Suomi 100 vuotta

Olen kerran istunut tuollaisessa kuplatuolissa. Todella outo tunne korville kun se sulkee pois kaikki äänet takaa ja sivuilta.
 
Kiroilevista feministeistä uusi kotimainen vientituote? – "Kiroilu kuvastaa suomalaisuuden ydintä"

feministit.jpg


Valitse lempikirosanasi. "Ensin kiroillaan ihan hiljaa, ja kun käteni nousee, huudamme kaikki yhteen ääneen", käskyttää kirjoittaja ja feministi Maria Pettersson belgialaisklubin lavalla.

Sadatteluiden vyöry täyttää Beursschouwburgin tunnetun klubin, jossa vietetään lokakuisena iltana suomalaista, feminististä kiroiluiltaa.

– Joka kerta kun kiroat patriarkaatin, enkeli saa jossain siipensä, Pettersson ohjeistaa.

Suomen Benelux-instituutti on tuonut kaupunkiin vähän särmikkäämmän Suomi 100 -tapahtuman. Tätä ennen EU-pääkaupungissa on jo kuunneltu Sibeliusta ja saunottu parlamentin pihalla, mutta nyt kotimaisena vientituotteena ovat kiroilevat feministit.

Mikki on avoinna niin naisille kuin miehille, kertomuksille lukkiutuneista sukupuolirooleista, syrjinnästä ja huonosta kohtelusta. Sääntöjä on vain kaksi: älä ole typerä ja puheita ei saa nauhoittaa.

Ja tarinoita, niitä riittää.

Nuori nainen kertoo perheenisästä, joka hipelöi häntä yöbussissa, ja toinen kollegasta, joka käyttäytyi uhkaavasti firman juhlissa. Raskaana olevaa naista suututtaa, miten tuntemattomat kyselevät häneltä, millä tavalla hän aikoo synnyttää.

Eräs nainen purkaa turhautumistaan miesten ja naisten palkkaeroihin ja siihen, miten oma isoäiti pitää eroja täysin hyväksyttävinä. Toinen on surullinen naiskollegansa puolesta, jonka edestä epäpätevä mies vei työpaikan.

– Olen valmistautunut tähän tapahtumaan viikkoja, katsokaa, huudahtaa eräs lavalle kivunneista naisista ja paljastaa kainalokarvansa.

Puhu suusi puhtaaksi

Kertomusten välillä Pettersson astuu esiin, koska lavalla ei kiroilla tarpeeksi. Euroopan eri laidoilta Brysseliin päätynyt yleisö saa opetella ehkä ensimmäisen suomenkielisen sanansa. Mukavasti kitalaesta voimaa saavan p-sanan.

– Pitäkää tuo mielessänne, ja seuraavan kerran kun törmäätte patriarkaattiin sanotte noin, Pettersson yllyttää.

Patriarkaatti tarkoittaa miesten hallitsemaa yhteiskuntaa.

Yhdessä muistellaan puolalaista europarlamentaarikkoa Janusz Korwin-Mikkeä, joka julisti parlamentissa, että naisten kuuluukin tienata vähemmän, koska he ovat heikompia ja vähemmän älykkäitä. Myös presidentti Donald Trump mainitaan kuten myös keski-ikäisten miesten väritön suora EU-instituutioiden johdossa.

Suomalaisuuden ydintä

Benelux-instituutin johtaja Aleksi Malmberg kertoo, että kiroiluilta tuotiin Brysseliin, koska se kuvastaa suomalaisuuden ydintä.

– Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja valtarakenteiden kyseenalaistaminen siten, että voidaan olla aika räväköitä ja rohkeitakin, on ihan ytimessä siinä, miten itse koen suomalaisuuden, Malmberg sanoo.

Feministiset kiroiluiltamat ovat alun perin Saara Särmän ja Rosa Meriläisen luovuuden tulosta. Vastaavanlaisia iltamia on jo järjestetty Suomessa vajaa kymmenkunta Tampereelta Helsingin Tavastialle.

Ensimmäisten Suomen ulkopuolella järjestettyjen iltamien ajoitus ei olisi voinut olla osuvampi. Viime viikkoina naisten häirintä on noussut otsikoihin harvinaisella voimalla.

Tummanpuhuvan turvalliselta lavalta kuullaan myös ohjeita: Tee itsellesi palvelus ja sano ääneen, jos sinua kohdellaan väärin, italialaisnainen rohkaisee.

Yleisölläkin on vastaus valmiina. Perkele!
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...staa-suomalaisuuden-ydinta/6636060#gs.vSjtz0w
 
IL selvitti: Yllättävän moni Suomi 100 -tuote onkin valmistettu ulkomailla

Iltalehti selvitti, mitkä kaikki Suomi 100 -logoa käyttävistä tuotteista on valmistettu Suomessa.

