Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...staa-suomalaisuuden-ydinta/6636060#gs.vSjtz0wKiroilevista feministeistä uusi kotimainen vientituote? – "Kiroilu kuvastaa suomalaisuuden ydintä"
Valitse lempikirosanasi. "Ensin kiroillaan ihan hiljaa, ja kun käteni nousee, huudamme kaikki yhteen ääneen", käskyttää kirjoittaja ja feministi Maria Pettersson belgialaisklubin lavalla.
Sadatteluiden vyöry täyttää Beursschouwburgin tunnetun klubin, jossa vietetään lokakuisena iltana suomalaista, feminististä kiroiluiltaa.
– Joka kerta kun kiroat patriarkaatin, enkeli saa jossain siipensä, Pettersson ohjeistaa.
Suomen Benelux-instituutti on tuonut kaupunkiin vähän särmikkäämmän Suomi 100 -tapahtuman. Tätä ennen EU-pääkaupungissa on jo kuunneltu Sibeliusta ja saunottu parlamentin pihalla, mutta nyt kotimaisena vientituotteena ovat kiroilevat feministit.
Mikki on avoinna niin naisille kuin miehille, kertomuksille lukkiutuneista sukupuolirooleista, syrjinnästä ja huonosta kohtelusta. Sääntöjä on vain kaksi: älä ole typerä ja puheita ei saa nauhoittaa.
Ja tarinoita, niitä riittää.
Nuori nainen kertoo perheenisästä, joka hipelöi häntä yöbussissa, ja toinen kollegasta, joka käyttäytyi uhkaavasti firman juhlissa. Raskaana olevaa naista suututtaa, miten tuntemattomat kyselevät häneltä, millä tavalla hän aikoo synnyttää.
Eräs nainen purkaa turhautumistaan miesten ja naisten palkkaeroihin ja siihen, miten oma isoäiti pitää eroja täysin hyväksyttävinä. Toinen on surullinen naiskollegansa puolesta, jonka edestä epäpätevä mies vei työpaikan.
– Olen valmistautunut tähän tapahtumaan viikkoja, katsokaa, huudahtaa eräs lavalle kivunneista naisista ja paljastaa kainalokarvansa.
Puhu suusi puhtaaksi
Kertomusten välillä Pettersson astuu esiin, koska lavalla ei kiroilla tarpeeksi. Euroopan eri laidoilta Brysseliin päätynyt yleisö saa opetella ehkä ensimmäisen suomenkielisen sanansa. Mukavasti kitalaesta voimaa saavan p-sanan.
– Pitäkää tuo mielessänne, ja seuraavan kerran kun törmäätte patriarkaattiin sanotte noin, Pettersson yllyttää.
Patriarkaatti tarkoittaa miesten hallitsemaa yhteiskuntaa.
Yhdessä muistellaan puolalaista europarlamentaarikkoa Janusz Korwin-Mikkeä, joka julisti parlamentissa, että naisten kuuluukin tienata vähemmän, koska he ovat heikompia ja vähemmän älykkäitä. Myös presidentti Donald Trump mainitaan kuten myös keski-ikäisten miesten väritön suora EU-instituutioiden johdossa.
Suomalaisuuden ydintä
Benelux-instituutin johtaja Aleksi Malmberg kertoo, että kiroiluilta tuotiin Brysseliin, koska se kuvastaa suomalaisuuden ydintä.
– Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja valtarakenteiden kyseenalaistaminen siten, että voidaan olla aika räväköitä ja rohkeitakin, on ihan ytimessä siinä, miten itse koen suomalaisuuden, Malmberg sanoo.
Feministiset kiroiluiltamat ovat alun perin Saara Särmän ja Rosa Meriläisen luovuuden tulosta. Vastaavanlaisia iltamia on jo järjestetty Suomessa vajaa kymmenkunta Tampereelta Helsingin Tavastialle.
Ensimmäisten Suomen ulkopuolella järjestettyjen iltamien ajoitus ei olisi voinut olla osuvampi. Viime viikkoina naisten häirintä on noussut otsikoihin harvinaisella voimalla.
Tummanpuhuvan turvalliselta lavalta kuullaan myös ohjeita: Tee itsellesi palvelus ja sano ääneen, jos sinua kohdellaan väärin, italialaisnainen rohkaisee.
Yleisölläkin on vastaus valmiina. Perkele!
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201710282200458994_u0.shtmlIL selvitti: Yllättävän moni Suomi 100 -tuote onkin valmistettu ulkomailla
Iltalehti selvitti, mitkä kaikki Suomi 100 -logoa käyttävistä tuotteista on valmistettu Suomessa.
Tänä vuonna kauppojen hyllyillä ja monissa tapahtumissa tutuksi tullut sinivalkoinen Suomi Finland 100 -logo ei tarkoita sitä, että logolla varustettu tuote olisi valmistettu Suomessa.
- Logoa käyttävien yritysten on pitänyt osoittaa vahva sitoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Logoa käyttävä yritys on tehnyt jotain yleishyödyllistä, eli jotain muutakin kuin vain laittanut logon tuotteisiinsa, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta kertoo.
