Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

[fulcrum]

Ei pidäke, mutta eivät ne turhakkeitakaan olleet. Panssarilaivojen tyyppiset alukset olivat muodissa usealla merivoimalla 1920-luvulla. Näistä aika ajoi nopeasti ohi ja on totta, että ne olivat vanhentuneita jo 1930-luvun lopussa, puhumattakaan 2. maailmansodan loppuhetkistä. Tuskin kukaan osasi ennustaa 1920-luvulla ilma-aseen huimaa kehitysvauhtia. Jälkikäteen arvostelu on aina helppoa!

Vaikea sanoa, mikä olisi ollut panssarilaivoja parempi sotalaivatyyppi, ehkä neljä kappaletta avomerikelpoisia, jäissä vahvistettuja monitoimisia aluksia, jotka olisivat olleet soveltuvia alusliikenteen suojaamiseen ja miinoittamiseen???

Panssarilaivat olivat osa laivasto-ohjelmaa josta oli tarkoitus saada aikaiseksi toimiva heterogeeninen laivasto-osasto: ytimenä panssarilaivat raskaan tykistön ja ilmatorjunnan kanssa, sitten torpedoveneet (hävittäjät) saattoaluksina pitämässä vihollisen kevyet voimat erossa omista raskaista aluksista, ja saattoraivaajat jotka hoitelevat merimiinat panssarilaivojen tieltä. Tällainen kombinaatio nähtiin parhaaksi maihinnousun torjuntaan jonka arveltiin tapahtuvat vihollisen omien raskaiden alusten saattamana.
Näistä saatiin kuitenkin hankittua vain panssarilaivat ja saattoraivaajat, ja viimeksimainittujakaan ei koskaan käytetty siinä tehtävässä. Ilman saattoaluksia panssarilaivat olivat liian haavoittuvia ja niitä jouduttiin käyttämään varovasti (ja olisi pitänyt käyttää vieläkin varovaisemmin...).
Miksei sitten hankittu jotain pienempää ja monikäyttöisempää? Siksi että minimiuhkatasoksi oli laskettu risteilijän kokoiset alukset eikä pienemmällä alustyypillä katsottu olevan mahdollisuuksia risteilijäuhan torjumiseen. Meritaistelun lainalaisuudet olivat sellaisia että tykistötaistelussa iso oli kaunista. Hiukan karrikoiden voidaan sanoa että yksi risteilijä pystyy lyömään minkä tahansa määrän hävittäjiä, yksi taistelulaiva voittaa minkä tahansa määrän risteilijöitä jne. Oli kustannustehokkaampaa tehdä yksi panssarilaiva kuin kaksi hävittäjää. Hävittäjät oli tarkoitus hankkia myöhemmin, mutta laivastossa alkoi riitely niiden ominaisuuksista eikä tilausta saatu tehtyä, eikä rahaakaan tietysti hirveästi ollut. 1939 niille osoitettiin määräraha mutta oli jo liian myöhäistä tehdä mitään.

Kuten jo toisaalla sanoin, panssarilaivat rahoitettiin erillislailla eivätkä ne vieneet maavoimilta ainuttakaan it- pst- tai kenttätykkiä. 20-luvulla maavoimien osuus puolustusmäärärahoista oli luokkaa 95-97%.

 

[fulcrum]

Perryt ovat valtamerifregatteja, uppouma yli 4000 tn. Eikö jenkkien viimeiset mennyt sitäpaitsi vuodenvaihteessa Taiwanille. Muita kun loppuunajettuja romuja ei käytettynä varmaan ole saatavissa. Jos olisi, niin
muut resurssikilpailua käyvät puolustushaarat olisi kyllä googlanneet ne esille ja nostaneet julkiseen keskusteluun.

Perryt ovat vanhanaikaisia ja rannikolla kömpelöitä, ja ne on suunniteltu varsin 'tiukoiksi' eli päivitysmahdollisuudet ovat huonot. Kuulemma myös aluksien vaihteisto on alimitoitettu eikä tahdo kestää niin pitkään kuin runko ja koneisto.
Käytettyjen aluksien hankintamahdollisuuksia selvitettiin eikä kovin sopivia löytynyt. Tarjolla olevat tuppaavat olemaan valtamerille tarkoitettuja ja syväkulkuisia ja kömpelöitä.

