Suomi kasvattaa asemenojaan muttei hurjasti

[Recon4Life]

Käytännössä isompia puolustusmäärärahoja ei tule

Mikä on ainoastaan tahtokysymys politikoiltamme.

Toisekseen kotimaasta - Patrialta, Millogilta ja telakoilta - ostettavat tuotteet voidaan katsoa elvytykseksi ja erittäin edulliseksi. Pimeänäkö kuntoon kaikille joukoille ja 150 konetykillistä AMV:tä tilaukseen välittömästi. Rahat otetaan ensi ja sitä seuraavan vuoden kehitysavusta tai velkarahalla.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/lindberg+lisaa+rahaa+tai+puolustusreformi+kayntiin/201408692441

Lindberg toivoo lisää panssaroituja ajoneuvoja, tarkoittaako hän sitten teloilla olevia - en tiedä - mutta johtuen käytännön politiikasta saamme hänelle kotimaista kalustoa käyttöön.

 

[Museo]

Mikä on ainoastaan tahtokysymys politikoiltamme.

Toisekseen kotimaasta - Patrialta, Millogilta ja telakoilta - ostettavat tuotteet voidaan katsoa elvytykseksi ja erittäin edulliseksi.

Jos elvytystä talouteen kaivataan niin kannattaa unohtaa heti kättelyssä Patria, Millog ja kotimaiset isommat telakat. Sen sijaan siellä on osaavia pikkufirmoja ja insinöörejä rakennemuutoksen kourissa, niiltä vaan viestivälineitä, taistelijan varustusta, päivityspaketteja, ohjelmistoja ynnä muuta härpäkettä tilaamaan. Voisi jopa toimia. Teollisuuspolitiikka on sitten asia erikseeen.

 

[scip10]

Mistä arvon herrojen negatiivinen asenne? Armeijallehan ollaan antamassa lisärahaa, samalla kun kaikilta muilta hallinnonaloilta säästetään. Tietysti eduskunta aikanaan hyväksyy tulevat budjetit, mutta ei tämän laajempaa hyväksyntää voi asia saada.

Minusta on huomionarvoista, että parlamentaarisen työryhmän esitystä kannattivat kaikki paitsi vasemmistopopulistit. Tosin vihreiltä on jääneet tänä vuonna uutiset seuraamatta, ja tahtotilana on edelleen kriisinhallinta-asevoimat jostain vuodelta 2001. Lisärahoituksen hyväksyvät silti hekin, vaikka tuskin ovat näitä tulevassa hallituksessa päättämässä.

Tämä on hyvä uutinen.

 

[Taitolaji]

Mistä arvon herrojen negatiivinen asenne? Armeijallehan ollaan antamassa lisärahaa, samalla kun kaikilta muilta hallinnonaloilta säästetään. Tietysti eduskunta aikanaan hyväksyy tulevat budjetit, mutta ei tämän laajempaa hyväksyntää voi asia saada.

Minusta on huomionarvoista, että parlamentaarisen työryhmän esitystä kannattivat kaikki paitsi vasemmistopopulistit. Tosin vihreiltä on jääneet tänä vuonna uutiset seuraamatta, ja tahtotilana on edelleen kriisinhallinta-asevoimat jostain vuodelta 2001. Lisärahoituksen hyväksyvät silti hekin, vaikka tuskin ovat näitä tulevassa hallituksessa päättämässä.

Tämä on hyvä uutinenk.

Mitä! Ettäkö ehkä mahdollisesti saataisiin takaisin puolet leikkauksista? No sittenhän ei enää tarvitse edes luvata uusien hävittäjien ja muun kalliin materiaalin edellyttämiä miljardeja. Puolustuksemme on jatkossakin uskottava! No, onhan edes tämä parempi uutinen kuin lisäleikkaukset jo tässä vaiheessa. Niiden aika lienee vasta vaalien jälkeen.

 

[tjmies]

Ihannetodellisuudessa näin. Käytännössä isompia puolustusmäärärahoja ei tule enkä ole varma onko tämän älyllisen epärehellisyyden, eli ylisuuren reservin, ylläpito paperilla kenenkään edun mukaista. Vahvuus 2015 on tuo 230 000, vahvuus 2020 on joka tapauksessa alle 200 000. Joku 100 000 lienee realistinen määrä, 150 000 ehkä se määrä joka oikeasti voitaisiin perustaa varustettuna ja koulutettuna, 200 000 ehkä paperilla.