Tänä vuonna kauppojen hyllyillä ja monissa tapahtumissa tutuksi tullut sinivalkoinen Suomi Finland 100 -logo ei tarkoita sitä, että logolla varustettu tuote olisi valmistettu Suomessa.

- Logoa käyttävien yritysten on pitänyt osoittaa vahva sitoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Logoa käyttävä yritys on tehnyt jotain yleishyödyllistä, eli jotain muutakin kuin vain laittanut logon tuotteisiinsa, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta kertoo.

Suomi 100 -logoa käyttävien tuotteiden ei siis tarvitse olla Suomessa valmistettuja mukaan kampanjaan päästäkseen. Myöskään yrityksen ei tarvitse olla suomalainen.

- Nykymaailmassa tällainen vaatimus olisi vaikea. Esimerkiksi Lidl on kampanjassa mukana tukemalla suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, vaikka Lidlin kotimaa ei ole Suomi. Tämä on kuitenkin Suomeen sitoutumista, Timonen sanoo.

Yhteistyöohjelmaan osallistumisesta ja logon käytöstä ei peritä maksuja.

Hittituotteita

Timosen käsityksen mukaan monet juhlavuoden tuotteet ovat olleet hyvin suosittuja. Firmat ovat innokkaasti hakeneet oikeutta käyttää Suomi 100 -logoa tuotteissaan.

Yhteistyöohjelmia on ollut kaksi: toinen on suunnattu suuremmille yrityksille ja heidän tuotteilleen ja palveluilleen, toinen pienyrityksille.

Haussa pienyritysten yhteistyöohjelmaan oli 100 yritystä, mutta tunku oli niin suurta, että mukaan otettiinkin parisataa halukasta. Tuotteiden lisäksi mukana on myös palveluja, kuten kotieläinpiha, höyrylaiva ja opastetut kävelykierrokset.

Jotkut ovat käyttäneet sinivalkoista Suomi Finland 100 -logoa myös ilman lupaa. Väärinkäytöksiin on puututtu.

Kun Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi päättyy, päättyy myös logon käyttö.

- Tuotteet saa kyllä myydä loppuun ensi vuoden puolellakin, mutta uusia tuotteita ei enää tuoda markkinoille, Timonen sanoo.

Suomi_100__tuotteet_09_503_u0.jpg

Mitään Finlaysonin Suomi100-tuotteista ei valmisteta Suomessa. PETE ANIKARI

Selvitys

Iltalehti selvitti suurempien yritysten Suomi 100 -tuotteiden kotimaisuutta. Pääsääntönä voidaan todeta, että jos yritys valmistaa muutenkin tuotteita ulkomailla, on myös sen Suomi 100 -tuotteet valmistettu ulkomailla. Vastaavasti jos tuotanto on Suomessa, on näin myös Suomi100-tuotteiden kohdalla.

Esimerkiksi Fiskars-konserniin kuuluvan Iittalan Suomi 100 -tuotteisiin kuuluu tuttuja astioita Suomen väreihin sopivana ultramariinin sinisenä. Samaan konserniin kuuluvan Arabian mukeja tehdään eri kuoseilla kultakin Suomen itsenäiseltä vuosikymmeneltä. Huomattava osa tuotteista on tehty Iittalassa Suomessa. Mukit ovat kuitenkin peräisin Thaimaasta ja Savonia-aterimet Kiinasta.

Iso_hali_300117_10_503_u0.jpg

Isku järjesti muotoilukilpailun, jonka voittajatuotteesta tuli Suomi100-juhlavuoden tuote. Kilpailun voitti Mika Tolvasen suunnittelema Big Hug -lepotuoli, eli ”Iso Hali”. Tuolia valmistetaan Lahdessa. PETE ANIKARI

Kuluttajapalvelupäällikkö Kirsi Lauttian mukaan Suomi 100 -tuotteet valmistetaan siellä, missä vastaavat tuotteet valmistettaisiin muutenkin. Esimerkiksi kaikki Oiva Toikan suunnittelemat lasilinnut tehdään käsityönä tehtaalla Iittalassa. Siten siellä valmistuvat myös Suomi 100 -linnut. Keramiikan valmistusta yhtiöllä ei enää ole Suomessa, ja siksi Suomi 100 -mukit tehdään Thaimaassa, kuten muukin keramiikka.

- Tuotteiden valmistumaa on merkitty tuotepakkauksiin Made in -merkinnällä. Merkintä ei ole numeroperäinen, joka voi joskus olla hämäävä, Lauttia sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201710282200458994_u0.shtml
 
Mikkelissä järjestetään itsenäisyyspäivän juhla kaikille seudun maahanmuuttajille — "Kättely meillä tietysti on juhlallisesti vastaanottotyyliin"

Tilaisuus on ensimmäinen laatuaan koko Itä-Suomessa.