 

[fulcrum]

Perryt ovat valtamerifregatteja, uppouma yli 4000 tn. Eikö jenkkien viimeiset mennyt sitäpaitsi vuodenvaihteessa Taiwanille. Muita kun loppuunajettuja romuja ei käytettynä varmaan ole saatavissa. Jos olisi, niin
muut resurssikilpailua käyvät puolustushaarat olisi kyllä googlanneet ne esille ja nostaneet julkiseen keskusteluun.

Perryt ovat vanhanaikaisia ja rannikolla kömpelöitä, ja ne on suunniteltu varsin 'tiukoiksi' eli päivitysmahdollisuudet ovat huonot. Kuulemma myös aluksien vaihteisto on alimitoitettu eikä tahdo kestää niin pitkään kuin runko ja koneisto.
Käytettyjen aluksien hankintamahdollisuuksia selvitettiin eikä kovin sopivia löytynyt. Tarjolla olevat tuppaavat olemaan valtamerille tarkoitettuja ja syväkulkuisia ja kömpelöitä.

 

[Hanski]

Panssarilaivat olivat osa laivasto-ohjelmaa josta oli tarkoitus saada aikaiseksi toimiva heterogeeninen laivasto-osasto: ytimenä panssarilaivat raskaan tykistön ja ilmatorjunnan kanssa, sitten torpedoveneet (hävittäjät) saattoaluksina pitämässä vihollisen kevyet voimat erossa omista raskaista aluksista, ja saattoraivaajat jotka hoitelevat merimiinat panssarilaivojen tieltä. Tällainen kombinaatio nähtiin parhaaksi maihinnousun torjuntaan jonka arveltiin tapahtuvat vihollisen omien raskaiden alusten saattamana.
Näistä saatiin kuitenkin hankittua vain panssarilaivat ja saattoraivaajat, ja viimeksimainittujakaan ei koskaan käytetty siinä tehtävässä. Ilman saattoaluksia panssarilaivat olivat liian haavoittuvia ja niitä jouduttiin käyttämään varovasti (ja olisi pitänyt käyttää vieläkin varovaisemmin...).
Miksei sitten hankittu jotain pienempää ja monikäyttöisempää? Siksi että minimiuhkatasoksi oli laskettu risteilijän kokoiset alukset eikä pienemmällä alustyypillä katsottu olevan mahdollisuuksia risteilijäuhan torjumiseen. Meritaistelun lainalaisuudet olivat sellaisia että tykistötaistelussa iso oli kaunista. Hiukan karrikoiden voidaan sanoa että yksi risteilijä pystyy lyömään minkä tahansa määrän hävittäjiä, yksi taistelulaiva voittaa minkä tahansa määrän risteilijöitä jne. Oli kustannustehokkaampaa tehdä yksi panssarilaiva kuin kaksi hävittäjää. Hävittäjät oli tarkoitus hankkia myöhemmin, mutta laivastossa alkoi riitely niiden ominaisuuksista eikä tilausta saatu tehtyä, eikä rahaakaan tietysti hirveästi ollut. 1939 niille osoitettiin määräraha mutta oli jo liian myöhäistä tehdä mitään.

Kuten jo toisaalla sanoin, panssarilaivat rahoitettiin erillislailla eivätkä ne vieneet maavoimilta ainuttakaan it- pst- tai kenttätykkiä. 20-luvulla maavoimien osuus puolustusmäärärahoista oli luokkaa 95-97%.

Tämä oli hyvä ja informatiivinen postaus, kiitos @fulcrum! En muistanutkaan, että laivastolla oli näinkin kattavat suunnitelmat. Jokin fregatti- / hävittäjätyyppinen alus riittävällä torpedoaseistuksella olisi saattanut olla vaihtoehto panssarilaivoille, mutta ei sekään olisi ollut ongelmaton. Torpedot olivat kuitenkin vielä 1920-luvulla suhteellisen onnettomia ja kansainväliset esimerkitkin suosivat panssarilaivojen tyyppisiä aluksia. Kuten todettua, jälkiviisaus on aina helpooa!

 

[Old Boy]

Kuten jo toisaalla sanoin, panssarilaivat rahoitettiin erillislailla eivätkä ne vieneet maavoimilta ainuttakaan it- pst- tai kenttätykkiä

Psl Väinämöisellä oli valmiussyistä kokonaan kantamiehistö Ilmarisen antaessa koulutusta varusmiehille ja ainoastaan päällystö oli kantaväkeä. Sukellusveneissä taas oli yksinomaan vapaaehtoisia
ammattisotilaita aselajin vaativuuden vuoksi. Kai tällaisen joukon palkkakuluilla lähes koko 1930 -luvun ajan olisi jotain pystynyt hankkimaan.

