Suomi 100 vuotta

En halua syyllistää tapahtumiin työväestöä, en sosialisteja enkä heitä tukeneita kansalaisia..He eivät todellakaan olleen kapinan varsinaisia syyllisiä. Suurin osa päätyi punaisten joukkoon houkuteltuina, väärästä velvollisuuden tunnosta tai enemmän ja vähemmän vahingossa. Sodan aikana monet syyllistyivät laittomuuksiin mutta niistä olivat suurimmassa vastuussa kapinan todelliset johtajat. Nämä vastuulliset kapinan agitaattorit ja johtajat jättivät raukkamaisesti omat joukkonsa ja pakenivat jo ennen loppuvaihetta Pietariin. Tämä johti ikävällä tavalla myös siihen että moni sellainen punaisten joukoissa ollut, jonka osuus/syyllisyys oli varsin vähäinen, joutui kapinan jälkeen ankarasti tuomittavaksi..Suoraan sanottuna sijaiskärsijäksi.

Mutta, kapinan jälkeiset tapahtumat olivatkin sitten kokonaan toinen asia..

erikoinen tapa rajata keskustelu juuri siihen, mikä ehkä eniten aiheuttaa nurinaa edelleenkin.

Esimerkiksi torpparien asema nähdään nykyään esimerkkinä kurjuudesta vaikka kyseiseen aikaan torpan asukkailla oli suhteellisen hyvät lähtökohdat kohtalaisen turvattuun toimeentuloon. Erityisesti verrattuna vaikka muuhun maaseudun/maatalouden työväestöön. Ei torpissa tietenkään rikastuttu muttei nähty normaalioloissa nälkääkään. Elämä perustui niin tavallisilla isännillä kuin työväestölläkin kovaan työntekoon ja hyvään vuodentuloon. Katovuosista, sairauksista ja erityisesti sodista aiheutui kärsimystä kaikille.

suhteellisen, kohtalaisen... ilmeisesti torpparit olivat vain liian ahneita?

Jossain määrin etuoikeutetut suurtilalliset ja säätyläiset (lähinnä virkamiehet ja papisto jne.) olivat käytännössä erittäin pieni osa sen aikaisesta väestöstä. Vaikka kaikessa kirjallisuudessa heistä toki kerrotaan, heidän elämäänsä nostetaan esille ja historiassa juuri heidät mainitaan kaikissa käänteissä. Heitä oli kuitenkin vain muutama prosentti kansalaisista.



Haastan edelleenkin keskustelijat:

Mainitkaa yksikin tapaus kapinaa edeltäviltä vuosilta 1016-1917 jossa isännät, talolliset(tai siis ns. valkoiset) olisivat lähtökohtaisesti syyllistyneet väkivaltaan, tappaneet tai murhanneet viattomia kansalaisia tai ns. työväestöä.
- pois lukien puolustautuminen tapauksissa joissa alkusyynä oli oikeudeton hyökkäys/painostus/väkivalta ns. punaisten puolelta (yhdessä tai erikseen venäläisten sotilaiden kanssa.)
- enkä tarkoita tässä myöskään mahdollisia juopuneiden keskinäisiä rähinöitä.

Vastapuolen tekemiä täysin viattomiin kansalaisiin kohdistuneita veritöitä tapahtui samanaikaisesti sadoittain.

mitä tämä tarkoittaa? Siis jotain sen aikaisia yksittäistapauksia, joilla ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa, siis täysin sivullisiin kohdistuneita veritöitä?

Olen täysin samaa mieltä, että ilman lopulta itään paenneita intomieliä ei tälläistä näytelmää olisi välttämättä nähty.
Yhtenä perusteluna kunnallispolitiikan nopeahko palautuminen...
 
Kuuluisikohan tämä tänne vai ulkomaihin? No, laitetaan tänne. Vahva Eurooppa....

