Suomi ei tarvitse neljää taistelualusta ?

Ne kaksi viimeistä tykkivenettä vaihdettiin 4 ohjusveneeseen. Tässä yhteydessä katsottiin myös ettei moottoritorped...moottoritykkive...nopeita vartioveneitä tarvitse hankkia silloista enempää (13* Nuoli + 2* Vasama) koska ohjusveneet korvasivat osittain sen roolin. Nuoli-veneen korvaamiseksi aloitettiin projekti 70-luvun lopussa josta siitäkin kuitenkin luovuttiin.
Tuosta jäi myös toteutamatta pari R-luokan alusta.
 
Tässä muuten mielenkiintoinen artikkeli merimaalitorjunnan suunnitelmista 50-luvulta 70-luvulle. Joitain juttuja jota en entuudestaan tiennyt:
-Dark-luokan veneitä oli tarkoitus hankkia enemmänkin mutta osin työllisyysnäkökulmien vuoksi päädyttiin kotimaiseen valmisteeseen (Nuoli).
-sähkötorpedon kehitys aloitettiin jo 1958 ja jatkui yli 20 vuotta(!). Valmista ei koskaan tullut ja aika ajoi lopulta koko projektin ohi. Olisi mielenkiintoista jos tuosta julkaistaisiin kunnollinen historiikki.
-kiinteitä torpedopattereita harkittiin mutta hylättiin
-ohjuskoeasemalle oli kaavailtu myös operatiivinen rooli maihinnousun torjunnassa
-Kekkonen asettui yllättäen vastahankaan 70-luvun alussa ohjusvenehankinnassa. Tämän vuoksi 1972 tehtiin suunnitelma kahden uuden tykkiveneen ja 6 ohjuksilla varustetun nopean vartioveneen rakentamisesta. Ohjukset olisi hankittu NL:stä tai Norjasta. Kekkonen kuitenkin lopulta saatiin suostumaan Tuima-luokan hankintaan.
 
Kekkonen asettui yllättäen vastahankaan 70-luvun alussa ohjusvenehankinnassa. Tämän vuoksi 1972 tehtiin suunnitelma kahden uuden tykkiveneen ja 6 ohjuksilla varustetun nopean vartioveneen rakentamisesta. Ohjukset olisi hankittu NL:stä tai Norjasta. Kekkonen kuitenkin lopulta saatiin suostumaan Tuima-luokan hankintaan.

Eikö Turunmaan ja Karjalan pitänyt alunperin saada kaksi sisaralusta, ja tämän vuoksi 120mm Boforseja hankittiin valmiiksi neljä. Alukset valmistui -68, joten nuo tykitkin (4kpl) lienee hankittu jo hieman aiemmin. Oliko -72 suunnitellut kaksi tykkivenettä juurikin nämä sisaret vai jokin uusi alustyyppi ? Omituista säätöä UKK:lta (sopii kyllä kuvaan ja omiinkin vähäisiin muistikuviini ajan hengestä) jos jo päätetty hankinta laitetaan jäihin. Vai oliko tykit hankittu jotenkin "varaosina", eikä kahdesta seuraavasta laivasta ollut mitään virallista päätöstä. Ei liene kuitenkaan halpa hankinta - olivat ymmärrykseni mukaan aika kovan luokan aseita.

Yksi tykeistä kai käytettiin Karjalan putkiräjähdyksen johdosta ja toinen löysi paikkansa Pohjanmaan etukannelta. Onko noiden kahden valmistamattoman tykkiveneen nimistä kellään mitään tietoa? Jokin maakunta a la af Chapman varmaan olisi ollut kyseesä .. Pohjanmaahan tuossa vaiheessa (-72) nimenä käyttämättä.
 
Tässä muuten mielenkiintoinen artikkeli merimaalitorjunnan suunnitelmista 50-luvulta 70-luvulle. Joitain juttuja jota en entuudestaan tiennyt:
-Dark-luokan veneitä oli tarkoitus hankkia enemmänkin mutta osin työllisyysnäkökulmien vuoksi päädyttiin kotimaiseen valmisteeseen (Nuoli).
-sähkötorpedon kehitys aloitettiin jo 1958 ja jatkui yli 20 vuotta(!). Valmista ei koskaan tullut ja aika ajoi lopulta koko projektin ohi. Olisi mielenkiintoista jos tuosta julkaistaisiin kunnollinen historiikki.
-kiinteitä torpedopattereita harkittiin mutta hylättiin
-ohjuskoeasemalle oli kaavailtu myös operatiivinen rooli maihinnousun torjunnassa
-Kekkonen asettui yllättäen vastahankaan 70-luvun alussa ohjusvenehankinnassa. Tämän vuoksi 1972 tehtiin suunnitelma kahden uuden tykkiveneen ja 6 ohjuksilla varustetun nopean vartioveneen rakentamisesta. Ohjukset olisi hankittu NL:stä tai Norjasta. Kekkonen kuitenkin lopulta saatiin suostumaan Tuima-luokan hankintaan.