 

[Creidiki]

Yleensä operointi on kalliimpaa kuin ostaminen.

 

[fulcrum]

Tämä oli hyvä ja informatiivinen postaus, kiitos @fulcrum! En muistanutkaan, että laivastolla oli näinkin kattavat suunnitelmat. Jokin fregatti- / hävittäjätyyppinen alus riittävällä torpedoaseistuksella olisi saattanut olla vaihtoehto panssarilaivoille, mutta ei sekään olisi ollut ongelmaton. Torpedot olivat kuitenkin vielä 1920-luvulla suhteellisen onnettomia ja kansainväliset esimerkitkin suosivat panssarilaivojen tyyppisiä aluksia. Kuten todettua, jälkiviisaus on aina helpooa!

Moottoritorpedoveneet ja sukellusveneet kuuluivat ohjelmaan kyllä, koska (aivan oikein) nähtiin että ne soveltuvat oloihimme hyvin. MTV:den määrästä jouduttiin tinkimään ja päätettiin että niitä voidaan hankkia nopeasti myöhemmin kunhan koulutus saadaan käyntiin - no sitten sekin jäi vähän nihkeäksi.
Jälkiviisaasti hävittäjätyypin alus olisi sodissamme ollut panssarilaivaa käyttökelpoisempi. Tällöin vain raskaiden alusten torjunta olisi jäänyt MTV:den ja sukellusveneiden varsin epävarmoille harteille.

 

[fulcrum]

Psl Väinämöisellä oli valmiussyistä kokonaan kantamiehistö Ilmarisen antaessa koulutusta varusmiehille ja ainoastaan päällystö oli kantaväkeä. Sukellusveneissä taas oli yksinomaan vapaaehtoisia
ammattisotilaita aselajin vaativuuden vuoksi. Kai tällaisen joukon palkkakuluilla lähes koko 1930 -luvun ajan olisi jotain pystynyt hankkimaan.

Varmaan olisi. Tosin sitten meripuolustuksen olisi saanut unohtaa kokonaan. Tuskinpa se oli mieluinen vaihtoehto. Historiallinenkin taso osoittautui riittämättömäksi, jatkosodassa olisi käynyt köpelösti ilman Saksan laivaston vahvaa panosta Suomenlahdella.
Maavoimilta jäi rahaa käyttämättä 30-luvulla joten ihan pelkästään merivoimien piikkiin ei tule talvisodan kalustopulaa laittaa.

 

[Merten sheriffi]

Koska muuten merivoimat ovat olleet suhteessa voimakkaimmat?
Itse veikkaan 90 luvun puolenvälin tuntumassa.
- Pohjanmaa
-Hämeenmaa-luokka x 2
Turunmaa-luokka x 2
Rauma-luokka x 4
Helsinki-luokka x 4
Tuima-luokka x 4 (nopeita miinottajia)
R-luokan vartioveneet x 5 osa kenties poistettu jo käytöstä.
Pansio-luokan miinalautat x 3
Kuha-luokka x 6
Kustaanmiekka signaalitiedustelualus.

Tähän päälle vielä rannikkotykistö.

 

[fulcrum]

Kyllä, tuolloin oli kalustollisesti laivasto hyvässä kuosissa. Paljon uusia aluksia (osin lama-ajan telakkatuen ansiota) ja vielä käyttökelpoisia vanhoja. Tuohon kun oltaisi vielä saatu sukellusvene jota merivoimat väläytteli, mutta Hornet-hankinta söi pv:n määrärahat niin tarkkaan ettei enää ollut sellaiseen mahdollisuuksia.
Pitkän tähtäimen tavoite oli aina kolme ohjusviirikköä mutta tähän ei taidettu koskaan päästä kuin ihan hetkellisesti.

 

[Benelli]

Kannattaa muuten huomioida että meriliikennettä pitää mahdollisesti suojata sepoilta ja teroilta pitkällä aikavälillä.

