Selvääkin selvempää, miksi tämä muistolaatta asennettiin. Se on kohde, maalitaulu, kansallismieliselle liikehdinnälle. Näin voidaan uutisoida Suomi-vastaisesta asenteesta. Onko tavoitteena, että kansan syvien rivien tahdon vuoksi koko laatta poistetaan? Minä en nimittäin yhtäkkiä keksi, miksi Mannerheimin ansiot olisivat sellaisia Venäjällä, että laatta tarvittaisiin. Tavallinen yhtymän komentaja.
Kyllä tässä muuta on taustalla, varsinkin kun tuon uutisen mukaan laatan taustajoukot jäävät vähän pimentoon.
http://yle.fi/uutiset/marsalkan_mui...alaisia_mutta_mannerheim_oli_murhaaja/9079460
Marsalkan muistolaattaa vastustavat pietarilaiset: Emme vihaa suomalaisia, mutta Mannerheim oli murhaaja
Mannerheimin muistolaattaa on töhritty toistuvasti punaisella maalilla Pietarissa Venäjällä. Vastustajien mielestä maali symbolisoi Leningradin piirityksessä kuolleiden verta. Edelleen on epävarmaa, kuka tarkalleen on laattahankkeen takana.
Mannerheimin muistolaattaa töhrineet ihmiset ovat kertoneet laajentavansa protesteja, jos laattaa ei poisteta. Kuva: Sergei Kozhanov / Yle
Muistolaatta kuohuttaa
- Monet pietarilaiset ovat raivostuneet Mannerheimin muistolaatasta Pietarissa. Laattaa on töhritty ja sen edessä järjestetään mielenosoituksia.
- Mielenosoittajien mielestä entinen tsaarin armeijan upseeri ei ole sankari vaan murhaaja, joka johti Suomen armeijaa Leningradin piirityksen aikana.
- Piirityksen alkamisesta tulee 8. syyskuuta kuluneeksi 75 vuotta. Piirityksessä kuoli 641 000 ihmistä.
Pietari
Mannerheim murhasi leningradilaisia. Näin lukee kyltissä, jota pietarilainen mies näyttää marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin muistolaatan edessä Pietarissa.
Toinen mies kantaa kylttiä, jossa Mannerheimin kasvojen tilalla on pääkallo.
Paikka on Pietarin Saharevskaja-kadun sotilasinsinöörikoulu, jonka seinään kiinnitetty Mannerheim-laatta on ollut koko kesän yksi Venäjän ykkösuutisista.
Mannerheimin toimintaa tsaarin Venäjällä kunnioittava laatta paljastettiin kaikessa hiljaisuudessa pari kuukautta sitten.
– Laatta paljastettiin meiltä salaa, sanoo pääkallokuvaa esittelevä Andrei Jasov. Hän on Leninin kommunistisen nuorisojärjestön Pietarin osaston sihteeri.
Jasovin mukaan Venäjän johdon oli tarkoitus paljastaa Mannerheimin muistolaatta Pietarissa jo vuosi sitten, mutta hanke vuoti julkisuuteen ja siitä luovuttiin vastustuksen takia.
Laatan paljastustilaisuuteen osallistuivat kesäkuussa muun muassa Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski ja presidentti Putinin oikeana kätenä pidetty presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov.
Aktivistit ovat osoittaneet mieltään Mannerheimin muistolaatan edessä jo viikkokausia. Kuva: Sergei Kozhanov
Mielenosoitukset alkoivat heti laatan paljastuksen jälkeen. Laattaa on töhritty punaisella maalilla, puhdistettu ja töhritty taas.
Protestimme on suunnattu Mannerheimiä ja omaa valtiojohtoamme vastaan, mutta ei Suomea ja suomalaisia vastaan. Minähän suorastaan rakastan Suomea.
– Andrei Dmitriev
Juuri nyt itse laatta on jälleen puhdas, mutta sitä ympäröivillä seinillä ja kadulla on yhä punaväriä.
