Suomi konepistooli

@Merten sheriffi Beretta 38?

220px-Beretta_M1938_submachine_gun.JPEG
 
Mutta siihen aikaan kun meillä ei ollut puoliautomaattikivääreitä niin se oli tarpeellinen antamaan helposti liikkuvaa tulivoimaa kivääri- ja konekivääritasojen väliin.
Niinpä. Mitenkähän asia olisi ollut, jos meillä olisi ollut itselataavia kiväärejä tyyliin M1 Garand rivimiehille? Metsikössä yleisillä taisteluetäisyyksillä KP:t olisi tarjonnut enemmän tulivoimaa, mutta toisaalta täyskiväärikaliiperisella ei olisi männyn takana turvassa.
 
Kuinkahan paljon meillä oli sotasaaliina saatuja neuvostoliittolaisia puoliautomaatteja jatkosodassa?
 
Kuinkahan paljon meillä oli sotasaaliina saatuja neuvostoliittolaisia puoliautomaatteja jatkosodassa?
Kaikkien itänaapurilta sotaasaalina saatujen automaattien (AVS-36, AVT-40) ja itselataavien (SVT-38, SVT-40) lukumäärä oli kaiketi karvan päälle 20 000 kappaletta, rivissä samanaikaisesti huomattavasti vähemmän. Lähteenä internetsin paras lähdesivusto, https://www.jaegerplatoon.net/RIFLES4.htm.
 
Viimeksi muokattu:
Entä Sako 7x33 massalukkokivääri? Olisiko lukon paino tullut esteeksi? Olisi varmasti ollut edullinen valmistaa ja luultavasti ollut tarpeeksi tehokas normijampalle. Wikipedian mukaan patruuna kehitetty 1942, 5g luoti 730m/s.

Muokkaus: Nopeasti laskien 900g lukko riittäisi. Luultavasti joku on kuitenkin miettinyt asiaa ja todennut sen toteuttamiskelvottomaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Entä Sako 7x33 massalukkokivääri? Olisiko lukon paino tullut esteeksi? Olisi varmasti ollut edullinen valmistaa ja luultavasti ollut tarpeeksi tehokas normijampalle. Wikipedian mukaan patruuna kehitetty 1942, 5g luoti 730m/s.

Muokkaus: Nopeasti laskien 900g lukko riittäisi. Luultavasti joku on kuitenkin miettinyt asiaa ja todennut sen toteuttamiskelvottomaksi.

Eikös tällaista tuolloin suunniteltu? Ja tuo patruuna nimen omaan kehitettiin tällaiseen tarpeeseen. Nyt en muista oliko kyseessä lilja-karabiini vai mikä.
 
Kyselin tuossa muutama viesti sitten,onko jollain tietoa tai kokemusta Suomi KP:n "puolimoottoriversioista ja vastaan nyt itse omaan kysymykseeni. Sain kaivettua asiaan liittyen sellaista tietoa, että eräs aseliike muutti 10 kpl Suomi KP:ta puoliautomaattiseksi ihan tuon massalukon pohjalta, ja oli josku 80-luvulla. Tämän hetken käytäntö suhtautuu aika nihkeesti tuolle konstruktiolle,mutta vielä ne on käytössä ja omistajillaan. 1 kappale on tehty siten,että se toimii suljetulla lukolla. Koneisto on modifioitu ARSKASTA, eli aseessa on iskuvasara. Luonnoollisesti tällä ammuttaessa ampumatuntuma poikkeaa varsin paljon alkuperäisestä,mutta ulkonäkö aseessa on alkuperäinen...:love:
 
Ihmettelen vain miten paljon lisäarvoa ko. aseeseen moisilla modauksilla on saatu....

Keräilyarvo ainakin on pilattu. Kuriositeetista joku voisi maksaa tietysti.
 
No..totta tuo.
 
Joo, näin se menee. Aseet on luvitettu "itselataava kertatuli" luokkaan ja niillä on päässyt radalle ampumaan. Toi sarjatuli-version radalle saanti on aina niin hankalaa kaikkine lupineen. Ei ihan samaan fiilikseen pääse,mutta kyllä nostalginen olo tulee ihan tuolla puolimoottorillakin. ja jos ne haluaa dekota,niin sillä ei ole sitten merkitysä onko ennen dekoamista ollut puolikas tai täysi..
 
80-luvulla ei ole ollut ihan niin just että miten pitää muuttaa tt4 ase tt3:ksi.
Vähimmillään on estetty vaihtimen asetus sarja- asentoon.
 
