ei ole enää sama. Kännissä ajaminen on maaseudulla tapa, josta ei jää jälkiä koska siitä ei jää kovin helposti kiinni. Ja tämä johtuu käytännössä täysin siitä, että maaseudulla ei ole kovin usein edessä puhallusratsiaa suorittavaa poliisipartiota. Tämä on fakta, joka on korostunut varsinkin Pora3 rakenneuudistuksen jälkeen, kun entinen LP sulautettiin paikalliseen poliisiin.
Ei kannata luulla myöskään rosvoja tyhmiksi. He tietävät maaseudun tilanteen ja osaavat liikkua sen mukaan. Monilla maaseudun paikkakunnilla mm kannabiksen kotikasvatus on yleistynyt juuri sen takia että alan kaverit ovat muuttaneet maaseudulle, jossa kiinnijäämisen riski on vähäisempi.
Vonka
Supreme Leader
Varmasti näin. Aikaisemmin kuvaamallani mökkipaikkakunnalla luin taannoin paikallislehteä. Erään tien varteen, joka yhdisti kaksi korpitaajamaa, oli lauantaiyönä tullut puhallusratsia. Silloin oli vielä LP. Koko tarkastuksen aikana yön selässä tietä pitkin tuli neljä autoa. Tulos oli samaten neljä rattijuoppoa. Otanta siis 100%.
Moottoripyörällä en mielelläni tee retkiä korpitaajamien välillä kesäöisin. Olen saanut väistää omalla kaistalla vastaan tulevaa hoipertelevaa autoa vastaavasti sen kaistan kautta. Aivan älytön tilanne.
Tuolla puhuttiin ilmiantamisesta. Jos minä näen selvästi päihtyneen kuljettajan, siis törkeän tapauksen, soitan 112 ja kuvaan tilanteen aina. Ilmoitan nimeni, tarkan paikan, auton mallin ja jos saan rekkarin niin senkin. Mutta mitäpä sillä tiedolla kukaan mitään tietysti tekee, jos virkavalta on 50 kilometrin päässä.
Näin minäkin toimin, jos on vähänkin epäilen känniääliötä, piripäätä tai joku esittää performanssia toisten henkeä uhmaten.. hyvin on poliisi vastannut ja useasti soittanut vielä takaisin ja kyselleet lisätietoja..
Kyllä sillä ilmoituksella tekee, ne etsii ja varmaan osin vielä tietääkin tekijät. Käyvät hakemassa..
D
Deleted member 1381
Guest
Jos ei muuta, niin päätyypä tilastoihin. Sitten kun ne ovat tarpeeksi rumat, niin joku saattaa tehdä jotain.
Eipä sinne riitä partioitakaan, ajavat läpi melkein ulkoa tunnettua reittiä tunnettuna ajankohtana ja whatsup ryhmät huutaa varoituksia.
Kysymys on siitä miten pienet paikkakunnat muuttuvat rinnakkaisyhteiskunniksi joissa vallitsee omat lait, poliisille ei todellakaan aina soitella.
Poliisi turvautuu tiedustelussa vakituisiin ilmiantajiin jotka saadakseen itse vapauden selvitä pikkurikkeistään kertovat tarinoita kylän muista asukkaista aiheuttaen lisää ongelmia.
Maaseudulla pitäisi puuttua asioihin nopeasti ja ehdottoman tasapuolisesti, muuten uskottavuus on mennyttä ja hedelmällisiä suhteita tai yhteenottoja ei tule.
Ei sinne mitään paikallisia kepuja nimismiehiksi kaivata vaan miellään muulta kotoisin olevia kokeneita poliisimiehiä joilla on riittävät sosiaaliset valmiudet.
Resursseja ei ole mutta ei ole nykyiseenkään malliin jotta se toimisi edes välttävästi, suuret huumejutut ja karhun vierailut tapahtuvat vasta kun merkkejä olisi ollut jo pitkän aikaa havaittavissa.
Tuossa edellisellä sivulla kun oli maininta että tupakointikielto tappoi pikkubaarit, ei tappanu, tappo ihan suomalainen virkamies, suuressa holhoamisvimmassaaan, justiin lomailtiin rodoksella, ja siellä ei niin pientä kioskia ollu, jossa ei olis saanu sisällä körssiä pöllyttää, eikä ollu ihme jos tarjoilijalla tuprus nortti huulessa kaljan pöytiintoimittamisen lomassa. Vai ollaanko myö taas ymmärretty joku juttu erilailla kun nuo eteläeurooppalaiset? ps. koeponnistin myös väkevillä viinoilla varustetun ruokakaupan, en juonu itteeni hengiltä, ostin ruman hawajipaidan( mie keräilen niitä), ja tietty muutaman paikallisen oluen.
