Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

Ingsoc

Ylipäällikkö
Vieraskynä
Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta – maapuolustus uhkaa näivettyä
Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ei pidä parantaa maarajan ja rannikon kohteiden puolustamisen kustannuksella.
Pääkirjoitus 1.4.2016 2:00 Päivitetty: 1.4.2016 10:40
Helsingin Sanomat

Merivoimat suunnittelee hankintaa, jossa neljä uuteen alusluokkaan kuuluvaa taistelualusta korvaisi seitsemän nyt käytössä olevaa pienempää alusta. Hankinnan lähtöhinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa.

Hankinnan rahoituksen sanotaan tulevan puolustusbudjetin ulkopuolelta, eikä se siten olisi pois muilta puolustushaaroilta. Hankinnan koko hintaa asejärjestelmineen ei ole arvioitu – pelkillä aluksillahan saa aikaan vain peräaaltoa. Eikä ole kerrottu, mistä puolustusbudjetin ulkopuolinen rahoitus saadaan.


Käytännössä näin suuri investointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään.

Kookkaampien alusten tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että alusten tulee olla valtamerikelpoisia ja että niillä pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä. Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle.

Rannikkotykistöstä on luovuttu, eikä rannikon ohjustorjuntakyky ole riittävä. Niinpä merimaaliohjuksista on tullut Suomen puolustuksen kannalta alushankinnan tärkein osa. Hankittavaksi suunnitellut ohjukset kantaisivat eteläiseltä rantamaaltammekin laukaistuina Gotlannin tasalle.

Uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia ”kiintomaaleja” ilmasta laukaistaville ohjuksille. Ne olisivat myös jatkuvan silmälläpidon alaisia.

Pitkän kantaman merimaaliohjuksille olisi luotava laukaisukyky myös maalta, jotta ohjukset eivät ole alusten mukana upoksissa heti ensimmäisen vihollisen tekemän ohjusiskun jälkeen. Samoin ohjusten pitäisi olla käytössä meren ollessa jäässä, kun puolustaudutaan jäätä pitkin etenevää vihollista vastaan. Alukset sitovat suojakseen myös ilmatorjuntaa, josta on kotimaan puolustuksessa huutava pula.

Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström vertasi tammikuussa nykyistä turvallisuustilannetta 1930-lukuun ja piti mahdollisena, että Ruotsi voi joutua lähivuosina jopa sotaan.

Ennen toista maailmansotaa Ruotsin puolustusvoimat olivat 1920-luvun ylioptimististen ennusteiden ja sittemmin virheellisiksi osoittautuneiden päätösten vuoksi mitättömät. Myös nykyisin Ruotsi kärsii viime vuosikymmenellä tehdyistä arvioista.

Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin. Ja myös Suomessa on lähimenneisyydessä tehty ylioptimistisia arvioita kehityksestä lähialueilla.

Maavoimia on juuri supistettu kolmanneksella ja niiden varustamisesta aiotaan tinkiä. Merivoimien kykyä toimia kansainvälisissä tehtävissä ollaan kehittämässä samaan aikaan kun Suomen maa-alueen puolustus uhkaa näivettyä.

Baltian maiden Natoon liittymisen jälkeen Itämeren geopoliittinen asema on ratkaisevasti muuttunut. Itämerestä on tullut miltei Nato-maiden ja Nato-kumppanien – Ruotsin ja Suomen – sisämeri.

Venäjällä ei ole liittolaisia Itämeren piirissä. Maa on yrittänyt vaikuttaa alueen turvallisuuspoliittiseen asetelmaan erityisesti ilmavoimillaan. Kaliningradin alueelta Venäjän merimaaliohjukset ulottuvat 500 kilometrin päähän eteläiselle Itämerelle. Mikäli Nato-maat ja Ruotsi eivät eliminoi näitä ohjuksia ja ilmavoimia, alueen merikuljetukset ovat Venäjän armoilla. Suomen Merivoimat ei voi asiaan vaikuttaa.