 

[Juna112Porojetsiin]

Tämä oli hyvä ja informatiivinen postaus, kiitos @fulcrum! En muistanutkaan, että laivastolla oli näinkin kattavat suunnitelmat. Jokin fregatti- / hävittäjätyyppinen alus riittävällä torpedoaseistuksella olisi saattanut olla vaihtoehto panssarilaivoille, mutta ei sekään olisi ollut ongelmaton. Torpedot olivat kuitenkin vielä 1920-luvulla suhteellisen onnettomia ja kansainväliset esimerkitkin suosivat panssarilaivojen tyyppisiä aluksia. Kuten todettua, jälkiviisaus on aina helpooa!

Maailmansotien välissä torpedojen toimintaetäisyydet olivat välillä 3km - 10km ja vastaavasti huippunopeus jossain 45 solmua - 30 solmua, riippuen siis maalin etäisyydestä. Koska -erityisesti tulevaisuuden- ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, idea panssarilaivoista, ja pienemmistä apualuksista sekä sukellusveneistä on ollut kohtuullisen järkevä, aikoinaan. Nyt on tosiaan helppo olla viisaampi.
Jos vastassa on vaikka Kirov-luokan risteilijä apualuksineen, on aika varmaa että 30 solmua etenevällä torpedolla siihen ei osu, etenkään 10 km päästä.. joka on kaukana osumista ajatellen ja karmean lähellä ajatellen käytössä olevaa lavettia vs. Kirovin tykistö. Aika pitkään saa ajella vastapuolen kantaman sisällä. Sen sijaan kymmentuumaisella ampuminen on aivan eri juttu, erityisesti jos voi pysytellä oman saariston suojissa. Hävittäjä/fregatti olisi melko varmasti pohjassa, kauan ennenkuin pääsee aseiden kantaman päähän, saati yrittämään torpedon ampumista.

Nuo saattoraivaajathan kai olivat Ruotsinsalmi ja Riilahti? Näissäkin viivyteltiin ja osoitettuja rahoja käytettiin muihin tarkoituksiin. Ja lopulta aluksia käytettiin miinalaivoina, erinomaisella teholla. Varmaankin olisi ollut järkevää että kyseisiä aluksia olisi ollut ainakin neljä, mahtaako näiden alkuperäisestä lukumäärästä olla jossain tietoa.

Mutta.. olihan Suomella kaksikin hävittäjää laivasto-ohjelman suunnittelun käynnistyessä; Verulam ja Vittoria - molemmat tosin pohjassa, Britannian ystävällisenä lahjana.

 

[fulcrum]

Maailmansotien välissä torpedojen toimintaetäisyydet olivat välillä 3km - 10km ja vastaavasti huippunopeus jossain 45 solmua - 30 solmua, riippuen siis maalin etäisyydestä. Koska -erityisesti tulevaisuuden- ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, idea panssarilaivoista, ja pienemmistä apualuksista sekä sukellusveneistä on ollut kohtuullisen järkevä, aikoinaan. Nyt on tosiaan helppo olla viisaampi.
Jos vastassa on vaikka Kirov-luokan risteilijä apualuksineen, on aika varmaa että 30 solmua etenevällä torpedolla siihen ei osu, etenkään 10 km päästä.. joka on kaukana osumista ajatellen ja karmean lähellä ajatellen käytössä olevaa lavettia vs. Kirovin tykistö. Aika pitkään saa ajella vastapuolen kantaman sisällä. Sen sijaan kymmentuumaisella ampuminen on aivan eri juttu, erityisesti jos voi pysytellä oman saariston suojissa. Hävittäjä/fregatti olisi melko varmasti pohjassa, kauan ennenkuin pääsee aseiden kantaman päähän, saati yrittämään torpedon ampumista.

Pitkän väännön jälkeen juuri tuohon tulokseen tultiin, ja 2MS kokemukset todistivat tämän analyysin oikeaksi; eli hävittäjien torpedohyökkäykset saattoivat onnistua yöllä, muuten niillä pystyi lähinnä viivyttämään vihollisen raskaita yksiköitä. MTV:t olivat käyttökelpoisia mutta nekin lähinnä yöllä ja yllättäen.
Valitettavasti merivoimissa pääsi 30-luvulla torpedopuolue valtaan ja saattohävittäjähankinnan nojalla yritettiin hankkia nopeita torpedohävittäjiä, jolloin niistä olisi tietysti tullut kalliita.

