Hyvin moni poliitikko Suomessa haluaa kuitenkin ottaa kunnian tässä asiassa. Poliitikoilla oli 30 vuotta aikaa tehdä jotain, mutta kun ei tehty, kansa joutui puuttumaan asiaan. On kyllä todella veikeää ja häpeämätöntä, että YKSIKÄÄN poliitikko yrittää ottaa kunniaa tästä asiasta. Häpeäisivät mieluummin.
Jäsenyyden jälkeen se Venäjän konsulaatti v..ttuun sieltä Ahvenanmaalta ja suomettuneisuuden legendat: putki-paavot, heinäluomat, Asko Ehot ja Rauhamerkki johonkin häpeäpaaluun.
YliKoo
Greatest Leader
Sanna Marin Ylellä: ”Ajattelin jo keväällä 2021, että Suomen pitäisi liittyä Natoon”
Marinin suunnitelmissa oli, että SDP olisi voinut vuoden 2023 puoluekokouksessaan keskustella Nato-jäsenyydestä. Mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti kaiken.
Sanna Marin Ylellä: ”Ajattelin jo keväällä 2021, että Suomen pitäisi liittyä Natoon”
Marinin suunnitelmissa oli, että SDP olisi voinut vuoden 2023 puoluekokouksessaan keskustella Nato-jäsenyydestä. Mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti kaiken.www.uusisuomi.fi
Olipas sopiva ajoitus artikkelilla. Sinänsä tämä pitää kyllä ihan paikkansa:
Poliitikko piti siis aikoinaan suunsa supussa, mutta haluaa kuitenkin näin jälkikäteen ottaa kunnian oikeassa olemisesta. Valitettavasti se on joko-tai.
Makkaramestari
Kapteeni
Todella toivon että asia olisi oikeasti näin. Luottoa tosin on kuin neuvostoliittoon.
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Yleisradion Nato-toimittaja on optimisti hänkin
yle.fi
En usko minäkään, ennen kuin näen. Orbanin ja muiden tuollaisten aivoituksia ei voi normaalin kunnollisen suomalaisen järjellä ennakoida.
Viktor Orbán matkaa Turkkiin, ja Ylen Nato-erikoistoimittaja uskoo sen kielivän ratifioinnin etenemisestä myös Unkarissa
”On odotettavissa, että Unkari ratifioi pian”, Mika Hentunen sanoo. Unkari on aiemmin sanonut, ettei se olisi viimeinen maa, joka Suomen jäsenyyden ratifioi.
yle.fi
En usko minäkään, ennen kuin näen. Orbanin ja muiden tuollaisten aivoituksia ei voi normaalin kunnollisen suomalaisen järjellä ennakoida.
Panssari Salama
Respected Leader
Kas kas. TP Niinistön vierailun osalta tässähän alkaa jo uskoa, että nyt oltaisiin basaarineuvottelut meidän osalta saatu päätyyn.
www.is.fi
Erdoganin neuvonantaja keskustellut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä useiden yhdysvaltalaissenaattoreiden kanssa
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin neuvonantaja Ibrahim Kalin on keskustellut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä tapaamisissaan useiden yhdysvaltalaissenaattoreiden kanssa Washingtonissa.
www.is.fi
teknohippi
Kenraali
Ajankohta voisi olla lopultakin oikea. Turkki sai juuri jatkon viljanvientisopimukselle joka kattaa vaali-ajanjakson. Vaikkei uskoisi niin Unkarissakin on tulossa kesä ja lämmityskausi on ohi joten kaasukorruptio ei nyt toimi. Lisäksi kaikki ryssän öljyä ostavat pääsi polkemaan hintaa niin örbänin ei tuonkaan takia tartte nuoleskella niin paljoa.
Jos F-16 on mukana kaupanteossa, myös Ruotsin pöytäkirjojen ratifikaatio varmasti vaaditaan. Kyllä Yhdysvallatkin tinkiä osaa.
YliKoo
Greatest Leader
Aavistuksen ohi aiheen, mutta Unkarilta voisi ottaa tuon tukikohdan pois, varsinkin NATO-upseereihin kohdistuneen irtisanomisaallon vuoksi, ja tietenkin Suomen ja Ruotsin hakemusten panttaamisesta
www.hs.fi
TILAAJILLE
C-17-kuljetuskoneeseen mahtuu jopa kolme ”Pasia” eli Suomen käyttämää kuljetuspanssariajoneuvoa, 102 laskuvarjojääkäriä täysissä varusteissa tai kymmenen amerikkalaista Humwee-sotilasajoneuvoa. KUVA: MARTIN FEJER EST&OST
Suvi Turtiainen HS
30.8.2016 2:00 | Päivitetty 14.9.2016 12:09
Pápa
KAKSI C-17-mallin raskasta kuljetuskonetta seisoo Pápan lentotukikohdassa Unkarin länsiosassa. Käynnissä on harjoitusviikko, minkä vuoksi koneet eivät ole lentämässä ympäri maailmaa kuten yleensä.