Suomen puolustusjärjestelyt nojaavat läntiseen yhteistyöhön. Suomen valmiutta ulottaa toimintansa eteläiselle Itämerelle venäläisten torjumiseksi saatetaan arvostaa Nato-maissa ja Ruotsissa, mutta kriisiajan operointi tuolla alueella heijastuisi maarajamme turvallisuuteen.

Suomelle on tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon kohteiden puolustamiseen kuin yhteistoimintaan eteläisellä Itämerellä tai valtamerillä. Siksi neljän uuden taistelualuksen hankintasuunnitelmia tulee supistaa. Osa hankintaan suunnitelluista varoista tulee kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.

Ruotsin kanssa on tarkoituksenmukaisinta hyödyntää kummankin maan niukkoja resursseja siten, että Ruotsi kantaa vastuuta erityisesti merivoimista ja Suomi erityisesti maavoimista. Tilanne olisi sama, jos maat olisivat Naton jäseniä

Lauri Kiianlinna

Kirjoittaja on prikaatikenraali evp. Hän on aiemmin ollut itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459397240570?ref=hs-paakirjoitukset-3
 
Ilmeisesti Laivasto ei halua toteuttaa maavoimien "uutta taistelutapaa". Mielummin kaikki munat samaan koriin ja Somalian rannikolle seilaamaan.
 
Mielummin näkisin, että ilmavoimille hankittaisiin kyky toimia laivoja vastaan. Laivat voisi olla samaa tasoa kuin tähänkin asti. Uusia Väinämöisiä ja Ilmarisia emme tarvitse.
 
Jep. Ja SuTo Hekoja pari. Jos ei muuten niin modaamalla jo olemassa olevia Utin vispilöitä.
 
Kiianlinnahan puhuu asiaa. Meidän muutamat paatit eivät kauaa vastaan sinnittelisi, mieluummin nekin rahat muille aselajeille.

Näinhän se on. Tarvittaisiin kokonainen taisteluosasto erityyppisiä paatteja toimittamaan eri tehtäviä ja samalla suojaamaan toisiaan. Suomen luonnollinen toiminta-alue on Suomenlahti, Pohjanlahti ja Ahvenanmeri. Tuossakin on lääniä ja rantaviivaa ihan tarpeeksi Suomen resursseille. Päätehtävä on pitää alue puhtaana ei-toivotuista paateista ja siihen nykyaikaiset mihin tahansa jemmattavat ja nopeilla pienaluksilla liikuteltavat ohjukset ovat omiaan. Sama kalusto toimii mantereeltakin kun on istutettu itseliikkuvalle alustalle. Ohjuksia riittävästi.

Jos joku haikailee isompien alusten perään, niin niissä voisi olla jotain järkeä osana isompaa laivasto-osastoa (Itämeren N-laivasto :cool: ), mutta tällainen ei ainakaan vielä näytä olevan tuloillaan.
Eteläinen Itämeri ja Tanskan salmet jäävät alueen rantavaltioiden vastuulle.
 
Näinhän se on. Tarvittaisiin kokonainen taisteluosasto erityyppisiä paatteja toimittamaan eri tehtäviä ja samalla suojaamaan toisiaan. Suomen luonnollinen toiminta-alue on Suomenlahti, Pohjanlahti ja Ahvenanmeri. Tuossakin on lääniä ja rantaviivaa ihan tarpeeksi Suomen resursseille. Päätehtävä on pitää alue puhtaana ei-toivotuista paateista ja siihen nykyaikaiset mihin tahansa jemmattavat ja nopeilla pienaluksilla liikuteltavat ohjukset ovat omiaan. Sama kalusto toimii mantereeltakin kun on istutettu itseliikkuvalle alustalle. Ohjuksia riittävästi.

