Outo kysymys. Tuossahan lukee hänen etunimensä.
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Bushmaster
Greatest Leader
Latinankielistä en tiedä mutta Suomeksi olisko: Hipsteri ihminen?
Ai niin..yksi marja/mansikka farmari kiinostui kovasti kuvan "tyylistä" kun sen näki ....en kysynyt miksi
Viimeksi muokattu:
Bushmaster
Greatest Leader
Bushmaster
Greatest Leader
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/862...aan-800-ihmisesta-luvusta-en-voi-sanoa-mitaan
Täyskäännös Suomen linjassa: Puhutaan 800 ihmisestä – ”Luvusta en voi sanoa mitään”
Suomi on valmis osallistumaan Schengen-alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden niin kutsuttuun ”taakanjakoon”. Sisäministeri Petteri Orpo kertoi tänään eduskunnassa, että Suomen linja on muuttunut asiassa.
- Kaikki maat – lukuun ottamatta Bulgariaa ja Unkaria – osallistuvat taakanjakoon, Orpo sanoi.
Aiemmin Suomen kanta Etelä-Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen on ollut tiukka. Suomi on kannattanut vapaaehtoisuutta, eli sitä ettei EU-maita velvoitettaisi käsittelemään turvapaikkahakemuksia toisista Schengen-maista.
Kyse on ihmisistä, jotka saapuvat eritoten Etelä-Euroopan maihin ilman pakolaisstatusta. Tulijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti niin kutsutun vuoden 2012 arabikevään jälkeen sekä Syyrian sisällissodan kiihdyttyä.
Pelkästään viime vuonna Euroopan rajoille saapui noin 300 000 turvapaikanhakijaa. Valtaosa hakijoista tulee Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan.
Nyt EU-maat keskustelevat noin 40 000 turvapaikanhakijan hakemusten käsittelystä muualla kuin tulomaassa Etelä-Euroopassa. Suomen osuus taakasta olisi noin 800 hakijaa, mutta Orpo ei vahvista tätä lukua.
- Siitä [luvusta] en voi sanoa yhtään mitään. Komissio ja EU-maat käyvät parhaillaan virkamiestasolla kahdenvälisiä neuvotteluja. Loppuviikosta tiedämme, miten prosessi menee, mutta emme välttämättä silloinkaan tarkkoja määriä, Orpo sanoi.
Erityisesti hallituspuolue perussuomalaiset on vastustanut Suomen osallistumista turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyyn. Perussuomalaisten vaatimuksesta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että Suomen vastaanottamien pakolaisten määrä pidetään viime vuosien tasolla.
Alun perin Suomen oli tarkoitus käsitellä Syyriasta paenneiden ja Välimeren ylittäneiden ihmisten hakemukset hieman noin 1 000 pakolaisen kiintiön sisällä.
Ei-pakolaisstatuksella Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita Suomi on ottanut vastaan noin 1 300 vuodessa. Hakemuksia Suomeen tulee vuosittain noin 4 000.
Miksi Suomen linja on muuttunut?
- Tilanne on dramaattisesti muuttunut, eikä vain Etelä-Euroopassa vaan myös Länsi-Balkanilla. Tilanne on muuttunut niin nopeasti, että Eurooppa on muuttanut kantaansa asiassa, ei Suomi, Orpo sanoi eduskunnassa.
- Kaikki mittarit näyttävät, että tulijoiden määrä on paljon suuremmassa nousussa.
Edellinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on arvostellut Sipilän hallituksen linjausta kiristää pakolaispolitiikkaa.
– En tiedä, mikä se on se kohta, mistä perussuomalaiset haluaisi tiukentaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa nykyisestä. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen tulos sieltä [hallitusneuvotteluista] tulee, Räsäsen sanoi Uudelle Suomelle toukokuussa.
Balkanilla ihmisoikeusongelma
Tänään ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi raportin Balkanin pakolaistilanteesta. Erityisesti Syyriasta ja Lähi-idästä saapuvat sotaa pakoon lähteneet ihmiset joutuvat ongelmiin Makedoniassa, Serbiassa ja Unkarissa.
Balkaniin saapuvia pakolaisia käytetään Amnestyn mukaan häikäilemättömästi hyväksi ja heitä käännytetään rajoilta tai lasketaan maan läpi muiden maiden hoidettavaksi.
Esimerkiksi Kreikka ohjaa ilman pakolaisstatusta olevia turvapaikanhakijoita Makedonian rajalle ja jättää ihmiset sen jälkeen käytännössä oman onnensa nojaan.
Makedoniassa puolestaan turvapaikanhakijoita kohdellaan erittäin huonosti tai heidät ohjataan edelleen maan läpi EU-rajalle.
Makedonia päätti kesäkuussa, että se helpottaa hieman tulijoiden oloja. Aiemmin pakolaiset saivat ylittää Makedonian rajan vain jalan.
Uuden Suomen toimittaja Teemu Kammonen vieraili alueella kesäkuussa ennen uutta käytäntöä. Skopjen ja Tessalonikin välisen moottoritien laidassa kulki käytännössä katkeamaton jalan liikkuvien pakolaisten jono.
Huhtikuussa 14 pakolaista kuoli onnettomuudessa, jossa juna ajoi radalla kävelleen pakolaisryhmän päälle ilta-aikaan.
Komissio ja EU-maat käsittelevät parhaillaan turvapaikanhakijoiden jakoa jäsenmaiden kesken, jotta Kreikan, Italian ja Espanjan paine helpottaisi.
Sisäministeri Orpo sanoo, että varsinaisia päätöksiä asiasta tehdään tämän viikon lopulla.
Tulisiko Suomen osallistua turvapaikanhakijoiden "taakanjakoon"?
7%Kyllä, enemmän kuin arvioitu 800 henkeä
3%Kyllä, arvioitu 800 henkeä on hyvä
5%Kyllä, mutta alle 800 henkeä
85%Ei lainkaan
2577 ääntä annettu
Kiitos äänestäsi!
Kiitos äänestäsi!
Täyskäännös Suomen linjassa: Puhutaan 800 ihmisestä – ”Luvusta en voi sanoa mitään”
Suomi on valmis osallistumaan Schengen-alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden niin kutsuttuun ”taakanjakoon”. Sisäministeri Petteri Orpo kertoi tänään eduskunnassa, että Suomen linja on muuttunut asiassa.
- Kaikki maat – lukuun ottamatta Bulgariaa ja Unkaria – osallistuvat taakanjakoon, Orpo sanoi.
Aiemmin Suomen kanta Etelä-Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen on ollut tiukka. Suomi on kannattanut vapaaehtoisuutta, eli sitä ettei EU-maita velvoitettaisi käsittelemään turvapaikkahakemuksia toisista Schengen-maista.
Kyse on ihmisistä, jotka saapuvat eritoten Etelä-Euroopan maihin ilman pakolaisstatusta. Tulijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti niin kutsutun vuoden 2012 arabikevään jälkeen sekä Syyrian sisällissodan kiihdyttyä.
Pelkästään viime vuonna Euroopan rajoille saapui noin 300 000 turvapaikanhakijaa. Valtaosa hakijoista tulee Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan.
Nyt EU-maat keskustelevat noin 40 000 turvapaikanhakijan hakemusten käsittelystä muualla kuin tulomaassa Etelä-Euroopassa. Suomen osuus taakasta olisi noin 800 hakijaa, mutta Orpo ei vahvista tätä lukua.
- Siitä [luvusta] en voi sanoa yhtään mitään. Komissio ja EU-maat käyvät parhaillaan virkamiestasolla kahdenvälisiä neuvotteluja. Loppuviikosta tiedämme, miten prosessi menee, mutta emme välttämättä silloinkaan tarkkoja määriä, Orpo sanoi.
Erityisesti hallituspuolue perussuomalaiset on vastustanut Suomen osallistumista turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyyn. Perussuomalaisten vaatimuksesta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että Suomen vastaanottamien pakolaisten määrä pidetään viime vuosien tasolla.
Alun perin Suomen oli tarkoitus käsitellä Syyriasta paenneiden ja Välimeren ylittäneiden ihmisten hakemukset hieman noin 1 000 pakolaisen kiintiön sisällä.
