Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ingsoc
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
AKE-ukki kirjoitti:
Jospa niitä olisi 8 ohjusvenettä olisi niiden 4 korvetin hinnalla? Entäs sitten?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ohjusveneet eivät liiku jäissä, ne eivät ole oikeasti avomerikelpoisia, niiden toiminta-aika on lyhyt eikä niille mahdu oikein aseistusta. Lisäksi 8 pientä alusta tarkoittaa esim. 8 tutkajärjestelmää, 8 taistelunjohtojärjestelmää, 8 propulsiojärjestelmää jne. eli eivät tule halvemmaksi.

Esitetyillä monitoimialuksilla on kyky tukea maa- ja ilmavoimien taistelua myös silloin, kun merellistä uhkaa ei jostain syystä, esim. liittolaisten hoitaessa meriliikenteen suojaamisen. Jo 76mm tykistöjärjestelmä toisi nyky a-tarvikkeilla 40km päähän ulottuvan tykistöasevaikutuksen, alueilmatorjuntajärjestelmällä voi tukea ilmapuolustusta vaikka tuomalla aluksen Helsinkiin (Haminoillahan tuota on jo tehty) jne.
 
Suomi tarvitsee taistelualuksia
Puolustusvoimia kehitetään kaikki puolustushaarat huomioiden, kirjoittaa ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi.
Helsingin Sanomat

Lauri Kiianlinna kritisoi (Vieraskynä 1.4.) Merivoimien tulevaa alushankintaa.

Puolustusvoimia kehitetään kaikki puolustushaarat huomioiden. Valmistautuminen vain Suomen maa-alueelle kohdistuvaan uhkaan ei riitä. Laivasto- ja rannikkojoukkojen tehtävänä on turvata alueellinen koskemattomuus merellä, suojata maallemme elintärkeitä kauppayhteyksiä ja torjua hyökkäykset mereltä.

Kansallinen toimintakykymme on meriyhteyksien varassa. Taistelualuksilla ei puolusteta Etelä-Itämerta vaan Suomea.

Laivue 2020 -hanke tuottaa seitsemän poistuvan aluksen tilalle neljä nykyistä hieman suurempaa alusta. Kustannusarvio on noin 1,2 miljardia euroa. Tämä pitää sisällään alusrunkojen lisäksi taistelunjohto-, sensori- ja asejärjestelmät. Taistelujärjestelmä muodostaa yli puolet hankinnan kokonaiskustannuksista. Hankinta on toteutuessaan merkittävä panostus kansalliseen puolustukseen.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Emme voi laskea ulkoisen avun varaan. Pelkästään kalustoa tarkastellen Suomi ja Ruotsi voisivat täydentää toistensa kykyjä ja sopia puolustusvoimiensa rakenteellisista painotuksista. Tämä edellyttäisi kuitenkin puolustusliittomaista järjestelyä.

Raimo Jyväsjärvi

ylijohtaja, puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto

...
Hyvä vastaus! Tosin esille olisi voinut ehkä tuoda myös kyvyn tukea muita puolustushaaroja.
 
StmSvejk kirjoitti:
Jos taikaseinästä irtoaa kymmenen miljardia hävittäjähankintaan, niin tuskin miljardi Merivoimille tuntuu missään.
Klikkaa laajentaaksesi...


Näin on. Se on osin sellaista vastakauppapeliä.

Telakkatoiminta on tosiaan vielä monimutkaisempi bisnes, jota harvassa maassa osataan kunnolla. En tarkoita pelkästään fyysistä rakentamista vaan sitä, miten liki persaukinen hommaa helkkarin kalliin tilauksen, jota kukaan ei edes ole vielä maksanut, ja sitten aletaan kerätä iso porukka maalarista ja hitsarista aina sijoittavaan sikarimieheen ja suostutella kaikki hommiin luvaten, että palkka maksetaan vielä, siis jos saadaan tilaus. Näistä jollain on sitten osa tehdä käsillä ja joillain ostaa arpa lompakolla. Urakka pilkotaan sen tuhanteen osaan, ja sitten alkaa sen maailman kuhina, ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä.

Jos sotalaiva onnistuu puoleksikaan niin hyvin kuin risteilijät, se on sitten jo myös myyntituote.