Pääkirjoitus: Saksa haluaa vahvan Euroopan
article_clock.svg
Tänään klo 0:17
Saksan suuri koalitio haluaa luoda vahvan Euroopan.
46039d4cfcf862c8a4960bb3c6a3fc818722f64747873f05bb793674eb01e6b2.jpg

EPA AOP
c663a5110c6393ba3d7640246ec0d32bf0cb679f90cbe06795ec2fdd5e74a4fb.jpg


Vaikka vasta pääsiäisen tienoilla ratkennee, saako Saksa Angela Merkelin johtaman kolmannen, suuren koalition hallituksen, saatiin kuitenkin jo viime perjantaina sopu siitä, että kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) ehdottavat omille puolueilleen hallitusneuvottelujen aloittamista. Euroopan kannalta on merkittävää, että hallitusneuvottelujen 28-sivuisen pohja-asiakirjan kolme ensimmäistä sivua on omistettu EU-politiikan vahvistamiselle.
Saksa on Ranskan ohella Euroopan yhdentymisen veturi. Tästä syystä Saksan suuren koalition edistyminen otettiin ilolla vastaan niin Pariisissa kuin Brysselissä.
Vaikka pohjapaperi on yleisluontoinen, voi siitä nähdä, mihin suuntaan Saksa suuren koalition avulla haluaa EU:ta kehittää.
Saksa haluaa esimerkiksi vahvistaa euroaluetta kriisinkestävämmäksi uudistamalla Euroopan vakausmekanismia. Toisaalta Suomen korostamasta pankkiunionin kehittämisestä ei ollut mainintaa, kun taas euroalueen investointibudjetista oli.
EU:n tulevan pakolaispolitiikan näkökulmasta on mielenkiintoista, että Saksa haluaisi rajoittaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää 220 000 henkilöön vuodessa.
EU:n yhtenäisyyttä suuri koalitio on valmis vahvistamaan paikkaamalla Brexitin myötä aiheutuvaa unionin budjettivajetta.
Globaalien teknologiajättien verokikkailua suuri koalitio haluaisi hillitä periaatteella, jossa yritysten verot pitää maksaa siihen maahan, jossa voitot tehdään.
Sosiaalista polkumyyntiä vastaan Saksa ehdottaa Ranskan tavoin unioniin minimipalkkasäännöstelyä sekä perustason sosiaaliturvajärjestelmää.
Saksan suuri koalitio vihjaa myös EU-budjettirahojen yhdistämisestä vastavuoroiseen solidaarisuuteen, esimerkiksi pakolaiskysymyksissä.
Tämän voi tulkita varoitukseksi erityisesti Unkarille ja Puolalle.
Saksa haluaa EU:n vahvistavan myös demokraattisia ja perustuslaillisia arvojaan.
Pohjapaperissa korostetaan myös vapaakaupan merkitystä, sekä sitä, että Euroopan on otettava oma tulevaisuus vahvemmin haltuunsa, koska Yhdysvallat hajaantuu, Kiina nousee ja Venäjä yrittää vaikuttaa yhä enemmän Euroopassa.
Saksan koalitiohallituksen alustavaa EU-linjausta voi luonnehtia positiiviseksi, eteenpäin katsovaksi, ja osin idealistiseksi.
Linjan käytännön toteutus riippuu tietysti siitä, saako Saksa hallituksen kasaan, ja mikä on sen sisäpoliittinen toimintakyky. Tämän jälkeen pitäisi vielä neuvotella, miten tavoitteet saataisiin toteutettua riitaisan EU:n sisällä.
KREETA KARVALA [email protected]

https://m.iltalehti.fi/paakirjoitus/201801162200670868_pk.shtml
 
Pappa (äidin puolelta) syntyi 1903, maatilalle Varsinais-Suomeen, hänelle tuo "aate" meni vähän päähän, ja jakoi lehtisiä ja sosialimin aatetta enemmän kuin auliisti. Kun vuonna -18 porukkaa haalittiin kiväärin jatkeeksi, niin hänen isänsä ja isoisänsä, kun olivat kuulleet että kylällä haetaan väkeä, päättivät pistää pojan metsätöihin, että olisi kaukana värväreistä... ei sitten päässyt sotimaan sillä kertaa.. -39-43 sitten pääsi, sai kuulemma ihan tarpeeksi kuulla konekivääriä... haavoittui sirpaleesta ja ei oikein koskaan toipunut... viinaa meni ja tupakkiakin.... hieman siinä reissussa taisi sosialismin ihanneaate ottaa myös osumaa...