Yhden koneen siipeä huolletaan. Toisen katolla kiipeää ruotsalaissotilaita aseet kädessä harjoittelemassa mahdollisia uhkatilanteita varten. Sisällä koneen ruumassa häärii kansallisuuksia kuin Erasmus-bileissä.
Hollantilainen kuormamestari, ylikersantti Rick esittelee lastaustekniikkaa. Puolalaiskollega avustaa.
Romanialainen lentäjä, majuri Radu lähtee näyttämään ohjaamoa. Ensimmäisenä hän esittelee sivuikkunan, josta seurataan polttoaineletkun kiinnittymistä ilmatankkauksen aikana.
Koneen pitäminen samassa nopeudessa ja oikealla etäisyydellä tankkauskoneesta on yksi kyvyistä, jotka C-17-lentäjän pitää hallita.
TAVALLAAN Rick ja Radu ovat osa Suomen puolustuskykyä.
He edustavat omien maittensa puolustusvoimia, mutta työskentelevät monikansallisessa lennostossa, jonka avulla myös Suomen puolustusvoimat järjestää raskaan ilmakuljetuksensa.
Strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeen (SAC) alaiseen lennostoon kuuluu kolme Boeing C-17 Globemaster III -mallin raskasta kuljetuskonetta ja 145 hengen sotilashenkilöstö. Lennostossa on kerrallaan neljä sotilasta Suomesta. Tukikohta on Pápassa.
Hankkeessa on mukana 11 eurooppalaista valtiota ja Yhdysvallat, joka on suurin sijoittaja. Suomi omistaa lennostosta noin 3,2 prosenttia, mikä selittää sotilaiden pientä osuutta.
Idea on sama kuin autopooleissa. Sen sijaan, että kaikki 11 eurooppalaista osallistujavaltiota olisivat ostaneet raskaan kuljetuskoneen itse, ne ostivat Yhdysvaltain kanssa kolme yhteistä konetta. Kaikki säästävät kuluja, eivätkä koneet juuri seiso tyhjän panttina.
Vuodesta 2009 toiminut lennosto on yksi harvoja käytännön esimerkkejä siitä, miten puolustuskuluja on pystytty karsimaan Euroopan maiden yhteisellä puolustushankinnalla. Samaan aikaan erityisesti vuoden 2008 talouskriisi on lisännyt painetta yhteiseurooppalaisille puolustushankinnoille, jotta puolustuskuluja saataisiin jaettua ja päällekkäisyyksiä poistettua.
Pápassa toimiva lennosto onkin eräänlainen eurooppalaisen puolustusyhteistyön prototyyppi.
Lennoston nykyinen komentaja on Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Trevor W. Nitz. KUVA: MARTIN FEJER EST&OST
LENNOSTO ei toimi Naton eikä EU:n alaisuudessa, vaikka mukana on sekä länsiliittouman että unionin jäsenmaita. Nato on kuitenkin likeinen osa hanketta. SAC:n hankinnoista ja lennoston ylläpidon suunnittelusta vastaa Naton alainen asiantuntijaorganisaatio Nampo.
Lennoston komentajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Trevor W. Nitz. Hänen yläpuolellaan on vain osallistujamaiden edustajista koostuva neuvosto. Komentajan mukaan monikansallisen lennoston vahvuus on se, että kaikki osallistujamaat tuovat osaamista ja ideoita toimintaan. Lisäksi organisaatio on joustava.
Lennosto pystyy uudistamaan toimintaansa tarpeen mukaan ketterämmin kuin Yhdysvaltain ilmavoimien tapaiset vakiintuneemmat organisaatiot. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli.
”Yksi haasteistamme on se, ettei kukaan ole tehnyt tätä vastaavalla laajuudella aiemmin. Meillä ei ole mitään valmista sapluunaa, jota seurata.”
Hän uskoo, että SAC-hankkeen laajentaminen voisi olla yksi tapa lisätä puolustusyhteistyötä.
”Olisi paljon helpompi tuoda uusia asejärjestelmiä osaksi tätä hanketta kuin luoda täysin uusia hankkeita.”
PÁPASSA tukikohtaa pitävä lennosto lentää käytännössä ympäri maailmaa.