Kun en tiedä niin en ota kantaa siihen mika reservin miesmäärä olisi riittävä ja miten tuo määrä tulee kehittymään. Mutta tuosta älyllisestä epärehellisyyydestä, eli siitä että pidetään reservissä miehiä joita välttämättä pystytä varustamaan haluaisin huomauttaa seuraavaa. Koulutetun reservin suurella määrällä on jonkinmoinen pelotevaikutus silläkin. Vainolaisen on nimittäin otettava huomioon se mahdollisuus että nuo koulutetut mutta huonosti varustetut joukot voivat yllättäen saadakin kunnollisen varustuksen. Kalusto saadaan (ainakin joissain uhkakuva skenaarioissa) noille miehille huomattavan nopeasti verrattuna siihen että sekä hankitaisiin kalusto että koulutettaisiin käyttäjät.

Tunnen kyllä perustelut a) konflikti ei kestä niin kauaa että uutta voimaa ehdittäisiin saamaan sa-vahvuuteen b) mitään ei pysty kuljettamaan suomeen konfliktin aikana eikä varsinkaan sitä ennen sekä c) harmaata vaiheeta ei ole tai jos onkin niin päättäjämme eivät sitä huomaa tai jos huomaavatkin niin eivät uskalla provokaation pelossa tehdä mitään.

Väitän kuitenkin että tuo paperitiikerikin toimii jossain määrin. Lisäksi on olemassa sodan ajan tehtäviä, joissa pystyttäisiin toimimaan jossain määrin vaikka malli Cajanderilla. Ihan joka paikkaan siis ei tarvita ihan sitä seksikkäintä hat-hat-varustusta.

 

[Erkki]

Eihän tuossa ajeta maanpuolustuksen alasajoa tai puolustusbudjetin supistamista, vaan reservin realistista mitoitusta. Onhan kaikille selvää että ei kolmella miljardilla mitään 230 000 miehen asevoimia varusteta. Sinänsä tuo 75 000 - 150 000 kuulostaa realistiselta miesmäärältä. Kun joka tapauksessa vahvuus supistuu tuolle tasolle kannattaisi rekrytointia miettiä jo nyt eikä vasta sitten kun hoksataan että neljällä ikäluokalla täytetään koko reservi. On myös totta että parikymmentä miljoonaa sinne tai tänne, varsinkin kun kyse ei ole sitoumuksesta vaan suosituksesta, ei ratkaise mitään kun rekrytointijärjestelmä on mätä.

En ole vihreiden äänestäjä, mutta ei kaikkea propagandaa kannata ottaa todesta.

Ei kannattaisi katsoa mitä suu puhuu, vaan mitä kädet tekevät. Yksikään puolue ei ole kiinnostunut maanpuolustuksen kehittämisestä. SDP:llä on rauhanperinteensä, Vasemmistoliitolla pasifistirasitteensa, Keskustaa kiinnostaa vain rahan lappaminen maakuntiin, Kokoomusta rahan lappaminen yrityspomoille, Vihreillä kehitysapuun, RKP:llä ruotsinkieliseen varuskuntaan ja Perussuomalaisilla Keskustan tapaan rahan lappaminen maakuntiin.

Yhdelläkään puolueella ei maanpuolustus todellakaan ole ykkösasia, mutta niiden suhtautumisessa puolustusasioihin on kyllä suuria eroja. Ja kuten kirjoitin, ovat Vihreät ( ja tietenkin Vasemmistoliitto) aina olleet puolustusmenojen pienentämisen kannalla, kuten tuolla Vihreiden asevelvollisuuslinjauksessakin mainitaan. Heidän tavoittelemansa kokonaan vapaaehtoinen asepalvelus merkitsisi mielestäni kyllä myös puolustuksemme alasajoa.

 

[yrjö]

^^Samaa mieltä. Kuinka relevantti kiistelyn aihe reservin koko vs. sille jaettava taisteluvarustus todella on? Tarvitsevatko keittäjät, mekaanikot, merivoimien apualusten miehistöt, kirjurit, varustevääpelit jne todellakin pimeännäkölaitteet sekä uusimmat taktiset ballistiset nylonvermeet? Näitäkin tehtäviä todellakin on edelleen. Huolto ja logistiikka on valtavan tärkeää. Pidän tuhlauksena, että jokaiselle ressulle olisi jakaa sama varustus kuin oikealle jalkaväen taistelijalle joka päätoimisesti taistelee. Omaksi suojaksi pitää rynkky ja perusvarustus löytyä. Minkään maan armeija ei kykene varustamaan kaikkia joukkojaan yhtä hyvin kuin parhaita joukkojaan. Eikä sille ole edes oikeasti tarvetta.