Mikkelissä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivän juhla, johon pyritään kutsumaan kaikki seudun maahanmuuttajataustaiset asukkaat.
Juhla on ensimmäinen laatuaan koko Itä-Suomessa, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Irja Sokka.


Juhlavastaanotto on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Mukana järjestelyissä on ely-keskuksen lisäksi monia yhteistyötahoja.

Tilaisuus pidetään joulukuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Savon ammattiopiston juhlasalissa.


Sokka kuvaa juhlan sisältöä hyvin perinteiseksi. Mikkelin kaupunginorkesterin jousikvartetti soittaa, ja etsinnässä on myös lapsiryhmä laulamaan. Tarjolle tulee pientä juhlapalaa.


— Kättely meillä tietysti on juhlallisesti vastaanottotyyliin, Sokka lupaa.


Kutsuttavia pyritään tavoittamaan muun muassa kotouttamistyön, oppilaitosten ja seurakunnan kautta.


— Kyllä me varmaankin 350—400 ihmistä saamme paikalle, Sokka arvioi.

Tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tunnetta siitä, että he kuuluvat osaksi Suomea, ja voivat olla mukana rakentamassa maata.
— Itsenäisyyspäivän juhla kuuluu myös maahan muuttaneille.
Muitakin tapahtumia Etelä-Savossa


Suomi 100 -juhlavuoden kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu Mikkelissä myös muita tilaisuuksia ely-keskuksen johdolla. Siinä missä maahanmuuttajien itsenäisyysjuhla on kutsutilaisuus, seuraaviin tilaisuuksiin ovet ovat auki kaikille kiinnostuneille.


Mikkelin seudun monimuotoisuus — maahanmuuttajat ja savolaiset arkikohtaamiset -tapahtuma järjestetään Mikkelin kaupunginkirjastossa tiistaina 14. marraskuuta kello 13—17.


Ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu, jossa pohditaan, millaista on elämä uudessa kotikaupungissa.


Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenissa on puolestaan lauantaina 11. marraskuuta kello 12—16 Minun kansainvälinen Pieksämäkeni -tapahtuma. Luvassa on tutustumista uusiin kulttuureihin ja kieliin.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/1c1d953d-9541-478c-882a-2315ab991784
 
Minulla on ihan hyvät Suomi 100 -fiilikset. Hybridihyökkäys á la Paula Lehtomäki, Riku Rantala ja Paleface epäonnistui. Eivät päässeet edes esteille.

Osansa on varmaan Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvalla. Se jotenkin ampui pikkuiset sihisevät menninkäiset jaloista pyörimästä. Löysin sattumalta sotaveteraani-isäni ennen kuolemaansa tekemän kuunarin pienoismallin. 43 vuotta se on kerännyt pölyä. Järkyttävän taitavaa työtä: puolimetrinen siististi hiottu laiva, mastot, poikkiraa´at, purjeet, köli, kajuutta. Itse asiassa se on täysin uittamiskelpoinen ja tarkka näköisveistos oikeasta. Miten tuolla sukupolvella on puukko pysynyt noin hyvin kädessä? Ei meillä mitään hienoja työkaluja ollut.

Puhdistin ja nostin sen kirjahyllyyn.

Ajattelin näin. Miksi kunnioitamme omalla tavallamme perinteitä? Koska se on kaunista. Päätimme töissä huomioida itsenäisyyspäivän. Töissä joku nuori nainen kysyi, miksi emme tekisi jotain erilaista, vaikka Suomi 100 -diskoa! Minä sanoin, että työmaamme on yksi sirkus ja disko joka päivä jo nyt, joten mitä jos hiljennytään ja tehdään jotain rauhallisempaa ja perinteisempää, pukeudutaan hyvin ja syödään hyvin. Yhtäkkiä kaikki olivat kannallani, kysyjä myös.

Satiirinen "Noin viikon uutiset" (jakso 6) osui mielestäni asian ytimeen. Siihen miksi kaikki yritykset raaputtaa perinteitämme jäivät ihan helinäksi. Tietenkin on hyvä, että kaikki voivat omalla tavallaan juhlia, en minä sillä, mutta minä tunnustan olevani suomalainen synkkis. Pakinassa todettiin, että ensin tulee sotilasparaati, sen jälkeen katsellaan vähän Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta, sitten ollankin jo hautausmaalla ja ilta huipentuukin siihen, kun katsotaan telkkarista miten ihmiset kättelevät. Ennätys tehtiin kuulemma Tampere-talossa vuonna 2013, kun lavalle laitettiin eloton lapsi ja sitten laulettiin virsiä. Pimeä korpi ja kvinen tie... :D

Niin että vaikeata on Mannerheim-linjaa murtaa... ei siinä pärjää mikään paula tai palle tai ralle.
 
