Ukot tuli reservistä silloin,reservistä ne lähtee seuraavaksikin,kunto on se mikä on reservissä,ei ne ukot silloin treenannu coopereita kokoajan,raskasta työtä kun teki niin ei vapaa ajalla silloin kuntoiltu,silloin maattiin ja syötiin energia pitoista ruokaa,läskiä,nyt kun työt on keventynyneet niin porukalla on intoa ja kuntoa treenata vapaa ajallaan,kyllä tuo on paskapuhetta ettei nyky ressut pärjäisi sodassa,eikä taatusti nuo Ukrainan taistelijat vedä cooperissa kuutta tonnia sata kiloa selässä ja ui päälle vielä kymmentä kilometriä.
Kyllä 30-luvulla pikemminkin aliravitsemus oli vielä ongelmanamme kuin lihavuus.
Esimerkiksi eräs sotien aikaan Savon maaseudulla syntynyt sukulaiseni sanoi, ettei hänen lapsuudessaan koko pitäjässä ollut yhden yhtä lihavaa ihmistä, kun töitä oli todellakin tehtävä jatkuvasti; esimerkiksi juoksulenkille lähtijää olisi pidetty laiskana, kun olisi ollut töitä tehtävänä sen sijaan (vähintään olisi voinut tehdä vaikka halkoja tai käydä kalassa, siis edistää toimeentuloa). Hänkin oli jo pikkutyttönä varakkaamman talon palvelustehtävissä, jotta raha riittäisi elämiseen, käytännössä kaikki tytöthän piikoivat toisissa taloissa kerätäkseen varallisuutta talonemännäksi siirtymistään varten. Kun olisikin ollut varaa läskiin...
Että ei ainakaan Itä-Suomessa ollut sotien jälkeenkään vielä mitään mahdollisuuksia köllötellä, vaan koko ajan oli tehtävä töitä, varakkaammissa taloissakin sen takia, että menetti statuksen, jos paikat olivat miten sattuu, ja toisaalta kun oli enemmän varaa, oli enemmän peltoja ja karjaa hoidettavaksi. Karjanhoitohan se olikin pääasiallinen töiden lähde, ja myös maanviljelyn raskaimman työn syy, koska karjan rehua piti viljellä enemmän kuin ihmisravintoa. Ja kun kaskiviljeltiin, vain varakkaammat talot isommassa mittakaavassa peltoviljelivät, niin sekin oli raskasta käsin tehtävää työtä.
Ja tämä kyllä muuten näkyykin kyseisestä sukulaisesta, aina on jotain työtä tekemässä, jos ei kummempaa niin vähintään jotain neuletöitä tai vastaavaa.
Agraariyhteiskunta oli todella työntäyteinen saatuihin tuloihin verrattuna, ja etelänkin varakkaimmille tiloille oli vasta traktorit tuloillaan 20-30-luvuilla. Hevonenkin oli varakkaan tilan merkki.
PV:kin näki nimenomaan ravitsemuskehitysen siinä, että sotia ennen tyypilliset vapautuksen syyt olivat (poliittisten syiden lisäksi) aliravitsemus ja erilaiset deformoivat sairaudet (polio jne.) ja keskimääräinen kuntotaso oli nimenomaan ravitsemuksen rajoittama, ja kasvoi tosiaan sinne 70-luvun alkuun saakka, jossa se oli huipussaan.
yle.fi
www.is.fi
