Niin..tai lasten tekeminen...
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä niitä aseita tarvitaan kodeissa vielä muuhunkin kuin ammuntaharrastukseen, vaikkei Gyllis1 oikein näköjään usko siihen.
Saattaa tulla vielä asekätkentä 2.0
No. Sharia-lait eivät ole ihan niin monoliittinen kokonaisuus tai niin yksimielisesti tulkittuja kuin meille yleensä tulee mieleen. Se Isis- tai muut ääritulkinnat eivät ole ainoita, vaan monessa maassa ne ruumiinrangaistukset yms. keskiaika-meininki on jo jätetty pois. Moderni sharia-laki on syntynyt osin samoilla tavoin kuin Common Law -systeemi, eli keskiaikaista oikeusjärjestelmää ja sen periaatteita sovelletaan moderneihin tapauksiin, eli esim. trespassing, joka tarkoitti nimenomaisesti maanomistusoikeutta ja sen rikkomista, on toiminut pohjana modernien omistusoikeuksien turvaamiselle. Samalla tavoin shariaa on kehitetty vastaamaan muuttuneita aikoja.
Eli kivitys-kiven murskaus ja myynti on tulevaisuuden bisnes. Sorafirmat vink vink: 32-55 mm kalliomurskeen kysyntä lähtee kohta rakettimaiseen nousuun!Todellakin. Koko sharia-lakihan lepää imaamien harteilla. Imaamiksi voi ruveta periaatteessa kuka vaan, joka kokee että tuntee sharia-lain mielestään riittävän hyvin ja tuntee paikallisen muslimi-yhteisön tukevan itseään. Imaamiksi päästäkseen ei oikeastaan tarvita muuta kuin kuin hyvä koraanin ja hadithien tuntemus, vakaa usko ja yhteisön hyväksyntä. Imaamiksi voi tulla myös valituksi; jos yhteisöllä ei ole omaa imaamia, yhteisö voi valita joukostaan sellaisen henkilön, joka tiedetään hartaaksi ja pyhät tekstit hyvin tuntevaksi.
Mitään länsimais-tyylistä pappiskoulua tai tuomariksi kouluttautumista ei ole olemassakaan. Käytännössä ei ole mitään muodollista kontrollia siitä, mikä imaamin oppimistaso tai tulkintatyyli on. Jokainen imaami tulkitsee tekstejä oman mielensä mukaan, samoin sharia-tuomioistuimissa jakaa oikeutta oman tulkintansa mukaan. Koska imaamit yleensä ovat hartaita uskovia, he luonnollisesti tapaavat tehdä tulkintansa sekä sharian että sharia-oikeuden suhteen sieltä skaalan tiukemmasta päästä. Siksi perjantai-saarnoissa usein mouhotaan suu vaahdossa vääräuskoisista tai vaikkapa homojen tappamisesta, tai sharia-oikeudessa annetaan tiukkoja tuomioita vaikkapa aviorikoksesta. Tyypillisesti aviorikostuomio menee niin, että jos mies on siihen syyllistynyt, on se vaimon vika koska ei ole osannut pitää miestään tyytyväisenä, jos vaimo taas on syyllistynyt niin aletaan kaivaa niitä kivenmurikoita esiin. Esimerkkejä erilaisista mutta samanhenkisistä tuomioista löytyy maailmalta oksetukseen asti.
Koko sharia-laki ja sen lainopilliset tulkinnat virallisine tuomioineen perustuu täysin imaamien fiiliksien pohjalle. Ja tällaista siis pitäisi saada lisää Suomeen?
Eli kivitys-kiven murskaus ja myynti on tulevaisuuden bisnes. Sorafirmat vink vink: 32-55 mm kalliomurskeen kysyntä lähtee kohta rakettimaiseen nousuun!
http://attekaleva.puheenvuoro.uusis...muuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminenJärkevä maahanmuuttopolitiikka osa 3/3: turvapaikan hakeminen
11.6.2018 09:04 Atte Kaleva
Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Toisessa osassa kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa.
Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka
Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.
Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on.
Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville
Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.
Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.
Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.
EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus.
Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on.
Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.