Nuo saattoraivaajathan kai olivat Ruotsinsalmi ja Riilahti? Näissäkin viivyteltiin ja osoitettuja rahoja käytettiin muihin tarkoituksiin. Ja lopulta aluksia käytettiin miinalaivoina, erinomaisella teholla. Varmaankin olisi ollut järkevää että kyseisiä aluksia olisi ollut ainakin neljä, mahtaako näiden alkuperäisestä lukumäärästä olla jossain tietoa.

Mutta.. olihan Suomella kaksikin hävittäjää laivasto-ohjelman suunnittelun käynnistyessä; Verulam ja Vittoria - molemmat tosin pohjassa, Britannian ystävällisenä lahjana.

Vähänkään modernimmasta laivaluokan kalustosta oli niin iso pula että R&R eivät tainneet pahemmin joutaa toimimaan panssarilaivojen saattajina. Nordwindissä niitä olisi tarvittu. Operaatio katsottiin kai niin helpoksi ettei vaivauduttu...

Nuo V-luokan hävittäjät olivat varsin hyviä aluksia ja niitä käytettiin paljon vielä 2. maailmansodassa joten harmi ettei niistä saatu toimivia aluksia meille. Päätykit olisi ehkä voitu modernisoida ilmatorjuntaan jolloin niistä olisi tullut tehokkaita monitoimialuksia. 20-luvulla britit tarjosivat meille vanhoja hävittäjiä, muistaakseni I-luokan hävittäjiä. Aika vanhanaikaisia aluksia mutta olisivat silti olleet parempia kuin ei mitään. Virosta sitten 1933 oltaisiin saatu kaksi vanhaa venäläistä hävittäjää. Hävittäjien kanssa valitettavasti kävi niin että haluttiin ostaa mahdollisimman hyvää, jolloin ei sitten saatu mitään. Ehkä ei olisi kannattanut nirsoilla.

Sen verran vielä panssarilaivakuvioista, että 20-luvulla kysyttiin myös brittiläisiltä asiantuntijoilta neuvoa laivasto-ohjelman laatimisessa. Brittien esitys oli aika mielenkiintoinen: he eivät innostuneet torpedopohjaisista ohjelmista koska katsoivat että se hävittäjä/torpedovenemalli johon suomalaisilla oli varaa olisi ollut liian heikko venäläisiä hävittäjiä vastaan. He eivät myöskään kannattaneet panssarilaivojen hankintaa vaan esittivät isojen tykkiveneiden hankintaa: 2500 tonnia, 4*6 tuuman tykki, 20 solmua. Ilmeisesti taustalla oli kokemusperäinen näkemys 'yleisaluksen' käytännöllisyydestä merisodan arjessa. 6 tuuman tykeillä olisi pärjätty hävittäjille ja kevyille risteilijöillekin ja aluksia olisi voitu hankkia enemmän kuin kaksi.
Suomessa ei kuitenkaan innostuttu tällaisesta 'aviso' tyylisestä alusmallista koska katsottiin se liian heikoksi risteilijöitä ja taistelulaivoja vastaan. Näin jälkiviisaasti myös tuollaisen aluksen ilmatorjunta olisi jäänyt heikoksi, mutta muuten niille olisi kyllä helposti keksinyt käyttöä.

edit. Speksit olivat melkein tarkalleen samat kuin jenkkien Erie-luokan tykkiveneissä:

 

[scip10]

Hyvää pohdintaa ketjussa ja mielenkiintoisia historiatietoja @fulcrum :ilta. Aihe on monelle vieras, koska valitettavan usein suomalaisten kokemus merenkulusta jää souteluun mökkijärvellä ja Tallinnan kaljanhakuristeilyyn.

Omia huomioita Laivue 2020 -kritiikkiin

Väite 1. "Suomenlahti on kapea ja sen sulkeminen onnistuu parhaiten maasta laukaistavilla meritorjuntaohjuksilla"
Suomenlahti kattaa vain n. puolet eteläisestä merialueesta, eli alueen suurinpiirtein Hankoniemestä itärajalle. MTO:sten rajoitteena on maalinosoitus horisontin taakse. Hankoniemestä Ahvenanmerelle manner on kaukana ja usein siltojen takana. Lisäksi itsenäisenä korkean valmiuden yksikkönä taistelualus soveltuu kaappaushyökkäyksen torjuntaan, ja kaappausten mahdollisista kohteista on etelärannikolla Helsinki, Ahvenanmaa ja Hanko.