Maaseutu on jo hyvän aikaa ollut tyhjenemässä ihmisistä. Monin paikoin nuoret ovat lähteet ja vanhemmat vielä sinnittelee kotomaisemissa. Eikä heistä läheskään kaikki ole juoppoja. Mitä itse tunnen väkeä niin varsin monet eivät käytä alkoholia lainkaan. Vielä useammat korkeintaan tyyliin joskus jouluna ja juhannuksena. Vaikea näistä selväpäisistä kansalaisista on rattijuoppoja tehdä.
Suurin osa niistä ryyppäämisistä ja juopuneena ajamisista taitaa kertyä yksille ja samoille henkilöille. Maalla tällaiset ihmiset/naapurit toki tunnetaan ja tiedetään. Ne (sanoisinko loppuviimeksi harvat) jotka enimmän ajelee juovuksissa tapaavat jäädä kiinni maallakin. Jollei muuten niin viimeistään siinä vaiheessa kun auto on karannut käsistä jonnekin ojan pohjalle.
Tottakai rattijuoppoutta jonkin verran varmasti tapahtuu. En kuitenkaan laittaisi sitä erityisesti maaseudun vanhenevan väestön ongelmaksi. Uskoisin että rattijuoppoja esiintyy eniten siellä missä on paljon ihmisiä ja sekä kaikenlaista muutakin liikennettä.
Juuri näin. Ns. tyhjät alueet kyllä täyttyvät erilaisilla aktiviteeteilla.
Vonka
Supreme Leader
Lahdenväylällä joka 500:s vastaantulija voi olla rattijuoppo, mutta on siellä liikennettäkin. Mutta Heinolassa vanhalla tiellä huonona päivänä joka 150:s.
Näistä on tilastoja. Ilta-Sanomat otti joskus selvää. Tilastollisesti eniten on narahtanut Virolahdella. Kunta on saanut kyseenalaisen kunnian vertailussa jo neljästi. Sitten tulevat Kustavi ja ja Tohmajärvi, joka on Pohjois-Karjalan synkkyys näissä asioissa. Virolahtelaiset taas eivät kuitenkaan erityisemmin juopottele. Mistä on kyse?
Virolahtea vääristää vilkas rajanylityspaikka. Saamme vähän "rikkautta" siinä. Valvontaakin on. Ilman rajanylityspaikkaa Virolahti olisi kuin Miehikkälä (sijalla 285).
Mutta kärkikymmeniköstä löytyvät myös Pelkosenniemi, Kittilä, Inari ja Kemi. Lappi kokonaisuudessaan, Häme Ruovedeltä aina Heinolaan ja sitten Savo ovat kartan mukaan suhteellisesti synkintä aluetta. Kesä ja mökkiläiset lisäävät tuota hommaa.
Tuosta kartasta löytyvät punaiset alueet.
https://www.is.fi/autot/art-2000000775815.html
Entäs kun alueen ainoa partio on sadan kilsan päässä kiinni tehtävässä?
Vonka
Supreme Leader
Haha, tästä saisi Huovis-vainaa hyvän novellin. Hiipuvan kunnan pomokerros innostuu, kun muuttaneen kasvuyrittäjän Hörhö-Heikin luomubasilikat saavat mainetta. Paikallislehden toimittaja tekee jutun Luomuruohot Oy:n menestystarinasta. Sekavan menneisyyden jossain rantakaupungissa omaavalle Heikille tulee uusi nousu... kutsutaan Lions-klubiinkin. Joku kesätyöntekijä sitten huomaa yhden salaisen kasvihuonesiiven, jossa on tehokkaita lämpölamppuja, muhevaa multaa ja vain Hörhö-Heikillä itsellään lupa mennä...
Ei yllätä.
https://yle.fi/uutiset/3-10221767?origin=rss180 astetta: Laura Lodenius: "Yhteiskunnan ei pidä kouluttaa pakolla vain sen takia, että meillä on perinne nimeltä asevelvollisuus"
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius arvostelee puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mielikuvaa puolustusvoimista vanhanaikaiseksi.
Asevelvollisuus
26.5.2018 klo 08:00
Laura Lodenius
Hanna Terävä
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) väläytti naisten asepalveluksen lopettamistamääräajaksi säästösyistä. Myöhemmin hän kertoi heiton olleen herätyshuuto, jonka tarkoitus oli saada media tiedostamaan puolustusvoimiin kohdistuvat suuret säästövaateet.
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo, että ministeri Niinistö yrittää vain hämätä. Todellisuudessa hän yrittää valmistella ihmisiä siihen, että puolustusvoimien menot tulevaisuudessa vain lisääntyvät.
– Tuodaan esille tällaisia teennäisiä säästökohteita, jotta voidaan sanoa, että jotain on yritetty, kun alkaa nousta meteli siitä, miksi puolustusvoimien menot vain kasvavat.