Jos joku haikailee isompien alusten perään, niin niissä voisi olla jotain järkeä osana isompaa laivasto-osastoa (Itämeren N-laivasto :cool: ), mutta tällainen ei ainakaan vielä näytä olevan tuloillaan.
Eteläinen Itämeri ja Tanskan salmet jäävät alueen rantavaltioiden vastuulle.
Kyllä.
Mutta melkein käy sääliksi amiraaleja. On siinä mennyt kahvit väärään kurkkuun, kun on maamme arvovaltaisinta lehteä aamusella selattu.
Odotankin nyt jonkinlaista laivaston koottua vastaiskua.:rolleyes:
 
Amiraalin perustelu: niinmuttaku, niinmuttaku Suomalainen laivanvalmistus täytyy saada tilauksia ja oma suunnittelu tarvitsee töitä. Veromaksajien rahoista viis ja muuttuneesta kansainvälisestä uhkakuvasta.o_O
 
Viimeksi muokattu:
Amiraalin perustelu: niinmuttaku, niinmuttaku Suomalainen laivanvalmistus täytyy saada tilauksia ja oma suunnittelu tarvitsee töitä. Veromaksajien rahoista viis ja muuttuneesta kansainvälisestä uhkakuvasta.o_O

Tilataan Hietalahden telakalta. YYA ja silleen.
 
Näinhän se on. Tarvittaisiin kokonainen taisteluosasto erityyppisiä paatteja toimittamaan eri tehtäviä ja samalla suojaamaan toisiaan. Suomen luonnollinen toiminta-alue on Suomenlahti, Pohjanlahti ja Ahvenanmeri. Tuossakin on lääniä ja rantaviivaa ihan tarpeeksi Suomen resursseille. Päätehtävä on pitää alue puhtaana ei-toivotuista paateista ja siihen nykyaikaiset mihin tahansa jemmattavat ja nopeilla pienaluksilla liikuteltavat ohjukset ovat omiaan. Sama kalusto toimii mantereeltakin kun on istutettu itseliikkuvalle alustalle. Ohjuksia riittävästi.

Jos joku haikailee isompien alusten perään, niin niissä voisi olla jotain järkeä osana isompaa laivasto-osastoa (Itämeren N-laivasto :cool: ), mutta tällainen ei ainakaan vielä näytä olevan tuloillaan.
Eteläinen Itämeri ja Tanskan salmet jäävät alueen rantavaltioiden vastuulle.

Hmmm. Onkohan se ihan noin yksinkertaista, että pieni alus selviää, iso tuhotaan heti? Persianlahden sodan aikana Irakin ohjusveneet jotka olivat Euratin ja Tigrisin suistossa piilossa löydettiin ja tuhottiin parissa viikossa. Ei se pieni koko nykyaikaisia sensoreita vastaan paljon anna suojaa, vaikka kuinka naamioverkkoja virittelisi. Ongelmana on se, että pieni alus ei kykene itseään puolustamaan. Se pystyy juuri ja juuri kantamaan merimaaliohjukset ja jonkun lyhyen kantaman it-järjestelmän. Sensorikalusto on suhteellisen kevyttä ja kantamat rajallisia.

Isompi alus, tuollainen korvetti, pystyy puolestaan kantamaan sensorisetin jolla havaitsee uhkan jo satojen kilometrien päästä. Siihen voidaan myös asentaa ohjuksia, joiden torjuntaetäisyys on jopa satoja kilometrejä. Korvettiin voitaisiin itseasiassa laittaa pystysuoraan ylös ampuvat ohjuskasetit, joissa voisi olla sekä merimaaliohjuksia että ilmatorjuntaohjuksia. Kasettien sisältö voisi vaihdella tehtävän mukaan, tehden aluksesta paljon joustavamman kuin ohjusveneet ovat.

Esim Ahvenanmaan puolustuksessa pari Hamina-luokan alusta on nopeasti taputeltu niiden rajallisen omasuojakyvyn takia. Jos tukena olisi korvetti-luokan alus paremmilla suorituskyvyillä, naapuri joutuisi toteuttamaan paljon isomman operaation kyseisen osaston lamauttamiseksi. Toki se isompikin alus kyetään myös tuhoamaan, mutta se vaatisi vastustajalta aivan eri luokan operaatiota.

Ja entäpä se "harmaa-vaihe". Välillä pitäisi olla kyky toimia aluevalvontatehtävissä ja voimannäytössä ulkomerelläkin vähän pidempään, ja veneluokan aluksilla varsinkin syksyisin se on aika haastavaa lyhyen toiminta-ajan ja heikon merenkäyntikyvyn takia. Pohjois-Itämerikin voi olla aika rankka ympäristö kuten Estonia opetti.