Hankkeen raivoisimmat vastustajat ovat kansallismielisten ääriryhmien jäseniä. Muistolaattaa ovat paheksuneet myös veteraanijärjestöt sekä Leningradin piirityksessä kuolleiden ihmisten omaiset.
Äänekkäimpien vastustajien mielestä Mannerheim oli lahtari, joka johti Suomen armeijaa Leningradin piirityksen aikana vuosina 1941–44. Suomen joukot varmistivat tuolloin piiritystä kaupungin pohjoisosassa, kun natsi-Saksan joukot piirittivät sitä muilla tahoilla.
Sankarista lahtariksi
Suomen marsalkka Mannerheimiin on Venäjällä suhtauduttu hyvin ristiriitaisesti. Vielä kymmenisen vuotta sitten Mannerheimiä muisteltiin Venäjällä suurella kunnioituksella.
Andrei Jasovin mielestä Mannerheimin muistolaatan pitäisi näyttää tältä. Kuva: Marja Manninen / Yle
Mannerheimin toiminta Venäjän keisarikunnassa oli laajasti esillä näyttelyissä. Erityistä huomiota saivat hänen tutkimusretkensä Aasiaan.
Venäjällä ehdittiin myös tunnustaa, että juuri Mannerheim esti Suomen joukkojen hyökkäyksen Leningradiin piirityksen loppuvaiheessa.
Osa pietarilaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Mannerheim ansaitsee laattansa.
– Hänen ansionsa Venäjän historiassa ovat kiistattomat, muistolaatan ohi kulkeva pietarilainen Andrei Shatsepon sanoo.
Shatsepon mielestä on aivan toinen asia, mitä Mannerheim teki Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomen armeijassa.
Rakastamme Suomea!
Muistolaatan vastustajat ovat ilmoittaneet jatkavansa protesteja niin kauan, että laatta poistetaan. Vastustajat ovat uhanneet, että ellei laattaa viedä pois maanantai-iltaan mennessä, jatkuvat mielenilmaukset vielä voimakkaampina.
Laatan töhrimiseen osallistunut aktivisti sanoo olevansa valmis jopa oikeuteen, jos syyte nostetaan.
Mielenosoittajien käyttämä punainen maali symbolisoi piirityksessä kuolleiden verta. Kuva: Sergei Kozhanov
Häntä kuitenkin huolestuttaa se, miten Suomessa suhtaudutaan laattakohuun.
– Meidän protestimme on suunnattu Mannerheimia ja omaa valtiojohtoamme vastaan, ei Suomea ja suomalaisia vastaan. Minähän suorastaan rakastan Suomea, sanoo Andrei Dmitriev, joka sanoo kuuluvansa äärikansallismieliseen Toinen Venäjä -ryhmään.
Valtiojohto vaikenee
Mannerheimin muistolaatan aiheuttama kohu on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi laatta piti paljastaa juuri nyt. Kansallismielisyys ja Neuvostoliiton ihannoiminen ovat Venäjällä nykyisin huipussaan, ja maan historiaa on alettu kirjoittaa uusiksi sen mukaisesti. Esimerkiksi puna-armeijan arvostelu on kielletty.
Marsalkka tsaarin ja Suomen palveluksessa
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867–27.1.1951) palveli lähes 30 vuotta Venäjän keisarillisessa armeijassa.
Kenraaliluutnantti teki tsaarin pyynnöstä tutkimusmatkoja Keski-Aasiaan ja Kiinaan vuosina 1906–1908.
Mannerheim siirtyi Suomeen 1918. Hän johti Suomen joukkoja talvi- ja jatkosodissa Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaisjoukkoja oli Leningradin piirityksen aikana Laatokan ja Suomenlahden välillä.
Mannerheim ei suostunut saksalaisten vaatimuksiin hyökätä kaupunkiin.
Tietoa siitä, kuka tarkalleen aloitti muistolaattahankkeen, ei ole. Pietarissa moni pitää syyllisenä laattakohuun Venäjän valtapuoluetta Yhtenäistä Venäjää, jonka edustajat paljastivat laatan. Joka tapauksessa hanke on valtionjohdon suojeluksessa.