Puolustusvoimien budjetin ulkopuolella on käynnistymässä ennennäkemätön määrä hankintoja, jotka maksavat miljardeja. Kalleimpia ovat Ilmavoimien hävittäjät ja Merivoimien uudet sotalaivat.
– Siinä ei parit miljoonat auta, Lodenius toteaa ja viittaa naisten asepalveluksen lopettamisesta saataviin säästöihin, jotka olisivat noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.
Miehiä joutaisi pois armeijasta
Lodenius arvelee, että Niinistöä kuumottaa paine siitä, että armeijasta pitäisi itse asiassa vähentää miehiä. Lodeniuksen mukaan puolustusvoimat kouluttaa tällä hetkellä asevelvollisuusjärjestelmän kautta paljon enemmän ihmisiä, kuin sodanajan tehtäviin tarvitaan.
Lodenius sanoo, että Niinistöllä on armeijasta vanhanaikainen näkemys, jossa puolustusvoimien arvoa mitataan jalkamiehien määrässä. Tämän päivän sotaa ei käydä 40-luvun hengessä, Lodenius huomauttaa.
– Hän arvostaa metsäharjoituksia ja vanhanaikaista reserviarmeijaa. Se ei ole nykyaikaa, kun katsoo tämän päivän konflikteja ja muita armeijoita Euroopassa. Se ei ole modernia militarismia.
Lodeniuksen mielestä on väärin kouluttaa liikaa ihmisiä ja samalla viedä turhaan aikaa heidän nuoruudestaan, jolloin heidän pitäisi opiskella, valmistua ammatteihin ja tehdä töitä.
– Ymmärrän, että yhteiskunta kouluttaa pakolla sen määrän, mikä tarvitaan. Mutta en ymmärrä, että sitä tehdään vain sen takia, että meillä on tällainen perinne nimeltä asevelvollisuus.
Asevelvollisuuden uudistaminen vain ajan kysymys
Lodenius sanoo, että Niinistö pyrkii puolustusministerin asemaan päästyään kaikin keinoin saamaan hänen arvomaailmansa mukaiset asiat läpi. Niinistön suurin hätä liittyy siihen, että puolustusvoimille ei annetakaan lisää rahaa.
Hän uskoo Niinistön tiedostavan, ettei nykymuotoiselle asevelvollisuudelle ole pian enää kysyntää.
180 astetta: Laura Lodenius
Kuka?
Mitä?
- Laura Lodenius on 48-vuotias rauhanaktivisti kolmannessa polvessa.
- Hän on varttunut rauhantyön äärellä ja organisoi jo koululaisena ikätovereitaan mukaan rauhanmarssille.
- Rauhanliitossa Lodenius on ollut mukana 15-vuotiaasta lähtien.
- Lodeniuksesta tuli Rauhanliiton toiminnanjohtaja vuonna 2006.
Asepalvelus nousi puheenaiheeksi viime viikon perjantaina, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) väläytti naisten asepalveluksen lopettamista määräajaksi säästösyistä.
Myöhemmin hän kertoi heiton olleen herätyshuuto, jonka tarkoitus oli saada media tiedostamaan puolustusvoimiin kohdistuvat suuret säästövaateet. Keskiviikkona Elisabeth Rehnin ajatushautomo toi esille oman ehdotuksensa, jossa nykymuotoinen asevelvollisuus korvattaisiin myös naisia, ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia koskevalla kansalaispalveluksella.
Kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.
Häh?
Laura Lodenius rakastaa ruuanlaittoa ja viettää kesiään Mäntyharjulla.
180 astetta on Ylen juttusarja, jossa lähestytään viikon puheenaihetta uudenlaisesta näkökulmasta.
– Se koetaan laajasti epäoikeudenmukaiseksi. Nuoremman sukupolven mielestä on tosi outoa, että on jotain, joka koskee vain toista sukupuolta.
Keskiviikkona Elisabeth Rehnin ajatushautomo toi esiin selvityksen, jonka mukaan nykymuotoinen asevelvollisuus tulisi korvata kansalaispalveluksella, johon velvoitettaisiin myös naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat. Kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.
Lodenius on tyytyväinen, että esitys avasi jälleen keskustelun asevelvollisuuden uudistamisesta.
Hänen mukaan esityksessä on hyviäkin puolia, mutta paljon myös ongelmakohtia.
Lodenius ei muun muassa usko, että alle vuoden mittaisella periodilla voisi kouluttaa ketään puolustamaan Suomea esimerkiksi kyberuhkaa vastaan.
Lodenius kannattaisi mieluummin Norjan asevelvollisuusmallinkaltaista systeemiä, jossa koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Se toisi asevelvollisuuteen tasa-arvoa, valikoivuutta ja valinnanvapautta.
Armeijalle olisi hyvä, jos sinne päätyisi mahdollisimman motivoitunutta väkeä ja niiden, jotka eivät ole motivoituneita, ei tarvitsisi suorittaa asepalvelusta lainkaan.
