Suomi tarvitsee työtä mutta Suomen pitää myös varustautua. Jos tulevalla eduskunnalla ja hallituksella olisi riittävä tahto, voitaisiin molempia asioita edistää. Käydään läpi kaikki mahdollisuudet ja ohjataan sopivasti rahaa työllistämään ja tuottamaan verotuloja. Puolustusmäärärahoihin ei koskettaisi, ainakaan laskemismielessä. Tuotekehitystä varmasti tarvitaan mutta lisää ruutia ei kannata keksiä vaan nykyistä osaamista ja tuotantoa kehittää.
Mitä alueita kannattaisi vaikka hiukan ylivarustaa? Miehistönkuljetus, KRH? Voitaisiinko kehittää telatykistöä? Merivoimille vankkaa peruskalustoa? Taistelijan varusteita? Viestintäkalustoa?
Saataisiin kotimaista tuotantoa jo työllisyysmielessä, sekä samalla parannettua kriisin ajan huoltovarmuutta jonkin verran. Kaikkea ei tietenkään kannata edes yrittää tehdä. Uskon, että saamme paremmin apua kriisin kohdatessa kun olemma itse panostaneet kunnolla puolustukseemme. Kukaties vienti lähtisi myös nousuun.
Muoks: Tarviketta voitaisiin tuottaa vaikka hiukan ylisuurellekin reserville varastoon. Jos kunnon kriisi tulee, niin 100 000 ukkoa saadaan vaikkapa kolmen kuukauden uudelleen koulutuksella hyvinkin palveluskelpoisiksi.
Tämä uutinen on hyvä alku. Puolustusteollisuushankintalaissa on ilmeisesti joku poikkeuspykälä.
Tässä kun alkaa miettimään, miten monella tavalla Suomi on aikeissa kohottaa valmiuslainsäädäntöään, niin on tosiaan herätty ikuisen rauhan toiveista.
Hallitus kirjoittaa uudet ohjeet puolustushankintoihin
Hallitus valmistelee uutta puolustusteollisuusstrategiaa. Puolustusministeriössä kirjoitetun strategiaohjelman taustalla ovat erityisesti Puolustusvoimien tulevat jättihankinnat: Hornetien korvaaminen ja uusien sotalaivojen osto.
Puolustusteollisuusstrategialla hallitus haluaa myös varmistaa, että Suomi voi poiketa suurhankinnoissaan EU:n kilpailutusmääräyksistä huoltovarmuussyistä.
HS:n tietojen mukaan hallituksen on määrä tehdä periaatepäätös puolustusteollisuusstrategiasta jo kuukauden sisällä. Eduskunnalle strategialuonnosta on määrä esitellä lähipäivinä.
Strategia täsmentää, minkälaisilla kriteereillä Suomi puolustustarvikkeita ostaa. Samoin se muistuttaa, miksi huoltovarmuus on Suomelle niin iso asia: syy on Suomen liittoutumattomuus ja se, että Suomi on saari.
Strategia kertoo siten jo nyt EU:lle, missä kohdin Suomi aikoo poiketa EU:n kilpailutussäännöistä, eli käyttää hyväkseen puolustusteollisuushankintalain poikkeuspykäliä.
Strategia palvelee erityisesti Hornetin korvaushankinnoista kiinnostuneita valmistajia sekä laivarunkojen ja laiva-aseistusten tekijöitä.
Strategia muistuttaa, että Suomesta pitää löytyä myös kylliksi omaa teknologista osaamista, jotta asejärjestelmät voidaan huoltaa ja ylläpitää niiden koko elinkaaren ajan.
Puolustusministeriö aikoo lähettää tarjouspyynnöt laivahankinnoista jo kesällä. Kyse on reilun miljardin euron yhteisostoksesta.
Hornetien korvaamisesta ensimmäiset tietopyynnöt lähtevät jo ensi kuussa. Tietopyynnöt kartoittavat, mitä suorituskykyä on Suomen toivomassa aikataulussa tarjolla.
Hornetien korvaamisen arvioidaan maksavan jopa kymmenen miljardia euroa.
http://www.hs.fi/politiikka/a1456206948486