Suomi 100 vuotta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YliKoo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
On kyllä lapsellista ja tarpeetonta vasemmistotrollien kitinää tuo Kaikkosen twiitti-ketju pullollaan.

Jari Taponen:
@JariTaponen
Trollit pyrkivät vaikutelmaan, jossa he edustavat ”kansan” mielipidettä!
Taustalla vain agendaansa tyrkyttävä trolli

Agendaansa tyrkyttävä ja trollaava

Janne Riiheläinen retweeted
Petri Korhonen Petri Korhonen
@Petri2020
En tykkää sotametaforista, mutta tää Veronikan asenne on sitä samaa millä jengi pärjäsi Kollaalla, Tali-Ihantalassa tai missä vain pommitusten alla. Sisua, uskoa siihen että tekee oikein.
 
Viimeksi muokattu:
No, onpas nyt arvon toimikunnalla nihkeä suhtautuminen Salpalinjan statuksen kohotukseen, ikään kuin kyseessä olisi joku kovinkin virallinen ja kallis asia. Ehkäpä painopiste on enemmän siellä Palefacen näytelmien jne. suunnassa ;)

Eihän Salpalinjalla taisteltu, mutta miksi sitä ei olisi voitu organisaation toimesta julistaa itsenäisyyden monumentiksi, kun se kuitenkin käytännössä on sellainen? Salpalinjan olemassaolo tarkoitti sitä että vaikka Neuvostoliiton voimat olisivat onnistuneet murtautumaan läpi Tali-Ihantalan kohdilla, olisi niillä ollut edessään vielä yksi verinen, vaikea ja kallis taistelu katkeria ja selkä seinää vasten taistelevia suomalaisia vastaan.

full
 
No, onpas nyt arvon toimikunnalla nihkeä suhtautuminen Salpalinjan statuksen kohotukseen, ikään kuin kyseessä olisi joku kovinkin virallinen ja kallis asia. Ehkäpä painopiste on enemmän siellä Palefacen näytelmien jne. suunnassa ;)

Eihän Salpalinjalla taisteltu, mutta miksi sitä ei olisi voitu organisaation toimesta julistaa itsenäisyyden monumentiksi, kun se kuitenkin käytännössä on sellainen? Salpalinjan olemassaolo tarkoitti sitä että vaikka Neuvostoliiton voimat olisivat onnistuneet murtautumaan läpi Tali-Ihantalan kohdilla, olisi niillä ollut edessään vielä yksi verinen, vaikea ja kallis taistelu katkeria ja selkä seinää vasten taistelevia suomalaisia vastaan.

Sinänsähän tuossa ei valtuuksien puuttumisesta taida olla kyse, koska kyseistä "titteliä", "kunnianimeä" tai "arvoa" ei ole olemassakaan. Näin ollen sitä ei pysty myöntämään edes Palefacen näytelmille tai esim. koodausbussille Afrikkaan. Se, että yhdistys on itse kehittänyt tittelin ei vielä tarkoita, että valtiovallan pitäisi sellainen ottaa käyttöön, tässä on taidettu mennä takapuoli edellä puuhun. Eli ensin pitäis ehdottaa tittelin luomista ja sen jälkeen hakea sellaista. Nythän yhdistys on käyttänyt tuota nimitystä jo kaupallisissa tarkoituksissa myymällä kirjaa nimeltä "Salpalinja - Itsenäisyyden monumentti". http://www.salpakeskus.fi/fi/salpal...mentti-kirjaa-saatavilla-museokauppa-raslasta

Salpalinjahan on jo Museoviraston ja Haagin yleissopimuksessa määritellyssä "Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet" luettelossa. Haagin yleissopimuksen mukaan suojeltavaksi kulttuuri-omaisuudeksi katsotaan sellainen irtain ja kiinteä omaisuus, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka arvo ei ole mitattavissa rahassa. Samasta luettelosta löytyy vanha Porvoo ja muita kaupunginosia, kirkkoja, rakennuksia, museoita ja arkistoja.