– Se olisi järjellinen kompromissi, kunnes päästään siihen maailmaan, ettei tarvittaisi armeijoita.
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201805252200970967_u0.shtmlSuojelupoliisi kommentoi uutista Nokian ex-pomon tiedustelutaustasta: ”Suhtaudumme vakavasti”
Tänään klo 8:00
Viestintäpäällikkö Jyri Rantala toistaa Suojelupoliisin yleisimmän lausunnon myös Stefan Widomskin tapauksessa: ”Otamme kaikki väitteet vakavasti.”
Nokian johtoryhmään kuulunut Stefan Widomski harrasti kaksisuuntaista tiedonvaihtoa. KAUPPALEHDEN ARKISTO
Iltalehti kertoi lauantaina Nokian entisen huippujohtajan Stefan Widomskin vuosien takaisista kytköksistä Puolan tiedusteluun.
Kerrottujen tietojen mukaan Widomski toimi 1970-luvulla hyvässä yhteistyössä Suojelupoliisin kanssa, mutta päästi tietoa myös Puolan suuntaan.Iltalehden tietojen mukaan Widomski sai Puolasta ohjeistusta ja koulutusta, ja häntä muun muassa suunniteltiin raportoimaan Puolustusvoimien liikkeistä.
Widomski itse kiistää asian. Hän ei ole käsityksensä mukaan koskaan sitoutunut auttamaan Puolan sotilastiedustelua.
Iltalehti pyysi asiassa lausuntoa Suojelupoliisilta.
Viestintäpäällikkö Jyri Rantala arvioi, että Suojelupoliisista on vaikea löytää enää aikalaisia kertomaan Supon tiedoista.
Rantala palaa asiaan nopeasti yhteydenottopyynnön jälkeen, mutta lausunto on lyhyt.
- Sanon kolme virkettä.
- Suhtaudumme tämänkaltaisiin väitteisiin aina vakavasti. Asian selvittäminen kuitenkin edellyttää perehtymistä vuosikymmenten takaiseen materiaaliin arkistoissa.Sen takia suojelupoliisilla ei ole asiassa muuta sanottavaa.
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201805252200966402_u0.shtmlIL paljastaa: Nokian ex-huippujohtajan salattu menneisyys - teki sitoumuksen kommunistivakoojien kanssa
Tänään klo 7:02
Nokialla vientijohtajaksi nousseella Stefan Widomskilla oli sitoumus yhteistyöstä Puolan kommunistisen sotilastiedustelupalvelun kanssa. Widomski kiistää jyrkästi olleensa agentti.
Ikoninen kuva, joka levisi ympäri maailmaa. Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov ja Nokian vientijohtaja Stefan Widomski Kalastajatorpalla 26. lokakuuta 1989. PEKKA LASSILA / KL-ARKISTO
Kolea syyssää tervehti Neuvostoliiton presidenttiä ja kommunistisen puolueen pääsihteeriä Mihail Gorbatshovia, kun hän Raisa-vaimonsa kanssa saapui Helsinkiin vierailulle lokakuussa 1989.
Vierailu oli valtava mediatapahtuma. Neuvostoliitto oli edelleen Neuvostoliitto, vaikkakin sen murentuminen oli käsillä.
Kalastajatorpalla Gorbatshoville ja muille neuvostovieraille esiteltiin suomalaisen teollisuuden tuotteita ja hankkeita.
Tuossa tilaisuudessa napattiin ikoninen kuva: Nokian vientijohtaja Stefan Widomski poseeraa vierellään Gorbatshov, jolle on ojennettu Nokian Mobira-puhelin käteen. Hämmentynyt Gorbatshov kuulee puhelimesta varaviestiministerinsä Vladimir I.Glinkan äänen Moskovasta.
Kuva leviää ympäri maailmaa.Widomskista tulee kasvot Nokian itäviennille. Sama kuva koristaa myös Widomskin elämäkerran kantta.
Nokia-johtaja Stefan Widomski heinäkuussa 1982 Kauppalehden haastattelussa. PEKKA KARHUNEN / KL-ARKISTO
Tapaaminen Varsovassa
Varsova helmikuun 21. päivänä 1976. Puolan talous on heikossa kunnossa öljykriisin jäljiltä.Elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa. Se tulee aiheuttamaan lakkoilua ja levottomuutta ympäri Puolaa.
Puolalaissyntyinen, mutta Suomeen vuonna 1966 muuttanut Stefan Widomski on vierailulla vanhassa kotikaupungissaan.