Pieni paikkakunta niin tietty leima pysyy, hänen vaimo (mummoni) haki työtä kunnalta, sai kuulla ettei täällä punikkeja kaivata... äitini kuuli saman vielä 60-luvulla, haistatti vitut ja muutti muualle. Kirjoittivat kaupungilta perään että se työpaikka olisi vielä vapaa, haistatti uudelleen, kun oli jo muualla töissä. Tapasi sitten Karjalais-evakon ja meni naimisiin, vähän vanhempana kuin tapana oli...

40-luvulla kun äitini oli vielä "pikku flikka", oli maatilan lähellä sotavankileiri. Veivät sinne leipää, eivätkä vartijatkaan siitä pahastuneet. Palkkioksi saivat sotavankien tuohesta tehtyjä koruja, ne on vielä tallessa. Illalla katsoivat taivaan rantaa, kun Helsinki pommituksesta paloi...
 
Olen täysin samaa mieltä, että ilman lopulta itään paenneita intomieliä ei tälläistä näytelmää olisi välttämättä nähty.
Yhtenä perusteluna kunnallispolitiikan nopeahko palautuminen...

Tottahan toki! Vuoden 1917-1918 poikkeusolot olivat välittömiä syitä kansalaissotaan. Kuitenkin, jos maareformi, kansakoululaitos ja kunnallisvaalimenetelmän uudistus olisi tehty jo 1900-luvun alussa - muutoksen merkit olivat nähtävissä kaikkialla maailmassa ja Suomi oli rikas maa jossa rahaa olisi tähän riittänyt - ei kasvualustaa radikalismille olisi ollut. Vuosien 1918-1921 uudistukset olisi voitu tehdä jo heti 1907-1910 ilman menneen maailman miesten vastustusta jos tahtoa olisi ollut. Silloin menneen maailman miehiltä puuttui näköala tulevaisuuteen sekä aito kansallismielisyys jossa jokainen kansakunnan jäsen nähtäisiin tasa-arvoisena toimijana. Mentiin sosialidemokratian sutta karkuun ja vastaan tuli lopulta bolsevismin karhu. Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.

Tuolloisen SDP:n ajamat uudistukset olivat valtaosin järkeviä, eiväthän ne muuten olisi edelleen voimassa. Varakkaimpien ahneus ja syntyperään perustuva eriarvoisuus olivat merkittävänä taustasyynä kansalaissodalle eikä sitä kannata pestä pois. Muutoin vaarana on että teemme samat virheet uudestaan. Valta korruptoi aina, ironista kyllä nykyisessä SDP:ssä on juuri samaa sukuvaltaa ja epämääräisiä omaisuusjärjestelyjä sekä hillotolppia mistä aikoinaan puolue (aiheesta) 1900-luvun alun varakkaita kritisoi.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jak
En halua syyllistää.....
Teet sen kuitenkin. Tekstiesi sisältö osoittaa selkeästi kenestä on kyse.
Vaikka jälkeen päin pyritään nostamaan punakapinan aiheuttajiksi ja alkusyiksi yhteiskunnallisia oloja sekä eriarvoisuutta niin tässä väitteessä on suurimmaksi osaksi kysymys valheesta ja tosiasioiden kaunistelusta.
Tässä sisällissota-aiheessa kannattaa silti mielestäni olla poliittisesti korrekti, vaikka kaikki pohtijat ehkä päätyisivätkin samanlaisiin lopputuloksiin eri tapahtumien tarkastelussa.
Silloin aikanaan tehtiin virheitä sekavassa poliittisessa tilanteessa. Eräät joutuivat virheistään kärsimään tarpeettomasti sotatoimien jo loputtua. Käynti esimerkiksi Tammisaaren joukkohaudan muistomerkillä on pohdintaan ja jopa anteeksiantoon johtava kokemus. Tätä kansan kahtiajakoa kaliiberin kautta emme tarvitse enää koskaan (punaiset, valkoiset, vasemmisto, oikeisto).
Siksi tänäänkään ei tarvitse syyllistää.