Sitten on toinen juttu millaiset tuon mahdollisen tittelin myöntökriteerien tulisi olla (myönnetäänkö usemalle kohteelle vai vain yhdelle jne). Jos se myönnetään vain yhdelle kohteelle niin oma näkemykseni on että Salpalinja ei ole jonossa ensimmäisenä. Salpalinja ei osallistunut vuoden 1917-18, 1939-40 eikä 1941-45 ratkaiseviin tapahtumiin millään tavalla. Varallaolo ei mielestäni oikeuta nimitykseen, vähän sama kuin back-up maalivahti palkittaisiin ottelun parhaana.
 
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on hyvä katsoa niitä tekoja ja päätöksiä, jotka ovat tehneet meistä yhden menestyneimmistä kansakunnista. Kohdistan tässä katseeni vain sivistykseen ja osaamiseen, joka kiistatta on edelleen yksi keskeinen menestystekijämme.

Itse toivoisin, että suomalaislapsille annettaisiin paras itsenäisyyslahja: Yli kolmivuotiaille lapsille oikeus maksuttomaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Mikä sinusta on seuraavan 100 vuoden kannalta merkittävin sivistysteko?

https://www.verkkouutiset.fi/seuraavan-100-vuoden-merkittavin-sivistysteko/

Katajaisen kansan kouluttaminen sivistysmaiden joukkoon nosti Suomen sadassa vuodessa Pisa-tornin huipulle. Seuraavan vuosisadan aikana pitäisi päästä tutkimuksen (ja tuotekehityksen) kärkeen. Helpommin sanottu kuin tehty.
 
Katajaisen kansan kouluttaminen sivistysmaiden joukkoon nosti Suomen sadassa vuodessa Pisa-tornin huipulle. Seuraavan vuosisadan aikana pitäisi päästä tutkimuksen (ja tuotekehityksen) kärkeen. Helpommin sanottu kuin tehty.

No ei Roomaakaan poltettu päivässä, ei kun my bad.... Suomi ja länsi noin yleensä tekee itsemurhaa. Kun kaikki kulttuurit ja arvot ova samanarvoisia, ne ovat myös yhtä arvottomia ja erityisesti yksikään ei ole puolustamisen arvoinen.

Oikeasti suomalaiset ovat noin suhteellisesti ottaen olleet sivistyskansa aika pitkään, ainakin mikäli yleistä luku- ja kirjoitustaitoa käytetään mittarina....
 
Viimeksi muokattu:
No ei Roomaakaan poltettu päivässä, ei kun my bad.... Suomi ja länsi noin yleensä tekee itsemurhaa. Kun kaikki kulttuurit ja arvot ova samanarvoisia, ne ovat myös yhtä arvottomia ja erityisesti yksikään ei ole puolustamisen arvoinen.

Oikeasti suomalaiset ovat noin suhteellisesti ottaen olleet sivistyskansa aika pitkään, ainakin mikäli yleistä luku- ja kirjoitustaitoa käytetään mittarina....

Suomi ja muut pohjoismaat pärjäävät luku- ja kirjoitustaitovertailuissa.

https://www.washingtonpost.com/news/answer-sheet/wp/2016/03/08/most-literate-nation-in-the-world-not-the-u-s-new-ranking-says/?postshare=6551457521219102&tid=ss_fb-bottom&utm_term=.30b5cf36be61

Mutta noilla taidoilla ei vielä pitkälle pötkitä. Elanto ansaitaan aikuisena useimmiten niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka opitaan noin 20...35 vuoden iässä.
 
Luku- ja kirjoitustaito, matematiikan perustaitojen lisäksi, ovat aika lailla edellytys niiden muiden taitojen oppimiseen. Niiden osaamisen aste näkyy myöhemmässä osaamisessa ja oppimisessa.

Kyllä koululaitoksestamme voi olla ylpeä, vaikka ilmeisesti pientä takapakkia onkin havaittavissa.
 
Luku- ja kirjoitustaito, matematiikan perustaitojen lisäksi, ovat aika lailla edellytys niiden muiden taitojen oppimiseen. Niiden osaamisen aste näkyy myöhemmässä osaamisessa ja oppimisessa.

Kyllä koululaitoksestamme voi olla ylpeä, vaikka ilmeisesti pientä takapakkia onkin havaittavissa.

Luku- ja laskutaito yms. peruskoulutus luovat toki pohjan jatko-opinnoille, vaikka pientä viilaamista edelleenkin varmaan kaivataan varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja keskiasteelle.