Yleisempiä operaatioita ovat sotaharjoitukset ja kriisinhallintatehtäviin liittyvät lennot. Kukin maa päättää itse, mihin lentotunnit käytetään.
Kaikkiaan koneet lentävät 3 165 lentotuntia vuodessa. Suomen osuus on sata tuntia, kun taas Ruotsilla tunteja on 550.
Suomi on käyttänyt koneita muun muassa Virossa pidetyissä Saber Strike 16 -sotaharjoituksissa ja Libanonin UNIFIL-rauhanturvaoperaation huolto- ja rotaatiolentoihin.
Hankkeen alkuvuosina suurin osan lennoista suuntasi Afganistaniin. Nyt painopiste on kääntynyt kohti Afrikkaa ja erityisesti Malia. Muutenkin lennoston työtehtävät heijastelevat maailmanpoliittista tilannetta.
Suomi ja Ruotsi luovuttivat lentotuntejaan Ranskan käyttöön sen jälkeen, kun presidentti François Hollande pyysi avunantoartiklaan vedoten apua EU:n jäsenmailta Pariisin terrori-iskujen jälkeen viime talvena.
Koneita käytetään myös siviilioperaatoihin. Viime vuonna lennosto vei Romanian pyynnöstä Bukarestin tuhoisan yökerhopalon uhreja erikoishoitoon Britanniaan ja Norjaan.
HS:N haastattelemien asiantuntijoiden mukaan SAC-hanke on toiminut pääosin hyvin. Yksi hankkeen vahvuuksista on se, että se syntyi osallistujamaiden tarpeeseen.
Eurooppalaisilla jäsenillä ei kenelläkään ollut vastaavaa raskasta ilmakuljetuskalustoa, eikä varaa hankkia yksin C-17-koneita. Yhdysvallat sai puolestaan hankkeen avulla C-17-koneita myös Eurooppaan.
”Hanke toimii siksi, että kaikki 12 maata ovat sitoutuneet siihen”, Nitz sanoo.
Hanna Ojanen – Jean Monnet -professori, Tampereen yliopisto
Hanna Ojanen
Jean Monnet -professori, Tampereen yliopisto
”Strategisen ilmakuljetuskyvyn hanke on esimerkki siitä, miten puolustusyhteistyötä on kehitetty viime vuosina pienten maaryhmien kesken. Tilastojen valossa yhteishankkeiden osuus EU:n jäsenmaiden puolustusbudjeteista on laskemassa. Ilmassa on nyt selkeää EU-vastaisuutta, mikä vie kiinnostusta yhteisistä isoista hankkeista pois. Toisaalta se saattaa helpottaa käytännön yhteistyötä: Päädytään käytännön yhteistyöhön sen sijaan, että puhutaan suurista linjoista.”
Janne Kuusela – Ylijohtaja, puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto
Janne Kuusela
Ylijohtaja, puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto
”Euroopan yhteinen puolustus nojaa Natoon ja siihen, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton kautta Euroopan puolustamiseen. Toinen kivijalka on EU.
Tänä kesänä annettu EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia toteaa, että Euroopalla täytyy olla kykyä huolehtia omasta turvallisuudestaan tarvittaessa myös Natosta riippumatta. Tässä Suomi on täysillä mukana.
Aiemmin yhteistyö on ulottunut Euroopan ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan. Nyt globaalistrategian myötä on entistä tärkeämpi huolehtia myös EU-maiden omasta turvallisuudesta. Merkittävä ennakkotapaus oli se, kun Ranska aktivoi avunantolausekkeen viime talvena terrori-iskujen jälkeen. Euroopan maat reagoivat siihen hyvin myönteisesti.”
Eversti Sami Nurmi – Sotilasasiantuntija EU:n sotilasesikunnassa
Eversti Sami Nurmi
Sotilasasiantuntija EU:n sotilasesikunnassa
”EU:n turvallisuusympäristö on muuttunut terrori-iskujen myötä ja meistä itään tapahtuu myös asioita, jotka vaikuttavat Euroopan turvallisuuteen.
Nyt puhutaan ehdottomasti enemmän Euroopan sisäisestä turvallisuudesta kaikkien näiden tapahtumien seurauksena. Aikaisemmin on keskitytty lähinnä EU:n ulkopuoliseen toimintaan.”
■ Lennostoon kuuluu kolme Boeing C-17 Globemaster III -mallin raskasta kuljetuskonetta ja 145 hengen sotilashenkilöstö.
■ Yhdysvallat on suurin sijoittaja.