.
 
Teet sen kuitenkin. Tekstiesi sisältö osoittaa selkeästi kenestä on kyse.

Tässä sisällissota-aiheessa kannattaa silti mielestäni olla poliittisesti korrekti, vaikka kaikki pohtijat ehkä päätyisivätkin samanlaisiin lopputuloksiin eri tapahtumien tarkastelussa.
Silloin aikanaan tehtiin virheitä sekavassa poliittisessa tilanteessa. Eräät joutuivat virheistään kärsimään tarpeettomasti sotatoimien jo loputtua. Käynti esimerkiksi Tammisaaren joukkohaudan muistomerkillä on pohdintaan ja jopa anteeksiantoon johtava kokemus. Tätä kansan kahtiajakoa kaliiberin kautta emme tarvitse enää koskaan (punaiset, valkoiset, vasemmisto, oikeisto).
Siksi tänäänkään ei tarvitse syyllistää.

.


Kansallismieliset konservatiivit on ajettu pysyvästi marginaaliin ja suorastaan demonisoitu nykyään, kaikkien sosialistien tavoite on ajettu maaliin.
Nyt vain odotellaan että me jäljellä olevat kuoleennumme pois, ei ole tarvetta tappaa.
 
Tottahan toki! Vuoden 1917-1918 poikkeusolot olivat välittömiä syitä kansalaissotaan. Kuitenkin, jos maareformi, kansakoululaitos ja kunnallisvaalimenetelmän uudistus olisi tehty jo 1900-luvun alussa - muutoksen merkit olivat nähtävissä kaikkialla maailmassa ja Suomi oli rikas maa jossa rahaa olisi tähän riittänyt - ei kasvualustaa radikalismille olisi ollut. Vuosien 1918-1921 uudistukset olisi voitu tehdä jo heti 1907-1910 ilman menneen maailman miesten vastustusta jos tahtoa olisi ollut. Silloin menneen maailman miehiltä puuttui näköala tulevaisuuteen sekä aito kansallismielisyys jossa jokainen kansakunnan jäsen nähtäisiin tasa-arvoisena toimijana. Mentiin sosialidemokratian sutta karkuun ja vastaan tuli lopulta bolsevismin karhu. Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.

Tuolloisen SDP:n ajamat uudistukset olivat valtaosin järkeviä, eiväthän ne muuten olisi edelleen voimassa. Varakkaimpien ahneus ja syntyperään perustuva eriarvoisuus olivat merkittävänä taustasyynä kansalaissodalle eikä sitä kannata pestä pois. Muutoin vaarana on että teemme samat virheet uudestaan. Valta korruptoi aina, ironista kyllä nykyisessä SDP:ssä on juuri samaa sukuvaltaa ja epämääräisiä omaisuusjärjestelyjä sekä hillotolppia mistä aikoinaan puolue (aiheesta) 1900-luvun alun varakkaita kritisoi.

Tässä on hyvä muistaa että vielä 1917 Suomi oli osana Venäjää. Meillä korkeinta lainsäädäntö-, toimenpide- ja hallintovaltaa ylläpidettiin venäläisten toimesta. Suomi oli tästä huolimatta monella tavalla yhteiskunnallisesti kehittyneempi alue kuin itse Venäjä. Kaiken lisäksi myös Suomi oli osallisena I-maailmansodassa 1914 lähtien mikä näkyi myös Suomessa ylläpidetyssä hallinnossa. Vasta Tsaarin vallan kukistumisen jälkeen Suomessa oli mahdollista lähteä hakeutumaan kohden omaa itsenäisempää hallintoa. Tämä onnistuttiin toteuttamaan vajaassa vuodessa. Se ei suinkaan ollut mikään huono saavutus kansanedustajilta silloisen sodan ja poliittisen epävarmuuden aikana.