Sekin oli yllättävää että Suomi luopui torpedoaseesta lopullisesti vasta 90-luvun alussa. Tai ei kai se lopulta yllättävää ole kun ajoittuu samoille vuosille viimeisten Nuoli-luokan moottoritorpedoveneiden poistumisen kanssa. Siinä vaiheessa alkoikin saksalaisten sodan aikaisilla torpedoilla olla riittävästi ikää. Noiden lisäksi oli kai brittiläistä torpedoa sitä samaa tyyppiä jolla upotettiin argentiinalainen risteilijä Falklandin sodassa. Kaksi koeteltua tyyppiä siis. Joko U-veneistä tai vähän uudemmista ydinkäyttöisistä sukellusveneistä.
 
Eikö Turunmaan ja Karjalan pitänyt alunperin saada kaksi sisaralusta, ja tämän vuoksi 120mm Boforseja hankittiin valmiiksi neljä. Alukset valmistui -68, joten nuo tykitkin (4kpl) lienee hankittu jo hieman aiemmin. Oliko -72 suunnitellut kaksi tykkivenettä juurikin nämä sisaret vai jokin uusi alustyyppi ? Omituista säätöä UKK:lta (sopii kyllä kuvaan ja omiinkin vähäisiin muistikuviini ajan hengestä) jos jo päätetty hankinta laitetaan jäihin. Vai oliko tykit hankittu jotenkin "varaosina", eikä kahdesta seuraavasta laivasta ollut mitään virallista päätöstä. Ei liene kuitenkaan halpa hankinta - olivat ymmärrykseni mukaan aika kovan luokan aseita.

Yksi tykeistä kai käytettiin Karjalan putkiräjähdyksen johdosta ja toinen löysi paikkansa Pohjanmaan etukannelta. Onko noiden kahden valmistamattoman tykkiveneen nimistä kellään mitään tietoa? Jokin maakunta a la af Chapman varmaan olisi ollut kyseesä .. Pohjanmaahan tuossa vaiheessa (-72) nimenä käyttämättä.
Sekin oli yllättävää että Suomi luopui torpedoaseesta lopullisesti vasta 90-luvun alussa. Tai ei kai se lopulta yllättävää ole kun ajoittuu samoille vuosille viimeisten Nuoli-luokan moottoritorpedoveneiden poistumisen kanssa. Siinä vaiheessa alkoikin saksalaisten sodan aikaisilla torpedoilla olla riittävästi ikää. Noiden lisäksi oli kai brittiläistä torpedoa sitä samaa tyyppiä jolla upotettiin argentiinalainen risteilijä Falklandin sodassa. Kaksi koeteltua tyyppiä siis. Joko U-veneistä tai vähän uudemmista ydinkäyttöisistä sukellusveneistä.
Upiniemestä löytyy edelleen muistona Torpedohalli ja muistaakseni jokin koeasema.
 
Tähän se Kiianlinnan ulvominen näköjään johti. Seuralla täysin tolkuton irrottelu: http://seura.fi/ajankohtaista/asela...saan-maararahoista?shared=316635-f831fcb0-500

Hävitettävää materiaalia polttoleikattiin ja sulatettiin romuraudaksi. Kahden sodan ajan panssariprikaatin kalusto poistettiin, kun prikaateja ei enää uskottu tarvittavan. Parolan panssariprikaati on nykyään vain koulutuskokoonpano ja sillä on vain seitsemän taistelupanssarivaunua koulutuskäyttöön.

Hävitetyssä materiaalissa oli 240 taistelupanssarivaunua, 220 kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunua, 200 kenttähaupitsia ja –kanuunaa sekä lisäksi ilmatorjuntakanuunoita, kranaatinheittimiä, konekiväärejä, 100 000 rynnäkkökivääriä, kranaattikonekivääreitä, miinoja, muita räjähteitä ja ampumatarvikkeita.