Väite 2. "Merenkulun suojaaminen eteläisellä Itämerellä on mahdotonta ja/tai turhaa"
Matkustajaliikenteen pääosa suuntautuu Ruotsiin ja Viroon, mutta tavaraliikenne Saksan ja Benelux-maiden suuriin satamiin. Tämä koskee kaikkia satamiamme Torniosta Haminaan, poislukien (ehkä) Turku ja Vaasa. Merenkulun suojaamisskenaarioita voidaan rakentaa monenlaisia: kyseessä voi olla matalan intensiteetin erilliskonflikti tai eurooppalainen suursota, Baltia tai Kaliningrad voi olla vallattu tai NATO:n/Venäjän tukialuetta, liikenne voidaan reitittää Ruotsin aluevesien kautta tai osin ruotsalaisiin satamiin, kauppalusten kansallisuus voi olla Suomi tai jokin muu jne jne. Ainoa yhteinen nimittäjä näille on se, että meriliikenne kulkee Suomen satamiin Suomen aluevesien kautta. Siksi liikenteen suojaaminen omilla aluevesillä ja niiden lähialueilla on ensisijaista eikä sitä täällä tule kukaan muu tekemään.

Väite 3. "Venäjän ylivoimaiset ilma- ja merivoimat upottavat merivoimien alukset sodan ensi tunteina"
Merivoimien tuhoaminen tuottaisi viholliselle joko huomattavia tappioita, tai sen olisi ensin lamautettava koko E-Suomen ilmapuolustus. Uskottava meripuolustus nostaa osaltaan hyökkäyskynnystä joka on Puolustusvoimien olemassaolon tarkoitus.

Väite 4. "Alushankinta syö liikaa muun puolustuksen resursseja"
Laivue 2020:n it-kyky lisää ilmapuolustuksen suorituskykyä, jonka lisäksi suorituskyky merellä suojaa rannikkoaluetta jota olisi muuten puolustettava maavoimien joukoin. Taistelualukset ovat korkean valmiuden taisteluyksiköitä, joista maalla on pulaa. Mikään ei myöskään takaa, että merivoimilta poistuva erillisrahoitus olisi käytettävissä muun maanpuolustuksen hyväksi. Pienen valtion puolustuksessa on sellainen juju, että mikään osa-alue ei saa olla liian heikko, koska suurvaltavastustajalla on aina resurssit iskeä heikkoon kohtaan.

 

[Creidiki]

No oletetaanpa että Venäjä haluaa painostaa Suomea ilman avointa sotaa ja julistaa Saksasta Suomeen suuntautuvalle laivaliikenteelle merisaarron perustellen sitä Pariisin rauhansopimuksella, josta suomi sanoutui irti yksipuolisella julistuksella. Kaikki Suomen satamiin suuntaavat alukset ohjataan Kaliningradiin jossa yksi kuudenkympin ja kuoleman välillä oleva virkailija käy lastia läpi apunaan sekarotuinen kulkukoira venäläisellä täsmällisyydellä ja tehokkuudella.

Juu, syy on jokseenkin hatara, mutta niinhän ne tekosyyt yleensä ovat. Kuluu aikaa ja tupakkia, kun nyansseja puidaan KV-oikeudessa ja YK:n turvaneuvostossa

Miten Suomen vastatoimet eroavat siinä tapauksessa että meillä on neljä taistelualusta vs että meillä ei ole?

 

[Ingsoc]

No oletetaanpa että Venäjä haluaa painostaa Suomea ilman avointa sotaa ja julistaa Saksasta Suomeen suuntautuvalle laivaliikenteelle merisaarron perustellen sitä Pariisin rauhansopimuksella, josta suomi sanoutui irti yksipuolisella julistuksella. Kaikki Suomen satamiin suuntaavat alukset ohjataan Kaliningradiin jossa yksi kuudenkympin ja kuoleman välillä oleva virkailija käy lastia läpi apunaan sekarotuinen kulkukoira venäläisellä täsmällisyydellä ja tehokkuudella.

Merisaarto on kansainvälisen oikeuden mukaan sotatoimi.

Oikea vastaus on tuossa tilanteessa lkp ja lyhyt ilmoitus myös siitä, että Venäjä on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan ja Suomen vaatimuksena on merisaarron ja muiden sotatoimien välitön lopettaminen. Lkp:n jälkeen ilmoitus myös että Suomen aluevedet, Venäjän aluevedet sekä Suomenlahden kansainväliset merialueet ovat sotatoimialueita ja Venäjälle suunnattavaa kauppaa ei tulle sallimaan ja ilmoitus siitä, että ulkomaisilla aluksilla on 24 tuntia aikaa poistua Venäjän aluevesiltä Suomenlahden alueella.