Nyt hiukan rohkeutta ja draivia. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitetaan sillä, että Suomessa on lama aina osin vain henkistä. Kateudenkin ymmärrän suomalaisen kuolemansyntinä. Mutta nyt ei kannata miettiä, että jokin toisen saama olisi toiselta pöis. Tämä kuvio ei ole sellainen.

Merivoimat voi toki jättää ilman haluamaansa ja jäädä vuosikymmenien taakse kehityksestä. Telakkaväen voi jättää ilman tilausta. Suomen voi jättää ilman innovaatiota ja huipputeknologista oman pajan tuotetta. Mutta jos se tapahtuu vain ja ainoastaan sen vuoksi, että joku maavoimissa on katkera siitä, että naapuri suunnittelee uutta leikkuupuimuria, ei hyvä.

Väitellään tosian täällä mieluummin niillä operatiivis-teknisillä asioilla. Tuskin ymmärrämme mitään, mutta se on hauskaa. Odottelen vain korttelipommi-Charlya mukaan: hänhän oli jonkin sortin amiraali.
 
Vonka kirjoitti:
Jos sotalaiva onnistuu puoleksikaan niin hyvin kuin risteilijät, se on sitten jo myös myyntituote.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sotalaivamarkkinat ovat niin tukossa etten näe minkäänlaista elintilaa suomalaisille vientitilauksille, pois lukien vastakauppapelit.

Edes osittain kotimainen valmistus lienee de facto spekseissä ja se on se mikä minua eniten pelottaa. Suomalainen sotalaivasuunnutteluosaaminen on ohutta ja pienempiin aluksiin keskittynyttä. Lähinnä kotimainen osaaminen tähän projektiin on varmaankin jäässämurtokyvyn suunnittelua.

Riskinä on myös älyttömän kalliin rungon tekeminen hiilikuidusta, alumiinista ym. jotta rungolle saataisiin mahdollisimman suuri lisäarvo ja ne pari viimeistä solmua nopeuteen. Itse olisin teräsrungon kannalla, se on halvin ja kestävin ratkaisu. Noin ison aluksen tutka/lämpöhäiveen optimointi on aika tyhjän kanssa ellei sitten tehdä hillittömän kallista alusta.
 
StmSvejk kirjoitti:
Sotalaivamarkkinat ovat niin tukossa etten näe minkäänlaista elintilaa suomalaisille vientitilauksille, pois lukien vastakauppapelit.
Edes osittain kotimainen valmistus lienee de facto spekseissä ja se on se mikä minua eniten pelottaa. Suomalainen sotalaivasuunnutteluosaaminen on ohutta ja pienempiin aluksiin keskittynyttä. Lähinnä kotimainen osaaminen tähän projektiin on varmaankin jäässämurtokyvyn suunnittelua.

Riskinä on myös älyttömän kalliin rungon tekeminen hiilikuidusta, alumiinista ym. jotta rungolle saataisiin mahdollisimman suuri lisäarvo ja ne pari viimeistä solmua nopeuteen. Itse olisin teräsrungon kannalla, se on halvin ja kestävin ratkaisu. Noin ison aluksen tutka/lämpöhäiveen optimointi on aika tyhjän kanssa ellei sitten tehdä hillittömän kallista alusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en ole huolissani. Jos ammattilaiset eivät osaa, voivat kysyä meiltä. Täältä löytyvät operatiivisten nerojen lisäksi parhaat insinööritkin. Me sitten neuvomme, mitä tehdä.

Minä ainakin. Enkä veloita mitään.
 
Huhta kirjoitti:
Minun on pakko suhtautua tähän hieman skeptisesti. Jossakin määrin asia toki on näin, ja luultavasti jouduttaisiin jossakin määrin priorisoimaan ulkomaanvientiä "halvimpien" (euroa per tonni rahtia) vientituotteiden osalta.