En nyt ihan heti ampuisi alas merivoimien esitystä, varsinkaan prikaatikenraali Kiianlinnan puheitten perusteella. Kyseinen kenraali kun on niitä itäisten alueitten kylmän sodan miehiä jotka ei nykyaikaisesta sodankäynnistä juuri mitään ymmärtänyt palveluksessa ollessaankaan.
 
Vaikka MTA2020-projektiin onkin asetettu osin kyseenalaisia vaatimuksia, kuten valtamerikelpoisuus, niin muistakaa nyt, että niillä aluksilla pitää korvata myös miinalaivat. Haaveilemillanne nykyisen kokoisilla ohjusveneillä ei juuri muuta tehdä kuin lauota meritorjuntaohjuksia, ja niitäkin vain jäätilanteen salliessa. Ohjusveneiden ilmatorjuntakyky on lähinnä luokkaa omasuoja, vaikka MTA2020-luokan alukset pystyisivät potentiaalisesti aiheuttamaan huomattavaa haittaa vihollisen ilmatoiminnalle Ahvenanmaan alueella. Samoin ohjusveneiden SUTO-kyky on rajoittunut syvyyspommeihin, eikä miinojakaa paljoa kannossa ole.

Tahtoo siis sanoa, että vaikka projektin kustannus onkin luokkaa "kauhia", niin tulossa pitäisi olla myös ihan oikeaa suorituskykyä.
 
Taitaa Amiraaleilla olla Nelson kompleksi! Me emme tarvitse valtamerilaivastoa... vaan sellaista kalustoa, joka on kustannustehokasta oman maan puolustuksessa. On se vaan ihme, että pyörä täytyy keksiä uudestaan!
 
Hmmm. Onkohan se ihan noin yksinkertaista, että pieni alus selviää, iso tuhotaan heti?

Kyllähän minä soisin meillä olevan monenlaista alusta, mutta ne resurssit.

Persianlahden sodan aikana Irakin ohjusveneet jotka olivat Euratin ja Tigrisin suistossa piilossa löydettiin ja tuhottiin parissa viikossa. Ei se pieni koko nykyaikaisia sensoreita vastaan paljon anna suojaa, vaikka kuinka naamioverkkoja virittelisi. Ongelmana on se, että pieni alus ei kykene itseään puolustamaan. Se pystyy juuri ja juuri kantamaan merimaaliohjukset ja jonkun lyhyen kantaman it-järjestelmän. Sensorikalusto on suhteellisen kevyttä ja kantamat rajallisia.

Isompi alus, tuollainen korvetti, pystyy puolestaan kantamaan sensorisetin jolla havaitsee uhkan jo satojen kilometrien päästä. Siihen voidaan myös asentaa ohjuksia, joiden torjuntaetäisyys on jopa satoja kilometrejä. Korvettiin voitaisiin itseasiassa laittaa pystysuoraan ylös ampuvat ohjuskasetit, joissa voisi olla sekä merimaaliohjuksia että ilmatorjuntaohjuksia. Kasettien sisältö voisi vaihdella tehtävän mukaan, tehden aluksesta paljon joustavamman kuin ohjusveneet ovat.

Suomenlahden leveys on alle 100 km. Vihollinenkaan ei siellä liiku ilman, että sen liikkeistä vakavassa tilanteessa ei oltaisi selvillä. Koko rannikkomme ja saaristomme voi toimia noiden kasettien 'tukialuksena'.
 
Kyllähän minä soisin meillä olevan monenlaista alusta, mutta ne resurssit.



Suomenlahden leveys on alle 100 km. Vihollinenkaan ei siellä liiku ilman, että sen liikkeistä vakavassa tilanteessa ei oltaisi selvillä. Koko rannikkomme ja saaristomme voi toimia noiden kasettien 'tukialuksena'.
Ja mahdollisen hyökkäyksen painopistesuunnassa tukisi ilmavoimat. Meillä on kyky toimia ilmasta-maahan miksi ei myös ilmasta-merelle??
 