Noin lähtökohtaisesti pienillä valtiolla ei ole varaa mihinkään kriisinhallinta ja eskalaatioporras kikkailuihin, kun kansakunnan olemassaolo on uhattuna niin kaikki voimat peliin. Mitään Kuuban saarto kakkosta on turha lähteä pelailemaan, vaan kylmästi ilmoitus, että jos meidän meriliikenne ei kulje niin ei kulje tavara Pietariin eikä myöskään Koiviston öljysatamaan.

 

[elso]

@Creidiki Tuo on käytännössä sodanjulistus ja siitä pitäisi seurata toimenpiteitä. Jos diplomaattiset toimenpiteet eivät tehoa, olemme käytännössä pakotettuja sotilaallisiin toimenpiteisiin.

Miten Suomen vastatoimet eroavat siinä tapauksessa että meillä on neljä taistelualusta vs että meillä ei ole?

Tuota sopiikin pohtia.

Jos Venäjä asentaa "tulpan" Kaliningradin kohdalle esimerkiksi miinoittamalla voimakkaasti, paikalle pitää saada

a) meritorjuntaohjuksia
b) miinantorjuntakalustoa
c) ilmatorjuntaa (HN)

Sitä ennen Kaliningradia joudutaan kurmoottamaan niillä kyvyillä mitä meillä sattuu silloin olemaan.
Tätä ennen pitää huolehtia, että kansa on myös sotatilassa. Tämän ei luulisi olevan vaikeaa, koska kaupan hyllyt alkavat pian näyttämään Neuvostoliittolaisen sekatavarakaupan vastaavalta 90-luvun alusta. Eli voi olla, että kansaa joudutaan "hurjan diplomaattisen kädenväännön" aikana vähän kypsyttelemään vallitsevaan tilaan... Sen jälkeen kyllä tappelu maittaa.

 

[Creidiki]

@Creidiki Tuo on käytännössä sodanjulistus ja siitä pitäisi seurata toimenpiteitä. Jos diplomaattiset toimenpiteet eivät tehoa, olemme käytännössä pakotettuja sotilaallisiin toimenpiteisiin.

Käytännössä kyllä, teoriassa asia ei ole ihan niin yksinkertainen ja teorialla on merkitystä KV-suhteissa.

Noin lähtökohtaisesti pienillä valtiolla ei ole varaa mihinkään kriisinhallinta ja eskalaatioporras kikkailuihin, kun kansakunnan olemassaolo on uhattuna niin kaikki voimat peliin. Mitään Kuuban saarto kakkosta on turha lähteä pelailemaan, vaan kylmästi ilmoitus, että jos meidän meriliikenne ei kulje niin ei kulje tavara Pietariin eikä myöskään Koiviston öljysatamaan.

Esim hollantilaisen tai kreikkalaisen tankkerin upottaminen kansainvälisellä vesialueella on aika raju toimi. Ja kysymys on, mitä tällaisessa tilanteessa voimme tehdä neljällä taistelualuksella jota emme voi tehdä ilman niitä? Pystyvätkö neljä ohjusfregattia murtamaan saarron saattamalla puolueettomia aluksia? Vai aletaanko suoraan ampua?

 

[Old Boy]

Venäjä haluaa painostaa Suomea ilman avointa sotaa ja julistaa Saksasta Suomeen suuntautuvalle laivaliikenteelle merisaarron

Kun Laivue 2000 floppasi, tai tarkemmin ilmatyynyalus Tuuli valmistui ja joka saavutti tai sitten ei saavuttanut esitettyjä vaatimuksia, ilmestyi Merivoimien uusi tehtävä seuraavaan v 2004 Selontekoon.
Aluksi se selitettiin juuri tällaisen tilanteen handlaamiseksi. Eli joudumme poliittisen painostuksen kohteiksi jota jatketaan uhkaamalla käyttää voimaa kauppamerenkulkuamme vastaan. Vastatoimena
koottaisiin laivat saattueiksi, joita Merivoimamme saattavat Itämeren eteläosista lähtien. Voisimme kutsua tätä vaikka Saattue Vuosaareen caseksi.

