Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ingsoc
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin mikä tutka-asema? 2007 vuonna sellaista ei ainakaan ollut ja onko tullut sen jälkeenkään? Et varmaan tarkoita sitä toista tutka-asemaa :D
Saaren toiseksi korkeimmalle kohdalle (Haukkavuori) on suunniteltu/rakennettu tutka-asema, jonka vuoksi muistaakseni 2008 jälkeen saarelle ei enää ole järjestetty turistikierroksia. Rakentaminen oli kai tarkoitus aloittaa 10-luvun alussa.
Tutka mainitaan mm. seuraavassa puolustusministeriön raportissa:
http://www.defmin.fi/files/2232/Kiianlinna_-_Saatytalo_10.2.2012.pdf
Venäläislähteiden mukaan tutka-asema oli tarkoitettu estämään venäläisten tekemiä ilmatilanloukkauksia, ja projekti pantu toimeen 2007.
http://www.newsvl.ru/world/2007/10/06/radar/&usg=ALkJrhjY3SJsMMsUAU-p4ofNZFeSH6C6AQ

Eteläkärjen majakassahan on myös tutka, mutta ilmavalvontaan sitä ei ole tarkoitettu.
 
Kun en Merivoimista kaan paljon mitään ymmärrä, niin löydän itseni aina pohtimasta, millä tavalla potentiaalin vihollisen sukellusvenetoiminta vaikuttaa omaan operointiin? Kuulostaa äkkiä kornakalta kuinka hankitaan tiukasti omasuojattu korvettirypäs, mutta voiko niillä aikuisten oikeasti vetää ulapalle, jos vihollinen on valmistellut suve-pirullisuudet täyteen mittaansa? Vastustajakin miinoittaa, hyökkää ilmasta merelle, maasta merelle, laivasto ampuu......Itämeri on lopulta melko pieni allas ja sen länsimmäisen pään määrittää Kaliningrad.

Moni strategiseen merisotakeskusteluun liittyvä asia näyttää erikoiselta, kun plaraa karttaa. Kaliningradin sijainti on pirullinen eikä se silkkaa suun makua ole Venäjälle päätynyt. Mielestäni Suomen ja Ruotsin merellinen asema on kiistettävissä jo yksistään Kaliningradista käsin tapahtuvalla sotilaallisella toiminnalla. Ottakaa harppi ja viivoitin käteen ja mittailkaa, leikkikää hetki kotitekoista meriamiraalia:rolleyes:. Jos tekee mieli pasauttaa väitteeltäni pohja pois, niin tehkää se validein perusteluin ilman mitään mutkumustaeitunnusiltäeiseniinvoiolla.

Venemäärien ja siihen nähden millaisia paatteja on tehty ei muutkaan Itämeren rantamaat ole toimettomina olleet ja ainakin minusta näyttää, että ovat kyvykkäämpiä kuin Venäjä.

Maavoimissa yritetään hiippailla lämpökameralta ja valonvahvistimelta piilotellen, lentäjät lentävät maanpinnassa vältellen tutkia ja käyttävät tilapäisiä maantietukikohtia. Laivojen kuitenkin oletetaan kulkevan rauhan ajan kauppareittejä. Mielestäni sellainen olisi kummallista koska ulapalla on avointa. Eli siis suojatonta, siis mahdollisesti vaarallista kriisitilanteessa. Miksi ihmeessä lätäkön keskelle pitäisi edes pyrkiä?

Miksi emme ohjaisi laivojamme oitis Ruotsin vesille ja niin lähelle rantaa kuin mahdollista. Jos suomalaisten paatit ei voi siellä seilata niin ei voi ruotsalaistenkaan. Sinne päästäkseen on varmasti hetkellisesti ylitettävä avoimia merialueita ja rannikon tuntumassa on myös sellaisia kohtia joissa saaristo ei anna suojaa.

On siinäkin omat vaikeutensa Kaliningradista tulla Gotlannin ja NATO-Bornholmin ohi kunnolliseen ampuma-asemaan ja niin, että kukaan ei näe, kuule eikä muutenkaan huomaa. Siis silloin kun etsitään. Itämerellä kun pörrää yhtä-äkkiä vähän muitakin kuin vain meikäläisiä ja ruotsalaisia: siellä on balttien nato-vahvennukset (=nyt jo HMS Iron Duke eli ihan aikuisten oikea ASW-fregatti). Sitten on polakkeja (=sukellusveneitä, ASW-koptereita, NATO), saksalaisia (=paljon enemmän uusia sukellusveneitä kuin venäläisillä ja merivoimien lentävää kalustoa ihan kymmenluvuissa) ja tanskalaisia (=aika iso navy).