Ylläolevassa lainauksessa mainitut uudistukset oli käytännössä mahdollisia toteuttaa vasta kun Suomi sai itsenäisyyden ja oman Venäjästä riippumattoman lainsäädäntövallan ja hallinnon. Nämä uudistukset myös toteutettiin heti kun eduskunta pääsi kapinan jälkeen normaalisti kokoontumaan. Uudistuksille oli poliittista tahtoa ja tukea myös sen aikaisen eduskunnan porvarillisella puolella. Erityisesti ns. maalaisliiton kansanedustajien taholla.
Tässä mielessä onkin hieman vaikea ymmärtää miksei sosialistit tyytyneet suomalaisten vapailla vaaleilla valitseman eduskunnan johtamaan hallintoon jossa heillä oli lähes puolet kaikista kansanedustajista?

Miettikääpä miksi Suomen sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneen Suomessa samanlaista, kansalaisten laillisesti ja vapaissa vaaleissa antamaan oikeuteen perustuvaa hallintoa, kuin naapurimaamme Ruotsin sosiaalidemokraatit?
- vastaus on loppuviimeksi aika helppo löytää.

Juuri tällaisten asioiden selvittäminen itsenäisyytemme alkuvaiheista olisi vieläkin tärkeää. Ne ovat vain jääneet suurelta osaltaan tekemättä. Mutta, tottakai tekemättömyyteen löytyy omat syynsä.
 
Sadassa vuodessa maailman huipulle.

Suomi on maailmassa pieni maa. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta… Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi keräsimme listan näistä vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.

Yhteiskunta

Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2017

Suomi on maailman vapain maa, Norjan ja Ruotsin ohella.
Freedom House, Freedom in the World 2017

Suomi on maailman turvallisin maa.
Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017

Suomessa on maailman paras hallinto.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2017: Finland

Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2017–2018: Organized crime

Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2017–2018: Judicial independence

Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
Pippa Norris ja Max Grömping, The Year in Elections, 2017 Mid-Year Update (The Electoral Integrity Project, Sydneyn yliopisto & Harvardin yliopisto)

Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat.
The International Police Science Association, World Internal Security and Police Index

Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota.
Transparency International, Corruption Perceptions Index 2016

Suomi on maailman kolmanneksi vaurain maa.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2017: Finland

Suomessa omistusoikeuden suoja on maailman toiseksi paras.
Center for data innovation, The Global Competitiveness Report 2017–2018: Property Rights

Suomessa viranomaistiedon saatavuus on EU:n parasta.
Maailman talousfoorumi (WEF), The State of data innovation in the EU: Freedom of information

Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
Maailman talousfoorumi (WEF),The Global Competitiveness Report 2017-2018: Soundness of banks

Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta.
The Social Progress Imperative, 2017 Social Progress Index: Finland

Suomessa on maailman kolmanneksi paras lehdistönvapaus.
Toimittajat ilman rajoja, 2017 World Press Freedom Index: Ranking

Suomi on maailman toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperative, 2017 Social Progress Index: Finland

Suomi on Tanskan ja Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa.
D. Schraad-Tischler & C. Schiller: Social Justice in the EU – Index Report 2017 (Bertelsmann Stiftung 2017) (Bertelsmann Stiftung 2017)

Suomi on rikkaista maista kolmanneksi kehitysmyönteisin köyhiä maita tukevien politiikkatoimien vertailussa.
Centre for Global Development, The Commitment to Development Index (CDI)

Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa.
Sustainable Society Index, Main results 2016

Suomi on maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa.
The World Justice Project, Rule of Law Index 2016

Suomi on Tanskan ohella maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.
The World Justice Project, Rule of Law Index 2016

Ja jatkoa.

https://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html
 
Miettikääpä miksi Suomen sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneen Suomessa samanlaista, kansalaisten laillisesti ja vapaissa vaaleissa antamaan oikeuteen perustuvaa hallintoa, kuin naapurimaamme Ruotsin sosiaalidemokraatit?
- vastaus on loppuviimeksi aika helppo löytää.