Myös Pietarin paikallishallinnon edustajat ovat närkästyneet hankkeesta. Kaupunginvaltuutettu Aleksei Kovaljov on vaatinut, että Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu selvittäisi, kuka oikein päätti "Leningradin piiritykseen ja joukkosurmiin syyllisen suomalaismarsalkka Carl Mannerheimin memoriaalilaatan" ripustamisesta puolustusministeriön vartioidun sotilasrakennuksen seinämälle.
Venäjän johto on toistaiseksi ollut asiasta hyvin vaitonainen, eikä laattahanketta ole perusteltu millään tavalla.
Kommunistista nuorisoliikettä edustava Andrei Jasov pitää laatan paljastusta valtiojohdon suurena virheenä. Hänen mielestään maan johdon olisi ilman muuta pitänyt tietää, miten hankkeeseen Pietarissa tullaan suhtautumaan.
– Mutta eiväthän he mistään välitä, Jasov tuhahtaa.
Suomi katsoo sivusta
Vaikka Pietarissa kohistaan nimenomaan Suomen marsalkasta, Suomi ei ole millään tavalla osallisena laattahankkeessa.
Ehkä siellä halutaan nyt määritellä uudelleen Mannerheimin rooli maan historiassa.
– Mikko Kivikoski
Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa tieto laatan paljastuksesta luettiin lehdestä.
Pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski ei rohkene arvailla, mikä mahtoi motivoida maan johtoa.
– Ehkä siellä halutaan nyt määritellä uudelleen Mannerheimin rooli maan historiassa, sanoo Kivikoski.
Suomalainenkin kysyy, miksi nyt?
Pietarissa vieraileva turisti kummastelee mielenosoittajien tavoin, miksi laatta ylipäätään oli tarpeen.
– Ymmärrän hyvin, miten ristiriitainen asia Mannerheim on niille ihmisille, joiden omaiset kärsivät sodan aikana, sanoo eurojokilainen Aila Asikainen.
Mielenosoittajan mielestä Mannerheim murhasi leningradilaisia. Kuva: Marja Manninen / Yle
Hän arvelee, että Venäjän valtiojohto tiesi hyvin, mitä teki. Laatta on hänen mielestään viesti Venäjän kaikkein kansallismielisimmille tahoille siitä, miten paljon niiden edustamaa kansallismielisyyttä maassa sallitaan ja että historialliset tosiseikat tulee tunnustaa.
On kuitenkin epätodennäköistä, että valtiojohto ei olisi tiennyt tai suorastaan halunnut, että laatan paljastus voimistaa kansallismielisyyttä entisestään.
Vaikuttaako vaaleihin?
Mielenkiintoista on se, voiko Mannerheim-kohu vaikuttaa Venäjän ensi kuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin.
Politiikan tutkijoiden mukaan vaikutusta ei välttämättä ole, sillä valtakunnallisesta huomiosta huolimatta kohu on paikallinen ja vastustajat edustavat kommunisteja lukuun ottamatta pieniä poliittisia kansalaisliikkeitä, jotka eivät ole vaaleissa ehdolla.
Kiista voi kuitenkin äityä tämän hetkistä laajemmaksi tyytymättömyydeksi valtiojohdon sanelupolitiikkaa kohtaan ja liikehdinnäksi, joka joko johtaa laatan poistamiseen tai vastarinnan tukahduttamiseen.
– Ainakin tämä kohu on tuonut aktivistiryhmille ruhtinaallisesti julkisuutta, suomalaisturisti Aila Asikainen arvelee.
Edit: toimittaja on muuten vanha kettu Marja Manninen.
Jutusta nosto:
On kuitenkin epätodennäköistä, että valtiojohto ei olisi tiennyt tai suorastaan halunnut, että laatan paljastus voimistaa kansallismielisyyttä entisestään.