IL:n tiedot: Ruotsin ja Suomen välillä yhteisymmärrys – Suomi voi liittyä Natoon ensin
Suomi saattaa liittyä Natoon maaliskuussa jo ennen Ruotsia, jos ratifioinnit etenevät. Molempien maiden jäsenyyksien pitäisi toteutua heinäkuuhun mennessä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Ukrainassa tammikuun lopulla.
Lauri Nurmi
[email protected]
Tänään klo 6:02
Suomen ja Ruotsin välillä on käyty läpi mahdollisuus, että Suomi liittyy Natoon keväällä jo ilman Ruotsia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat tämän Iltalehdelle.
Maiden välillä on käyty läpi, että Nato-jäsenyyteen pyritään ”yhteisymmärryksessä”. Ilmaisu tarkoittaa sitä, että maat pitävät toisensa ajan tasalla siitä, mitä kummankin maan ratifiointiprosesseissa tapahtuu.
Yhteisymmärryksessä-ilmaisu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maat välttämättä liittyisivät Natoon yhtä aikaa, esimerkiksi samalla viikolla.
Suomalaiset ovat kertoneet Ruotsin hallitukselle, että tällainen tilanne saattaa tulla eteen. Ruotsin hallitus on vastaavasti kertonut, että se ei alkaisi jarruttaa Suomen jäsenyyttä poliittisesti vaan antaisi sille tukensa.
Näin asia tapahtuisi yhteisymmärryksessä. Juridisesti maiden jäsenyysprosessit ovat erillisiä, mutta julkisuudessa pidettiin pitkään kiinni siitä, että maat liittyisivät Natoon yhtä aikaa.
Vilnaan mennessä
Yhteydenpito Ruotsin ja Suomen välillä on tiivistä.
Maiden tavoitteena on, että molemmat maat ovat Naton täysjäseniä Vilnan huippukokoukseen mennessä. Nato-maiden valtionjohtajat kokoontuvat Liettuan pääkaupungissa 11. ja 12. heinäkuuta.
Ruotsin jäsenyyden arvioidaan toteutuvan viimeistään siinä vaiheessa, kun maan valtiopäivillä käsittelyssä oleva uusi terrorismin vastainen lainsäädäntö astuu voimaan kesäkuun alussa.
Suomesta tulee Naton täysjäsen maaliskuussa jo ennen Ruotsia, mikäli Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen jäsenyyden, mutta jompikumpi maista jättää ratifioimatta Ruotsin jäsenyyden puolustusliitossa.
Lähteet arvioivat, että mikäli näin käy, Suomi liittyy Natoon ennen Ruotsia.
Käytännössä valtionjohdon olisi mahdotonta jättää liittymispäätös tekemättä. Nopeaa päätöstä puoltaisivat kansallinen turvallisuus ja suomalaisten vahva tuki.
IL uutisoi viime viikolla, että Suomen neuvottelijat saavuttivat turkkilaisten kanssa yhteisymmärryksen jo ennen joulua. Turkkilaiset sanoivat, että heillä ei ole ongelmaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisessä.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson istui tammikuussa Sälenin turvallisuuskonferenssissa Naton Euroopan joukkojen komentajan Christopher G. Cavolin vieressä. EVELINA CARBORN
Suomen kysyttävä Turkilta
Vaikka yhteisymmärrys on saavutettu Turkin ja Suomen välillä, ratifiointiajankohdan ennakointia vaikeuttaa se, että siitä päättää käytännössä yksin Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan.
Sopivassa paikassa Suomen on kysyttävä Erdoğanilta, ratifioiko Turkki Suomen Nato-jäsenyyden.
Ruotsin ja Turkin kahdenväliset neuvottelut ovat toistaiseksi tauolla, koska turkkilaiset närkästyivät Koraanin julkisesta polttamisesta Ruotsissa järjestetyssä laillisessa mielenosoituksessa.
Virallisesta neuvottelutauosta huolimatta ruotsalaiset pyrkivät pitämään jatkuvaa yhteyttä Turkin hallintoon.
Suomella valmius
Suomessa eduskuntapuolueet ilmoittivat viime perjantaina, että hallituksen antama Nato-lakiesitys käsitellään valmiiksi kuluvan vaalikauden aikana.
Eduskunnan istuntokausi päättyy perjantaina 3. maaliskuuta. Siihen mennessä Suomella on välitön valmius liittyä Pohjois-Atlantin liittoon Natoon.
Eduskunta hyväksyy pian äänestyksessään Nato-jäsenyyden. Hallitus esittelee lain tasavallan presidentille, joka vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Samalla
Sauli Niinistö tekee muodollisen esityksen Natoon liittymisestä. Valtionjohto allekirjoittaa sen.
Ulkoministeriön oikeudellinen osasto arvioi aiemmin, että presidentti tekisi esityksen Natoon liittymisestä vasta siinä vaiheessa, kun Turkki ja Unkari olisivat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
IL:n tietojen mukaan oikeudellista tulkintaa on muutettu siten, että Niinistö tekee esityksen samassa yhteydessä, kun hän allekirjoittaa Nato-lain. Tämäkin menettelytapa kertoo siitä, että valtionjohto valmistautuu nopeisiin tapahtumiin.
Ulkoministeri
Pekka Haavisto (vihr) on kertonut IL:lle, että Unkari aikoo ilmoituksensa mukaan aloittaa ratifioinnin 28. helmikuuta.
Kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden, Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg kutsuu Suomen kirjeellään Natoon. Niinistön allekirjoittama liittymispäätös viedään seremoniallisesti Washingtoniin.