Paljon puhuttu harmaan vaiheen lisämateriaalin hankinta on kuitenkin ainoa vaihtoehto monessa mielessä koska esim. happanevaa ohjusaseistusta ei kannata ja ei ole varaa ostaa kerralla "tarpeeksi" ja se on kuitenkin aivan keskeinen osa suorituskykyä. Eikö pimeännäkölaitteita, varsikenkiä, NLAW:ja ja pohjoismaista hankittavaa ohjusaseistusta todellakaan saisi ostettua lisää jos alkaa näyttää siltä, että uhkakuva realisoituu? Paitsi et esim. NLAW:sta on sanottu, että sitä on massamaisesti ja tarpeeksi. Sen varmasti jokainen ymmärtää, että tst-aluksia tai hävittäjiä ei ihan tuosta vaan hankita. Kun reservi on virallisesti pienennetty 230000 ukkoon niin on hankalaa, ainakin poliittisesti, mennä toiseen suuntaan eli suurentaa sitä. Kun 230000 sotilaasta lasketaan pois merivoimat, ilmavoimat, huolto, ja esikunnat niin varsinaista jalkaväkeä ei kauheasti enää edes jää jäljelle.

Olen taipuvainen pitämään argumenttia ainakin osittain kestämättömänä. Olevan varustuksen ja reservin koon välinen ristiriita ei ole niin iso ongelma kuin esitetään. Niukkuus se niukkuus...

 

[Erkki]

Juurikin noin. B-luokan tehtäviin riittää b-luokan varustus.

 

[Myrskyhiiri]

Areena näyttää Kanervan työryhmän rapsan käsittelyn suorana ei eduskunnasta vaan tiedotustilaisuudessa:

http://areena.yle.fi/tv/2401885/#/play

Juuri nyt.

 

[scip10]

Mitä! Ettäkö ehkä mahdollisesti saataisiin takaisin puolet leikkauksista? No sittenhän ei enää tarvitse edes luvata uusien hävittäjien ja muun kalliin materiaalin edellyttämiä miljardeja. Puolustuksemme on jatkossakin uskottava! No, onhan edes tämä parempi uutinen kuin lisäleikkaukset jo tässä vaiheessa. Niiden aika lienee vasta vaalien jälkeen.

Jätkät, me ollaan hävitty tää peli... montakos lisämiljaardia olisit toivonut ja mistä ajattelit ottaa? Kehitysavun lopettaminen asehankintoja varten ei liene ihan realistista kuitenkaan.

 

[SJ]

Jätkät, me ollaan hävitty tää peli... montakos lisämiljaardia olisit toivonut ja mistä ajattelit ottaa? Kehitysavun lopettaminen asehankintoja varten ei liene ihan realistista kuitenkaan.

Ei sitä olisi tarvekkaan käyttää asehankintoihin, vaan yksinkertaisesti olla ottamatta velkaa sen verran.

 

[Taitolaji]

Jätkät, me ollaan hävitty tää peli... montakos lisämiljaardia olisit toivonut ja mistä ajattelit ottaa? Kehitysavun lopettaminen asehankintoja varten ei liene ihan realistista kuitenkaan.

Seurailin raportin julkistamiskeskustelua ipädistäni erään Eteläeurooppalaisen Nato -maan hotellihuoneessa (kirottu näppäimistö). Poliitikkojen epäkiitollinen tehtävä on vakuuttaa, että juuri ja juuri vielä selviämme, mutta seuraavan hallituksen tehtävä on päättää lisärahoituksesta, ensin kymmeniä miljoonia lisää ja heti perään miljardeja! Veljet, juna meni jo, mistä nuo rahat löytyvät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? On helpompi jatkaa kansan sumuttmista ja mantrojen laukomista. Ulkoministeriön johtavat virkaniehet osoittivat kiitettävää realismin tajua tulevaisuudenraportissaan, Naton jäsenyys selkeyttäisi Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen, nyt rämmimme suossa, josta nousemiseen meillä ei ole varoja. Uskottava puolustus on uskottava yhdessä samanhenkisten kanssa, ei yksin!

 

[scip10]

Toki näin, mutta Nato-jäsenyys ja puolustusmenojen korotus (=palautus ennalleen) eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.

 

[Taitolaji]

Toki näin, mutta Nato-jäsenyys ja puolustusmenojen korotus (=palautus ennalleen) eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.

Olet täysin oikessa, mutta katsotaan kuka johtavista poliitikoistamme rientää ensimmäisenä vakuuttamaan, että tällä nyt tehdyllä esityksellä puolustuksemme on jälleen uskottavalla tasolla myös ilman liittoutumista. Siis esityksellä, vaalit ovat edessä ja silloin pelataan taas uusilla realiteeteilla ja rahoilla.