Widomski tapaa Puolan sotilastiedustelun upseerit, Potockin ja Ferenzin, MDM-hotellin huoneessa 419. Upseerit jututtavat Widomskia ja hänelle annetaan allekirjoitettavaksi sitoumus:
”Minä allekirjoittanut Stefan Widomski pidän välttämättömänä vahvistaa ja puolustaa kotimaatani ja Puolan kansaa, siksi teen vapaaehtoisesti yhteistyötä kommunistisen sotilastiedustelupalvelun kanssa.Minä tulen suorittamaan tehtäväni täsmällisesti, välittämään totuuden mitään salaamatta. Sitoudun siihen, että en paljasta mitään tästä yhteistyöstä ja henkilöistä, vaikka niitä uhkailulla yritettäisiin saada selville.”
Tiedustelu-upseerit kirjaavat raporttiinsa, että Widomski on tietoinen siitä, että tällainen sopimus on Suomen lain mukaan rangaistava teko ja voi johtaa rikosvastuuseen. Widomski haluaa sitoumukseen kirjattavaksi lauseen, jonka mukaan hän ei halua, että hänen tuleva toimintansa suuntautuisi Suomea vastaan.
Puolalaiset tiedustelu-upseerit arvioivat, että Widomskilla oli hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi tietokonekomponentteihin ja muuhun läntiseen kauppasaarron alaiseen elektroniikkaan. Kuva vuodelta 1994.PEKKA LASSILA / KL-ARKISTO
Lahjaksi ilmapistooli
Puolalaisen erittäin salaisen raportin mukaan Widomski oli jo ennen MDM-hotellin tapaamista toimittanut ”hyödyllistä materiaalia”, muun muassa Suomen armeijaan ja Natoon liittyvää kirjallisuutta sekä karttoja Tanskasta ja Norjasta.
Tapaamisessa hotellissa sotilastiedustelun upseeri Potocki luovuttaa Widomskille 5 000 Puolan zlotia. Lisäksi Widomski saa ohjekirjan yhteydenpidosta ja toivomansa lahjan: ilmapistoolin.Upseerien raportin mukaan Widomski oli kovin iloinen saamastaan ilmapistoolista.
Widomskista tulee Puolan sotilastiedustelun esikunnan kakkososaston värväämä toimija.Häntä kutsutaan agentiksi ja annetaan peitenimeksi ”SUBIEKT”.Suomeksi se tarkoittaa kauppa-avustajaa.
Tällainen sitoumus tuona aikana tiesi käytännössä sitä, että sitoutuessaan yhteistyöhön Puolan sotilastiedustelun kanssa henkilö käytännössä sitoutui yhteistyöhön myös Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n kanssa.
Tiesikö Widomski tätä? Ei välttämättä. Hän oli 33-vuotias kunnianhimoinen nuori mies, joka halusi päästä eteenpäin urallaan.
Satoja sivuja
Toimittaja Boris Salomon on tutustunut laajaan Suomea koskevaan materiaaliin Kansallisen muistamisen instituutissa (IPN)Varsovassa.
Varsovan hallintokortteleissa sijaitsevassa modernissa arkistossa säilytetään muun muassa Puolan sotilastiedustelun erittäin salaisia asiakirjoja.
Tämä artikkeli perustuu arkistosta löytyneeseen noin 600 sivun materiaaliin koskien Widomskia.Iltalehti on käännättänyt keskeiset osat puolankielisestä materiaalista.
Ensi kontakti
Puolassa vaatimattomissa oloissa kasvanut Stefan Widomski muutti Suomeen naisen perässä. Hän meni naimisiin varakkaasta perheestä tulleen naisystävänsä kanssa ja sai Suomen kansalaisuuden.
Vuosina 1966-70 Widomski työskenteli Suomalaisessa Kirjakaupassa Helsingissä saksalaisella ja slaavilaisella osastolla.
Vuonna 1967 Puolan sotilastiedustelun upseeri Potocki kävelee sisään kirjakauppaan ja esittelee itsensä Widomskille. Hän tiedustelee, onko Widomski puolalaisena patrioottina halukas työskentelemään Puolan hyväksi.
Widomski suostuu. Hän lupaa toimittaa tiedustelu-upseerille kirjallisuutta, joka on vaikeasti hankittavissa Varsovan liiton maille: ne käsittelevät muun muassa Natoa.
Sitoumus, jonka Stefan Widomski teki Puolan kommunistisen tiedustelupalvelun kanssa. BORIS SALOMON
Aate ja raha
Widomski tekee Puolan sotilastiedustelulle käännöksiä ja toimittaa kirjallisuutta. Palkkioksi hän saa rahaa.
Puolan sotilastiedustelun upseerit pohtivat raporteissaan, että Widomskin motiivi auttaa sotilastiedustelua on sekoitus aatteellisuutta ja halua saada lisätienestiä.
Widomski on kunnianhimoinen mies.