Ei-pakolaisstatuksella Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita Suomi on ottanut vastaan noin 1 300 vuodessa. Hakemuksia Suomeen tulee vuosittain noin 4 000.
Miksi Suomen linja on muuttunut?
- Tilanne on dramaattisesti muuttunut, eikä vain Etelä-Euroopassa vaan myös Länsi-Balkanilla. Tilanne on muuttunut niin nopeasti, että Eurooppa on muuttanut kantaansa asiassa, ei Suomi, Orpo sanoi eduskunnassa.
- Kaikki mittarit näyttävät, että tulijoiden määrä on paljon suuremmassa nousussa.
Edellinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on arvostellut Sipilän hallituksen linjausta kiristää pakolaispolitiikkaa.
– En tiedä, mikä se on se kohta, mistä perussuomalaiset haluaisi tiukentaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa nykyisestä. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen tulos sieltä [hallitusneuvotteluista] tulee, Räsäsen sanoi Uudelle Suomelle toukokuussa.
Balkanilla ihmisoikeusongelma
Tänään ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi raportin Balkanin pakolaistilanteesta. Erityisesti Syyriasta ja Lähi-idästä saapuvat sotaa pakoon lähteneet ihmiset joutuvat ongelmiin Makedoniassa, Serbiassa ja Unkarissa.
Balkaniin saapuvia pakolaisia käytetään Amnestyn mukaan häikäilemättömästi hyväksi ja heitä käännytetään rajoilta tai lasketaan maan läpi muiden maiden hoidettavaksi.
Esimerkiksi Kreikka ohjaa ilman pakolaisstatusta olevia turvapaikanhakijoita Makedonian rajalle ja jättää ihmiset sen jälkeen käytännössä oman onnensa nojaan.
Makedoniassa puolestaan turvapaikanhakijoita kohdellaan erittäin huonosti tai heidät ohjataan edelleen maan läpi EU-rajalle.
Makedonia päätti kesäkuussa, että se helpottaa hieman tulijoiden oloja. Aiemmin pakolaiset saivat ylittää Makedonian rajan vain jalan.
Uuden Suomen toimittaja Teemu Kammonen vieraili alueella kesäkuussa ennen uutta käytäntöä. Skopjen ja Tessalonikin välisen moottoritien laidassa kulki käytännössä katkeamaton jalan liikkuvien pakolaisten jono.
Huhtikuussa 14 pakolaista kuoli onnettomuudessa, jossa juna ajoi radalla kävelleen pakolaisryhmän päälle ilta-aikaan.
Komissio ja EU-maat käsittelevät parhaillaan turvapaikanhakijoiden jakoa jäsenmaiden kesken, jotta Kreikan, Italian ja Espanjan paine helpottaisi.
Sisäministeri Orpo sanoo, että varsinaisia päätöksiä asiasta tehdään tämän viikon lopulla.
Tulisiko Suomen osallistua turvapaikanhakijoiden "taakanjakoon"?
7%Kyllä, enemmän kuin arvioitu 800 henkeä
3%Kyllä, arvioitu 800 henkeä on hyvä
5%Kyllä, mutta alle 800 henkeä
85%Ei lainkaan
2577 ääntä annettu
Kiitos äänestäsi!
Kiitos äänestäsi!
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Olemme itsekkäitä pirulaisia ja minusta tuntuu, etteivät he lopulta viihdy täällä kauhean hyvin. 82% ei halua yhtäkään tänne. Talvi on kylmä, syksy sateinen, kevät loskainen ja juhannuksesta eivät kuitenkaan ymmärrä mitään.
Bushmaster
Greatest Leader
ja on niiku lisääntymään päin... kuinka/miksi suomalaiset äänestävät aina "väärin?"
7% Kyllä, enemmän kuin arvioitu 800 henkeä
3% Kyllä, arvioitu 800 henkeä on hyvä
5% Kyllä, mutta alle 800 henkeä
85% Ei lainkaan
2577 ääntä annettu
Bushmaster
Greatest Leader
Suomi vastaanottaa sovitut kiintiöpakolaiset Hernesaareessa.
Bushmaster
Greatest Leader
Pitääkö vanhat sanonnat paikkansa "raha ei tuo onnea" ja "sattumma kuljettaa ihmistä kuin tuuli laivaa"?
http://www.hs.fi/ilta/08072015/a1436323684917?jako=4bb83f707eee7618746d93f58b68d1d9
"Poliisin unelmalähiön" lukuisat rikokset hätkähdyttävät
Monien veritekojen osuminen Helsingin Laajasaloon on poliisin mukaan sattumaa
Idyllinen ja vauras Laajasalo on noussut muutaman viime vuoden aikana vähän väliä otsikoihin ikävässä valossa.
"Poliisi epäilee henkirikosta Laajasalon surmissa", kertoi HS tiistaina. Kaksi aikuista miestä löytyi surmattuina sunnuntaina Laajasalossa naapurin soitettua hätänumeroon.
Moni muistaa vielä viimesyksyisen Laajasalon veriteon, jossa 28-vuotias mies murhasi 58-vuotiaan naisen lokakuussa 2014. Nainen löytyi kuolleena merestä vanhan öljysataman läheltä lokakuisena sunnuntaina.
Sitä ennen huhtikuussa 23-vuotias mies ampui 25-vuotiaan lapsuudenystävänsä. HS kertoi huhtikuussa, että ampumiseen johti ehkä huumeriita.
Vuonna 1997 Laajasalon sanottiin rauhoittuneen villistä nuorisorikollisuuden buumista 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. "Laajasalosta on tullut poliisin ihannelähiö", kertoi HS 6. marraskuuta 1997.
"Jos täällä joku ongelma on, niin pahoinpitelyt ravintoloissa", kommentoi vanhempi konstaapeli Mikael Bergström aluetta HS:lle lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Rikosylitarkastaja Juha Laaksosen mielestä samaa voi sanoa nytkin.
"Edelleen paikka on rauhallinen. Ihmiset pystyvät edelleen siellä turvallisesti asumaan, elämään ja liikkumaan", Laaksonen rauhoittelee.
"Tämäntyyppiset rikokset eivät liity mitenkään paikkaan. Ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että Laajasalo on turvaton paikka."
Laajasalon historiasta löytyy kuitenkin kohtalaisen paljon rikoksia. HS poimi niistä pahimmat.
Kaksoissurma Laajasalossa heinäkuussa 2015
Poliisi löysi kahden aikuisen miehen ruumiit yksityisasunnosta Laajasalosta sunnuntaina. Tiistaina HS kertoi, että rikostarkastaja Petri Rainialan mukaan ruumiit olivat löytyneet sivullisen hätäkeskussoiton johdosta. Tapahtumien kulku on edelleen selvittelyn alla.
Laajasalon mökkipalot toukokuussa 2015
HS (26.5.) kertoi, että Helsingin Laajasalossa tapahtuneet mökkipalot olivat tuhopolttoja. Kruunuvuoren hylättyjen huviloiden alueella tapahtuneet mökkipalot olivat poliisin mukaan saaneet alkunsa lattioille asetetuista tavaroista, jotka sytytettiin. Päivää aikaisemmin alueella tuhoutui myös autio huvila täysin tulipalossa. Poliisi epäili palojen kytkeytyvän toisiinsa.
Laajasalon peruskouluun murtauduttiin joulukuussa 2014
Laajasalon peruskouluun murtauduttiin sunnuntain vastaisena yönä, kertoi HS (10.12.2014). Rosvot olivat menneet sisään musiikkiluokan huoltoluukun kautta. Useita taulutietokoneita oli kadoksissa öisen vierailun jälkeen. Tekijät olivat myös sotkeneet paikkoja, töhrineet seiniä ja polttaneet tupakkaa sisätiloissa.
HS uutisoi Laajasalon kaksoissurmasta 9. joulukuuta 1977. Kesäkuun 18. 2005 HS kertoi Laajasalon naissurmaajan joutuvan mielentilatutkimukseen.