Ei SDP:n vallankumoussiiven toiminnalle ole oikeutusta, mutta jos uudistuksia olisi tehty reippaalla kädellä jo vuodesta 1907 - jarrutus ei ollut suinkaan vain tsaarin hallinnon syytä - ei kasvualustaa bolsevikkikiihotukselle olisi ollut. Vuoden 1918 jälkeen järkimiehet ja naiset molemmin puolin tajusivat uudistusten välttämättömyydet, mouhoille tämä ei toki sopinut sillä se vei pohjaa vihapuheelta. Lopullisestihan Suomessa neuvostokommunismin kannatuksen lopahtaminen tapahtui 50-60 -luvulla kun elintason kohoamisessa tuli tuntu että koko kansa oli mukana. Tämän jälkeen neuvostokommunismia kannattivat vain hörhöt - monet vaikutusvaltaisia.

Todennäköisesti ilman kansalaissotaa kommunismi olisi Suomessa jäänyt samanlaiseksi marginaaliliikkeeksi kuin Ruotsissa. Ruotsissa kommunistit saivat korkeimmillaan vain 10% äänistä vuonna 1944. Toinen entä jos? -kysymys on, olisiko kommunismille ollut samanlaista kaikupohjaa 1930-1940 -luvuilla ilman Lapuan liikkeen rekrytointikampanjaa? Lapuan liikehän onnistui kääntämään monen demarin kommunistiksi ja oli erittäin vakava - ja aiheellinen - mainehaitta Kokoomukselle.

Olisi mielenkiintoista pohtia millainen Suomi olisi ollut ilman kansalaissotaa mutta nopeammilla uudistuksilla? Ainakin vauraampi, vahvempi ja demokraattisempi. Vielä kovempi luu talvisodassa.
 
Tottahan toki! Vuoden 1917-1918 poikkeusolot olivat välittömiä syitä kansalaissotaan. Kuitenkin, jos maareformi, kansakoululaitos ja kunnallisvaalimenetelmän uudistus olisi tehty jo 1900-luvun alussa - muutoksen merkit olivat nähtävissä kaikkialla maailmassa ja Suomi oli rikas maa jossa rahaa olisi tähän riittänyt - ei kasvualustaa radikalismille olisi ollut. Vuosien 1918-1921 uudistukset olisi voitu tehdä jo heti 1907-1910 ilman menneen maailman miesten vastustusta jos tahtoa olisi ollut. Silloin menneen maailman miehiltä puuttui näköala tulevaisuuteen sekä aito kansallismielisyys jossa jokainen kansakunnan jäsen nähtäisiin tasa-arvoisena toimijana. Mentiin sosialidemokratian sutta karkuun ja vastaan tuli lopulta bolsevismin karhu. Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.

Tuolloisen SDP:n ajamat uudistukset olivat valtaosin järkeviä, eiväthän ne muuten olisi edelleen voimassa. Varakkaimpien ahneus ja syntyperään perustuva eriarvoisuus olivat merkittävänä taustasyynä kansalaissodalle eikä sitä kannata pestä pois. Muutoin vaarana on että teemme samat virheet uudestaan. Valta korruptoi aina, ironista kyllä nykyisessä SDP:ssä on juuri samaa sukuvaltaa ja epämääräisiä omaisuusjärjestelyjä sekä hillotolppia mistä aikoinaan puolue (aiheesta) 1900-luvun alun varakkaita kritisoi.
Esimerkiksi torpparilain kohdalla täytyy kuitenkin muistaa, että suomalaiset puolueet ja RKP tekivät yhteisen esityksensä torpparilaista jo 1916, kuten myös maalaisliitto. SDP ei kuitenkaan niitä hyväksynyt, vaikka ne sisälsivät käytännössä saman, mitä myöhempi 1918 torpparilaki sisälsi, eli oikeuden lunastaa tilansa ja maansa kohtuuhintaan - sillä SDP vaati torppareille täyttä omistusoikeutta tiloihinsa ilman korvauksia isännälle. Tuokin laki olisi siis saatu läpi jo aiemmin, jos SDP olisi sitä halunnut.
 