Bornholm tarkoittaa, että myös Tanskalla on selkeä intressi Itämerellä, eikä vain sen salmissa, saarissa ja Atlantin puolella. Jos meritilannekuva yhtään toimii ja miksipä ei toimisi, se kun on jo ihan tälleen rauhan aikana jaettua, Suomipoika ei sentään vähine paatteineen ole vain omien laitteidensa varassa sen suhteen missä uhka liikkuu. Ja jos vaikka hetkellisesti olisikin, kuten hyvinkin voi käydä, niin pitäähän niihin kunnon vehkeet tulla.

Venäläisten harmiksi Kaliningrad on aika pieni paikka ja sillä on lyhyt rantaviiva. On niitä ohjuksia ja koneita muillakin kuin venäläisillä ja se Kaliningrad on aika surkea kulma eristyksissä yksinään. Siellä on melko vähän potentiaalisia paikkoja joista sukellusveneet ja muut vainolaiset lähtevät liikkeelle.

Me näemme vain Venäjän, mutta Venäjä näkee meidän lisäksi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Baltian ja varsinkin balttien NATO-vahvistukset. Venäjällä ei ole mitenkään kadehdittava rooli Itämerellä.

Suomen kannattaa olla Ruotsin, EU- ja NATO-maiden kaveri. Ja tietenkin Venäjän! Ihan pienestä heitä ei kannata ärsyttää ja syy selviää kun katsoo karttaa harpin kanssa.

Nämä vanhemmat sukellusveneet mitkä Itämerellä kulkevat eivät muuten ole uppeluksissa kovinkaan nopeita ja niiden torpedojen ampumaetäisyys ei ole hirveän pitkä. Uusimmat veneet kulkevat vähän päälle 20 solmua täysillä, mutta sillä on hintansa: jos pitää ajaa haipakkaa, niin siitä lähtee ääni. Torpedojen ampumaetäisyydet ovat enimmillään 50 kilsaa, mutta vain uusissa vehkeissä. Nämä huippuveneet eivät niillä äänettömillä hiippailu-propulsioillaan kovin lujaa kulje. Se tahtoo sanoa sitä, että ampuakseen menestyksellisesti on oltava melkein valmiiksi aika hyvällä hollilla. Venäläisillä on kai yksi (?) uusi Lada ja pari tulossa, eli ainoan potentiaalisen vainolaisen kurantti sukellusvenelaivasto on Itämerellä melko ohut, tällä hetkellä. Se taas tahtoo sanoa, että Itämerellä sellainen uusi AIP-vene on melkoinen ykkös-asset ja se ei voi olla joka paikassa samaan aikaan viskomassa torpedoja.

Tilanne heikkenee kun sekä veneet, että torpedot kehittyvät, mutta vedenlaiset huippunopeudet eivät taida olla kovin pitkään ylläpidettäviä, eikä varmaan äänettömästi. Uudemmat kauppalaivat kulkee kuitenkin monesti sen päälle 20 solmua jos pitää, hitaatkin sen 14-15 solmua. Sotalaivat paljon kovempaa. Sen verran on luottoa alan koulutukseen Suomessa ja Ruotsissa, että he voisivat kokemukseen ja koulutukseen perustuen arvella sellaiset hollit missä sukellusveneen kannattaa olla väijyssä. Näissä paikoissa on luultavasti ruotsalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten kuuntelulaitteita ja jos ei ole, voivat kohdentaa siirrettävää kuuntelukalustoa paikkaamaan aukkoja. Ihan koko Itämerta kun ei tarvitse tutkia, riittää kun tietää sen alueen missä sillä hetkellä ja ihan vähän ajan päästä meinataan liikkua. Ja siis matkahan käytännössä taittuisi pitkälti Ruotsin aluevesillä, kai he meille kauttakulun antavat ja omasta tontistaan pitävät huolen.

Aika noloahan se olisi, jos me liittoutumattomina olettaisimme, että ruotsalaiset ja muut 100% vastaisivat omalla kalustollaan meikäläisten bensojen ja safkojen kuskaamiset tilanteessa jossa heillä voisi olla omiakin intressejä. Ei FIN-SWE yhteistyötä lämpimikseen viritellä joten varmasti auttavat. Kyllä Herra merimiestä auttaa mutta myös ihan itse pitää soutaa myös.

Suomi on ihan itse vaatimalla vaatinut, julistamalla julistanut ja parlamentti toisensa jälkeen betonoinut sotilaallisen liittoutumattomuuden linjakseen. Sillä on tietyt seuraukset: oma tontti ja sinne johtavat putket ja letkut pitää hoitaa ja huolehtia itse. Kun näihin pitää satsata, niin silloin pitää. Koska sitähän me nimenomaan olemme hinkumalla halunneet. Jokaisen valinnan lasku lankeaa joskus. Tää kannattaa muistaa, emme saa ilmaiseksi liittoutumattomuutta ja liittoutumisen etuja, on naivia olettaa saavansa jotain ilman, että kanta korttaan kekoon.