Suomi 100 -logoa käyttävien tuotteiden ei siis tarvitse olla Suomessa valmistettuja mukaan kampanjaan päästäkseen. Myöskään yrityksen ei tarvitse olla suomalainen.
- Nykymaailmassa tällainen vaatimus olisi vaikea. Esimerkiksi Lidl on kampanjassa mukana tukemalla suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, vaikka Lidlin kotimaa ei ole Suomi. Tämä on kuitenkin Suomeen sitoutumista, Timonen sanoo.
Yhteistyöohjelmaan osallistumisesta ja logon käytöstä ei peritä maksuja.
Hittituotteita
Timosen käsityksen mukaan monet juhlavuoden tuotteet ovat olleet hyvin suosittuja. Firmat ovat innokkaasti hakeneet oikeutta käyttää Suomi 100 -logoa tuotteissaan.
Yhteistyöohjelmia on ollut kaksi: toinen on suunnattu suuremmille yrityksille ja heidän tuotteilleen ja palveluilleen, toinen pienyrityksille.
Haussa pienyritysten yhteistyöohjelmaan oli 100 yritystä, mutta tunku oli niin suurta, että mukaan otettiinkin parisataa halukasta. Tuotteiden lisäksi mukana on myös palveluja, kuten kotieläinpiha, höyrylaiva ja opastetut kävelykierrokset.
Jotkut ovat käyttäneet sinivalkoista Suomi Finland 100 -logoa myös ilman lupaa. Väärinkäytöksiin on puututtu.
Kun Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi päättyy, päättyy myös logon käyttö.
- Tuotteet saa kyllä myydä loppuun ensi vuoden puolellakin, mutta uusia tuotteita ei enää tuoda markkinoille, Timonen sanoo.
Mitään Finlaysonin Suomi100-tuotteista ei valmisteta Suomessa. PETE ANIKARI
Selvitys
Iltalehti selvitti suurempien yritysten Suomi 100 -tuotteiden kotimaisuutta. Pääsääntönä voidaan todeta, että jos yritys valmistaa muutenkin tuotteita ulkomailla, on myös sen Suomi 100 -tuotteet valmistettu ulkomailla. Vastaavasti jos tuotanto on Suomessa, on näin myös Suomi100-tuotteiden kohdalla.
Esimerkiksi Fiskars-konserniin kuuluvan Iittalan Suomi 100 -tuotteisiin kuuluu tuttuja astioita Suomen väreihin sopivana ultramariinin sinisenä. Samaan konserniin kuuluvan Arabian mukeja tehdään eri kuoseilla kultakin Suomen itsenäiseltä vuosikymmeneltä. Huomattava osa tuotteista on tehty Iittalassa Suomessa. Mukit ovat kuitenkin peräisin Thaimaasta ja Savonia-aterimet Kiinasta.
Isku järjesti muotoilukilpailun, jonka voittajatuotteesta tuli Suomi100-juhlavuoden tuote. Kilpailun voitti Mika Tolvasen suunnittelema Big Hug -lepotuoli, eli ”Iso Hali”. Tuolia valmistetaan Lahdessa. PETE ANIKARI
Kuluttajapalvelupäällikkö Kirsi Lauttian mukaan Suomi 100 -tuotteet valmistetaan siellä, missä vastaavat tuotteet valmistettaisiin muutenkin. Esimerkiksi kaikki Oiva Toikan suunnittelemat lasilinnut tehdään käsityönä tehtaalla Iittalassa. Siten siellä valmistuvat myös Suomi 100 -linnut. Keramiikan valmistusta yhtiöllä ei enää ole Suomessa, ja siksi Suomi 100 -mukit tehdään Thaimaassa, kuten muukin keramiikka.
- Tuotteiden valmistumaa on merkitty tuotepakkauksiin Made in -merkinnällä. Merkintä ei ole numeroperäinen, joka voi joskus olla hämäävä, Lauttia sanoo.
Jos otetaankin sellainen näkökulma asiaan, että viedään sellaiset riemumielin pois maasta.
Nyt päästään asiaan. En ole kuullut/lukenut että muualla maailmassa olis harrastettu muiluttamista. Perisuomalainen tapa, ehkä?Jos otetaankin sellainen näkökulma asiaan, että viedään sellaiset riemumielin pois maasta.
https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/1c1d953d-9541-478c-882a-2315ab991784Mikkelissä järjestetään itsenäisyyspäivän juhla kaikille seudun maahanmuuttajille — "Kättely meillä tietysti on juhlallisesti vastaanottotyyliin"
Tilaisuus on ensimmäinen laatuaan koko Itä-Suomessa.
Mikkelissä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivän juhla, johon pyritään kutsumaan kaikki seudun maahanmuuttajataustaiset asukkaat.
Juhla on ensimmäinen laatuaan koko Itä-Suomessa, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Irja Sokka.
Juhlavastaanotto on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Mukana järjestelyissä on ely-keskuksen lisäksi monia yhteistyötahoja.
Tilaisuus pidetään joulukuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Savon ammattiopiston juhlasalissa.