Laajasalon murha lokakuussa 2014
28-vuotias mies surmasi 58-vuotiaan naisen lokakuussa 2014. Tekijä ja uhri asuivat saman talon eri rapuissa. Nainen löytyi kuolleena merestä vanhan öljysataman läheltä lokakuisena sunnuntaina. Mies kertoi oikeudessa alkaneensa pahoinpidellä naista sen jälkeen, kun uhri oli repinyt häntä takista ja hän raivostui siitä. Hän ei muistanut keskustelleensa naisen kanssa mistään, mutta naisen on arveltu puuttuneen koirien huonoon kohteluun.
Mies pahoinpiteli pyjamahousuista naista ensin kerrostalon rappukäytävässä ja sitten porttikongissa Laajasalossa. Sieltä mies siirsi uhrin autolla vanhan öljysataman alueelle, jossa hän kuristi naista. Lopuksi mies kuljetti naisen mereen. Mies oli välillä poistunut öljysataman alueelta ja palannut takaisin uhrin luokse jatkamaan väkivaltaa. Nainen löydettiin vedestä kuolleena.
Laajasalon ampuja huhtikuussa 2014
23-vuotias mies ampui 25-vuotiaan lapsuudenystävänsä. Miehet olivat tunteneet toisensa alakoulusta asti. Käräjäoikeuden mukaan teko oli vakaasti harkittu ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.Uhri oli ulkoiluttamassa koiraa naisystävänsä kanssa kotinsa lähellä, kun syytetty kurvasi heidän viereensä autolla ja ampui miestä päähän auton ikkunasta. (HS 11.7..2014) HS kertoi huhtikuussa, että ampumiseen johti ehkä huumeriita.
Laajasalon veitsimies helmikuussa 2013
Mies uhkaili veitsellä entistä naisystäväänsä tämän asunnossa Yliskyläntiellä Helsingin Laajasalossa keskiviikon vastaisena yönä. Asunnossa asuva nainen pakeni asuntonsa parvekkeelle, jonne mies telkesi hänet.Naisella oli kuitenkin puhelin mukanaan, ja hän onnistui soittamaan poliisille ja hälyttämään itselleen apua. (HS 21.2.2013)
Asuntomurtosarja Laajasalossa syksyllä 2012
Varkaat murtautuvat taloihin viikonloppuöisin asukkaiden nukkuessa sisällä, kertoi HS lokakuussa 2012. Tammikuussa 2013 kaksi virolaismiestä sai vankeutta asuntomurtosarjasta.
Laajasalon perhesurma tammikuussa 2012
Tammikuussa 2012 HS (11.1.2012) kertoi, että perheenisän epäiltiin surmanneen lapsensa ja vaimonsa Helsingin Laajasalossa Itä-Helsingissä tiistai-iltana. Tapaus paljastui, kun pelastuslaitos sai illalla hälytyksen Porekujalle sammuttamaan huoneistopaloa. Perheen lapset olivat iältään yksi- ja nelivuotiaat.
Laajasalon vasaramies toukokuussa 2008
Keski-ikäinen mies sai yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta lyötyään toista miestä vasaralla niskaan. Päällekarkaus tapahtui viime toukokuussa 2008 Yliskylän ostoskeskuksessa Helsingissä. Kaupan edessä odottanut mies tunsi jonkun lähestyvän takaapäin. Miehen onnistui väistää, jolloin vasara osui häntä niskaan ja selkään. Toisen iskun mies onnistui torjumaan käsillään. Uhrin vaimo yritti auttaa miestään, mutta hyökkääjä tönäisi hänet läheisen kaupan seinään. Lopulta kaksi hätiin tullutta miestä sai vasaran haltuunsa. Hyökkääjä kertoi ärsyyntyneensä taloyhtiön hallituksen jäsenien toimista, kun hänen asuntonsa otettiin taloyhtiön haltuun.
Laajasalon naissurma helmikuussa 2005
22-vuotias vantaalaismies surmasi 19-vuotiaan helsinkiläisnaisen Laajasalossa helmikuussa 2005. Mies yritti lavastaa lukuisat fileerausveitsen iskut itsemurhaksi. Uhrista löytyi peräti 19 pisto- ja viiltohaavaa. Uhri oli pelännyt mennä yksin kotiin ja pyytänyt surmaajaa turvakseen kotimatkalle. Mies tappoi 19-vuotiaan tämän asunnolla pian sen jälkeen, kun he olivat olleet sukupuoliyhteydessä.
Miehen kertomuksen mukaan hän oli tavannut naisen lauantai-iltana Itäkeskuksessa, josta he olivat lähteneet tämän asunnolle Laajasaloon. Asunnolla he olivat juoneet viiniä ja käyttäneet uhrin hallussa ollutta amfetamiinia sekä miehen tuomia rauhottavia lääkkeitä. (HS 18.6.2005)
Laajasalon ampuminen heinäkuussa 2004
HS (15.7.2004) kertoi Helsingin poliisin ottaneen kiinni kaksi miestä Helsingin Laajasalon ampumistapauksesta epäiltyinä. Jommankumman miehistä epäillään ampuneen 22-vuotiasta miestä Laajasalossa Suomensuontiellä. Kahden miehen lisäksi poliisin huostassa on 19-vuotias nainen, jonka epäillään liittyvän ampumistapaukseen.
Nainen ampui miehensä ja itsensä Laajasalossa 1996
Nainen surmasi ampumalla avomiehensä ja sitten itsensä Helsingin Laajasalossa lauantain vastaisena yönä.Aluksi luultiin, että tapahtumat olivat sujuneet toisin päin, mutta tekninen tutkinta varmisti surmaajan.Poliisi sai ilmoituksen surmista lauantaina päivällä omaisten löydettyä ruumiit Kuukiventien rivitaloasunnosta. Asunnosta löytyi kuolleena 49-vuotias toimitusjohtaja ja hänen 39-vuotias avovaimonsa. Kukaan ei ollut kuullut laukauksia. (HS 10.12.1996)
Kaksoissurma Laajasalossa vuonna 1977
"Laajasalon kaksoissurmasta murhasyyte RO:ssa", uutisoi Helsingin Sanomat 9. joulukuuta 1977. Kahden miehen surmaan päättyneestä ryyppyillasta luettiin Helsingin raastuvanoikeudessa 22-vuotiaalle porarille murhasyyte. Lokakuussa löydettiin Laajasalon Kasperinkujalla sijaitsevasta talosta kaksi miehen ruumista.
Toinen miehistä makasi lattialla kuolleena. Hänessä oli ulkoapäin havaittavissa vain joitain pienehköjä ruhjeita kasvoissa. Hänen kuolinsyynsä ratkeaa ruumiinavauspöytäkirjan valmistuttua.
Syytetty kertoi oikeudessa, että hän ei muista illan tapahtumista mitään. Hän sanoi, ettei ole enää edes varma surmatalossa käynnistäkään.
Poliisikuulusteluissa syytetty oli kertonut lähteneensä surmapäivänä Hakaniemestä kahden miehen kanssa taksilla 16.10 Laajasaloon.
Siellä miehet joivat eräässä talossa viskiä ja koskenkorvaa. Jossain vaiheessa iltaa syytetty muistaa suuttuneensa silmittömästi. Seuraava muistikuva hänellä on puukolla lyömisestä.
Mies kertoi huuhtoneensa veriset kätensä talosta poistuttuaan bussipysäkin lähellä olevassa vesilammikossa.
Seuraavana päivänä hän pakeni telttansa kanssa metsään. Poliisi pidätti hänet noin parin viikon kuluttua.
Syytetyn avustaja, asianajaja Pekka Vuorinen kiisti syytteen murhasta, mutta myönsi kuitenkin syyllisyyden surmaan.
http://www.hs.fi/ilta/08072015/a1436323684917?jako=4bb83f707eee7618746d93f58b68d1d9
"Poliisin unelmalähiön" lukuisat rikokset hätkähdyttävät
Monien veritekojen osuminen Helsingin Laajasaloon on poliisin mukaan sattumaa
Idyllinen ja vauras Laajasalo on noussut muutaman viime vuoden aikana vähän väliä otsikoihin ikävässä valossa.