Mutta jos ajatellaan, millaisista lähtökohdista Suomi ponnisti liikkeelle 100 vuotta sitten, ambitiotaso tuntuu kovin vaatimattomalta, jos paras itsenäisyyslahja lapsille olisi oikeus maksuttomaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen yli kolmivuotiaille.

Suomi ei pysy elintasoltaan maailman top 20 valtiona pelkästään peruskoulun opeilla. Luku- ja kirjoitustaitoisia tulvii maaiman työmarkkinoille miljardeittain. Seuraavan sadan vuoden aikana elintaso perustuu todennäköisemmin perustutkimukseen kuin peruskouluun.

Näillä leveysasteilla ja pituuspiireillä ei voi odottaa mannaa taivaalta. Parhaimmillaankin voi vain luoda loskaa.
 
....

Mutta noilla taidoilla ei vielä pitkälle pötkitä. Elanto ansaitaan aikuisena useimmiten niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka opitaan noin 20...35 vuoden iässä.

Toinen puhuu aidasta ja toinen seipäistä....

Toi on varmaankin totta, noin yleensä, mutta mun kommentti lähinnä muistutti Cygnaeuksesta ja siitä että Suomessa luku- ja kirjoitustaito yleistyvät huomattavan varhain....

Se on ollut jo parisataa vuotta tasolla jolle maat joista Suomeen lykkää moni- ja huippuosaajia eivät ole päässeet armon vuonna 2017...

Eipä tarvihe tuon kauempaa hakea syitä luku- ja kirjoitustaidon yleiselle heikkenemiselle, se on vain monikulttuuria...
 
Viimeksi muokattu:
Toinen puhuu aidasta ja toinen seipäistä....

Toi on varmaankin totta, noin yleensä, mutta mun kommentti lähinnä muistutti Cygnaeuksesta ja siitä että Suomessa luku- ja kirjoitustaito yleistyvät huomattavan varhain....

Se on ollut jo parisataa vuotta tasolla jolle maat joista Suomeen lykkää moni- ja huippuosaajia eivät ole päässeet armon vuonna 2017...

Eipä tarvihe tuon kauempaa hakea syitä luku- ja kirjoitustaidon yleiselle heikkenemiselle, se on vain monikulttuuria...

Suomessa on osattu lukea suhteellisen kauan, vaikka sumerialainen nuolenpääkirjoitus ei oikein sujunutkaan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074305053/Suomessa+osattiin+lukea+jo+1800luvun+alussa

Koko kansan patistaminen luku-, lasku- ja kirjoitustaitoiseksi on täytynyt olla aikanaan radikaali ja mullistava idea.

Mitkä ovat nyt ne 2 tai 3 taitoa, jotka vielä kansan valtaosalta (90%) puuttuvat, mutta jotka seuraavan sadan vuoden aikana tulevat osoittautumaan yhtä tärkeiksi kuin luku-, lasku- ja kirjoitustaito?
 
Mitkä ovat nyt ne 2 tai 3 taitoa, jotka vielä kansan valtaosalta (90%) puuttuvat, mutta jotka seuraavan sadan vuoden aikana tulevat osoittautumaan yhtä tärkeiksi kuin luku-, lasku- ja kirjoitustaito?

Esimerkiksi tekoälyä käyttävien ohjelmistojen ja järjestelmien ohjelmointi ja suunnittelu..Tämä on tosin jo vanha juttu (itse opiskelin niitä jo yli 40 vuotta sitten mm. Lisp'illä ohjelmoimalla) https://en.wikipedia.org/wiki/Lisp_(programming_language)0
Toki sadan vuoden päästä kaikki tällaiset älykkäät ja itse oppivat järjestelmät lienee jo integroitu osaksi normaalia elämää..Mutta siitä huolimatta jonkun ihmisenkin pitää kyetä ajattelemaan.
 
Luku- ja laskutaito yms. peruskoulutus luovat toki pohjan jatko-opinnoille, vaikka pientä viilaamista edelleenkin varmaan kaivataan varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja keskiasteelle.

Mutta jos ajatellaan, millaisista lähtökohdista Suomi ponnisti liikkeelle 100 vuotta sitten, ambitiotaso tuntuu kovin vaatimattomalta, jos paras itsenäisyyslahja lapsille olisi oikeus maksuttomaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen yli kolmivuotiaille.