 

[StmSvejk]

Tässä itse raportti:

http://web.eduskunta.fi/dman/Docume...ic%2FSelvitysryhm%25E4_1.10.2014&cmd=download

 

[StmSvejk]

Poimintoja raportista, laitetaanpa yksi:

- Asevelvollisuuden osalta puhutaan vuonna 1983 syntyneistä eli noin 10 vuotta sitten palveluksensa suorittaneista ja esitetään palveluksen suorittaneiden määräksi tältä pohjalta 76,5% Valtion talousarvioesityksen mukaan viime vuonna koulutettiin 21900 varusmiestä. Näistä 650 oli naisia. Vuonna 1993 syntyi 33000 poikaa, eli asevelvollisuuden suoritti noin 64% ikäluokasta.

 

[JOKO]

Poimintoja raportista, laitetaanpa yksi:

- Asevelvollisuuden osalta puhutaan vuonna 1983 syntyneistä eli noin 10 vuotta sitten palveluksensa suorittaneista ja esitetään palveluksen suorittaneiden määräksi tältä pohjalta 76,5% Valtion talousarvioesityksen mukaan viime vuonna koulutettiin 21900 varusmiestä. Näistä 650 oli naisia. Vuonna 1993 syntyi 33000 poikaa, eli asevelvollisuuden suoritti noin 64% ikäluokasta.

Päättäjien mainostamat pienenevät ikäluokat?

 

[JOKO]

^^Samaa mieltä. Kuinka relevantti kiistelyn aihe reservin koko vs. sille jaettava taisteluvarustus todella on? Tarvitsevatko keittäjät, mekaanikot, merivoimien apualusten miehistöt, kirjurit, varustevääpelit jne todellakin pimeännäkölaitteet sekä uusimmat taktiset ballistiset nylonvermeet? Näitäkin tehtäviä todellakin on edelleen. Huolto ja logistiikka on valtavan tärkeää. Pidän tuhlauksena, että jokaiselle ressulle olisi jakaa sama varustus kuin oikealle jalkaväen taistelijalle joka päätoimisesti taistelee. Omaksi suojaksi pitää rynkky ja perusvarustus löytyä. Minkään maan armeija ei kykene varustamaan kaikkia joukkojaan yhtä hyvin kuin parhaita joukkojaan. Eikä sille ole edes oikeasti tarvetta.

Paljon puhuttu harmaan vaiheen lisämateriaalin hankinta on kuitenkin ainoa vaihtoehto monessa mielessä koska esim. happanevaa ohjusaseistusta ei kannata ja ei ole varaa ostaa kerralla "tarpeeksi" ja se on kuitenkin aivan keskeinen osa suorituskykyä. Eikö pimeännäkölaitteita, varsikenkiä, NLAW:ja ja pohjoismaista hankittavaa ohjusaseistusta todellakaan saisi ostettua lisää jos alkaa näyttää siltä, että uhkakuva realisoituu? Paitsi et esim. NLAW:sta on sanottu, että sitä on massamaisesti ja tarpeeksi. Sen varmasti jokainen ymmärtää, että tst-aluksia tai hävittäjiä ei ihan tuosta vaan hankita. Kun reservi on virallisesti pienennetty 230000 ukkoon niin on hankalaa, ainakin poliittisesti, mennä toiseen suuntaan eli suurentaa sitä. Kun 230000 sotilaasta lasketaan pois merivoimat, ilmavoimat, huolto, ja esikunnat niin varsinaista jalkaväkeä ei kauheasti enää edes jää jäljelle.

Olen taipuvainen pitämään argumenttia ainakin osittain kestämättömänä. Olevan varustuksen ja reservin koon välinen ristiriita ei ole niin iso ongelma kuin esitetään. Niukkuus se niukkuus...

Sodat suurvaltaa vastaan käydään varastoista löytyvillä ja oman teollisuuden tuottamilla aseilla. Aseapua tai pikaisia hankintoja on turha toivoa, ellei suurvaltojen välillä ole lähes sodan tasolla oleva välirikko. Ukrainalla on paperisodan rintamalla saavutuksina Budapestin sopimus ja Naton rauhankumppanuus. Huomaatteko kuinka tehokkaasti niillä on saatu varmistettua harmaan vaiheen hankinnat?

 

[StmSvejk]

Päättäjien mainostamat pienenevät ikäluokat?

