Tutkijaupseeri Venäjän toimista Suomen rajalla: ”Ei ihan hybridisodankäyntiä”
Julkaistu: 27.1. 20:13
Tutkijaupseeri Antti Paronen arvelee Venäjän testaavan naapurinsa viranomaisjärjestelmiä ja kansalaiskeskustelun reagointia. Hänen mukaansa Suomea kohtaan on ”erilaista painostusta erilaisilta tahoilta”.
– Hybridisodankäyntiin kuuluu sodankäynnillinen elementti myös. Sodankäyntiähän meillä ei ole. Ei edes painostusta sotilaallisella voimankäytöllä.
– Näin ollen ei ihan hybridisodankäyntiä, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Paronen kommentoi Venäjän toimia ISTV:n studiohaastattelussa.
– Mutta onko kysymys, kuten
Päivi Räsänen ilmaisee, keinoista, joita naapurilla on käytössään? Kieltämättä voi tällaisen tulkinnan tehdä, kuten hän ja monet muut suomalaiset päättäjät ovat huolissaan asian ilmaisseet.
Paronen viittasi ex-sisäministeri Päivi Räsäsen kommenttiin 26.1. iltasanomat.fi:ssä:
”Venäjällä on valtavan suuret määrät henkilöitä, jotka saattaisivat lähteä ylittämään rajaa. Onko tämä viesti, jolla muistutetaan, millaisia keinoja Venäjällä on käytössä.”
Antti Paronen, onko tämä myös tapa testata naapurin päätöksentekojärjestelmää?
– Toki tietysti päätöksentekojärjestelmää ja monia muita viranomaisjärjestelmiä. Ja erityisesti sitä miten kansalaiskeskustelu ja yhteiskunnallinen keskustelu tällaiseen toimintaan reagoivat, Antti Paronen vastaa.
Parosen mukaan sotilaat puhuvat ”harmaasta vaiheesta”, joka ei ole rauhaa eikä sotaa. Pakolaisvirtojen organisointi on hänen mukaansa yksi tyypillisimmistä harmaan vaiheen tunnusmerkeistä.
– Olemmeko me nyt harmaassa vaiheessa? Sitä ei voi tietenkään voi sanoa. Me olemme syvässä rauhan tilassa. Siitä huolimatta, että meitä kohtaan on erilaisia painostuksia erilaisilta tahoilta.
Mitä on hybridisota?
Hybridisodankäynnin termi putkahti Suomen poliittiseen keskusteluun äskettäin. Sen määritelmä ei varmasti ole kaikille selvä.
Sotatieteilijä Parosen määritelmän mukaan hybridisodassa yhdistyvät tavanomainen ja epätavanomainen sodankäynti. Näihin on lisättävä vielä rikollisuuden hyödyntäminen, informaatiovaikuttaminen sekä kyberolosuhteet.
Hybridisodassa poliittisiin tuloksiin pyritään pieniltä vaikuttavilta, mutta tehokkailla keinoilla.
– Toiveena on mahdollisimman vähäinen väkivallan käyttö. Väkivaltaa ei pelätä käyttää, mutta mahdollisimman pienellä sotilaallisella ja sotilaspoliittisella painostuksella pyritään lopullisiin poliittisiin tavoitteisiin.
Venäjä osaa ottaa hybriditehot irti
Venäjän globaalit sotilaalliset toimet ovat tyyppiesimerkkejä hybridisodankäynnistä. Niin Ukrainan sodassa kuin Syyrian massiivisissa pommituksissakin.
– Hybriditermiä alettiin käyttää julkisessa ja poliittisessa keskustelussa kuvaamaan Ukrainan tapahtumia. Ne olivat äärimmäisen vaikeasti selitettävissä ja ymmärrettävissä olevia kokonaisuuksia, Paronen kuvailee.
– Osaltaan sotilaallisia keinoja, osaltaan informaatiosotaa, osaltaan rikollisuutta, erikoisjoukko-operaatioita ja avointa sodankäyntiä yhdistellään kokonaisuudeksi, joka on varsin epäselvä. Ja näin ollen vastatoimet sitä kohtaan ovat myös epäselviä.
– Syyriassa pommitukset ovat aiheuttaneet siviilitappioita. Kysymys on siitä, onko tässä kyse jostain laajemmasta?
– Ainakin niistä on saatu oppia, että ihmismassojen liikkeelle saannilla voidaan painostaa mahdollisia poliittisia vastapuolia, Paronen sanoo.
Pakolaisvirratkin ovat testausta
Sotaharjoituksissa ja operaatioissa testataan ahkerasti asejärjestelmiä ja niiden keskinäistä yhteistyötä. Pakolaisvirtojen ohjailussakin voi olla tutkijaupseerin mukaan kyse testaamisesta.
– Olisi älytöntä ajatella, että niin ei tehtäisi. Kaikista kriisin elementeistä pyritään ottamaan oppia, niin yleisesikunnissa kuin tiedustelupalveluissakin.
– Valtiollisella tasolla tehdään toimintamalleja, joita hyödynnetään pyrittäessä poliittisiin tavoitteisiin.
Antti Virolainen