Atte Kaleva
Joo. Odotan sitä hetkeä, kun Suoli Niinistö lähettää kirjeitä joukkojen organisointia varten ja tämä tapahtuu tietenkin perinteisen "koti, uskonto ja isänmää"-hengennostatuksella. Mikä koti? Se minkä pankki vei 90-luvun laman saatossa? Mikä uskonto? Lestadiolaisten lahkon takia tahi kristinuskon? "Religion is excellent stuff for keeping common people quiet. Religion is what keeps the poor from murdering the rich.” - Napoleon Bonaparte. Mikä isänmaa? Tämä maa mitä annetaan prosentti kerrallaan vuosi vuodelta ulkomaalaisille ja pankkiirit oikeasti omistavat tämän maan? Tätä samaa rumbaa jatketaan ikuisesti, koska aina löytyy neropatti, joka keksii fyrkan ja sille koron. Tänä päivänä ei tarvita kuin mediumi islamistien kapina Suomen maaperällä niin Putin saa siitä tarpeeksi höyryä tullakseen suojelemaan poloisia suomenvenäläisiä hädässä. Yritä siinä tapella muslimeja ja neukkuja vastaan joka vatun ilmansuunnasta. Mikä parasta, olemme itse kouluttaneet näitä jihadisteja Suomen armeijassa ja nohevimmat voivat tehdä tästä tilanteesta kaikenlaisia johtopäätöksiä. Tämä maa tulee hajoamaan niin tuhannen päreiksi, että Suomen lipulla ei tulla muuta kuin korkeintaan pyyhkimään persettä. Jos rintamalla taistellut isoisäni olisi nähnyt ennalta tämän kommarimeiningin mitä on harrastettu rinta kaarella niin olisi varmaan juoksuhaudassa ampunut aivonsa pellolle.
Joo, sitten voidaan käydä makuulle ja leikkiä kuollutta. Tästä "me ollaan hävitty" asenteesta se isoisä olisi vasta tykkännyt.
Mielenkiintoista, että jopa oikeistolaisissa/konservatiivisessa piireissä halutaan jotenkin perustella mukamas järkevää maahanmuuttoa. Tämä on tosin kontekstisidonnaista: vasta sitten kun ulkomaalaisia on about 50% koko väestöstä niin sitten aletaan puffaamaan (ääri)oikeistoa todenteolla. Ihan sama että onko kyseessä humanitääristä, työperusteista, jne maahanmuuttoa niin kaikki maahanmuuton muodot on kommarien yhteiskunnan mädättämisoperaatiota, äänestäjien importtausta. Sitten tätä maahanmuuttoa varten järjestetään oikein iso byrolandia, kommarien rakastamaa valtion kasvattamista. Se että oikeistolaiseksi itsensä määrittelijä haluaa perustella "järkevää" maahanmuuttoa ei ole mitään muuta kuin erittäin kurinalainen piilokommari, simple as that. Kyllähän nuo mamutkin heiluttelevat Suomen lippua minkä kerkeevät ja hokevat että tämä on heidän kotimaansa nyt, niin se tee tästä heidän kotiaan. Tästä päästään tilanteeseen, jossa mamut ja kaikenlaiset kommarit saattavat puhua hyvvöö soomea, käyttäytyä suomalaisen tavoin, omaavat Suomen passin, jne. Mutta koko homma kiteytyy loppuen lopuksi samaan tilanteeseen mitä ihmiskunta on harrastanut koko historiansa ajan eli etnistä ja kulttuurillista syrjintää. Good fences makes good neighbors. Kommarit ei yleisesti ottaen ole yhteiskunnan terävintä kärkeä älyllisellä tasolla niin koko kuvio järkeilystä kommarien kanssa on perverssi: aletaan käydä keskustelua siitä, että mikä on sopiva kompromissi että kansalaiset saavat lisää kilpailua työpaikoista, elämänkumppanista, varallisuudesta, jne. Jopa marginaalisten kompromissien hakeminen kommarin kanssa pelaa kommarin pussiin pitkällä aikajänteellä. Onhan se helpompaa, että suomalainen luopuu oikeuksista vapaaehtoisesti kuin että sille laitetaan ase ohimolle.
Laitisen haastatelu on aika selväsanainen isossa kuvassa.
EU kaataa rahaa Afrikkaan uskomattomia määriä vuoden 2000 Cotonoun sopimuksen perusteella ja valmistautuu neuvotteluihin uudesta sopimuksesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa. Ne kai käydään myöhemmin tänä vuonna, ja Afrikka katsotaan itsenäiseksi toimijaksi.
Luodaan ilmeisesti strategia siirtolaisten salakuljettamista vastaan ja samalla halutaan parantaa mekanismia, jolla lailliset siirtolaiset voivat tulla Eurooppaan. Erillistä sopimusta Afrikan kanssa haetaan.