Pääsin ampumaan tollasella ja siinä vaihdin liikkui joka asentoon,tosin sarjaa ei tullut. Koneistossa oli rälläkkä laulanut ja pilli palanut. Tämä yksilö oli ainakin yritetty muuttaa "pysyvästi" tt3 luokkaan. Mukana oli myöskin MP5, ja täytyy ihan rehellisyyden nimissä sanoa,että jos ei ajatella isänmaallisuutta ja nostalgiaa,niin kyllä näistä valinta osuisi Saksalaisaseelle,jos "tosireissuus" pitäisi lähteä. Laukaisu ja käsiteltävyys oli omaa luokkaansa ja tällainen kukkakeppi kuin allekirjoittanut on,niin ei patti riitä Suomi Kp:n kanssa pitkäksi aikaa.
Mutta ratakäytössä Suomi Kp oli loistava. Ei tullut häiriöitä vaikka ammuttiin laatikonpohjasta löytynyttä sekotepatruuna kasaa, no 1 hiukan hapettunut lähti pienellä viiveellä,mutta se oli enemmänkin "testiä",miten homepatruuna toimii. Pikku riskillä niitä ammuttiin,mutta uskottiin aseen kestävyyteen ja toivottiin ettei pippuun jää yhtään "huonostipalavaa".
Rumpulippaan kanssa oli vähän askartelua,miten ja mistä tulisi pitää kiinni. Mutta lippaan pohjasta vaan ote ja homma toimi. Samatenkuin tankolippaallakin vähän oli hakemista. Jos otti etutukista otteen,niin muutaman kerran onnistui ranne irrottamaan lippaan ja lumihankea piti tonkia. Parasta oli pitää kiinni lippaasta ja antaa laulaa,lipas ei juurikaan lonksunut ja tämän vuoksi ei häiriötä tullut...kukin oman mieltymyksensä ja osaamisen mukaan:p
 
Kerran kokelaana pääsin ampumaan koko päivän Suomi-kp:lla. Jäi siitä hieno fiilis.

Se oli meidän luutnantin päähänpisto, kun sillä oli 2 kokelasta ja 3 alikessua kassulla ylimääräisenä, muut oli mettäkeikalla.

Yks kp:sta ryntäs, oli hurjan näköstä mutta onneks kaveri piti pään kylmänä...ja toinen ampu sarjaa kertatulella jne...
 
Kerran kokelaana pääsin ampumaan koko päivän Suomi-kp:lla. Jäi siitä hieno fiilis.

Se oli meidän luutnantin päähänpisto, kun sillä oli 2 kokelasta ja 3 alikessua kassulla ylimääräisenä, muut oli mettäkeikalla.

Yks kp:sta ryntäs, oli hurjan näköstä mutta onneks kaveri piti pään kylmänä...ja toinen ampu sarjaa kertatulella jne...

Muutamaan otteeseen ammuttiin Suomi-kp:lla 80-luvun puolivälissä (RVL-files). Koulutuskäytössä ampumaradalla olleet oli tehty -43 ja -44, eikä meillä ollut niissä toimintahäiriöitä eikä vikoja. Kokeiltiin otollisen hetken koittaessa vähän kaikkea; kertatuli, lyhyet ja pitkät sarjat ja tolkuton sarrrrrrrrrrr...ja myös. Piipun vaihtamistakin kesken ammunnan testattiin. Toki nuo kokeiluasiat tehtiin epävirallisena aikana varsinaisen ammunnan lisäksi mutta tietysti kouluttajan suostumuksella ja innokkaalla osallistumisella.
 
Muutamaan otteeseen ammuttiin Suomi-kp:lla 80-luvun puolivälissä (RVL-files).

Sama juttu ja samat pelit, iältäänkin. Patruunat olivat myös sota-aikaan valmistettuja. Rumpulippailla ei mitään ongelmaa, arkkumallilla taisi olla, mutta en ole varma. Sen verran niillä ammuttiin, että hoksasi, miksi se oli pusikoissa ja lyhyillä etäisyyksillä suosittu ase. Onhan se melkoinen luusaha lyhyillä matkoilla.
 
Muutamaan otteeseen ammuttiin Suomi-kp:lla 80-luvun puolivälissä (RVL-files). Koulutuskäytössä ampumaradalla olleet oli tehty -43 ja -44, eikä meillä ollut niissä toimintahäiriöitä eikä vikoja. Kokeiltiin otollisen hetken koittaessa vähän kaikkea; kertatuli, lyhyet ja pitkät sarjat ja tolkuton sarrrrrrrrrrr...ja myös. Piipun vaihtamistakin kesken ammunnan testattiin. Toki nuo kokeiluasiat tehtiin epävirallisena aikana varsinaisen ammunnan lisäksi mutta tietysti kouluttajan suostumuksella ja innokkaalla osallistumisella.

Saatiin myös kokeilla Suomi-KP:ta -82 RVL:ssa, mutta vain kertalaukauksilla, sarja oli ehdottomasti kielletty. Muistan, että aika tarkka, mutta painava ase kokoisekseen.
 
Saatiin myös kokeilla Suomi-KP:ta -82 RVL:ssa, mutta vain kertalaukauksilla, sarja oli ehdottomasti kielletty. Muistan, että aika tarkka, mutta painava ase kokoisekseen.

Eihän tuo radalla mikään erityisen vakuuttava peli ollut. Hieman hämmästytti sen kova maine. Aikansa tuote ja se aika meni jo aikoja sitten. Lähihommiin varmaankin ollut omiaan. Emma oli paljon miehekkäämpi pidemmällä matkalla :D
 
Back
Top