Voisimme miettiä, mitkä olivat ne syyt, että Saattue Vuosaareen case ilmestyi Merivoimien tehtäväksi juuri silloin. Kaikkien lausuntojen mukaan Itämeren tilanne oli vakaa. Venäjä ei ollut vielä laajentumishaluinen alueellinen suurvalta, vaan rauhantahtoinen eurooppalainen valtio, jonka ajateltiin jopa ennenpitkää liittyvän NATOon. Mikään ei ollut siis muuttunut turvallisuusympäristössämme. Mutta mitä muuta oli
tapahtunut:

Laivue 2000 piti olla 4 ilmatyynyalusta ja 2 Hamina -ohjusvenettä, jotka kaikki oli tilattu. Virallisen selityksen mukaan ilmatyynyalukselle asetetut suorituskykytavoitteet saavutettiin. Julkisuuteen niitä ei
kuitenkaan koskaan kerrottu. Eikä sitä, muutettiinko vaatimuksia matkan varrella. Vastaavaa alusta ei ollut aikaisemmin tehty missään maailmassa. Vaatimuksiin kuului mm miinoituskyky joka tarkoitti,
että aluksen tuli kantaa omasuoja-aseistuksen lisäksi joku määrä miinoja a´ 500-750 kg. Tämä vaikutti heti alkuun hyvin haastavalta suunnitteluprojektilta. Merivoimien sisältä kuului muunlaisiakin viestejä
vaatimusten saavuttamisesta, mutta isoissa organisaatoissa on tietysti aina eri syistä sivuutettuja sekä oman pesän likaajia. Toisaalta ei alus kelvannut kenellekään 10 v aikana, vaikka sen olisi saanut ihan
poisvientipalkalla. Tätä on vaikea muuten uskoa, kun sillä ettei vehkeellä oikein mitään todellisuudessa tehnyt. Mutta entä, jos tosiaan kävi niin, ettei vaatimuksia saavutettu.

Tällaisen asian julkistaminen olisi aiheuttanut keskustelun valtion varojen haaskauksesta ja laivaston epäpätevyydestä. Ilmatyynyalusten tilalle olisi ollut vaikeampi esittää lisää Haminoita, joita siis alunperin piti
tulla ainoastaan kaksi. Laivue 2000 perusteltiin sillä, että se korvasi 11 vanhempaa alusta, mm 2 Uusimaa lk:n tykkivenettä 4 pientä ohjusvenettä sekä R-luokan vartio/suto veneet, jotka tosin oli jo poistuneet.
Kiusallinen keskustelu vältettiin sillä, että Merivoimille ilmestyi kuin tyhjästä uusi elintärkeä tehtävä. Samalla maihinnousu-uhka Etelä-Suomeen väistyi. Viimemainitun osalta kyllä ilmeisen oikea uhka-arvio, jonka
tosin olisi voinut tehdä jo 1991.

Selonteko 2004:sta ei löydy mitään perusteluja uudelle uhka-arviolle, joka edellyttäisi Saattue Vuosaareen caseen varautumista. Voidaan siis hyvällä syyllä olettaa, että tämä uhka on kirjoitettu Merivoimien
sisällä. Pienessä aselajissa varmaan lähes koko esikuntaporukka oli ollut jossain vaiheessa mukana Laivue 2000 suunnittelussa, jonka julkinen epäonnistuminen olisi siten ollut koko puolustushaaralle erittäin
kiusallista. Onneksi PV:n johdossa sattui olemaan uudelle agendalle myötämielinen amiraali Kaskeala. Häntä ei voida syyttää omien virheiden peittelystä, koska uran edelliset 10 oli kulunut Merivoimien
ulkopuolella.

Nythän tämä mahdollisesti näin syntynyt tehtävä on jo Merivoimien mainosvidon mukaan "lakisääteinen". Vähän kun Maavoimat sanoisi, että lakisääteisesti tulisi kaikkialla pystyä viipymättä listimään jokainen maarajan
ylittänyt vihamielinen henkilö ja varautua sen mukaisesti.

 

[Creidiki]

Koko skenaario on lähtökohtaisesti typerä, tuommoinen merisaarto kierrettäisiin Turusta ja pohjanlahden satamista Ruotsin aluevesille tapahtuvalla liikenteellä, sekä lisäksi maayhteydellä Ruotsin ja Norjan satamiin. Se olisi tuskallisempaa kuin Vuosaaren ja Kotka-Haminan käyttö, mutta varmasti houkuttelevampaa kuin saatttueet.