Hmmm. Onkohan se ihan noin yksinkertaista, että pieni alus selviää, iso tuhotaan heti? Persianlahden sodan aikana Irakin ohjusveneet jotka olivat Euratin ja Tigrisin suistossa piilossa löydettiin ja tuhottiin parissa viikossa. Ei se pieni koko nykyaikaisia sensoreita vastaan paljon anna suojaa, vaikka kuinka naamioverkkoja virittelisi. Ongelmana on se, että pieni alus ei kykene itseään puolustamaan. Se pystyy juuri ja juuri kantamaan merimaaliohjukset ja jonkun lyhyen kantaman it-järjestelmän. Sensorikalusto on suhteellisen kevyttä ja kantamat rajallisia.

Isompi alus, tuollainen korvetti, pystyy puolestaan kantamaan sensorisetin jolla havaitsee uhkan jo satojen kilometrien päästä. Siihen voidaan myös asentaa ohjuksia, joiden torjuntaetäisyys on jopa satoja kilometrejä. Korvettiin voitaisiin itseasiassa laittaa pystysuoraan ylös ampuvat ohjuskasetit, joissa voisi olla sekä merimaaliohjuksia että ilmatorjuntaohjuksia. Kasettien sisältö voisi vaihdella tehtävän mukaan, tehden aluksesta paljon joustavamman kuin ohjusveneet ovat.

Esim Ahvenanmaan puolustuksessa pari Hamina-luokan alusta on nopeasti taputeltu niiden rajallisen omasuojakyvyn takia. Jos tukena olisi korvetti-luokan alus paremmilla suorituskyvyillä, naapuri joutuisi toteuttamaan paljon isomman operaation kyseisen osaston lamauttamiseksi. Toki se isompikin alus kyetään myös tuhoamaan, mutta se vaatisi vastustajalta aivan eri luokan operaatiota.

Ja entäpä se "harmaa-vaihe". Välillä pitäisi olla kyky toimia aluevalvontatehtävissä ja voimannäytössä ulkomerelläkin vähän pidempään, ja veneluokan aluksilla varsinkin syksyisin se on aika haastavaa lyhyen toiminta-ajan ja heikon merenkäyntikyvyn takia. Pohjois-Itämerikin voi olla aika rankka ympäristö kuten Estonia opetti.

En nyt ihan heti ampuisi alas merivoimien esitystä, varsinkaan prikaatikenraali Kiianlinnan puheitten perusteella. Kyseinen kenraali kun on niitä itäisten alueitten kylmän sodan miehiä jotka ei nykyaikaisesta sodankäynnistä juuri mitään ymmärtänyt palveluksessa ollessaankaan.

"Satojen kilometrien paasta" korvetilla... noh "rajalliset kantamat" kylla Suomenlahdella on ihan ok, Espoosta Tallinnan eteen on noin 50 km. Sen soutaa kokenut verkonkavija paivassa...
 
Ja mahdollisen hyökkäyksen painopistesuunnassa tukisi ilmavoimat. Meillä on kyky toimia ilmasta-maahan miksi ei myös ilmasta-merelle??

Meikäläinen on aina kannattanut taistelukestävää kokonaisjärjestelmää. Noita meritorjuntaohjuksia saisi olla lentokoneissa, laivoissa ja ajoneuvoissa. Saataisiin kokonaisjärjestelmä jota on vaikea lamauttaa, ja eri lavetit toisivat eri vahvuuksia. Lentokoneella voidaan siirtää painopistettä nopeasti, laiva tuo taas pitkäkestoista läsnäoloa ja valmiutta jne.
 
Kyllähän minä soisin meillä olevan monenlaista alusta, mutta ne resurssit.



Suomenlahden leveys on alle 100 km. Vihollinenkaan ei siellä liiku ilman, että sen liikkeistä vakavassa tilanteessa ei oltaisi selvillä. Koko rannikkomme ja saaristomme voi toimia noiden kasettien 'tukialuksena'.

Eli palataan rannikkotykistöön, nyt vain ohjuksia tykkien sijasta. Rannikkotykistön suurimmaksi heikkoudeksi muistaakseni aina todisteltiin sitä staattisuutta joka teki aselaveteista haavoittuvia ja helposti tuhottavia.
 
Back
Top