Sinänsä kummaa, miten vakaat ja vankat miehet puhuvat loisimisen puolesta. Sitähän se on jos oletamme, että me emme rakenna laivoja ja vaan odotamme, että saamme seilata jonkun toisen sateenvarjon suojassa ilman liittoa, ilman sopimuksia. Kyllä Ruotsi ja moni muukin varmaan meitä auttaa, mutta kyllähän se auttamisen motiivi voi olla tiukassa jos itse ei aio panna latin latia asian eteen... kyllä tää homma nyt vaan on otettava tosissaan.

Tuntuupahan vaan, että ainoa motiivi on päästä sanomaan "mitäs minä sanoin, rahaa ei tule...". Suomi on rikas maa ja Suomella on, ihan helpostikin, rahat 4 laivan kertainvestointiin epävakaimmassa tilanteessa pitkään aikaan.
Rahaa löytyy Talvivaaraan, pakolaiskriisiin ja ties mihinkä muuhun. Ja noi kannattaa ostaa vaikka velaksi. Velaksi ei kuitenkaan kannata elää jokapäiväistä elämää. Syömävelka ja investointi on jo kaksi aivan eri asiaa.

Tuleeko rahaa vai eikö tule on piru mitä on turha tässä vaiheessa, ainakaan maanpuolustusväkenä itseään pitävien, maalata kovin isolla innolla seinille. Jotenkin tuo kenraalin into tähän kummastuttaa. Jos tällaiseen investointiin nyt kaikeksi onneksi se erillisrahoitus tulisi, ei ole mitenkään sanottu, että samat rahat olisi saatavilla muuhun maanpuolustukseen. Kyllä ne kirstunvartijat sitten sanoo jos sitä ei tule. Kyllähän se epäonni saadaan kun sitä riittävästi ja riittävän laajalla rintamalla etukäteen manataan. Ihan hyvin voi käydä kummin tahansa. Nyt vaan päätöksiä tuli perseen alla niin kauan kuin tämä oppositionkin väläyttämä konsensus vallitsee oppositio-hallitus linjoista välittämättä, tällainen yhteinen poliittinen tahto ei kauaa välttämättä kestä.
 
Minusta tuo kertoi maallikollekin kovin faktapitoisesti miksi kyseiset alukset tarvitaan. (ja onhan tuo aika hyvää viestinnällistä vaikuttamista, tietty)
 
Corporal Frisk pyörittelee Laivue 2020 hanketta

https://corporalfrisk.wordpress.com/2016/04/05/squadron-2020-made-for-the-finnish-coastline/

SQUADRON 2020 – MADE FOR THE FINNISH COASTLINE
APRIL 5, 2016 CORPORAL FRISK


laivue2020_uusi_logo.jpg


The acquisition of four multi-purpose corvettes by the Finnish Navy as part of the Squadron 2020 (fi. Laivue 2020) program received some serious flak by BGen (ret.) Lauri Kiianlinna in Helsingin Sanomat last Friday, of exactly the kind I warned would become widespreaddue to the Navy’s somewhat lacking marketing of the project. While I agree with Kiianlinnas assessment that the Army need further funds and that the ground based air defence needs to be fleshed out, many of the points raised in opposition of the project are either based on misunderstanding or in some instances flat-out wrong. As noted, this is partly a failure on the part of the Navy, who in today’s economy more than ever has to explain not only what they need, but also why. A simple “Trust us, we’ve checked the issue” (while correct) is no longer enough to the public or the other cash-strapped branches of the defence forces.

Finland is for all practical purposes an island, and the only way we will keep our supply lines open for any extended time is through cargo vessels that enter the Baltic Sea in the Danish Straits, before sailing up the length of the Swedish coast until arriving in Finnish ports. This means that while the navy cannot win any wars for Finland, it can certainly lose them.

As such, Finland will need a navy to escort our merchant vessels at the very least until they reach Swedish waters. Currently this is done by a number of smaller vessels operating together to perform different individual roles:

  • The Hämeenmaa-class minelayers are operating as the squadron leader/flagship, while having a limited ASW- and anti-air capability
  • The Hamina-class FAC provide anti-ship missiles and a limited anti-air capability
  • The Rauma-class FAC provide ASW-capability in the form of the only dedicated submarine-hunting sensor in the Finnish Navy as well as featuring limited ASW-weaponry. If the towed array is left home, it can instead use anti-ship missiles
It should be noted that a three-ship squadron like this faces a number of tough choices:

