Sotilastiedustelun päällikkö: Kaksoiskansalaisuus on yksi luotettavuuden tekijä muiden joukossa – eturistiriita voi syntyä vaikka sukulaisesta
Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho sanoo, että luotettavuutta arvioidaan kokonaisuutena, ja siihen vaikuttavat myös monet muut asiat kuin kaksoiskansalaisuus. HS räätälöi esimerkkejä siitä, miten vaikuttamisyritykset ja painostaminen saattavat tapahtua.
Venäjän kaksoiskansalaisuus on yksi tiedustelun uhkatekijä. Mutta ei ainoastaan Venäjän kaksoiskansalaisuus, ei Venäjä, eivätkä myöskään eri kansalaisuudet.
Kaksoiskansalaisuudesta on keskusteltu viime päivinä sen jälkeen, kun Yleisradio kertoi että puolustusvoimissa on oma-aloitteisesti laitettu Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Myöhemmin Yle kertoi, että ainakin lennokkikoulutuksessa on annettu virheellisiä ohjeita kaksoiskansalaisten rajaamisesta koulutuksen ulkopuolelle turvallisuussyistä.
Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kaksoiskansalaisuuksista, vaan ihmisen sidonnaisuuksista, sanoo puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho. Puolustusvoimien tiedustelun tehtävinä on muiden muassa estää ennalta ja paljastaa Puolustusvoimiin kohdistuvaa tiedustelutoimintaa ja estää rikoksia, jotka voisivat vaarantaa sotilaallisen maanpuolustuksen.
Jos vaikka Venäjän tiedustelua kiinnostaa Suomen eri aselajien Nato-yhteensopivuus, jotta Natolla ei olisi Suomessa jalansijaa sotatilanteessa, kiinnostus kuuluu puolustusvoimien tiedustelulle.
”Kansalaisuuden lisäksi tällaisia sidonnaisuuksia voivat aiheuttaa yhteydet myös ei-valtiollisiin toimijoihin”, huomauttaa Ohra-aho Helsingin Sanomille.
Esimerkkejä Ohra-aho ei halua antaa, mutta käytännössä ei-valtiollinen toimija voisi olla esimerkiksi vaikkapa ulkomainen pankki, terroristijärjestö, oma sukulainen tai puolue.
”Henkilön sidonnaisuudet voivat vaikuttaa henkilön luotettavuuteen tai aiheuttaa eturistiriitaa hoidettavien tehtävien kannalta”, Ohra-aho sanoo.
”Henkilön luotettavuuteen tai mahdollisiin eturistiriitoihin liittyvät kysymykset edellyttävät kokonaisharkintaa eivätkä ne ratkea yksin muodollisen kansalaisuusperusteen nojalla.”
Harkintaan kuuluu luonnollisesti myös tehtävä, johon ihmistä ollaan palkkaamassa.
”Joten kaksoiskansalaisuus on ainoastaan yksi tekijä muiden joukossa. Henkilöturvallisuusselvityksellä pyritään varmistamaan henkilön nuhteettomuus tai luotettavuus.”
Turvallisuusselvityksiä on kolmenlaisia: suppea, perusmuotoinen ja laaja. Suppeassa tarkistetaan rikosrekisteri, perusmuotoisessa vähän enemmän rekisterejä ja taustoja, laajassa jopa pankkitilit ja läheisten taustat.
Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä selvitetään esimerkiksi kohteen ulkomailla oleskelu, aiemmat kansalaisuudet ja mahdollinen kaksoiskansalaisuus.
Erityisesti Venäjän kaksoiskansalaisuutta on pidetty riskinä. Tämä johtuu siitä, että Venäjä soveltaa kaksoiskansalaisiin vain omaa lainsäädäntöään. Vieraalle valtiolle, kuten Suomelle, Venäjän turvallisuutta uhkaavaa apua antava ihminen voi Venäjän rikoslain mukaan syyllistyä maanpetokseen.
Toki sama voi koskea myös muiden maiden kuin Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia. Tämä riippuu toisen kansalaisuuden antaneen valtion lainsäädännöstä.
Vaikka Suomessa on tapana vedota lakiin, Venäjän tiedustelulla on pitkät perinteet juuri laittomien menetelmien käyttämisessä. Näihin lukeutuu ennen kaikkea kiristys. Perinteet juontavat juurensa neuvostoajoilta.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi HS:lle torstaina, että on tärkeää suojata kansalaisia lainsäädännöllä, etteivät he joudu vaikuttamispyrkimysten tai painostuksen kohteeksi kaksoiskansalaisuutensa vuoksi.
”Samaa mieltä”, sanoo puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Ohra-aho.
Tiedustelussa on keskeistä, etteivät tiedustelun kohteet tiedä mitä heistä tiedetään. Jos he tietäisivät, he muuttaisivat toimintatapojaan. Lisäksi tieto saattaisi paljastaa oman tiedustelun menettelytapoja, joita niitäkin voitaisiin tällöin käyttää omaa tiedustelua vastaan.
Tästä syystä vaikuttamisyrityksiä tai sidonnaisuuksia ei yksilöidä. Käytännössä kyse on esimerkiksi kiristyksestä tai vaikkapa ulkomailla asuvien sukulaisten hyvinvoinnin avulla painostamisesta.