Suurta ongelmaa on silti vaikea nähdä pidemmällä tähtäimellä, kunhan hommat saadaan toimimaan ensimmäisten viikkojen/kuukausien jälkeen. Rautatiet on olemassa vähänkin merkittävämpiin Pohjanlahden rannikon satamiin, ja rautateillä tavara kulkee verraten helposti. Rataosuudet satamista solmukohtiin on myös suurelta osin sähköistetty, joten dieselveturit tuskin loppuvat kesken heti kättelyssä.

http://images.slideplayer.biz/7/1952960/slides/slide_7.jpg

Tiestön puolella tilaa voitaisiin tehdä karsimalla yksityisautoilua monin keinoin: polttoaineiden verotuksella, polttoaineiden säännöstelyllä ja jopa suorilla määräyksillä ("ajoneuvolla, jonka rekisteritunnus päättyy parittomaan numeroon, saa ajaa vain kuukauden parittomina päivinä"). Jos pula tulee kuljetuskalustosta ja kuljettajista, niin kuorma-autoja saa rahalla Euroopasta, ja pelkästään SA-int on kouluttanut melkoisen määrän CE-kortteja ressuille. Vähän löysätään ammattipätevyysvaatimusta ja parannetaan palkkausta, niin työttömät insinöörit ja paperimiehet hyppäävät rattien taakse.

Niin tai näin, jos satamamme Hangosta Haminaan ovat elintärkeitä, en usko meillä olevan paljoa mahdollisuuksia. Venäjänmaalta Hankoon on linnuntietä alle 290 km. Ei ole meritorjuntaohjukselle matka eikä mikään, ja maalinosoituskaan tuskin muodostuu ylivoimaiseksi ongelmaksi. Merellä seilaava rahtilaiva on suhteellisen helppo havaita lentokoneesta tutkan avulla satojenkin kilometrien päästä.
Klikkaa laajentaaksesi...

En sanonut että se olisi mahdotonta, sanoin vain että se on erittäin hankalaa ja aiheuttaa mittavia rajoituksia kuljetuksiin. Ei ole meikäläisen keksimää vaan mm Rauman ja Porin satamapäälliköiden kertomaa. Esim tiettyjen hedelmien syömisen voi unohtaa koska Suomessa on vain yksi kypsyttämö etelä-rannikolla jolloin hedelmiä pitäisi kuljettaa edestakaisin pitkin maata, johon ei ole kuljetuskapasiteettia kriisitilanteessa.
 
JR49 kirjoitti:
Tuo on kovin mielenkiintoista, miten noin korkeaan arvoon on voinut Suomen armeijassa yletä noin arvostelukyvytön henkilö. Tarkoitan tietenkin Kiianlinnaa. Että tuollaisia menee kirjoittamaan.
Ei tässä ketjussa ole tullut yhtään niin vakuuttavaa argumenttia, mikä olisi vienyt jalat alta kirjoitukselta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja yhtälailla täytyy sanoa, että ei Kiianlinna esittänyt yhtään argumenttia jotka veisivät pohjan merivoimien hankkeelta. Ja valitettavasti kenraalikuntaa pääsee välillä livahtamaan vähemmän kyvyikkäitäkin. Tänä päivänä vähemmän kuin ennen, mutta silti. Jos on viettänyt koko uransa Itä-Suomessa ja tiedustelussa ei välttämättä hallitse puolustusvoimien strategista suunnittelua ja sen perusteita, puhumattakaan meri- ja ilmavoimien perusteista, varsinkaan kun on ollut 10 vuotta reservissä.

Ei se kenraalin arvo tee kenestäkään välttämättä asiantuntijaa joka asiaan, ja meripuolustus ei ole koskaan ollut Kiianlinnan ala.
 
StmSvejk kirjoitti:
Ohjusveneet eivät liiku jäissä, ne eivät ole oikeasti avomerikelpoisia, niiden toiminta-aika on lyhyt eikä niille mahdu oikein aseistusta. Lisäksi 8 pientä alusta tarkoittaa esim. 8 tutkajärjestelmää, 8 taistelunjohtojärjestelmää, 8 propulsiojärjestelmää jne. eli eivät tule halvemmaksi.

Esitetyillä monitoimialuksilla on kyky tukea maa- ja ilmavoimien taistelua myös silloin, kun merellistä uhkaa ei jostain syystä, esim. liittolaisten hoitaessa meriliikenteen suojaamisen. Jo 76mm tykistöjärjestelmä toisi nyky a-tarvikkeilla 40km päähän ulottuvan tykistöasevaikutuksen, alueilmatorjuntajärjestelmällä voi tukea ilmapuolustusta vaikka tuomalla aluksen Helsinkiin (Haminoillahan tuota on jo tehty) jne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on. Ja juuri siksi neljän korvetin hinnalla ei saa kahdeksaa ohjusvenettä. Lisäksi ylläpitokustannukset tulisivat suuremmiksi.
 
baikal kirjoitti:
Meille valehdellaan niin paljon kuin sielu sietää. Se on de facto.