Puolan sotilastiedustelun miehet kirjaavat raportteihinsa, miten Widomski haluaa opiskella kauppatieteitä ja miten hän tavoittelee pääsevänsä tehtäviin ulkomaankaupan alalle. Agentit panevat merkille, että Widomski puhuu äidinkielensä ja suomen lisäksi sujuvasti venäjää ja saksaa.
- Hän haaveilee Puolan lentoyhtiön konttorin perustamisesta Helsinkiin ja että hänestä tulisi sen johtaja.Häntä neuvottiin, että hän unohtaisi koko jutun.
- Widomski sanoo, että hän ei aio olla kauan töissä kirjakaupassa, sotilastiedustelun upseeri kirjaa raporttiinsa keväällä 1969.
Kuitteja
Aineistossa, johon Iltalehti on tutustunut Kansallisen muistamisen instituutin arkistossa Varsovassa, on kuitteja Widomskin saamista rahasuorituksista, muun muassa seuraavat:
Kesäkuussa 1976 hän on kuitannut 3 000 Puolan zlotia.
Heinäkuussa 1976 Puolan sotilastiedustelu on maksanut hänelle 300 Yhdysvaltain dollaria toimitetusta materiaalista.Materiaalit koskevat tiedusteluraporttien mukaan "kolmen radioaseman ja yhden radiopuhelimen dokumentaatiota".
Maaliskuussa 1978 Widomski kuittaa 500 Suomen markkaa.Tiedusteluraportin mukaan Widomskin kanssa keskusteltiin muun muassa radioyhteyksistä ja kellonajoista. Raha liittyi radiovastaanottimen hankintaan.
Widomski kohosi Nokian hierarkiassa nopeasti aluevientipäälliköksi, vientipäälliköksi ja lopulta vuonna 1978 SEV-maiden vientijohtajaksi. KL-ARKISTO
Ura nousee Nokiassa
Vuonna 1970 Widomski palkataan vientineuvottelijaksi Instrumentariumin tytäryhtiöön Medko Oy:hyn. Hän ylenee nopeassa tahdissa vientipäälliköksi.
Kaksi vuotta myöhemmin Widomski pyrkii ja pääsee Nokialle, sen Nokia Electronics -osastolle.Sillä on monta tuotealaa, muun muassa radiopuhelimet, digitaaliset siirtojärjestelmät, prosessiautomaatiotuotteet puunjalostus- ja sähköteollisuudelle sekä tietokoneet.
Puolalaiset tiedustelu-upseerit kirjaavat raporttiinsa, että Nokian käyttämät materiaalit ovat enimmäkseen alkuperältään USA:sta ja komponentit soveltuvia myös sotilaskäyttöön. Tiedustelu-upseerit arvioivat, että Widomskilla on hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi tietokonekomponentteihin ja muuhun läntiseen kauppasaarron alaiseen elektroniikkaan.
Widomski kohoaa Nokian hierarkiassa nopeasti aluevientipäälliköksi, vientipäälliköksi ja lopulta vuonna 1978 SEV-maiden vientijohtajaksi.
- Olin lähdössä Nokialta. Minut otettiin keskusteluun, haluttiin pysäyttää lähtöhalut. En niin kovin pitkään miettinyt, kun minulle tarjottiin Sev-kaupan osaston johtajan tehtävää, kaksinkertainen palkka, isompi auto ja siihen kuljettaja, kunnon työsuhdeasunto ja lisää toimintavaltuuksia, Widomski kertoo Raimo Seppälänkirjoittamassa elämäkerrassaan (Stefan Widomski ja puhelu Moskovaan, Otava 2006).
Vantaan kätköpaikka
Kuusijärvi tunnetaan Vantaalla Vanhan Lahdentien varrella sijaitsevana ulkoilukeskuksena. Se on niin kuntoilijoiden, saunojien kuin lapsiperheidenkin suosiossa.Pienen järven ympäri kiertää pururata, järven rannassa on Vantaan suurin uimaranta.
Varsovan IPN-arkiston Widomski-materiaalissa on vuodelta 1978 kartta ja ohjeet. Niissä on hahmoteltu, miten Puolan sotilastiedustelulle materiaalia toimittavan henkilön pitää toimia Kuusijärvellä.
Järven kaakkoiskulmassa sijaitsi agenttien kaavailema kätköpaikka.
Lohkareen päälle kasvanut koivu seisoo edelleen paikallaan.Kätkökolo on jo osittain kasvanut umpeen puun voimistuessa.
Sekä järven koillis- että lounaiskulmassa sijaitsi ”signaalipaikka”: näiden puisten siltojen tolppiin piti laittaa pieni merkki, joka kertoi, että kätköpaikkaan oli jätetty materiaalia tai että kätköpaikalle ei ollut turvallista mennä.
Kätköpaikkoja karttoineen valmisteltiin Kuusijärven lisäksi ainakin kaksi: Yksi Helsingin Kaivopuistoon erääseen kallioleikkauksen, toinen Ruotsiin Tukholmaan.