Tätähän on varmasti joskus käsitelty, mutta ikäluokkien pienentyminenhän näkyy vaikkapa oheisessa Tilastokeskuksen tilastossa:

1980 63 064
1981 63 469
1982 66 106
1983 66 892
1984 65 076
1985 62 796
1986 60 632
1987 59 827
1988 63 316
1989 63 348

1990 65 549
1991 65 395
1992 66 731
1993 64 826
1994 65 231
1995 63 067
1996 60 723
1997 59 329
1998 57 108
1999 57 574

2000 56 742
2001 56 189
2002 55 555
2003 56 630
2004 57 758
2005 57 745
2006 58 840
2007 58 729


Eli notkahdusta toki 1990-luvun alkuun verrattuna on, mutta toisaalta 2002 on lähdetty uuteen nousuun ja viime vuosina ikäluokkien koko on pyörinyt 60 000 huiteilla. Notkahduksia on ollut myös aiemminkin. Lisäksi toki syntyneiden lisäksi maahamme muuttaa maahanmuuttajia joista merkittävä osa on ihan palveluskelpoista ja haluista väkeä.

 

[RPG83]

Haglund on pihalla... " Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän. Se pitää hoitaa samalla tavalla kuin hoidettiin Hornetien erillisrahoituksella, Haglund kertoi."

Hornetit täytyy uusia - mistä löytyvät miljardit?

Carl Haglund.
Martti Kainulainen
Julkaistu: 1.10.2014 13:34
Puolustusministeri Carl Haglundin (r) mukaan ilmavoimien uudet hävittäjät ja merivoimien uudet laivat maksavat 7-8 miljardia euroa. Päätös uusien lentokoneiden ja laivojen hankkimisesta tehdään vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Haglund oli suhteellisen tyytyväinen puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraporttiin. Puolustusvoimat on saamassa haluamansa lisärahat koko ajan kallistuvia kalustohankintoja varten.

- Se 150 miljoonaa on huomattava tasokorotus, joka korjaa nämä puutteet. Se on minimikorotus puolustusvoimien kannalta. Materiaalihankinnoista leikattiin ja tällä saadaan perustaso kohtuulliseksi, Haglund totesi IS:lle.


Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän.


Tällä vaalikaudella hallitus toteutti puolustusvoimauudistuksen ja leikkasi armeijan varoja. Varuskuntia lakkautettiin, ja samalla vietiin rahaa myös aseostoista. Aseet kuitenkin kallistuvat koko ajan, ja nyt piti saada lisärahaa, jotta puolustusvoimat pystyvät uusimaan kalustoaan.

Rahaa on tulossa lisää vuonna 2016 ensin 50 miljoonaa euroa, summa kasvaa vähitellen ja vuonna 2020 kalustohankintoihin menee 150 miljoonaa euroa nykyistä enemmän.

Summat ovat kuitenkin hiluja verrattuna siihen, kun puolustusvoimien pitää ensi vuosikymmenellä ostaa merivoimille uusia laivoja ja ilmavoimille uudet hävittäjät.

Miljardiluokan hankintoja

Hävittäjillle ja laivoille pitää löytää miljarditolkulla, 7-8 miljardia euroa, rahaa budjetin ulkopuolelta.

- Merivoimille, jos puhutaan kolmesta aluksesta, kokoluokka on noin miljardin euron investointi. Niitä ei budjettikehyksestä voi ottaa, vaan sille pitää ainakin parille vuodelle ottaa korotettu taso.

- Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän. Se pitää hoitaa samalla tavalla kuin hoidettiin Hornetien erillisrahoituksella, Haglund kertoi.

Ei vielä päätöstä

Poliitikot voivat ainakin hetkeksi hengähtää. Miljardiluokan uusista asehankinnoista ei päätetä vielä seuraavan eduskunnan aikana.

- Päätöksiä asehankinnoista tehdään vuoden 2019 vaalien jälkeen. Ensi vaalikaudella asehankintoja pitää valmistella, pitää perehtyä ja tehdä kaikki selvitystyöt. 7-8 miljardin euron päätöksiä ei tehdä hatusta vetäen, koko ensi vaalikausi menee varmaan selvittämiseen.

- Päätökset voi odottaa 2019 vaalien jälkeen, Haglund sanoi.

Puolustusvoimat siis tarvitsee ensi vuosituhannella nykyisen päälle vielä rutkasti lisää rahaa budjetin ulkopuolelta.

- Se on pakko tulla puolustusrahojen päälle. Uskon, että meillä on vahva tahtotila korvata aikanaan Hornetit, koska ilman ilmapuolustuskykyä emme pärjää ja meillä ei ole uskottavaa puolustuskykyä ilman Horneteja tai merivoimien aluksia.

- Pitää toivoa, että vuoteen 2019 mennessä julkinen talous olisi paremmalla tolalla, Haglund sanoi.

Mika Lehto

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288745473250.html?pos=ok-trm-uutk