"Poliisi epäilee henkirikosta Laajasalon surmissa", kertoi HS tiistaina. Kaksi aikuista miestä löytyi surmattuina sunnuntaina Laajasalossa naapurin soitettua hätänumeroon.
Moni muistaa vielä viimesyksyisen Laajasalon veriteon, jossa 28-vuotias mies murhasi 58-vuotiaan naisen lokakuussa 2014. Nainen löytyi kuolleena merestä vanhan öljysataman läheltä lokakuisena sunnuntaina.
Sitä ennen huhtikuussa 23-vuotias mies ampui 25-vuotiaan lapsuudenystävänsä. HS kertoi huhtikuussa, että ampumiseen johti ehkä huumeriita.
Vuonna 1997 Laajasalon sanottiin rauhoittuneen villistä nuorisorikollisuuden buumista 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. "Laajasalosta on tullut poliisin ihannelähiö", kertoi HS 6. marraskuuta 1997.
"Jos täällä joku ongelma on, niin pahoinpitelyt ravintoloissa", kommentoi vanhempi konstaapeli Mikael Bergström aluetta HS:lle lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Rikosylitarkastaja Juha Laaksosen mielestä samaa voi sanoa nytkin.
"Edelleen paikka on rauhallinen. Ihmiset pystyvät edelleen siellä turvallisesti asumaan, elämään ja liikkumaan", Laaksonen rauhoittelee.
"Tämäntyyppiset rikokset eivät liity mitenkään paikkaan. Ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että Laajasalo on turvaton paikka."
Laajasalon historiasta löytyy kuitenkin kohtalaisen paljon rikoksia. HS poimi niistä pahimmat.
Kaksoissurma Laajasalossa heinäkuussa 2015
Poliisi löysi kahden aikuisen miehen ruumiit yksityisasunnosta Laajasalosta sunnuntaina. Tiistaina HS kertoi, että rikostarkastaja Petri Rainialan mukaan ruumiit olivat löytyneet sivullisen hätäkeskussoiton johdosta. Tapahtumien kulku on edelleen selvittelyn alla.
Laajasalon mökkipalot toukokuussa 2015
HS (26.5.) kertoi, että Helsingin Laajasalossa tapahtuneet mökkipalot olivat tuhopolttoja. Kruunuvuoren hylättyjen huviloiden alueella tapahtuneet mökkipalot olivat poliisin mukaan saaneet alkunsa lattioille asetetuista tavaroista, jotka sytytettiin. Päivää aikaisemmin alueella tuhoutui myös autio huvila täysin tulipalossa. Poliisi epäili palojen kytkeytyvän toisiinsa.
Laajasalon peruskouluun murtauduttiin joulukuussa 2014
Laajasalon peruskouluun murtauduttiin sunnuntain vastaisena yönä, kertoi HS (10.12.2014). Rosvot olivat menneet sisään musiikkiluokan huoltoluukun kautta. Useita taulutietokoneita oli kadoksissa öisen vierailun jälkeen. Tekijät olivat myös sotkeneet paikkoja, töhrineet seiniä ja polttaneet tupakkaa sisätiloissa.
HS uutisoi Laajasalon kaksoissurmasta 9. joulukuuta 1977. Kesäkuun 18. 2005 HS kertoi Laajasalon naissurmaajan joutuvan mielentilatutkimukseen.
Laajasalon murha lokakuussa 2014
28-vuotias mies surmasi 58-vuotiaan naisen lokakuussa 2014. Tekijä ja uhri asuivat saman talon eri rapuissa. Nainen löytyi kuolleena merestä vanhan öljysataman läheltä lokakuisena sunnuntaina. Mies kertoi oikeudessa alkaneensa pahoinpidellä naista sen jälkeen, kun uhri oli repinyt häntä takista ja hän raivostui siitä. Hän ei muistanut keskustelleensa naisen kanssa mistään, mutta naisen on arveltu puuttuneen koirien huonoon kohteluun.
Mies pahoinpiteli pyjamahousuista naista ensin kerrostalon rappukäytävässä ja sitten porttikongissa Laajasalossa. Sieltä mies siirsi uhrin autolla vanhan öljysataman alueelle, jossa hän kuristi naista. Lopuksi mies kuljetti naisen mereen. Mies oli välillä poistunut öljysataman alueelta ja palannut takaisin uhrin luokse jatkamaan väkivaltaa. Nainen löydettiin vedestä kuolleena.
Laajasalon ampuja huhtikuussa 2014
23-vuotias mies ampui 25-vuotiaan lapsuudenystävänsä. Miehet olivat tunteneet toisensa alakoulusta asti. Käräjäoikeuden mukaan teko oli vakaasti harkittu ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.Uhri oli ulkoiluttamassa koiraa naisystävänsä kanssa kotinsa lähellä, kun syytetty kurvasi heidän viereensä autolla ja ampui miestä päähän auton ikkunasta. (HS 11.7..2014) HS kertoi huhtikuussa, että ampumiseen johti ehkä huumeriita.
Laajasalon veitsimies helmikuussa 2013
Mies uhkaili veitsellä entistä naisystäväänsä tämän asunnossa Yliskyläntiellä Helsingin Laajasalossa keskiviikon vastaisena yönä. Asunnossa asuva nainen pakeni asuntonsa parvekkeelle, jonne mies telkesi hänet.Naisella oli kuitenkin puhelin mukanaan, ja hän onnistui soittamaan poliisille ja hälyttämään itselleen apua. (HS 21.2.2013)
Asuntomurtosarja Laajasalossa syksyllä 2012
Varkaat murtautuvat taloihin viikonloppuöisin asukkaiden nukkuessa sisällä, kertoi HS lokakuussa 2012. Tammikuussa 2013 kaksi virolaismiestä sai vankeutta asuntomurtosarjasta.
Laajasalon perhesurma tammikuussa 2012
Tammikuussa 2012 HS (11.1.2012) kertoi, että perheenisän epäiltiin surmanneen lapsensa ja vaimonsa Helsingin Laajasalossa Itä-Helsingissä tiistai-iltana. Tapaus paljastui, kun pelastuslaitos sai illalla hälytyksen Porekujalle sammuttamaan huoneistopaloa. Perheen lapset olivat iältään yksi- ja nelivuotiaat.
Laajasalon vasaramies toukokuussa 2008
Keski-ikäinen mies sai yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta lyötyään toista miestä vasaralla niskaan. Päällekarkaus tapahtui viime toukokuussa 2008 Yliskylän ostoskeskuksessa Helsingissä. Kaupan edessä odottanut mies tunsi jonkun lähestyvän takaapäin. Miehen onnistui väistää, jolloin vasara osui häntä niskaan ja selkään. Toisen iskun mies onnistui torjumaan käsillään. Uhrin vaimo yritti auttaa miestään, mutta hyökkääjä tönäisi hänet läheisen kaupan seinään. Lopulta kaksi hätiin tullutta miestä sai vasaran haltuunsa. Hyökkääjä kertoi ärsyyntyneensä taloyhtiön hallituksen jäsenien toimista, kun hänen asuntonsa otettiin taloyhtiön haltuun.
Laajasalon naissurma helmikuussa 2005
22-vuotias vantaalaismies surmasi 19-vuotiaan helsinkiläisnaisen Laajasalossa helmikuussa 2005. Mies yritti lavastaa lukuisat fileerausveitsen iskut itsemurhaksi. Uhrista löytyi peräti 19 pisto- ja viiltohaavaa. Uhri oli pelännyt mennä yksin kotiin ja pyytänyt surmaajaa turvakseen kotimatkalle. Mies tappoi 19-vuotiaan tämän asunnolla pian sen jälkeen, kun he olivat olleet sukupuoliyhteydessä.