Tuossa on nyt muistettava, että vaikka Eduskuntamme kuinka yritti tehdä alkuvuosinaan edistyksellisiä lakeja, oli kaikkiin niistä saatava suurruhtinaan hyväksyntä. Muutoin asia raukesi. Oliko leipurien työaikalaki radikaalein läpimennyt? Jotain sellaista muistelen.
Kerrottakoon kevennyksenä esimerkki Tampereelta. Vuonna 1914 tehtiin päätös, että Tampereelle tulee raitiotie. Suurruhtinas oli kiireinen eikä allekirjoittanut. Oli jotain sotimista vissiin. No, nyt ratikkatyömaa on tuossa vajaan puolen korttelin päässä kodistani.
 
Moro. Kävin toissaviikolla tarkistuskäynnlilä hautuumaalla. Muutaman loppuunpalaneen kynttilän vein roska-astiaan. Nuo seppeleet edelleen vihreitä, mitäs niille pitäisi tehdä? Omasta mielestä saavat olla kesään asti, vaiko pitempään?
 
100 vuotta jääkäreiden kotiinpaluusta

Maavoimat

Saksassa vuosina 1915–1918 sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit loivat osaltaan pohjan nykyaikaisten Puolustusvoimien synnylle ja muodostivat merkittävän osan talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaisesta päällystöstä. Jääkärit palasivat koulutuksesta Vaasaan helmikuussa 1918. Puolustusvoimat viettää jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaa Vaasassa 23.–24.2. ja Helsingissä maanantaina 26.2.2018. Ohjelmassa on paraatikatselmus, ohimarssi, kalustoesittely ja konsertteja.
........
Saksan asevoimista paraatiin osallistuvat puolustusministeri Jussi Niinistön kutsumana Saksan kaartin pataljoona Wachbataillon ja Saksan asevoimien soittokunta Stabsmusikkorps der Bundeswehr, joka konsertoi Vaasassa 23.2. ja Helsingissä 26.2.2018.
==================================================
Milloinkas viimeksi on saksalainen sotilasosasto marssinut Suomen alueella ?
 
100 vuotta jääkäreiden kotiinpaluusta

Maavoimat

Saksassa vuosina 1915–1918 sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit loivat osaltaan pohjan nykyaikaisten Puolustusvoimien synnylle ja muodostivat merkittävän osan talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaisesta päällystöstä. Jääkärit palasivat koulutuksesta Vaasaan helmikuussa 1918. Puolustusvoimat viettää jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaa Vaasassa 23.–24.2. ja Helsingissä maanantaina 26.2.2018. Ohjelmassa on paraatikatselmus, ohimarssi, kalustoesittely ja konsertteja.
........
Saksan asevoimista paraatiin osallistuvat puolustusministeri Jussi Niinistön kutsumana Saksan kaartin pataljoona Wachbataillon ja Saksan asevoimien soittokunta Stabsmusikkorps der Bundeswehr, joka konsertoi Vaasassa 23.2. ja Helsingissä 26.2.2018.
==================================================
Milloinkas viimeksi on saksalainen sotilasosasto marssinut Suomen alueella ?

Mitähän riemua tästäkin osa mediasta tempaisee? Kohta varmaan natsilipun kuvat Facebookissa tms.
 
Valokuvasin "digiaikaan" vuosina 1939-1941 rintamalta lähetettyjä kirjeitä ja muutamia siihen liittyviä jotka oli vastaanotettu sukulaisilta. Rintamalta tulleita viimeisiä kirjeitä äidille ei lähettänyt enää poika vaan anonyymi "Tuntematon".

Kyllä me elämme nyt hyvää aikaa ja kaikkien heidän ansiota se on.

Suomi on edelleen yhtenäisempi kuin koskaan
ja yhtenäisenä se on pidettävä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top