Kuusijärven ja muiden kätköpaikkojen suunnittelu on yksi osa Puolan sotilastiedustelun operaatiota Widomskin suhteen.
Raporttien mukaan hänelle annettiin myös koulutusta. Niiden mukaan häntä opetettiin kirjoittamaan salakielellä ja käyttämään salaista radiolähetintä.
Widomskista tuli Puolan ja Neuvostoliiton korkeiden sotilastiedustelujohtajien välinen asia helmikuussa 1979. BORIS SALOMON
Tehtävä: tarkkailla
Maaliskuussa 1978 Widomskin kansioon liitetään niin sanottu mobilisaatiokortti.
Kortissa maalaillaan tehtäviä Widomskille, jos sotilaallinen selkkaus uhkaisi.
Puolan sotilastiedustelun kaavailujen mukaan Widomskin tulisi jännityksen lisääntyessä tarkkailla Suomen armeijan liikkeitä ja sota-aluksia Helsingin satamissa ja alueella.
Moilanen kuvioihin
Puolan sotilastiedustelun raporttien mukaan Nokian Elektroniikkaosasto on tiiviissä seurannassa. Supo epäilee, että joku operoi Nokian sisällä ja toimittaa Neuvostoliiton haltuun kauppasaarron alaista ja sotilaallisesti arvokasta aineistoa.
Supon vastavakoilun etsivä Hannu Moilanen ryhtyy pitämään tiiviisti yhteyttä Widomskiin. Moilanen nousee myöhemmin aina Supon vt.päälliköksi.
Moilanen tapaa Widomskia säännöllisesti. Hän haluaa kuulla Widomskin keskusteluista neuvostoliittolaisten kauppakumppanien kanssa ja siitä, ovatko neuvostoliittolaiset yrittäneet värvätä Widomskia.
Puolalaisraporttien mukaan Moilasta kiinnostavat myös sellaiset Nokialla työskentelevät henkilöt, jotka voisivat vuotaa tietoja Neuvostoliittoon.
Widomski raportoi Puolan sotilastiedustelulle, että Moilanen ei millään tavalla epäile häntä, eivätkä Puolan tiedustelun toimet muutenkaan näytä kiinnostavan Moilasta.
Widomskin elämäkerrassa kerrotaan, että Widomski piti tällaista yhteyttä Supoon ”luonnollisena asiana”. Kirjassa hän kertoo pitäneensä toivottavana, että yhteys Moilaseen ja Supoon kantautuisi myös ”KGB:n ja ehkäpä muidenkin tiedustelupalvelujen korviin”.
- Pidin sitä suorastaan toivottavana, koska yhteyteni Suojelupoliisiin ja henkilökohtaisesti Hannu Moilaseen olisi minulle eräänlainen henkivakuutus. Kukaan ei yrittäisi mitään miehelle, joka tiedettiin ”Supon omaksi”. Näin on todella käynyt. Joitakin merkityksettömiä tapauksia lukuun ottamatta minua ei ole yritetty minkäänlaiseen yhteistoimintaan, Widomski kertoo kirjassa.
SUBIEKTIN Puolan sotilastiedustelulle kirjoittama raportti vuodelta 1977. Siinä käsitellään mm. yhteyksiä Supon suuntaan ja Nokian asioita. BORIS SALOMON
Supon tietoja Puolaan
Huhtikuussa 1977 Widomski kertoo Puolan sotilastiedustelulle itse käsin kirjoittamassaan raportissa, että Supo on kiinnostunut useasta henkilöstä, joilla on kauppasuhteita SEV-maihin.
Widomski nimeää henkilöitä nimeltä Puolan sotilastiedustelulle.Nimistä voi päätellä kyseessä olevan neuvostoliittolaislähtöisiä henkilöitä.
Tammikuussa 1978 Widomski kertoo laajasti tehtävistään Nokialla, yksityiselämästään ja kontakteistaan Supon Moilasen kanssa.
Samaisessa raportissa hän kertoo muun muassa vaikeuksistaan käyttää kotona Puolan sotilastiedustelun kustantamaa radiolähetintä, koska vaimo on niin kiinnostunut hänen tekemisistään.
Neuvostoliitto perässä
Myös Neuvostoliiton tiedustelu oli kiinnostunut Widomskista.Erityisesti Neuvostoliiton kaupallisessa lähetystössä työskennellyt Valentin Vycherov.
Widomski kertoi raporttien mukaan puolalaisille tiedustelijoille, että Vycherov on ottanut hyvin aggressiivisesti kontaktia ja vaatii Widomskia toimittamaan hänelle tietoja Nokialla työskentelevistä henkilöistä ja kauppasaarron alaisista tavaroista.