Suomi ei pysy elintasoltaan maailman top 20 valtiona pelkästään peruskoulun opeilla. Luku- ja kirjoitustaitoisia tulvii maaiman työmarkkinoille miljardeittain. Seuraavan sadan vuoden aikana elintaso perustuu todennäköisemmin perustutkimukseen kuin peruskouluun.

Näillä leveysasteilla ja pituuspiireillä ei voi odottaa mannaa taivaalta. Parhaimmillaankin voi vain luoda loskaa.

Itse uskoin että suomalaiset pärjäävat myös tulevaisuudessa. Varsinkin nuoret ovat pääosin erittäin fiksua porukkaa..

Meillä peruskoulutus ja jatko-opiskelu on (lähes) kaikille nuorille itsestään selvä juttu..Kaiken lisäksi yhä enemmän nuoret kokevat että omalla osaamisella ja taidoilla pärjää tulevaisuudessa. Myös halukkuus yrittämiseen on lisääntynyt vaikka Suomen jäykkä hallinto, säädökset sekä erityisesti joka rakoon tunkeva verotusbyrokratia pyrkivät kaikin keinoin nujertamaan yksittäisen pienen ihmisen pyrkimykset kapitalisti-riistäjäksi..

Tällä hetkellä ilahduttaa esityisesti Slush-tapahtuma, joka on aivan uskomattoman upea nuorten yrittäjien kehittämä foorumi...Aivan ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa.
http://www.slush.org/
Avatkaa tuo linkki...se kertoo mihin nuoret suomalaiset kykenevät. Ja he kykenevät vielä paljon muuhunkin.. Näille suomalaisille nuorille yrittäjille koko maailma on samaa yhtenäistä pelikenttää ja silti he ovat ja pysyvät aina suomalaisina. Ahkerina ja oikealla tavalla ylpeinä he esittelevät globaalia tulevaisuutta edelläkävijöinä. Juuri siksi mm. jenkkien piilaakson miljonäärit tulevat tilauskoneilla heitä tapaamaan Helsinkiin. Monet näistä sijoittajista ovat ansainneet rahansa kaikkien uusimpien keksintöjen ja teknologian myötä. He ovat fiksua porukkaa - Eivätkä he lähtisi tänne asti turhan takia.
 
Suomessa on osattu lukea suhteellisen kauan, vaikka sumerialainen nuolenpääkirjoitus ei oikein sujunutkaan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074305053/Suomessa+osattiin+lukea+jo+1800luvun+alussa

Koko kansan patistaminen luku-, lasku- ja kirjoitustaitoiseksi on täytynyt olla aikanaan radikaali ja mullistava idea.

Mitkä ovat nyt ne 2 tai 3 taitoa, jotka vielä kansan valtaosalta (90%) puuttuvat, mutta jotka seuraavan sadan vuoden aikana tulevat osoittautumaan yhtä tärkeiksi kuin luku-, lasku- ja kirjoitustaito?
Lennart Meri totesi jossain puheessa, että maidemme itsenäistyessä oli väestöistämme vain noin 10 % lukutaidottomia. Jäljellejääneellä Venäjällä taas vain noin 10 % väestöstä osasi lukea.
 
Esimerkiksi tekoälyä käyttävien ohjelmistojen ja järjestelmien ohjelmointi ja suunnittelu..Tämä on tosin jo vanha juttu (itse opiskelin niitä jo yli 40 vuotta sitten mm. Lisp'illä ohjelmoimalla) https://en.wikipedia.org/wiki/Lisp_(programming_language)0
Toki sadan vuoden päästä kaikki tällaiset älykkäät ja itse oppivat järjestelmät lienee jo integroitu osaksi normaalia elämää..Mutta siitä huolimatta jonkun ihmisenkin pitää kyetä ajattelemaan.

Niin. Näin epäilen itsekin. Sadan vuoden kuluessa tärkeät ominaisuudet (tiedot, taidot ja osaaminen) on jo integroitu osaksi ihmistä.

Tekoäly, koneoppiminen ja synteettinen järkeily ovat varmaan edistyneet jo huomattavan pitkälle 2050-luvulle saavuttaessa.