Seuraavat esimerkit on koostettu yhteistyössä useiden tiedustelun parissa työskennelleiden ihmisten kanssa, jotka eivät halua nimiään työnsä vuoksi julki.
Kaksi ensimmäistä esimerkkiä on kuvitteellisia, loput kaksi lähteytetty.
Pykälän nurja tulkinta
Puolustusvoimissa kehittämistehtävissä työskentelevällä ihmisellä on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Hän voi olla työssään tekemisissä vaikkapa jonkin aselajin Nato-yhteensopivuutta parantavien tehtävien kanssa.
Sitten hänen pikkuserkkunsa menee naimisiin, tai vaikka isotäti Pietarissa kuolee. Kaksoiskansalaisen lähtiessä sukuloimaan Venäjällä odottaa yllätys: hänet pidätetään. Maan sisäisen turvallisuuden palvelu FSB katsoo hänen toimivan Venäjän valtion etua vastaan työskennellessään Naton hyväksi.
Kaksoiskansalaisesta on näin tullut Venäjän laintulkinnan mukaan maanpetturi. Vain auttamalla toista isänmaata, tässä tapauksessa Venäjää, näiltä syytteiltä voisi sitten välttyä.
Anopin eläke
Esimerkiksi Venäjän tiedustelu käyttää maan rajojen sisäpuolella olevia sukulaisia mielellään vipuvartena päästäkseen vaikuttamaan muissa maissa asuviin ihmisiin.
Kuvitellaan tilanne, jossa suomalainen sotilasvirkamies menee naimisiin ihmisen kanssa, jonka äiti asuu Venäjällä, ja saa siellä eläkettä. Syntyy tilanne, jossa virkamiehen anopilla on selkeä sidos Venäjän viranomaisiin nauttimansa eläkkeen kautta. Päivänä eräänä virkamiehen uusi puoliso saa puhelun: haluatko, että äitisi eläke maksetaan kitkattomasti vai haluatko, että se päättyy?
Ehtona on vain tarkemmat tiedot puolison tulevista työmatkoista. Myöhemmin ehtoja voi tulla lisää, eläkkeen maksu saattaa sittenkin hankaloitua. Puolison seuraava työmatka suuntautuu Naton päämajaan. Tarvitaankin tiedot hotellista ja puolison käyttämästä puhelinmallista. Hotellihuoneen numerokin alkaa kiinnostaa. Sitten äiti ei enää pääsekään lääkäriin, koska eläke on myöhässä.
Pakolaisvakoilu
Myös Suomessa oleskelee useita ulkomailta saapuneita ihmisiä, joiden turvapaikka on myönnetty poliittisista syistä. He saattavat jatkaa poliittista toimintaa uudesta asuinmaastaan käsin. Tämä ei aina miellytä taakse jätetyn maan hallintoa.
Esimerkiksi Tšetšeniasta ja Kiinasta saapuneet pakolaiset ovat kuvailleet, että ovat kohdanneet Suomessa uhkailua ja painostusta joka liittyy heidän poliittiseen toimintaansa kotimaassaan. Vaikka tällaiset vaikuttamispyrkimykset liittyvät yleensä heihin itseensä, se on sidonnaisuus joka tekee ihmisistä alttiita.
Sidonnaisuudet sinänsä voivat muodostaa tietyissä työtehtävissä uhkatekijän.
Esimerkiksi Yleisradio kertoi vuonna 2012 Marokon hallinnon arvosteleman Länsi-Saharan itsenäisyysliikkeen Suomessa asuvasta toimijasta. Hänen ollessaan tapaamassa diplomaattia kahden kesken, joukko marokkolaisia ilmestyi häiritsemään tapaamista.
Häiriköidyn ja uhkaillun ihmisen turvattomuuden tunteita voidaan pyrkiä käyttämään hyväksi myös silloin, jos hänen halutaan tekevän jotain – vaikkapa toimittavan tietoja työpaikaltaan.
Pakolaisvakoilua ei ole Suomessa säädetty lailla erikseen rangaistavaksi, vaikka hankkeen selvitys käynnistettiin jo vuonna 2013. Ruotsissa ja Norjassa pakolaisvakoilu on jo säädetty rangaistavaksi.
Donald Trump
Vaikka kaksoiskansalaisuudesta voi muodostua riskejä, niitä voi muodostua myös monin muin tavoin. Tästä esimerkkinä voidaan pitää keskustelua, joka velloo Yhdysvaltojen tuoreen presidentin Donald Trumpin ympärillä.
Venäjän tiedustelulla on väitetty olevan hallussaan Moskovassa vuonna 2013 kuvattua aineistoa Trumpista ja prostituoiduista, jolla tiedustelun olisi mahdollista kiristää uutta presidenttiä. Yhdysvalloissa tammikuussa vuotanutta tiedusteluraporttia ei ole vahvistettu.
Menetelmä tunnetaan nimellä kompromat, joka tarkoittaa venäjäksi vahingoittavaa materiaalia.
Esimerkiksi jo 1950-luvulla Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB painosti Britannian suurlähetystössä Moskovassa työskennelleen homoseksuaalin nimeltä John Vassall toimittamaan tietoja KGB:lle kuvien avulla, joissa Vassall oli yhdynnässä eri miesten kanssa.