Vycherov uhkailee Widomskia, että jos hän ei näin tee, hän ei enää pääse Neuvostoliittoon.Widomskista tulee Puolan ja Neuvostoliiton korkeiden tiedustelukenraalien asia.
Puolan sotilastiedustelun johtaja, kenraali Czeslaw Kiszczak lähettää helmikuussa 1979 kirjeen Neuvostoliiton sankarille, sotilastiedustelu GRU:n päällikkö Pjotr Ivanovits Ivashutinille.
Kirjeessä Kiszczak huomauttaa Ivashutinille, että Widomski on toistuvasti joutunut Valentin Vycherovin kohteeksi.
KIszczak muistuttaa, että tämä kontakti Widomskin ja Vycherovin välillä kiinnostaa Suojelupoliisia ja siinä on riski, että molemmat agentit paljastuvat.Puolalaiskenraali pyytää neuvostotoverilta, että he lopettaisivat Vycherovin kontaktit Widomskiin.
Vycherov joutuu poistumaan maasta 1979, todennäköisesti Suojelupoliisin aloitteesta.Uhkauksista huolimatta Widomskin toimintaa Neuvostoliitossa ei vaikeuteta.
Kauppasaarron alaisia
Helmikuussa 1976 Puolan sotilastiedustelun agentti kirjoittaa raportissaan, että Widomski olisi vienyt kauppasaarron alaisia ”korkeataajuusfilttereitä” Neuvostoliittoon. Niitä käytettäisiin avaruusohjelmassa.Tämä olisi raportin mukaan tapahtunut sikäläisen elektroniikkatehtaan johtajan pyynnöstä.
Helmikuussa 1979 Puolan sotilastiedustelun agentti kirjoitti raporttiinsa, että Widomski olisi kertonut, että hänellä olisi pääsy muun muassa selluloosa- ja paperiteollisuuden ohjausjärjestelmien ja ydinvoimalan ohjaus- ja valvontajärjestelmien teknisiin tietoihin.
Puolalaisupseeri kirjasi raporttiin, että neuvostotoveritkin ovat näistä asioista kiinnostuneita.
Tässä yksi esimerkki kuiteista, jotka on tehty Widomskin saamista maksuista.BORIS SALOMON
Luovutus Tapiolassa
Huhtikuussa 1976 Puolan konsulaatissa työskentelevä agentti, peitenimeltään ”Pers” kirjoittaa raporttiinsa tapaamisestaan Widomskin alias SUBIEKTIN kanssa.
Raportin mukaan Widomski haluaa luovuttaa materiaalia, joka hänellä on hallussaan. Agentti ja Widomski tapaavat, hyppäävät autoon ja ajavat Espoon Tapiolaan.
Raportin mukaan miehet istuvat autossa, Widomski poistuu ja jättää agentin autoon materiaalit vaihtamatta siitä hänen kanssaan sanaakaan.
Agentti ”Pers” kirjoittaa raporttiin, että sisältö on sellainen, että siitä voi yksiselitteisesti päätellä, kenellä on pääsy niihin. Agentti pohtii, mikä olisi jatkossa turvallisin keino saada tällaista materiaalia SUBIEKTILTA.
Widomskiin turhaudutaan
Widomskin uran noustessa Nokialla Puolan sotilastiedustelu on luonnollisesti entistä kiinnostuneempi hänestä. Samaan aikaan kasvaa myös turhautuminen Widomskin toimintaan.
Helmikuussa 1985 sotilastiedustelun upseeri Jerzy Gajewski, joka Varsovasta käsin ohjaa tapaus SUBIEKTIA eli Widomskia, kirjoittaa raportissaan:
”Kun Widomskin talouden tilanne parani, hänen aktiivisuutensa materiaalien toimittamisessa väheni. Minun arvioni mukaan raha oli hänen tärkein aktiivisuuden moottorinsa yhteistyössä meidän kanssamme.”
Sotilastiedustelu-upseeri Jerzy Gryzilmoittaa tammikuussa 1987 raportissaan, että viimeinen tapaaminen Widomskin kanssa on ollut vuonna 1982.
Viimeiset materiaalit Widomskilta on Puolan sotilastiedustelun mukaan saatu vuonna 1976.Yhteydenpito sen jälkeen on jatkunut vielä vuosia.
Lopuksi Gryz kirjoittaa, että SUBIEKTIN kansio suljetaan ja siirretään arkistoon.
Stefan Widomski. JUHA RISTAMÄKI
Raveni
Greatest Leader
Taas ihminen joka ei ymmärrä sodasta yhtään mitään. Silloin pitäisi olla hiljaa. Suomen armeija on todellisuudessa suhteellisen pieni jos katsoo niitä joukkoja jotka oikeasti osallituu aktiivisiin sotatoimiin. Ei tuosta määrästä voi alkaa enään vähentämään jos naapurilla on rauhanajan vahvuus lähialueilla jo suurempi.