Biotekniikka ja geenimanipulaatio ovat toinen ehdokkaani. Geneettisten vikojen ja sairauksien parantamisesta siirrytään eteenpäin. Terveyttä, fyysistä kuntoa, elinikää ja henkistä vireyttä parannetaan keinotekoisesti.

Kolmatta en osaa edes kuvitella. Mahdollisuuksia on monia. Kvanttitietokoneista uusiin elämänmuotoihin.
 
Itse uskoin että suomalaiset pärjäävat myös tulevaisuudessa. Varsinkin nuoret ovat pääosin erittäin fiksua porukkaa..

Meillä peruskoulutus ja jatko-opiskelu on (lähes) kaikille nuorille itsestään selvä juttu..Kaiken lisäksi yhä enemmän nuoret kokevat että omalla osaamisella ja taidoilla pärjää tulevaisuudessa. Myös halukkuus yrittämiseen on lisääntynyt vaikka Suomen jäykkä hallinto, säädökset sekä erityisesti joka rakoon tunkeva verotusbyrokratia pyrkivät kaikin keinoin nujertamaan yksittäisen pienen ihmisen pyrkimykset kapitalisti-riistäjäksi..

Tällä hetkellä ilahduttaa esityisesti Slush-tapahtuma, joka on aivan uskomattoman upea nuorten yrittäjien kehittämä foorumi...Aivan ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa.
http://www.slush.org/
Avatkaa tuo linkki...se kertoo mihin nuoret suomalaiset kykenevät. Ja he kykenevät vielä paljon muuhunkin.. Näille suomalaisille nuorille yrittäjille koko maailma on samaa yhtenäistä pelikenttää ja silti he ovat ja pysyvät aina suomalaisina. Ahkerina ja oikealla tavalla ylpeinä he esittelevät globaalia tulevaisuutta edelläkävijöinä. Juuri siksi mm. jenkkien piilaakson miljonäärit tulevat tilauskoneilla heitä tapaamaan Helsinkiin. Monet näistä sijoittajista ovat ansainneet rahansa kaikkien uusimpien keksintöjen ja teknologian myötä. He ovat fiksua porukkaa - Eivätkä he lähtisi tänne asti turhan takia.

Näillä säillä Slush tuo valoa marraskuun pimeyteen. Nuorissa on tulevaisuus. Ne osaavat muutakin kuin luoda Loskaa.
 
Avatkaa tuo linkki...se kertoo mihin nuoret suomalaiset kykenevät. Ja he kykenevät vielä paljon muuhunkin..
Mutta joutuvatko tänä vuonna pärjäämään omineen? Viime vuonna ulkomaalaisvahvistukset korjasivat potin, ainakin valtakunnan johtavan tilattavan uutismedian mukaan:
Slushissa esiteltiin designbrändi, jonka tekijöitä ovat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, ja josta toivotaan vientihittiä
Fair Start on suomalaisen Startup Refugeesin syyskuussa perustama brändi. Sen alla myytyjen design-tuotteiden tuotot menevät suoraan ne tehneille turvapaikanhakijoille.
af706d78aa1a42ebb9149c17bc3889c5.jpg.webp
https://www.hs.fi/nyt/art-2000004891568.html
 

Maijalle voisi kommentoida vastineena, että onko tämä kenties huomioinut mitenkä "rakas" itäinen naapurimme käyttää toisen maailmansodan historiaa häikäilemättömästi valtapolitiikkansa työvälineenä ?

Suomessa sota-ajan isänmaallishenkinen muistelu perustuu kollektiiviseen pienen kansan selviytymistarinaan. Lisäksi sota kosketti lukemattomia perheitä ja sukuja, joten monilla on omakohtaisia kokemuksia / muistoja sota-ajasta. Ellei muuten, niin sitten isovanhempien kertomusten perusteella (näin minulla). Tosin nykypäivän nuorilla ei ole enää yhtä voimakkaita tunnesiteitä ajankohtaan. Yksi sukupolvi on kasvanut aikuiseksi minun ikäpolveni (80-luvun alussa syntyneet) jälkeen.
 
Suomi-krääsä on parasta, mitä isänmaallisuudelle on tapahtunut pitkään aikaan

Se, että Suomen lippu ja sen värit otetaan käyttöön hivenen kepeämmässä hengessä, on suuri palvelus suomalaisille. Se antaa isänmaallisuudelle enemmän vivahteita ja tunneskaalaa.