Budjetin ulkopuolinen rahoitus. Mielenkiintoista ja jännää. Lopultakin PV on kehittänyt taikaseinän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valehdellaan ja valehdellaan. Kyllä rannikko antoi kymmenen vuotta sitten ihan kohtuullisesti suojaa eri tiedustelujärjestelmiä vastaan, kuten myös maastomme ja puustomme. Mutta tekniikka kehittyy. Oletko muuten viimeaikoina kovinkaan monen PV:n johdon henkilön hehkuttaneen "ainutlaatuisen maastomme ja ilmastomme antamasta suojasta"?

Eikä PV sitä budjetin ulkopuolista rahoitusta keksinyt vaan poliitikot. Ja sinähän se ongelma onkin. Poliitikot eivät halunneet myöntää pitäneensä puolustusvoimia liian tiukoilla vuosikausia ja nostaa puolustusbudjettia, joten keksittiin tämä puolityhjä lupaus ulkopuolisesta rahoituksesta jonka seuraava hallitus voi helposti torpata. Sitten aletaan tosiaan säätämään.
 
Vaatimaton ehdotus vaihtoehtoiseksi investoinniksi joka turvaa todennäköiisesti pääsyn merelle useimissa konfliktitilanteissa:

Jatketaan nelikiskorataa Torniosta Ouluun jolloin juna voi ajaa keskeytyksettä Narvikista Ouluun.
 
Lepard kirjoitti:
En sanonut että se olisi mahdotonta, sanoin vain että se on erittäin hankalaa ja aiheuttaa mittavia rajoituksia kuljetuksiin. Ei ole meikäläisen keksimää vaan mm Rauman ja Porin satamapäälliköiden kertomaa. Esim tiettyjen hedelmien syömisen voi unohtaa koska Suomessa on vain yksi kypsyttämö etelä-rannikolla jolloin hedelmiä pitäisi kuljettaa edestakaisin pitkin maata, johon ei ole kuljetuskapasiteettia kriisitilanteessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Detalji. Kyllä niitä kypsyttämöjä on enemmän. Kaikki tosin Etelässä. Mutta ei kypsyttämö ole välttämätön.

Tämä ei toki muuta isoa kuvaa muusta logistiikasta.
 
StmSvejk kirjoitti:
Sotalaivamarkkinat ovat niin tukossa etten näe minkäänlaista elintilaa suomalaisille vientitilauksille, pois lukien vastakauppapelit.

Edes osittain kotimainen valmistus lienee de facto spekseissä ja se on se mikä minua eniten pelottaa. Suomalainen sotalaivasuunnutteluosaaminen on ohutta ja pienempiin aluksiin keskittynyttä. Lähinnä kotimainen osaaminen tähän projektiin on varmaankin jäässämurtokyvyn suunnittelua.

Riskinä on myös älyttömän kalliin rungon tekeminen hiilikuidusta, alumiinista ym. jotta rungolle saataisiin mahdollisimman suuri lisäarvo ja ne pari viimeistä solmua nopeuteen. Itse olisin teräsrungon kannalla, se on halvin ja kestävin ratkaisu. Noin ison aluksen tutka/lämpöhäiveen optimointi on aika tyhjän kanssa ellei sitten tehdä hillittömän kallista alusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Teräsrunkoisia noiden on mielestäni mainittu olevan. Nyt puhutaan kuitenkin jäätä murtavista aluksista joten hiilikuitu ei varmasti ole ykkösvalinta eikä myöskään alumiini.
 
Lyhyt arvio tilanteesta.

Uudet taistelualukset ovat varmasti sopusoinnussa merivoimien nykyisen strategian kanssa. Onko strategia oikea?