  • A total of no more than 16 ITO 04 (‘Umkhonto’) surface-to-air missiles featuring a short 14 km range are available for air cover
  • For the Rauma to find a submarine it needs to listen for it, meaning that it would prefer to keep some distance to the other ships. However, doing so lessens the protection offered by the short-range ITO 04 mounted on the other vessels
  • None of the vessels sport any torpedoes, so If a submarine is found the vessels will attack it by driving towards it well within torpedo range while firing ASW-mortars
These ships, especially the Haminas, are very potent for their class. However, there is only so much equipment that can be fitted into the limited hull sizes available. Both of the FAC-classes also lack the ability to operate in ice, due to their light (and vulnerable) aluminium hulls. Their small size also seriously hamper their endurance, forcing them to return to port at short intervals. For a navy in which hiding in the cluttered archipelago is a central part of the doctrine, having to frequently return to fixed points to bunker up on fuel, supplies, and weapons, is far from ideal.

lohtaja-1-10-144.jpg

The Finnish idea regarding how to kill a submarine is drive towards it at speed, fire of a salvo of these at 400 meters, and hope the submarine doesn’t figure out a firing solution for their 18+ km ranged torpedoes. Saab Elma ASW-600 on a Rauma-class FAC. Source: own picture
The need for bigger hulls
The size is not a product of the urge to venture further into the Southern Baltic Sea or on international missions, but of the need to provide vessels that are able to operate in Finnish waters year-round, able to handle the varied threats they may encounter.

This is where the main problems of the opinion piece are. The new ships will not further strain the limited air defence resources available, they will not be sitting ducks, and they will not be restricted by ice. On the contrary, they will be able to hide better than the current fleet due to being less reliant on visiting known locations, they will carry their own air defence, and their big steel hulls will offer them ice-going capability as well as better resistance in the face of battle damage.

Of great interest is the vertical launch system (VLS) seen on the render pictures released by the navy. I have discussed these in greater detail on the blog earlier, but the conclusion is that they would bring a marked increase in the air defence of not only the ship themselves, but also of the general area of operations. In fact, in the best of world’s we might even get to see the Aster 30 onboard the corvettes, which would finally give the (southern parts of the) country a measure of protection against ballistic missiles. As such, the claim that these would tie up valuable air defence resources is wrong, and instead they might actually free up army units.

The discussion regarding the range of the weaponry is somewhat simplified. The max practical range is nowadays rarely reliant on what the sales material claim the missiles are capable of. Instead, the main question is how far out the enemy can be accurately located. Another issue that one rarely want to fire all missiles straight at the enemy, because A) it makes it easier to defend against compared to if the salvo is routed to come in from different angles at the same time, and B) it gives the enemy a vector to follow back to the location of our firing battery. To sum it up, the Navy wont fire anti-ship missiles, either from trucks or naval vessels, to Gotland any time soon, regardless of how the range rings look on the map.

isometrinen.jpg

One of the concept renders presented by the navy. Note hatch for towed array at stern(?) and VLS-array at the front. Source: Finnish Navy
When it comes to anti-submarine weapons, it seems like we will finally get a ship armed with torpedoes and proper sensors, which will make it possible to locate and fight off one of the most elusive threats our shipping lanes currently face. This is especially important as we currently lack any kind of airborne ASW-capability, and the only way to find submarines lurking outside of our archipelago is through the use of ships.

The other possibility is to assume that we can keep our waters protected without own ships, which is an interesting concept on paper. By employing shore-based anti-ship and surface-to-air missiles we would be able to ward off any intruders, or so the theory goes. However, by the very nature of these systems, they lack the operational mobility to keep up with merchant vessels moving in Finnish waters along the coast, and as such need to be pre-positioned so that they can cover the expected enemy attack vectors. They then need to be fed target data, and feature a redundancy in both firing units and sensors, so that the enemy isn’t able to create a gap in our defences where they can strike at our lifeline with impunity simply by knocking out a battery or two.

This can all be done, but to be fair it is highly doubtful if this advanced network of mutually supporting coastal sensors, truck-mounted anti-ship batteries, submarine hunting helicopters, and surface-to-air missiles, would be any cheaper than the corvettes. Crucially, the system would lack the flexibility offered by a surface squadron of multirole vessels, which are able to move with the merchant convoys, carrying their own sensors as well as weapons to fend of air, surface, and sub-surface threats. The similarities to the discussions regarding ground based air defences contra getting new fighters are striking. This isn’t a case of “either/or”, but rather that a strong defence will have to be made up of multiple layers of different systems with their own strengths and weaknesses working in unison, and I fully expect the Navy to start looking into replacing the truck-mounted MTO 85M at some point in the future.

When it comes to coastal defence, I would like to see Squadron 2020 and ground units being networked with our HX-fighters, to let the fighters provide accurate target data through the use of a modern data link while letting the others act as silent ‘shooters’ with their radars turned off. This is a concept which for example Saab already has as an option for which includes both their air units and naval command and control systems, and one would assume that there is a requirement for HX and Squadron 2020 to be able to communicate with each other.