Miehen kertomuksen mukaan hän oli tavannut naisen lauantai-iltana Itäkeskuksessa, josta he olivat lähteneet tämän asunnolle Laajasaloon. Asunnolla he olivat juoneet viiniä ja käyttäneet uhrin hallussa ollutta amfetamiinia sekä miehen tuomia rauhottavia lääkkeitä. (HS 18.6.2005)
Laajasalon ampuminen heinäkuussa 2004
HS (15.7.2004) kertoi Helsingin poliisin ottaneen kiinni kaksi miestä Helsingin Laajasalon ampumistapauksesta epäiltyinä. Jommankumman miehistä epäillään ampuneen 22-vuotiasta miestä Laajasalossa Suomensuontiellä. Kahden miehen lisäksi poliisin huostassa on 19-vuotias nainen, jonka epäillään liittyvän ampumistapaukseen.
Nainen ampui miehensä ja itsensä Laajasalossa 1996
Nainen surmasi ampumalla avomiehensä ja sitten itsensä Helsingin Laajasalossa lauantain vastaisena yönä.Aluksi luultiin, että tapahtumat olivat sujuneet toisin päin, mutta tekninen tutkinta varmisti surmaajan.Poliisi sai ilmoituksen surmista lauantaina päivällä omaisten löydettyä ruumiit Kuukiventien rivitaloasunnosta. Asunnosta löytyi kuolleena 49-vuotias toimitusjohtaja ja hänen 39-vuotias avovaimonsa. Kukaan ei ollut kuullut laukauksia. (HS 10.12.1996)
Kaksoissurma Laajasalossa vuonna 1977
"Laajasalon kaksoissurmasta murhasyyte RO:ssa", uutisoi Helsingin Sanomat 9. joulukuuta 1977. Kahden miehen surmaan päättyneestä ryyppyillasta luettiin Helsingin raastuvanoikeudessa 22-vuotiaalle porarille murhasyyte. Lokakuussa löydettiin Laajasalon Kasperinkujalla sijaitsevasta talosta kaksi miehen ruumista.
Toinen miehistä makasi lattialla kuolleena. Hänessä oli ulkoapäin havaittavissa vain joitain pienehköjä ruhjeita kasvoissa. Hänen kuolinsyynsä ratkeaa ruumiinavauspöytäkirjan valmistuttua.
Syytetty kertoi oikeudessa, että hän ei muista illan tapahtumista mitään. Hän sanoi, ettei ole enää edes varma surmatalossa käynnistäkään.
Poliisikuulusteluissa syytetty oli kertonut lähteneensä surmapäivänä Hakaniemestä kahden miehen kanssa taksilla 16.10 Laajasaloon.
Siellä miehet joivat eräässä talossa viskiä ja koskenkorvaa. Jossain vaiheessa iltaa syytetty muistaa suuttuneensa silmittömästi. Seuraava muistikuva hänellä on puukolla lyömisestä.
Mies kertoi huuhtoneensa veriset kätensä talosta poistuttuaan bussipysäkin lähellä olevassa vesilammikossa.
Seuraavana päivänä hän pakeni telttansa kanssa metsään. Poliisi pidätti hänet noin parin viikon kuluttua.
Syytetyn avustaja, asianajaja Pekka Vuorinen kiisti syytteen murhasta, mutta myönsi kuitenkin syyllisyyden surmaan.
Viimeksi muokattu:
Bushmaster
Greatest Leader
Pienen aikaa tätä pohdiskeltuani tulee mieleeni että onkohan tämä siirto sittenkään hyvä juttu? Mennäänkö tällä ns."ojasta allikoon?"
Menneisyydessä on paljon esimerkkejä siitä miten turvallisuuspalvelu poliittisesti johdettuna pistetään helposti palvelmaan poliitisia takoitusperiä eikä suojella kansakunnan turvallisuutta, joka turvallisuupalvelun tehtävä on?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...tuksen-alaisuudesta-sisaministeriolle/5218930
Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriölle
Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriön alaisuuteen ensi vuoden alusta lähtien.
Presidentti vahvistaa lait perjantaina. Jatkossa sisäministeriö vastaa suojelupoliisin toiminnan ohjauksesta, tulos- ja resurssiohjauksesta sekä laillisuusvalvonnasta.
Siirtoa on perusteltu muun muassa sillä, että se parantaa päättäjien mahdollisuuksia ohjata supon toimintaa. Suojelupoliisi säilyy yhä poliisiyksikkönä.
Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta ja tutkia tällaisia rikoksia. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi.
Menneisyydessä on paljon esimerkkejä siitä miten turvallisuuspalvelu poliittisesti johdettuna pistetään helposti palvelmaan poliitisia takoitusperiä eikä suojella kansakunnan turvallisuutta, joka turvallisuupalvelun tehtävä on?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...tuksen-alaisuudesta-sisaministeriolle/5218930
Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriölle
Suojelupoliisi siirtyy Poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriön alaisuuteen ensi vuoden alusta lähtien.
Presidentti vahvistaa lait perjantaina. Jatkossa sisäministeriö vastaa suojelupoliisin toiminnan ohjauksesta, tulos- ja resurssiohjauksesta sekä laillisuusvalvonnasta.
Siirtoa on perusteltu muun muassa sillä, että se parantaa päättäjien mahdollisuuksia ohjata supon toimintaa. Suojelupoliisi säilyy yhä poliisiyksikkönä.
Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta ja tutkia tällaisia rikoksia. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi.
Bushmaster
Greatest Leader
Pakon sanelemaa vapaaehtoisuutta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071020012075_uu.shtml
Mielenosoittajat heittelivät poliiseja kivillä ja sotkivat liikennemerkkejä
Perjantai 10.7.2015 klo 03.5
Torstai-iltana Musta Pispala-mielenosoituksessa tapahtui vahingontekoja, joita poliisi tutkii.
Noin sata Musta Pispala -mielenosoittajaa kokoontui Tampereen Keskustorille torstaina viiden aikaan iltapäivällä. Poliisista kerrotaan, että mielenosoittajat marssivat Hämeenkatua ja Pirkankatua pitkin vanhalle tulitikkutehtaalle, jossa heillä oli jatko-ohjelmaa.
Matkan aikana osa mielenosoittajista syyllistyi vahingontekoihin sotkemalla spray-maalilla bussikatoksia ja liikennemerkkejä. Osa marssijoista heitteli myös mielenosoitusta valvoneita poliiseja sekä poliisiautoja kivillä.
Poliisi tutkii kulkueen aikana tapahtuneita rikoksia, mutta ei ottanut torstai-iltana kiinni yhtäkään mielenosoittajaa.
RIINA NYGRÉN
[email protected]
Mielenosoittajat heittelivät poliiseja kivillä ja sotkivat liikennemerkkejä
Perjantai 10.7.2015 klo 03.5
Torstai-iltana Musta Pispala-mielenosoituksessa tapahtui vahingontekoja, joita poliisi tutkii.
Noin sata Musta Pispala -mielenosoittajaa kokoontui Tampereen Keskustorille torstaina viiden aikaan iltapäivällä. Poliisista kerrotaan, että mielenosoittajat marssivat Hämeenkatua ja Pirkankatua pitkin vanhalle tulitikkutehtaalle, jossa heillä oli jatko-ohjelmaa.
Matkan aikana osa mielenosoittajista syyllistyi vahingontekoihin sotkemalla spray-maalilla bussikatoksia ja liikennemerkkejä. Osa marssijoista heitteli myös mielenosoitusta valvoneita poliiseja sekä poliisiautoja kivillä.
Poliisi tutkii kulkueen aikana tapahtuneita rikoksia, mutta ei ottanut torstai-iltana kiinni yhtäkään mielenosoittajaa.
RIINA NYGRÉN
[email protected]
Erkki
Ylipäällikkö
Asialla olivat varmaan äärioikeistolaiset, perussuomalaiset tai arvokonservatiivit, he kun ilmeisesti ovat yhteiskuntamme suurimpia uhkia. Nimittäin Yle areenaa pöyhiessäni törmäsin tälläiseen käsittämättömään propakandapökäleeseen, kuin suoraan 1970-luvun pahimmilta vuosilta:
http://areena.yle.fi/1-2789232 Toimittaja ei luonnollisestikaan mainitse, että ohjelmassa asiantuntijana esiintyvä Hannu Vuorio oli aikoinaan taistolaisten SKP
:n tiedottaja. Tasapuolisuuden nimissä Yle voisikin tehdä ohjelman vasemmiston muodostamasta uhasta, jossa asiantuntijana kuultaisiin jotain vanhaa natsia.Tulevan EU-miliisin niskalaukaus tulee hoitamaan ääneen nurisevat alkuasukkaat. Pakolla tehtävä kansojen sekoittaminen menee aina samalla reseptillä, eikä tästä tule poikkeusta.