TÖRMÄSIN kaupassa vastikään Suomi 100 -kakkuvuokaan. Se oli Suomen kartan muotoinen ja teflon-pinnoitettu, sopivan käytännöllinen. Lapset innostuivat, koska myös heidän Tatu ja Patu -kirjassaan on resepti, jossa piirretyt pojat leipovat kotimaan kivistä ja sammalesta. Nyt mekin voisimme leipoa Suomen!

Suomi 100 -juhlavuosi on tuonut kauppoihin yhtäkkiä valtavan määrän Suomi-tavaraa, ruoanlaittovälineistä sinivalkoisiin joulupukkiasuihin. Sosiaalisessa mediassa profiilikuvia kehystetään Suomen väreillä, internet vilisee sinivalkovärein kuorrutettujen Suomi-kakkujen ohjeita. Itsenäisyyspäivän odotus pimeimpään mahdolliseen vuodenaikaan ei koskaan ole ollut näin iloista sekamelskaa.

Aiemmin olisin inhonnut moista krääsää ja hulabaloota. Onpa noloa ja kliseistä, ei ainakaan tyylikästä ja arvokasta. Ja eikös kansallisvaltioiden ajan pitänyt olla hiipumaan päin?

Silti Suomi 100 -tilpehööri on parasta, mitä suomalaiselle isänmaallisuudelle on tapahtunut pitkään aikaan.

Ensinnäkin se tuo rytinällä Suomen lipun, värit ja symbolit takaisin kaikille suomalaisille. Lippu kun on viime vuosina uhannut ikävästi lipua vain poliittisten ääriryhmien omaisuudeksi, käsikassaraksi Suomi suomalaisille –hengessä. Lippu- ja leijonapaidat eivät todellakaan ole vedonneet kaikkiin suomalaisiin, koska niissä on ollut poliittinen sävy.

Tätä kehitystä edeltävä Suomen lipun käyttö ei sekään ole ollut ilolla pilattua. Enimmäkseen se on ollut virallisen vakavaa puuhaa. Lippu on liittynyt valtioon ja sen juhlapäiviin. Huvin ja ilon vuoksi sitä on käytetty harvakseltaan, korkeintaan hiihtokisoissa ja jääkiekkokatsomossa. Itsenäisyyttäkin on tavattu juhlia hiljaisesti, menneisyys edellä.

Se, että lippu ja sen värit otetaan käyttöön hivenen kepeämmässä hengessä, on suuri palvelus suomalaisille. Se antaa isänmaallisuudelle enemmän vivahteita ja tunneskaalaa. Samalla se antaa sinivalkoisuuden reagoida aikaan eikä pelkästään elää historian kautta.

Iloisempi juhliminen ei ole pois niiltä, jotka yhä haluavat mieluummin juhlistaa itsenäisyyspäivää kynttilöin eivätkä kaipaa siihen tippaakaan kaupallisuutta. Se ei sulje pois myöskään sitä, että itsekin muistan itsenäisyyspäivänä historiaa ja sodassa olleita isoisiäni.

Kun lippua voi käyttää matalammalla kynnyksellä ja omalla tyylillä, isänmaallisuudesta ei tule vahingossa etäistä ja pahimmillaan hieman pölyttynyttä. Sillä on tässä ajassa iso arvo.

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473157.html
 
Nyt on tullu käytyä kahdet suomi 100v juhlat läpi, yhdet päiväkodis ja yhdet koulus.

Oon vissiin lukenu liikaa etelän merioita kun odotin jotain "kansainvälistä monikulttuuria"
Mutta ei, juhlat oli samanlaasia kuin omalta kouluajalta.

Oli jopa lasten tekemää kunniavartiota. Tuli lippulaulua, maammelaulua, sipeliusta, ja yksi laulu jossa "yläkerranherra" oli kovasti esillä. Itselle tuntemattomapi niin nimeä en muista.

Isoisien verenvuoratus muistettiin. Myös suomenruotsalaiset ja saamelaiset mainittiin.
Mitään "yhteistä" eurooppaa tai monikulttuurisuutta ei ollu ollenkaa. Suomen murteetkin tuotiin esiin ja jopa synnyinmaa.

Tuli kyllä hyvä mieli
 
Back
Top