Sokka kuvaa juhlan sisältöä hyvin perinteiseksi. Mikkelin kaupunginorkesterin jousikvartetti soittaa, ja etsinnässä on myös lapsiryhmä laulamaan. Tarjolle tulee pientä juhlapalaa.
— Kättely meillä tietysti on juhlallisesti vastaanottotyyliin, Sokka lupaa.
Kutsuttavia pyritään tavoittamaan muun muassa kotouttamistyön, oppilaitosten ja seurakunnan kautta.
— Kyllä me varmaankin 350—400 ihmistä saamme paikalle, Sokka arvioi.
Tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tunnetta siitä, että he kuuluvat osaksi Suomea, ja voivat olla mukana rakentamassa maata.
— Itsenäisyyspäivän juhla kuuluu myös maahan muuttaneille.
Muitakin tapahtumia Etelä-Savossa
Suomi 100 -juhlavuoden kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu Mikkelissä myös muita tilaisuuksia ely-keskuksen johdolla. Siinä missä maahanmuuttajien itsenäisyysjuhla on kutsutilaisuus, seuraaviin tilaisuuksiin ovet ovat auki kaikille kiinnostuneille.
Mikkelin seudun monimuotoisuus — maahanmuuttajat ja savolaiset arkikohtaamiset -tapahtuma järjestetään Mikkelin kaupunginkirjastossa tiistaina 14. marraskuuta kello 13—17.
Ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu, jossa pohditaan, millaista on elämä uudessa kotikaupungissa.
Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenissa on puolestaan lauantaina 11. marraskuuta kello 12—16 Minun kansainvälinen Pieksämäkeni -tapahtuma. Luvassa on tutustumista uusiin kulttuureihin ja kieliin.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/37...istuttaa+historiasta+pakolaisten+auttamiseksiSuomi sai hädässä apua Afrikasta asti – Unicef muistuttaa historiasta pakolaisten auttamiseksi
Lastenjärjestö Suomen Unicef käynnistää lähiaikoina Pakolaislapset-kampanjan, jossa muistutetaan suomalaisia siitä, että Suomikin on aikanaan tarvinnut ulkomailta apua päästäkseen sotien jälkeen jaloilleen.
Järjestö on kerännyt kampanjaansa varten Suomen Huollon arkistoista tietoja suurimmista avustajamaista. Kärjessä ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Norja, mutta listan sijalta seitsemän löytyy niinkin kaukainen maa kuin Etelä-Afrikka.
Ulkomainen apu oli merkittävässä roolissa siinä, että Suomi pystyi nopeammin rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sotien luoman hädän ja pulan jälkeen.
Unicef muistuttaa myös sadoista tuhansista Karjalan evakoista, joista nykyisin puhuttaisiin ehkä virallisemmin maansisäisinä pakolaisina. Lisäksi talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin lähes 80 000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan toista maailmansotaa pakoon.
– Syyriasta ja muualta saapuvien ihmisten hätä on aivan yhtä traagista ja todellista, kuin mitä maassamme on koettu. Siksi puhumme Pakolaislapset-kampanjassamme evakoista pakolaisina. Suomi 100 -aaton alla on hyvä tiedostaa, että mekään emme ole selviytyneet kaikesta yksin, vaan olemme saaneet humanitaarista apua monilta tahoilta, Unicef muistuttaa.
Kampanjassa useat tunnetut suomalaiset puhuvat omasta tai oman sukunsa pakolaismenneisyydestä.
Maailmalla lähes 66 miljoonaa ihmistä on paossa sotien ja väkivallan vuoksi. Määrä on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaisista lähes puolet on lapsia.
Vittu mitä rienausta.Unicef muistuttaa myös sadoista tuhansista Karjalan evakoista, joista nykyisin puhuttaisiin ehkä virallisemmin maansisäisinä pakolaisina. Lisäksi talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin lähes 80 000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan toista maailmansotaa pakoon.
Pitipäs taas sattua, että Etelä-Afrikasta asti. Huonosti taas luettu toimituksessa ne kotiläksyt, eikös E-A ollut tuolloin länsimainen valtio jossa valtaa pitivät, öö no valkoiset afrikaanerit. Se ei silloin ollut todellakaan mikään Somalia tai muu vastaava persläpi banaanitasavalta
Kommenttini Suomen Unicefille:Suomen Unicef: Järjestö on kerännyt kampanjaansa varten arkistoista tietoja suurimmista avustajamaista. Kärjessä ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Norja, mutta listan sijalta seitsemän löytyy niinkin kaukainen maa kuin Etelä-Afrikka
E-A oli tuolloin vielä ns. Commonweatlh realm, eli (brittiläiseen) Kansainyhteisöön kuuluva maa, paljolti Australian ja Uuden-Seelannin kaltainen. Ja oli valkoiset vallassa juu.Pitipäs taas sattua, että Etelä-Afrikasta asti. Huonosti taas luettu toimituksessa ne kotiläksyt, eikös E-A ollut tuolloin länsimainen valtio jossa valtaa pitivät, öö no valkoiset afrikaanerit. Se ei silloin ollut todellakaan mikään Somalia tai muu vastaava persläpi banaanitasavalta