Toivon, että nykyhallitus perkaa mitä kaikkea Ylen toimintoja oikeasti tarvitsemme (jos mitään). Jos edes nykyhallitus sitä ei tee, niin sitten ei kukaan.Asialla olivat varmaan äärioikeistolaiset, perussuomalaiset tai arvokonservatiivit, he kun ilmeisesti ovat yhteiskuntamme suurimpia uhkia. Nimittäin Yle areenaa pöyhiessäni törmäsin tälläiseen käsittämättömään propakandapökäleeseen, kuin suoraan 1970-luvun pahimmilta vuosilta:
Katso liite: 5038http://areena.yle.fi/1-2789232 Toimittaja ei luonnollisestikaan mainitse, että ohjelmassa asiantuntijana esiintyvä Hannu Vuorio oli aikoinaan taistolaisten SKP
Bushmaster
Greatest Leader
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomettuminen lasku rusi-31714
"Perintömme on, ettemme osaa puhua Venäjästä totta"
Tohtori Alpo Rusin mielestä Suomessa maksetaan hintaa lähihistorian suoranaisesta vääristelystä.
– Tosiasiassa ulkopoliittisen konsensuksen taakse ryhmittyneet ovat onnistuneet selittämään jopa mustan valkoiseksi mukautumalla YYA-kauden aikana opeteltuun osin vääristellyn historiankirjoituksen totuuteen, Alpo Rusi toteaa.
– Ukrainan kriisin yhteydessä 2013-2015 on maksettu siitä ulkopoliittisesta konsensuksesta, joka syntyi 1990-luvulla ja 2000-luvulla lähihistorian suoranaisesta vääristelystä. Se perintö kantoi pitkälle.
– Koska Suomella oli määritelmällisesti hyvät suhteet Neuvostoliittoon, Neuvostoliiton kielteinen arviointi oli tarpeetonta ja vahingollista. Syntyi aito uskomus ja luottamus, että nimenomaan Suomen rakentava suhtautuminen Venäjään takasi rauhan rajoillemme myös 2000-luvulla, hän katsoo.
Rusi mainitsee suomettumiskulttuuria kohtaan eliitissä tapahtuneeksi harvinaiseksi vastarinnaksi Johannes Virolaisen 1968 läpi ajaman pakkoruotsilain.
– Hän näki Suomen pohjoismaalaistamisessa ainoan realistisen keinon torjua Neuvostoliiton vaikutusta. Samasta syystä tulisi 2015 julistaa kielirauha, vaikka kielen opetukseen ja valtion virkakriteereihin kielitarkistuksia muutoinkin tulee harkita.
– Monet kotiryssäkilpailun voittajista ovat olleet myöhemmin Suomen ja Venäjän suhteiden hoidon ytimessä kylmän sodan jälkeen. Tämä selittää jotain siitä, miksi Suomessa tarkastellaan Ukrainan sodaksi kehittynyttä prosessia eri lailla, ”hillitymmin”, kuin muualla EU-maiden piirissä. Kylmän sodan aikana tällainen hillitty asenne kuvattiin ulkomailla suomettumiseksi, joka piti kotimaassa ymmärrettävästi torjua. Suomessa hillitty asenne kultivoitiin järkevyyden symboliikalla. Moraalikadon hintaa ei laskettu.
Alpo Rusin mielestä Suomessa on uskottu Venäjän pyrkivän aidosti mukaan eurooppalaiseen integraatioon. Usko on johtunut suomettumisen perinnöstä.
– Vielä Georgian sodan jälkeenkin 2008 pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti, että sodassa ”kyse on yksittäistapauksesta”. ...Mitään estettä ei ollut Vanhasen mukaan myöskään sille, että entinen pääministeri Paavo Lipponen(sd.) ryhtyi sodan juuri päätyttyä hyvin palkattuun Gazprom-yhtiön konsulttitehtävään elokuussa 2008.
– Toisekseen suomalainen ”konsensuaalinen” keskustelu, jossa edelleen käytetään varovaisia ilmaisuja Krimin anastuksesta tai Ukrainan sodasta, on seurausta ulkopoliittisesta konsensus-perinnöstä johon ei kuulunut puhua Venäjästä totta, vaan muunneltua totuutta. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti loi mielikuvia lännen virheistä, joiden seurauksena Venäjä joutui reagoimaan Ukrainan tapahtumiin. Instituutti yleensä vaikeni Venäjän sisäisestä kehityksestä. 2000-luvulla edelleen ennen muuta Yhdysvallat on usein mainittu maailmanrauhan ongelmana, ei voimapolitiikkaansa lisäävä Venäjä, Alpo Rusi kirjoittaa.
Hänen mielestään tehtiin karhunpalvelus, kun sekä kommunistien, vasemmiston että muun poliittisen eliitin ”kotiryssäkulttuuri” siirrettiin kylmän sodan jälkeen suljettuihin kassakaappeihin.
– Mikä tällöin saattoi vaikuttaa valtioviisaudelta, näyttäytyy 2000-luvun tapahtumien valossa kansalliselta tragedialta. Suomi menetti turvaneuvoston jäsenyyden 2012 suomettumisen seurauksena, Rusi huomauttaa.
"Perintömme on, ettemme osaa puhua Venäjästä totta"
Tohtori Alpo Rusin mielestä Suomessa maksetaan hintaa lähihistorian suoranaisesta vääristelystä.
Suomen ulkopolitiikan perinnössä ei Alpo Rusin mielestä Venäjästä ole kuulunut puhua totta.
– Tosiasiassa ulkopoliittisen konsensuksen taakse ryhmittyneet ovat onnistuneet selittämään jopa mustan valkoiseksi mukautumalla YYA-kauden aikana opeteltuun osin vääristellyn historiankirjoituksen totuuteen, Alpo Rusi toteaa.
– Ukrainan kriisin yhteydessä 2013-2015 on maksettu siitä ulkopoliittisesta konsensuksesta, joka syntyi 1990-luvulla ja 2000-luvulla lähihistorian suoranaisesta vääristelystä. Se perintö kantoi pitkälle.
– Koska Suomella oli määritelmällisesti hyvät suhteet Neuvostoliittoon, Neuvostoliiton kielteinen arviointi oli tarpeetonta ja vahingollista. Syntyi aito uskomus ja luottamus, että nimenomaan Suomen rakentava suhtautuminen Venäjään takasi rauhan rajoillemme myös 2000-luvulla, hän katsoo.
Rusi mainitsee suomettumiskulttuuria kohtaan eliitissä tapahtuneeksi harvinaiseksi vastarinnaksi Johannes Virolaisen 1968 läpi ajaman pakkoruotsilain.
– Hän näki Suomen pohjoismaalaistamisessa ainoan realistisen keinon torjua Neuvostoliiton vaikutusta. Samasta syystä tulisi 2015 julistaa kielirauha, vaikka kielen opetukseen ja valtion virkakriteereihin kielitarkistuksia muutoinkin tulee harkita.
– Monet kotiryssäkilpailun voittajista ovat olleet myöhemmin Suomen ja Venäjän suhteiden hoidon ytimessä kylmän sodan jälkeen. Tämä selittää jotain siitä, miksi Suomessa tarkastellaan Ukrainan sodaksi kehittynyttä prosessia eri lailla, ”hillitymmin”, kuin muualla EU-maiden piirissä. Kylmän sodan aikana tällainen hillitty asenne kuvattiin ulkomailla suomettumiseksi, joka piti kotimaassa ymmärrettävästi torjua. Suomessa hillitty asenne kultivoitiin järkevyyden symboliikalla. Moraalikadon hintaa ei laskettu.
Alpo Rusin mielestä Suomessa on uskottu Venäjän pyrkivän aidosti mukaan eurooppalaiseen integraatioon. Usko on johtunut suomettumisen perinnöstä.