Uskomatonta kyllä samaa keskustelua käytiin myös 1920- ja 1930-luvuilla. Silloinhan tilanne oli se, että resurssit eivät riittäneet kaikkeen tarvittavaan ja rannikkopuolustus valittiin painopisteeksi. Jokainen voi kuvitella mikä tilanne olisi ollut talvisodassa ja varsinkin sen alkuhetkillä jos huomattava osa joukoista olisi pitänyt sitoa etelärannikon suojaamiseen. Heikko rannikkopuolustus tarkoittaa sitä, että aukkoa joudutaan paikkaamaan muilla joukoilla. Jos vihollista ei voida torjua merellä ja saaristossa täytyy se lyödä maissa. Suurvallan hyökkäyksen torjuminen vaatii sitten suuret määrät asemissa odottavaa kakkoslinjan jalkaväkeä tai sen, että liikuntasodankäyntiin sopiva yksikkö esim. valmiusprikaati tai mek.tst.os jätetään rannikon läheisyyteen valmiuteen ja siellä ne vain odottaisivat mahdollista maihinnousua. Lisäksi muiltakin osin edessä on heikkouden kierre jota joudutaan kompensoimaan. Rannikkotykistön tykkiyksiköillä (liikkuvat ja kiinteät) oli kyky paitsi alusmaalien tulittamiseen myös normaaliin tykistötoimintaan rannikolla. Yksiköiden voimakas vähentäminen merkitsee sitä, että kenttätykistöä pitää sijoittaa enemmän rannikolle.

Tulevaa sotaa arvioidessa täytyy ottaa huomioon sen kesto. Kestääkö sota viikon tai muutamasta viikosta esim. pariin kuukauteen? Onko kyseessä erillissota vai yleiseurooppalainen suursota?

Jos kyseessä on erillissota, niin merivoimien saattotoiminta ei tule onnistumaan mikäli laivoja pitäisi saattaa Tanskan salmiin saakka. Siitä pitää huolen Kaliningradista toimivat meri- ja ilmavoimien yksiköt. Sen sijaan eurooppalaisessa suursodassa Kaliningradista tulee helposti toinen Kuurinmaan motti. Kaliningradin motista ei ole merkittävää vaaraa, poislukien tietysti satunnainen merimaali- ja tykistoohjusten tuli. Merimaaliohjuksia ei kuitenkaan voi laukoa Ruotsin rannikolle ilman maalinosoitusta. Aivan varmaa on, että Venäjän meri- tai ilmavoimat ei pysty tiedustelemaan Ruotsin rannikkovesiä tuossa tilanteessa.

Lyhyessä erillissodassa merivoimien saattotoiminnalla ei juuri ole merkitystä. Muutaman viikon tai edes parin kuukauden meriliikenteen pysähtyminen ei Suomea kaada. Kun vielä ottaa huomioon, että esim. ilmataisteluohjuksia, lääkkeitä ja vara-osia voi nykyisin siirtää lentorahtina ei tilanne ole kriittinen. Nykyisin rahti kulkee maarajojen yli myös aivan toisessa mittakaavassa kuin vuosina 1939-1944.

Pitkittyneessä yleiseurooppalaisessa sodassa länsi pystyy neutraloimaan Kaliningradin aiheuttaman uhan meriliikenteelle. Kronstadin tukikohdista ei juuri pystytä uhkaamaan Ahvenanmaan pohjoispuolitse ohjattua meriliikennettä ja matka maailman merille jatkuu pitkin Ruotsin rannikkoa pitkin. Venäjän ilmavoimilla on tuossa tilanteessa muutakin tekemistä kuin suomalaisten kauppalaivojen upottaminen.
 
Ingsoc kirjoitti:
Lyhyt arvio tilanteesta.

Uudet taistelualukset ovat varmasti sopusoinnussa merivoimien nykyisen strategian kanssa. Onko strategia oikea?

Uskomatonta kyllä samaa keskustelua käytiin myös 1920- ja 1930-luvuilla. Silloinhan tilanne oli se, että resurssit eivät riittäneet kaikkeen tarvittavaan ja rannikkopuolustus valittiin painopisteeksi. Jokainen voi kuvitella mikä tilanne olisi ollut talvisodassa ja varsinkin sen alkuhetkillä jos huomattava osa joukoista olisi pitänyt sitoa etelärannikon suojaamiseen. Heikko rannikkopuolustus tarkoittaa sitä, että aukkoa joudutaan paikkaamaan muilla joukoilla. Jos vihollista ei voida torjua merellä ja saaristossa täytyy se lyödä maissa. Suurvallan hyökkäyksen torjuminen vaatii sitten suuret määrät asemissa odottavaa kakkoslinjan jalkaväkeä tai sen, että liikuntasodankäyntiin sopiva yksikkö esim. valmiusprikaati tai mek.tst.os jätetään rannikon läheisyyteen valmiuteen ja siellä ne vain odottaisivat mahdollista maihinnousua. Lisäksi muiltakin osin edessä on heikkouden kierre jota joudutaan kompensoimaan. Rannikkotykistön tykkiyksiköillä (liikkuvat ja kiinteät) oli kyky paitsi alusmaalien tulittamiseen myös normaaliin tykistötoimintaan rannikolla. Yksiköiden voimakas vähentäminen merkitsee sitä, että kenttätykistöä pitää sijoittaa enemmän rannikolle.