It isn’t about the Navy against the Army or the Air Force. At the end of the day, we’re all in this together.

Epilogue: The Panssarilaivat – White Elephants of the 1930’s
The Väinämöinen-class of two coastal defence ships (fi. Panssarilaivat) has long been regarded as the schoolbook example of wasted money. Being expensive and manpower intensive, they took almost no part in the Second World War, and the navy still managed to lose one of them with a large loss of men during one of their few wartime sorties.

However, while I agree that it was a strange decision to invest in major surface units when the army lacked anti-tank weaponry and artillery shells, the other side of the story is often forgotten. The war did play out in an extremely surprising way. The Winter War was fought almost entirely while the sea was frozen, and when the Continuation War broke out it didn’t take long until the Germans had occupied the whole southern coast of the Baltic Sea from the Danish Straits up to the outskirts of Leningrad. This made the relatively strong and modern Baltic Fleet trapped in their bases around the city until the end of the Continuation War. The exception was the submarine fleet, which every summer broke out to try and wreak havoc amongst Finnish and German shipping in the face of Finnish and German subchasers and submarines (until the Germans and Finns installed two nets over the entire Gulf of Finland!).

If things would have played out differently, and Finland would have had to stand alone, two floating coastal fortresses could suddenly have proved to be rather useful after all.
 
@yrjö llä on hyvä postaus muutama viesti ylempänä, aika tarkkaan oli omatkin ajatukset siinä kiteytettynä!

Uusien taistelualusten merkitys korostuu katsomalla karttaa. Tein oheisen karttakuvan hahmottamaan etäisyksiä ja laivojen käytettävyyttä. Sininen suuri ympyrä on 150 km säteellä ja se kuvaa esimerkiksi SM-2:n ja RBS-15:n kantamia. Sininen pieni ympyrä on piirretty 15 km kantamalla ja se kuvaa esimerkiksi Umkhonton kantamaa. Punaiset kantamat on tehty sekä 300 km että 150 km mukaan.

Karttaa katsomalla voi todeta, että Suursaareen sijoitetulla ohjuspatterilla voisi tosiaan valvoa ja haitata suomalaisten elämää aina Turun tienoille. Toisaalta Suursaari on tykin kantaman päässä Suomesta, joten ei siellä kauaa meritorjuntaohjuspatteri toimisi. Kaliningradista 300 km ohjuksilla yltää Gotlannin puolivälin paikkeille.

Entä sitten Laivue 2020 käyttö? Esimerkkikuvassa yksi aluksista on Inkoon selällä. Porkkalanniemi antaa suojan idästä päin tutkatiedustelulle ja ohjuksille. Inkoosta alus pystyy sulkemaan tehokkaasti Suomenlahden ja vahventamaan Helsingin ilmapuolustusta SM-2 –patterilla. Toinen aluksista partioi Saarenmaan länsipuolella. Alue on jo Kaliningradista ja Suursaaresta ammuttavien 300 km kantamaisten ohjusten ulkopuolella. Lisäksi Saarenmaa antaa suojaa sekä etelään että itään. Alus pystyy kattamaan tulellaan koko pohjoisen Itämeren. Kolmas alus on esimerkissä partioimassa Ahvenanmaan eteläpuolella. Alus on aika hyvin suojassa Kaliningradista ja Suursaaresta tehdyltä tiedustelulta ja tulenkäytöltä. Samalla se suojaa Ahvenanmaan ja pohjoisen Itämeren. Esimerkissä neljäs alus partioi Gotlannin luoteispuolella. Alus pystyy vaikuttamaan omalla tulellaan aika hyvin Kaliningradin suuntaan samalla kun Gotlanti antaa suojaa tiedustelulta ja vihollisen tulenkäytöltä. Hamina-luokan alukset ovat esimerkkikuvassa Helsingin ja Ahvenanmaan suojana, mutta IT-aseistuksella pystyy lähinnä suojaamaan alusta itseään. Esimerkkikuvan perusteellakin on aivan mahdollista suojata meriliikennettä esimerkiksi Turusta ja Hangosta Tukholmaan ja sen eteläpuolella oleviin satamiin. Suomen suurin satama Vuosaari voi kriisiaikana olla mahdoton sijainniltaan.

Minusta on itsestään selvää, että merivoimat tarvitsevat uusia aluksia. Riittävän kokoluokan aluksilla saamme oikeasti lisäkykyjä. Mitä tasapainoisemmin puolustusvoimia kehitetään, sitä hankalampaa vihollisella on löytää yksittäistä keinoa, jota voisi hyödyntää. Jos merivoimat jäävät Buster-asteelle, kauppasaarto merellä saattaisi olla kohtuullisen tehokas keino laittaa Suomi polvilleen.
Dia1.webp
 
@yrjö llä on hyvä postaus muutama viesti ylempänä, aika tarkkaan oli omatkin ajatukset siinä kiteytettynä!