– Vielä Georgian sodan jälkeenkin 2008 pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti, että sodassa ”kyse on yksittäistapauksesta”. ...Mitään estettä ei ollut Vanhasen mukaan myöskään sille, että entinen pääministeri Paavo Lipponen(sd.) ryhtyi sodan juuri päätyttyä hyvin palkattuun Gazprom-yhtiön konsulttitehtävään elokuussa 2008.
– Toisekseen suomalainen ”konsensuaalinen” keskustelu, jossa edelleen käytetään varovaisia ilmaisuja Krimin anastuksesta tai Ukrainan sodasta, on seurausta ulkopoliittisesta konsensus-perinnöstä johon ei kuulunut puhua Venäjästä totta, vaan muunneltua totuutta. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti loi mielikuvia lännen virheistä, joiden seurauksena Venäjä joutui reagoimaan Ukrainan tapahtumiin. Instituutti yleensä vaikeni Venäjän sisäisestä kehityksestä. 2000-luvulla edelleen ennen muuta Yhdysvallat on usein mainittu maailmanrauhan ongelmana, ei voimapolitiikkaansa lisäävä Venäjä, Alpo Rusi kirjoittaa.
Hänen mielestään tehtiin karhunpalvelus, kun sekä kommunistien, vasemmiston että muun poliittisen eliitin ”kotiryssäkulttuuri” siirrettiin kylmän sodan jälkeen suljettuihin kassakaappeihin.
– Mikä tällöin saattoi vaikuttaa valtioviisaudelta, näyttäytyy 2000-luvun tapahtumien valossa kansalliselta tragedialta. Suomi menetti turvaneuvoston jäsenyyden 2012 suomettumisen seurauksena, Rusi huomauttaa.
http://yle.fi/uutiset/perussuomalai...vaus_seksirikolliset_viroon_vankilaan/8152233
Kotimaa 13.7.2015 klo 15:12 | päivitetty 13.7.2015 klo 15:12
Perussuomalaisten kansanedustajan raju avaus: Seksirikolliset Viroon vankilaan
Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) väläyttää kovien rikollisten lähettämistä ulkomaiden vankiloihin ratkaisuksi vankeinhoidon kustannusten alentamiseen.
Perussuomalaisten porilaiskansanedustaja Laura Huhtasaari ehdottaa seksirikollisten passittamista ulkomaille kärsimään tuomiotaan.
Huhtasaaren mukaan pitkiä vankeusrangaistuksia istuvat kovat rikolliset voitaisiin lähettää esimerkiksi Viroon, jolloin vankeinhoidon kustannuksista voitaisiin säästää Suomessa.
– Minusta on ihan käsittämätöntä, että vetoamme rahapulaan ja silloin pedofiilejä ei tarvitse rangaista. Mikä oikeusvaltio se sellainen on, Huhtasaari kysyy.
Huhtasaari perustaa ajatuksensa ulkomailta hankittaviin halvempiin vankilapalveluihin, mikä mahdollistaisi myös rangaistuksen koventamisen Suomessa. Hän muistuttaa, että yksi vankilapäivä maksaa Suomessa noin 200 euroa.
Rangaistusten vaikutuksista keskusteltiin tänään SuomiAreenassa Porissa.
Kotimaa 13.7.2015 klo 15:12 | päivitetty 13.7.2015 klo 15:12
Perussuomalaisten kansanedustajan raju avaus: Seksirikolliset Viroon vankilaan
Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) väläyttää kovien rikollisten lähettämistä ulkomaiden vankiloihin ratkaisuksi vankeinhoidon kustannusten alentamiseen.
Perussuomalaisten porilaiskansanedustaja Laura Huhtasaari ehdottaa seksirikollisten passittamista ulkomaille kärsimään tuomiotaan.
Huhtasaaren mukaan pitkiä vankeusrangaistuksia istuvat kovat rikolliset voitaisiin lähettää esimerkiksi Viroon, jolloin vankeinhoidon kustannuksista voitaisiin säästää Suomessa.
– Minusta on ihan käsittämätöntä, että vetoamme rahapulaan ja silloin pedofiilejä ei tarvitse rangaista. Mikä oikeusvaltio se sellainen on, Huhtasaari kysyy.
Huhtasaari perustaa ajatuksensa ulkomailta hankittaviin halvempiin vankilapalveluihin, mikä mahdollistaisi myös rangaistuksen koventamisen Suomessa. Hän muistuttaa, että yksi vankilapäivä maksaa Suomessa noin 200 euroa.
Rangaistusten vaikutuksista keskusteltiin tänään SuomiAreenassa Porissa.
Bushmaster
Greatest Leader
Samaan aikaan Li Anderson on sitä mieltä että raiskauksista annetut tuomiot ovat nyt suomessa ok linjalla....
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071320029488_uu.shtml
Raiskaustuomiot kuumensivat tunteet - "Käsittämätöntä heittää, että 8 on hyvä"
Laura Huhtasaaren (ps) ja Li Anderssonin (vas) näkemykset eivät juuri kohdanneet, kun Porin Suomi-areenassa pohdittiin vankeusrangaistuksia ja oikeuksien langettamia tuomioita.
Huhtasaaren mielestä tuomioita pitäisi koventaa. Anderssonin mielestä ylipäätään rangaistukset eivät ole liian lieviä, mutta esimerkiksi seksuaalirikostuomioiden tiukentamista voisi selvittää.
Huhtasaaren mielestä jo "arkijärjellä" seksuaalirikostuomiot ovat liian lieviä. Törkeästä rangaistuksesta pitäisi hänen mielestään saada vähintäänkin kahdeksan vuoden tuomio.
- Jos rangaistukset olisivat pidempiä, ei (vankilassa) voi tehdä rikoksia.
Andersson puolestaan muistutti, että vapaudenriisto on päättäjän kantilta "kovin temppu", jota kansalaiseen voidaan kohdistaa. Siksi eduskunnassa pitäisi pohtia rangaistuksia tarkkaan.
- Sähän siellä istut, huikkasi Huhtasaari väliin.
Andersson ei kuittailusta häkeltynyt, vaan vastasi samalla mitalla.
- Musta on käsittämätöntä istua täällä ja heittää, että "kahdeksan (vuoden tuomio) on hyvä".
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071320029488_uu.shtml
Raiskaustuomiot kuumensivat tunteet - "Käsittämätöntä heittää, että 8 on hyvä"
Laura Huhtasaaren (ps) ja Li Anderssonin (vas) näkemykset eivät juuri kohdanneet, kun Porin Suomi-areenassa pohdittiin vankeusrangaistuksia ja oikeuksien langettamia tuomioita.
Huhtasaaren mielestä tuomioita pitäisi koventaa. Anderssonin mielestä ylipäätään rangaistukset eivät ole liian lieviä, mutta esimerkiksi seksuaalirikostuomioiden tiukentamista voisi selvittää.
Huhtasaaren mielestä jo "arkijärjellä" seksuaalirikostuomiot ovat liian lieviä. Törkeästä rangaistuksesta pitäisi hänen mielestään saada vähintäänkin kahdeksan vuoden tuomio.
- Jos rangaistukset olisivat pidempiä, ei (vankilassa) voi tehdä rikoksia.
Andersson puolestaan muistutti, että vapaudenriisto on päättäjän kantilta "kovin temppu", jota kansalaiseen voidaan kohdistaa. Siksi eduskunnassa pitäisi pohtia rangaistuksia tarkkaan.
- Sähän siellä istut, huikkasi Huhtasaari väliin.
Andersson ei kuittailusta häkeltynyt, vaan vastasi samalla mitalla.
- Musta on käsittämätöntä istua täällä ja heittää, että "kahdeksan (vuoden tuomio) on hyvä".
Viimeksi muokattu:
Fencer
Kenraali
Ilkka Salmi alkaa rakentaa Suomeen palattuaan tiedustelupalvelua. Nyt vain keksimään sille katu-uskottava nimi ja kolmikirjaiminen lyhenne.