Moro. Joo, itse näitä nyt viikon verran väkertänyt. Jekkulangalla sidon havuntyvet kiinni. Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä näitä kahdeksan kappaletta omille sankareille, parikymmentä nyt valmiina.
 
Suomi sai hädässä apua Afrikasta asti – Unicef muistuttaa historiasta pakolaisten auttamiseksi

Lastenjärjestö Suomen Unicef käynnistää lähiaikoina Pakolaislapset-kampanjan, jossa muistutetaan suomalaisia siitä, että Suomikin on aikanaan tarvinnut ulkomailta apua päästäkseen sotien jälkeen jaloilleen.

Järjestö on kerännyt kampanjaansa varten Suomen Huollon arkistoista tietoja suurimmista avustajamaista. Kärjessä ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Norja, mutta listan sijalta seitsemän löytyy niinkin kaukainen maa kuin Etelä-Afrikka.

Ulkomainen apu oli merkittävässä roolissa siinä, että Suomi pystyi nopeammin rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sotien luoman hädän ja pulan jälkeen.

Unicef muistuttaa myös sadoista tuhansista Karjalan evakoista, joista nykyisin puhuttaisiin ehkä virallisemmin maansisäisinä pakolaisina. Lisäksi talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin lähes 80 000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan toista maailmansotaa pakoon.

– Syyriasta ja muualta saapuvien ihmisten hätä on aivan yhtä traagista ja todellista, kuin mitä maassamme on koettu. Siksi puhumme Pakolaislapset-kampanjassamme evakoista pakolaisina. Suomi 100 -aaton alla on hyvä tiedostaa, että mekään emme ole selviytyneet kaikesta yksin, vaan olemme saaneet humanitaarista apua monilta tahoilta, Unicef muistuttaa.

Kampanjassa useat tunnetut suomalaiset puhuvat omasta tai oman sukunsa pakolaismenneisyydestä.

Maailmalla lähes 66 miljoonaa ihmistä on paossa sotien ja väkivallan vuoksi. Määrä on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaisista lähes puolet on lapsia.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/37...istuttaa+historiasta+pakolaisten+auttamiseksi
 
Seuraa hästäg vihapuhetta:

Unicef muistuttaa myös sadoista tuhansista Karjalan evakoista, joista nykyisin puhuttaisiin ehkä virallisemmin maansisäisinä pakolaisina. Lisäksi talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin lähes 80 000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan toista maailmansotaa pakoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vittu mitä rienausta.

Talvi- ja jatkosodan aikaan Suomessa miehet lähti rintamalle puolustamaan ja kuolemaan, naiset, lapset ja vanhukset siirrettiin selustaan turvaan. Pikkulapsia vietiin Ruotsiin. Äitivainaa oli evakko ja anoppi sotalapsi. Eivät "seventeen and can prove it"

Irakissa miehet lähti karkuun rintamalta ja juoksivat Eurooppaan asti, ja jättivät puolustuskyvyttömät ISISin armoille. Nyt nämä rintamakarkurit ovat Suomen kansallinen aarre ja Unicefin erityissuojeluksessa, koska evakot ja sotalapset.

Tätä paskaako meille aina vaan syötetään ja vihapuhepoliisein vahditaan, että kaikki niellään mukisematta.

Vittu.
 
Suomen Unicef: Järjestö on kerännyt kampanjaansa varten arkistoista tietoja suurimmista avustajamaista. Kärjessä ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Norja, mutta listan sijalta seitsemän löytyy niinkin kaukainen maa kuin Etelä-Afrikka
Klikkaa laajentaaksesi...
Kommenttini Suomen Unicefille:
Olemme siis tavallaan velkaa maailmansodan jälkeiselle Etelä-Afrikan valkoisten etuja ajaneelle kansallispuolueelle, joka voimakkaasti kampanjoi apartheidin puolesta ja jonka pohjalta sittemin säädettiin lakejakin.
Kyseisen maan valkoisen väestön taskussa oli rahavarallisuus sekä valtion johtaminen joten siitä kassasta tod.näk. tuo apu Suomellekin annettiin. Historia ei tunne Etelä-Afrikan mustan väestön päättämia avustuksia Suomelle.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Pitipäs taas sattua, että Etelä-Afrikasta asti. Huonosti taas luettu toimituksessa ne kotiläksyt, eikös E-A ollut tuolloin länsimainen valtio jossa valtaa pitivät, öö no valkoiset afrikaanerit. Se ei silloin ollut todellakaan mikään Somalia tai muu vastaava persläpi banaanitasavalta
Klikkaa laajentaaksesi...
E-A oli tuolloin vielä ns. Commonweatlh realm, eli (brittiläiseen) Kansainyhteisöön kuuluva maa, paljolti Australian ja Uuden-Seelannin kaltainen. Ja oli valkoiset vallassa juu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etelä-Afrikan_unioni
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top