Uusien taistelualusten merkitys korostuu katsomalla karttaa. Tein oheisen karttakuvan hahmottamaan etäisyksiä ja laivojen käytettävyyttä. Sininen suuri ympyrä on 150 km säteellä ja se kuvaa esimerkiksi SM-2:n ja RBS-15:n kantamia. Sininen pieni ympyrä on piirretty 15 km kantamalla ja se kuvaa esimerkiksi Umkhonton kantamaa. Punaiset kantamat on tehty sekä 300 km että 150 km mukaan.

Karttaa katsomalla voi todeta, että Suursaareen sijoitetulla ohjuspatterilla voisi tosiaan valvoa ja haitata suomalaisten elämää aina Turun tienoille. Toisaalta Suursaari on tykin kantaman päässä Suomesta, joten ei siellä kauaa meritorjuntaohjuspatteri toimisi. Kaliningradista 300 km ohjuksilla yltää Gotlannin puolivälin paikkeille.

Entä sitten Laivue 2020 käyttö? Esimerkkikuvassa yksi aluksista on Inkoon selällä. Porkkalanniemi antaa suojan idästä päin tutkatiedustelulle ja ohjuksille. Inkoosta alus pystyy sulkemaan tehokkaasti Suomenlahden ja vahventamaan Helsingin ilmapuolustusta SM-2 –patterilla. Toinen aluksista partioi Saarenmaan länsipuolella. Alue on jo Kaliningradista ja Suursaaresta ammuttavien 300 km kantamaisten ohjusten ulkopuolella. Lisäksi Saarenmaa antaa suojaa sekä etelään että itään. Alus pystyy kattamaan tulellaan koko pohjoisen Itämeren. Kolmas alus on esimerkissä partioimassa Ahvenanmaan eteläpuolella. Alus on aika hyvin suojassa Kaliningradista ja Suursaaresta tehdyltä tiedustelulta ja tulenkäytöltä. Samalla se suojaa Ahvenanmaan ja pohjoisen Itämeren. Esimerkissä neljäs alus partioi Gotlannin luoteispuolella. Alus pystyy vaikuttamaan omalla tulellaan aika hyvin Kaliningradin suuntaan samalla kun Gotlanti antaa suojaa tiedustelulta ja vihollisen tulenkäytöltä. Hamina-luokan alukset ovat esimerkkikuvassa Helsingin ja Ahvenanmaan suojana, mutta IT-aseistuksella pystyy lähinnä suojaamaan alusta itseään. Esimerkkikuvan perusteellakin on aivan mahdollista suojata meriliikennettä esimerkiksi Turusta ja Hangosta Tukholmaan ja sen eteläpuolella oleviin satamiin. Suomen suurin satama Vuosaari voi kriisiaikana olla mahdoton sijainniltaan.

Minusta on itsestään selvää, että merivoimat tarvitsevat uusia aluksia. Riittävän kokoluokan aluksilla saamme oikeasti lisäkykyjä. Mitä tasapainoisemmin puolustusvoimia kehitetään, sitä hankalampaa vihollisella on löytää yksittäistä keinoa, jota voisi hyödyntää. Jos merivoimat jäävät Buster-asteelle, kauppasaarto merellä saattaisi olla kohtuullisen tehokas keino laittaa Suomi polvilleen.
Katso liite: 8797
Siinä vaiheessa, kun 2020 on operatiivinen niin naapurilta löytyy myös itämerelle paljon uutta kalustua mukaanlukien sukellusveneitä. Jos Suomi ei saa apua esimerkiksi Ruotsilta, niin nuo 4 valkoista elefanttia tullaan upottamaan nopeasti.
 
Siinä vaiheessa, kun 2020 on operatiivinen niin naapurilta löytyy myös itämerelle paljon uutta kalustua mukaanlukien sukellusveneitä. Jos Suomi ei saa apua esimerkiksi Ruotsilta, niin nuo 4 valkoista elefanttia tullaan upottamaan nopeasti.
Sukellusveneet muodostavat ilman muuta vaarallisen uhan pinta-aluksille ja tässä yhteydessä onkin hyvä pohtia niiden aiheuttamaa uhkaa Itämerellä. Uusien sukellusveneiden rakentaminen ei ole ollut Venäjällä kivutonta, ainakin Lada-luokan rakentamisessa on ollut suuria haasteita ja aika näyttää, kuinka moni näistä loppujen lopuksi valmistuu ja kuinka moni päätyy Itämerelle. Pääpaino uusissa sukellusveneissä on ollut Venäjällä strategisissa ydinsukellusveneissä ja Improved Kilo -luokassa.