Suurin osa tästä kalustosta oli puolustusministeri Elisabeth Rehnin DDR:n kansanarmeijan varikoilta ostamia Esko Ahon hallituksen aikana 1991-1995. Rehnin ”ostosjunalle” olisi tullut pituutta 48 kilometriä, jos kalusto olisi kuljetettu kerralla. Juna olisi ulottunut Helsingistä Hyvinkäälle.

Hävitetyistä panssarivaunuista yhteensä 397 panssarivaunua oli Rehnin kuormastosta. Yksistään hävitettyjä T-72 -taistelupanssarivaunuja oli 162 kappaletta, joista 99 oli ostettu DDR:stä ja 63 suoraan Neuvostoliitosta. DDR:stä ostetuista vaunuista 66 oli valmistettu Tšekkoslovakiassa ja 33 Puolassa.

Ampumatarvikkeita, miinoja ja räjähteitä tuhottiin viime kesään asti massaräjäytyksillä Lapissa. Suomen kaikki jalkaväkimiinat poistettiin. Kaikki aseet, ampumatarvikkeet ja räjähteet olivat täysin toimintakelpoisia ja olisivat soveltuneet täysin alueellisten joukkojen käyttöön. Venäläistyyppisiä T-72M1 ja T-55M -taistelupanssarivaunuja käytetään edelleen niin Ukrainan kuin Syyrian rintamilla.

Tämä kohta tekstistä varsinkin.:eek::facepalm:
Näitä juttuja kun vielä lukee ihmiset kenellä ei muuta tietoa ole asiasta niin voi v#"tu :mad:
 
Se että Varsovanliiton perintökalut stenatttiin ja pokattiin ei ollut suuri synti, mutta se ettei niitä korvattu muulla kuin PowerPoint-kalustolla on.
 
Eikö Turunmaan ja Karjalan pitänyt alunperin saada kaksi sisaralusta, ja tämän vuoksi 120mm Boforseja hankittiin valmiiksi neljä. Alukset valmistui -68, joten nuo tykitkin (4kpl) lienee hankittu jo hieman aiemmin. Oliko -72 suunnitellut kaksi tykkivenettä juurikin nämä sisaret vai jokin uusi alustyyppi ? Omituista säätöä UKK:lta (sopii kyllä kuvaan ja omiinkin vähäisiin muistikuviini ajan hengestä) jos jo päätetty hankinta laitetaan jäihin. Vai oliko tykit hankittu jotenkin "varaosina", eikä kahdesta seuraavasta laivasta ollut mitään virallista päätöstä. Ei liene kuitenkaan halpa hankinta - olivat ymmärrykseni mukaan aika kovan luokan aseita.

Yksi tykeistä kai käytettiin Karjalan putkiräjähdyksen johdosta ja toinen löysi paikkansa Pohjanmaan etukannelta. Onko noiden kahden valmistamattoman tykkiveneen nimistä kellään mitään tietoa? Jokin maakunta a la af Chapman varmaan olisi ollut kyseesä .. Pohjanmaahan tuossa vaiheessa (-72) nimenä käyttämättä.

Kyllä vaan, tästähän oli äskettäin keskustelua tuolla 'Merivoimien kehitysnäkymät' -ketjussa. Tykkejä hankittiin neljä joista yksi jäi 'kiertoaseeksi'. Tykkiveneiden lisähankintasuunnitelmat haudattiin lopullisesti muistaakseni 1976. Nimiä ei varmaan oltu vielä mietty mutta provinssilinjalla kai olisi pysytty, Pohjanmaa ja joku toinen maakunta, vaikka Pirkanmaa, Satakunta tai Savo. Luulen että toinen pari olisi ollut samaa tyyppiä, ehkä it-aseistusta hiukan modifioiden.

UKK:n asenne taisi olla poliittinen, hän ilmeisesti epäröi Pariisin rauhansopimuksen modifioimista ja pelkäsi että ohjusveneistä tulisi poliittisia ongelmia. Aikaisemmin hän oli suhtautunut myönteisesti ohjusveneprojektiin. Lopulta hän kuitenkin suostui sillä ehdolla ettei hänen nimeään mitenkään ohjuksiin ja ohjusveneisiin yhdistettäisi.
Osa 1-tyypin veneitä oli tarjottu jo 60-luvun puolella mutta silloin merivoimat piti niitä liian kalliina ja vanhahtavina.
 
Back
Top