Tulevaa sotaa arvioidessa täytyy ottaa huomioon sen kesto. Kestääkö sota viikon tai muutamasta viikosta esim. pariin kuukauteen? Onko kyseessä erillissota vai yleiseurooppalainen suursota?

Jos kyseessä on erillissota, niin merivoimien saattotoiminta ei tule onnistumaan mikäli laivoja pitäisi saattaa Tanskan salmiin saakka. Siitä pitää huolen Kaliningradista toimivat meri- ja ilmavoimien yksiköt. Sen sijaan eurooppalaisessa suursodassa Kaliningradista tulee helposti toinen Kuurinmaan motti. Kaliningradin motista ei ole merkittävää vaaraa, poislukien tietysti satunnainen merimaali- ja tykistoohjusten tuli. Merimaaliohjuksia ei kuitenkaan voi laukoa Ruotsin rannikolle ilman maalinosoitusta. Aivan varmaa on, että Venäjän meri- tai ilmavoimat ei pysty tiedustelemaan Ruotsin rannikkovesiä tuossa tilanteessa.

Lyhyessä erillissodassa merivoimien saattotoiminnalla ei juuri ole merkitystä. Muutaman viikon tai edes parin kuukauden meriliikenteen pysähtyminen ei Suomea kaada. Kun vielä ottaa huomioon, että esim. ilmataisteluohjuksia, lääkkeitä ja vara-osia voi nykyisin siirtää lentorahtina ei tilanne ole kriittinen. Nykyisin rahti kulkee maarajojen yli myös aivan toisessa mittakaavassa kuin vuosina 1939-1944.

Pitkittyneessä yleiseurooppalaisessa sodassa länsi pystyy neutraloimaan Kaliningradin aiheuttaman uhan meriliikenteelle. Kronstadin tukikohdista ei juuri pystytä uhkaamaan Ahvenanmaan pohjoispuolitse ohjattua meriliikennettä ja matka maailman merille jatkuu pitkin Ruotsin rannikkoa pitkin. Venäjän ilmavoimilla on tuossa tilanteessa muutakin tekemistä kuin suomalaisten kauppalaivojen upottaminen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Nyt tulee oikeaa asiaa. Onko strategia oikea?

Paljon parjatut kalliit panssarilaivat aikanaan estivät miltei olemassaolollaan Ahvenanmaan valtaamisyrityksen. Olisiko se ollut ohjelmassa, jos niitä ei olisi ollut? Rahoilla olisi sanut pst-tykkejä ja konepistooleita paljon. Mutta tämä on takakäteen ajateltua. Hyökkääjä katsoi, että siellä maainjassa on heikkoa, koska ei pojilla ole juuri kättä piempää.

Minä laittaisin kaikki aselajit kuntoon.
 
Rannari kirjoitti:
Teräsrunkoisia noiden on mielestäni mainittu olevan. Nyt puhutaan kuitenkin jäätä murtavista aluksista joten hiilikuitu ei varmasti ole ykkösvalinta eikä myöskään alumiini.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näimpä. Teknisesti on mahdollista rakentaa alumiinista tai hiilikuidusta (etenkin ns nanokuidut tekee nykyisin ihmeitä tällä saralla) jääkulkuisia aluksia mutta se rahan palaminen on jotain ihan muuta kuin teräksisisellä rungolla joten voimme varmaan olla aika varmoja ettei muista materiaaleista tarvinne edes juuri keskustella.
 
Honcho kirjoitti:
Saisiko tuohon kylkeen vielä jonkun rättitetsarin Varustelekasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei helvetissä koska se takalinjan siltavahti on tehokkaampi oikein speksatussa pelkässä kokardissa kuin epäpätevässä kevlarissa:D
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top