Rauhan ajan sijoitus Venäjän sukellusveneillä näyttää olevan tällä hetkellä seuraava:
Itämeren laivasto: 1 * Lada ja 2 * Kilo-luokan vene
Pohjoinen laivasto: 7 * Kilo ja monta kymmentä ydinsukellusvenettä
Mustan meren laivasto: 1 * Kilo ja 4 * Improved Kilo -luokan veneet
Tyynenmeren laivasto: 8 * Kilo-luokan vene ja ydinsukellusveneitä​
Ilman vahvistuksia Venäjän sukellusveneuhka Itämerellä on varsin vaatimaton. Yleistilanne antaisi reunaehdot, kuinka monta Venäjän muiden laivastojen sukellusveneistä toimisi sotatilanteessa Itämerellä. Ydinsukellusveneille Itämeri on varsin pieni ja on vaikea uskoa, että niitä siirrettäisiin tänne. Kilo-luokka alkaa olla vanhahko ja ilmeisesti varsin äänekäs. Improved Kilo ja Lada muodostanevat todellisen uhan, mutta kuinka monta niistä keskitettäisiin Itämerelle?

Lähtökohtaisesti Suomi tarvitsee ja saa apua naapureiltaan, on äärettömän vaikea uskoa tilanteeseen, jossa Venäjä hyökkää pelkästään Suomea vastaan. Kaikilla ystävällismielisillä naapurivaltioilla on tarve apuun ja avunantoon ja esimerkiksi sukellusveneet muodostavat kaikille yhteisen uhan.
 
Ainakin itsestäni vertaus panssarilaivoihin sopii kuvaan. Ensimmäinen 2020 saatuaan siipeensä parhaassa tapauksessa menee Louhen hinaamana telakalle. Seuraavia paatteja ei sitten enää uskalleta ajaa laisinkaan avomerellä. Kököttelevät jossain Turun saaristossa. Porkkalankin rannikko liian idässä.
Tanskan ilmatorjuntafregatit olivat Venäjän mukaan ensimmäisiä maaleja kenties ydinaseille.
 
Kävin muuten eilen taas merimuseo Forum Marinumissa ja keskustelin johtajan kanssa. Alkuperäinen tylsä merivoimien osasto uudistuu nyt täysin. Jatkossa teemana on töissä merellä joka käsittelee merivoimien arkipäivää. Rannikkotykistö tulee nyt myös osana näyttelyä. En osaa sanoa ajankohtaa koska valmistuu.
 
Ainakin itsestäni vertaus panssarilaivoihin sopii kuvaan. Ensimmäinen 2020 saatuaan siipeensä parhaassa tapauksessa menee Louhen hinaamana telakalle. Seuraavia paatteja ei sitten enää uskalleta ajaa laisinkaan avomerellä. Kököttelevät jossain Turun saaristossa. Porkkalankin rannikko liian idässä.
Tanskan ilmatorjuntafregatit olivat Venäjän mukaan ensimmäisiä maaleja kenties ydinaseille.
Olet aivan oikeassa vertauksessa panssarilaivoihin: niiden olemassa olo esti osaltaan Neuvostoliiton hyökkäyksen Ahvenanmaalle. Ja jos vuonna 1939 olisikin talvisodan sijaan syttynyt kesäsota, laivoilla olisi saattanut olla hyvin aktiivinen rooli hyökkäyksen torjunnassa. Talvisodassa niillä saatiin vahvennettua Turun ilmapuolustusta, sekään ei ollut merkityksetön seikka. Tappioita sodassa aina tulee, niihin tietysti pitäisi varautua.

Jännä juttu: lainauksessa näkyy kommenttisi Venäjän ydinaseista, sitä ei näy julkaistussa tekstissä... Jos Venäjä on niin tyhmä, että se ampuisi Tanskan fregatteja ydinohjuksilla, saisi se syyttää itseään mahdollisista jatkoseuraumuksista.
 
Olet aivan oikeassa vertauksessa panssarilaivoihin: niiden olemassa olo esti osaltaan Neuvostoliiton hyökkäyksen Ahvenanmaalle. Ja jos vuonna 1939 olisikin talvisodan sijaan syttynyt kesäsota, laivoilla olisi saattanut olla hyvin aktiivinen rooli hyökkäyksen torjunnassa. Talvisodassa niillä saatiin vahvennettua Turun ilmapuolustusta, sekään ei ollut merkityksetön seikka. Tappioita sodassa aina tulee, niihin tietysti pitäisi varautua.