Mutta vakavasti ottaen jo oli aikakin, että tietoa saadaan sieltä mistä sitä saa irti, eikä ole turhia lainsäädännöllisiä esteitä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1436759503973
14.7.2015 2:00
"Ilkka Salmi palaa suojelupoliisin päälliköksi
EU:n siviilitiedostelun johtaja haluaa kehittää Supon tiedusteluvaltuuksia
Euroopan unionin siviilitiedustelun johtaja Ilkka Salmi palaa suojelupoliisin päälliköksi Helsingin Ratakadulle ensi vuoden alussa. Hänen virkasuhteensa Brysselissä loppuu vuoden viimeisenä päivänä. EU:n ulkosuhteiden määrittelemä ehdoton enimmäismäärä yhdessä tehtävässä tulee Salmella täyteen, eikä hän ole kiinnostunut muista EU:n huippuviroista. Salmi on jo nyt työskennellyt poikkeuksellisen pitkän ajan eli keväästä 2011 EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen Intcenin johdossa Brysselissä, ja puolen vuoden pidennys on poikkeuksellista. Salmen paluun myötä suojelupoliisia väliaikaisesti johtavan Antti Pelttarin kausi Supossa päättyy.
Reilussa neljässä vuodessa Salmi ehti tutustua käytännössä kaikkiin Euroopan unionin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisiin ja maailman suurimpiin tiedustelupalveluihin. "Toivottavasti näistä kontakteista on hyötyä Suomen turvallisuuspoliisissa Supossa. Jos poliitikot niin päättävät, niin uuden siviilitiedustelun rakentaminenkin on tämän kokemuksen jälkeen aiempaa helpompaa", Salmi sanoo. Salmen paluu osuu hetkeen, jolloin Suomen turvallisuusviranomaisten rakenteet ja toimivaltuudet ovat myllerryksessä. Suojelupoliisi siirtyy poliisihallituksen alta suoraan sisäministeriön alaisuuteen, ja viranomaisille ehdotetaan uusia tiedonhankintavaltuuksia.
"Aluksi pitää keskittyä rakentamaan suoraan sisäministeriön alla toimivaa Supoa. Siihen kuuluu se, että yhteistyö muun poliisin kanssa jatkuu edelleen hyvänä", Salmi sanoo. Alkuvuodesta mietintönsä julkistanut tiedonhankintalakityöryhmä esittää, että Suomi ottaa historiallisen suuren askeleen turvallisuuspolitiikassaan ja sallii suojelupoliisille ja Puolustusvoimille täysimittaisen ihmisten ja tietoteknisen vakoilun ulkomailla. Vakoilu on toimintaa, joka voi rikkoa kohdemaan lakeja, ja se pyritään salaamaan kohdemaan viranomaisilta.
Työryhmä esitti viranomaisille myös täysimittaista rajat ylittävän tietoliikenteen tiedusteluoikeutta. Uudenhallituksen ohjelma myötäilee työryhmän ehdotuksia ja esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle. Ilkka Salmi tulkitsee, että tämä tarkoittaa käytännössä niin sanottua tiedustelulakia, mikä on hänestä tarpeen. Hän ehdotti jo pari vuotta sitten, että poliisimuotoinen Supo muutetaan siviilitiedusteluksi, mitä Suomen poliittinen johto vielä tuolloin piti mahdottomana ajatuksena.
"Tiedusteluvaltuuksista pitää nyt käydä perusteellinen keskustelu. Sitten on poliittisen johdon asia päättää, millaiset valtuudet ulkomaantiedusteluun Suomen viranomaiset saavat", Salmi sanoo. Jos suojelupoliisi saa lisää tiedusteluvaltuuksia, voi se luopua poliisin esitutkintaoikeuksista. Mahdollisella uudella siviilitiedusteluviranomaisella niitä ei voisikaan olla, sillä esitutkintaa voi tehdä vain poliisi. Välivaiheessa saatetaankin päätyä malliin, jossa suojelupoliisi keskittyy uusilla toimivaltuuksilla tiedusteluun. Terroristisia rikoksia ja vakoilua koskevat esitutkinnat hoitaisi keskusrikospoliisi Supon sivustatuella."
Mutta vakavasti ottaen jo oli aikakin, että tietoa saadaan sieltä mistä sitä saa irti, eikä ole turhia lainsäädännöllisiä esteitä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1436759503973
14.7.2015 2:00
"Ilkka Salmi palaa suojelupoliisin päälliköksi
EU:n siviilitiedostelun johtaja haluaa kehittää Supon tiedusteluvaltuuksia
Euroopan unionin siviilitiedustelun johtaja Ilkka Salmi palaa suojelupoliisin päälliköksi Helsingin Ratakadulle ensi vuoden alussa. Hänen virkasuhteensa Brysselissä loppuu vuoden viimeisenä päivänä. EU:n ulkosuhteiden määrittelemä ehdoton enimmäismäärä yhdessä tehtävässä tulee Salmella täyteen, eikä hän ole kiinnostunut muista EU:n huippuviroista. Salmi on jo nyt työskennellyt poikkeuksellisen pitkän ajan eli keväästä 2011 EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen Intcenin johdossa Brysselissä, ja puolen vuoden pidennys on poikkeuksellista. Salmen paluun myötä suojelupoliisia väliaikaisesti johtavan Antti Pelttarin kausi Supossa päättyy.
Reilussa neljässä vuodessa Salmi ehti tutustua käytännössä kaikkiin Euroopan unionin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisiin ja maailman suurimpiin tiedustelupalveluihin. "Toivottavasti näistä kontakteista on hyötyä Suomen turvallisuuspoliisissa Supossa. Jos poliitikot niin päättävät, niin uuden siviilitiedustelun rakentaminenkin on tämän kokemuksen jälkeen aiempaa helpompaa", Salmi sanoo. Salmen paluu osuu hetkeen, jolloin Suomen turvallisuusviranomaisten rakenteet ja toimivaltuudet ovat myllerryksessä. Suojelupoliisi siirtyy poliisihallituksen alta suoraan sisäministeriön alaisuuteen, ja viranomaisille ehdotetaan uusia tiedonhankintavaltuuksia.
"Aluksi pitää keskittyä rakentamaan suoraan sisäministeriön alla toimivaa Supoa. Siihen kuuluu se, että yhteistyö muun poliisin kanssa jatkuu edelleen hyvänä", Salmi sanoo. Alkuvuodesta mietintönsä julkistanut tiedonhankintalakityöryhmä esittää, että Suomi ottaa historiallisen suuren askeleen turvallisuuspolitiikassaan ja sallii suojelupoliisille ja Puolustusvoimille täysimittaisen ihmisten ja tietoteknisen vakoilun ulkomailla. Vakoilu on toimintaa, joka voi rikkoa kohdemaan lakeja, ja se pyritään salaamaan kohdemaan viranomaisilta.
Työryhmä esitti viranomaisille myös täysimittaista rajat ylittävän tietoliikenteen tiedusteluoikeutta. Uudenhallituksen ohjelma myötäilee työryhmän ehdotuksia ja esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle. Ilkka Salmi tulkitsee, että tämä tarkoittaa käytännössä niin sanottua tiedustelulakia, mikä on hänestä tarpeen. Hän ehdotti jo pari vuotta sitten, että poliisimuotoinen Supo muutetaan siviilitiedusteluksi, mitä Suomen poliittinen johto vielä tuolloin piti mahdottomana ajatuksena.
"Tiedusteluvaltuuksista pitää nyt käydä perusteellinen keskustelu. Sitten on poliittisen johdon asia päättää, millaiset valtuudet ulkomaantiedusteluun Suomen viranomaiset saavat", Salmi sanoo. Jos suojelupoliisi saa lisää tiedusteluvaltuuksia, voi se luopua poliisin esitutkintaoikeuksista. Mahdollisella uudella siviilitiedusteluviranomaisella niitä ei voisikaan olla, sillä esitutkintaa voi tehdä vain poliisi. Välivaiheessa saatetaankin päätyä malliin, jossa suojelupoliisi keskittyy uusilla toimivaltuuksilla tiedusteluun. Terroristisia rikoksia ja vakoilua koskevat esitutkinnat hoitaisi keskusrikospoliisi Supon sivustatuella."