Jännä juttu: lainauksessa näkyy kommenttisi Venäjän ydinaseista, sitä ei näy julkaistussa tekstissä... Jos Venäjä on niin tyhmä, että se ampuisi Tanskan fregatteja ydinohjuksilla, saisi se syyttää itseään mahdollisista jatkoseuraumuksista.
http://www.hs.fi/m/ulkomaat/a1426992089633
 
Kappas, Venäjä on siis suoraan uhkaillut ydinaseen käytöllä Tanskaa vastaan! Ei kyllä yllätä, mutta onneksi uhkailusta on vielä matkaa ydinaseiden käyttöön. Artikkelista poimittua:
"Näin vakavilla asioilla ei pitäisi uhkailla", Lidegaard kommentoi uutistoimisto Ritzaulle. "Venäjä tietää hyvin, ettei Naton ohjuskilpi ole suunnattu Venäjää vastaan", Lidegaard sanoi brittilehti Telegraphin mukaan.
 
Oletteko huomanneet, että puheet käytetyistä aluksista ovat hävinneet tyystin. Joko markkinoilla on tyhjää tai sitten Amiraaleille ei kelpaa käytetty.
Osaako joku foorumin tietäjistä kertoa, että minkälaisesta modernisaatiota on kyse mitä Puolan Perry-luokan fregateille ollaan tehty tai tullaan tekemään. Jostain luin, että
alukset modernisoidaan Jenkeissä.
 
Oletteko huomanneet, että puheet käytetyistä aluksista ovat hävinneet tyystin. Joko markkinoilla on tyhjää tai sitten Amiraaleille ei kelpaa käytetty.
Osaako joku foorumin tietäjistä kertoa, että minkälaisesta modernisaatiota on kyse mitä Puolan Perry-luokan fregateille ollaan tehty tai tullaan tekemään. Jostain luin, että
alukset modernisoidaan Jenkeissä.

Perry-luokan alus olisi ikivanha jo lähdössä. Lisäksi arvaan asiaa tarkastamatta että miehistön tarve on luokkaa jäätävä. Jenkeilläkään ei taida kovin montaa olla jäljellä peruskorjattavaksi. Noita on kuitenkin 2000-luvulla myyty aika monta ulkomaille ja käsittääkseni joitain on jo romutettukin. Australiassa suunniteltiin jossain vaiheessa Mk41 VLS:n asennusta yms. joten kyllä rahamies ilmeisesti tuostakin aihiosta asiallisen sotalaivan saa mutta ei kaikkiin niihin tehtäviin joita Suomi uusille paateille kaavailee.

Noiden lisäksi pitäisi hankkia erikseen miinoittavat alukset ja jääoloissa käytettävät alukset joten ei kuulosta toimivalle suunnitelmalle. Jos varustettaisiin erillinen koulu/krihalaiva niin sitten yhdelle voisi väkisin keksiä käyttöä.

Ei taida sopivaa käytettyä alusta olla tarjolla.
 
Perry-luokan alus olisi ikivanha jo lähdössä. Lisäksi arvaan asiaa tarkastamatta että miehistön tarve on luokkaa jäätävä. Jenkeilläkään ei taida kovin montaa olla jäljellä peruskorjattavaksi. Noita on kuitenkin 2000-luvulla myyty aika monta ulkomaille ja käsittääkseni joitain on jo romutettukin.

Noiden lisäksi pitäisi hankkia erikseen miinoittavat alukset ja jääoloissa käytettävät alukset joten ei kuulosta toimivalle suunnitelmalle. Jos varustettaisiin erillinen koulu/krihalaiva niin sitten yhdelle voisi väkisin keksiä käyttöä.

Ei taida sopivaa käytettyä alusta olla tarjolla.
Joo taitaa upota yhteen Perryyn saman verran ukkoa mitä neljään 2020:seen. Vai mahtaako edes riittääkään.
 
Pienemmissä aluksissa joudutaan tinkimään ominaisuuksista mitä mm aluksen koko rajoittaa paljon.
 
Olet aivan oikeassa vertauksessa panssarilaivoihin: niiden olemassa olo esti osaltaan Neuvostoliiton hyökkäyksen Ahvenanmaalle

Jos Neuvostoliitolla tällaista kykyä sitten olisi ollut! Heidän edellinen tämän suuruusluokan merioperaationsa nimittäin päättyi Tsushiman meritaisteluun 1906.

Perry-luokan alus olisi ikivanha jo lähdössä. Lisäksi arvaan asiaa tarkastamatta että miehistön tarve on luokkaa jäätävä. Jenkeilläkään ei taida kovin montaa olla jäljellä peruskorjattavaksi. Noita on kuitenkin 2000-luvulla myyty aika monta ulkomaille ja käsittääkseni joitain on jo romutettukin.

Perryt ovat valtamerifregatteja, uppouma yli 4000 tn. Eikö jenkkien viimeiset mennyt sitäpaitsi vuodenvaihteessa Taiwanille. Muita kun loppuunajettuja romuja ei käytettynä varmaan ole saatavissa. Jos olisi, niin
muut resurssikilpailua käyvät puolustushaarat olisi kyllä googlanneet ne esille ja nostaneet julkiseen keskusteluun.
 
Back
Top