■ Euroopasta ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Slovenia, Viro, Liettua, Bulgaria, Romania, Hollanti, Puola ja Unkari. Suomen osuus on 3,2 prosenttia.
■ Komentaja tulee vuorotellen neljästä eniten sijoittaneesta osallistujamaasta: Yhdysvalloista, Ruotsista, Hollannista ja Norjasta. Yhdysvalloilla on kierrossa joka toinen vuoro.
Tältä näyttää Euroopan yhteispuolustuksen prototyyppi – HS vieraili monikansallisen raskaan lennoston tukikohdassa Unkarissa"
Unkarissa toimii monikansallinen lennosto, jonka avulla myös Suomi hoitaa raskaan ilmakuljetuksensa.
www.hs.fi
Tältä näyttää Euroopan yhteispuolustuksen prototyyppi – HS vieraili monikansallisen raskaan lennoston tukikohdassa Unkarissa"
Unkarissa toimii monikansallinen lennosto, jonka avulla myös Suomi hoitaa raskaan ilmakuljetuksensa.TILAAJILLE
C-17-kuljetuskoneeseen mahtuu jopa kolme ”Pasia” eli Suomen käyttämää kuljetuspanssariajoneuvoa, 102 laskuvarjojääkäriä täysissä varusteissa tai kymmenen amerikkalaista Humwee-sotilasajoneuvoa. KUVA: MARTIN FEJER EST&OST
Suvi Turtiainen HS
30.8.2016 2:00 | Päivitetty 14.9.2016 12:09
Pápa
KAKSI C-17-mallin raskasta kuljetuskonetta seisoo Pápan lentotukikohdassa Unkarin länsiosassa. Käynnissä on harjoitusviikko, minkä vuoksi koneet eivät ole lentämässä ympäri maailmaa kuten yleensä.
Yhden koneen siipeä huolletaan. Toisen katolla kiipeää ruotsalaissotilaita aseet kädessä harjoittelemassa mahdollisia uhkatilanteita varten. Sisällä koneen ruumassa häärii kansallisuuksia kuin Erasmus-bileissä.
Hollantilainen kuormamestari, ylikersantti Rick esittelee lastaustekniikkaa. Puolalaiskollega avustaa.
Romanialainen lentäjä, majuri Radu lähtee näyttämään ohjaamoa. Ensimmäisenä hän esittelee sivuikkunan, josta seurataan polttoaineletkun kiinnittymistä ilmatankkauksen aikana.
Koneen pitäminen samassa nopeudessa ja oikealla etäisyydellä tankkauskoneesta on yksi kyvyistä, jotka C-17-lentäjän pitää hallita.
TAVALLAAN Rick ja Radu ovat osa Suomen puolustuskykyä.
He edustavat omien maittensa puolustusvoimia, mutta työskentelevät monikansallisessa lennostossa, jonka avulla myös Suomen puolustusvoimat järjestää raskaan ilmakuljetuksensa.
Strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeen (SAC) alaiseen lennostoon kuuluu kolme Boeing C-17 Globemaster III -mallin raskasta kuljetuskonetta ja 145 hengen sotilashenkilöstö. Lennostossa on kerrallaan neljä sotilasta Suomesta. Tukikohta on Pápassa.
Hankkeessa on mukana 11 eurooppalaista valtiota ja Yhdysvallat, joka on suurin sijoittaja. Suomi omistaa lennostosta noin 3,2 prosenttia, mikä selittää sotilaiden pientä osuutta.
Idea on sama kuin autopooleissa. Sen sijaan, että kaikki 11 eurooppalaista osallistujavaltiota olisivat ostaneet raskaan kuljetuskoneen itse, ne ostivat Yhdysvaltain kanssa kolme yhteistä konetta. Kaikki säästävät kuluja, eivätkä koneet juuri seiso tyhjän panttina.
Vuodesta 2009 toiminut lennosto on yksi harvoja käytännön esimerkkejä siitä, miten puolustuskuluja on pystytty karsimaan Euroopan maiden yhteisellä puolustushankinnalla. Samaan aikaan erityisesti vuoden 2008 talouskriisi on lisännyt painetta yhteiseurooppalaisille puolustushankinnoille, jotta puolustuskuluja saataisiin jaettua ja päällekkäisyyksiä poistettua.
Pápassa toimiva lennosto onkin eräänlainen eurooppalaisen puolustusyhteistyön prototyyppi.
Lennoston nykyinen komentaja on Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Trevor W. Nitz. KUVA: MARTIN FEJER EST&OST
LENNOSTO ei toimi Naton eikä EU:n alaisuudessa, vaikka mukana on sekä länsiliittouman että unionin jäsenmaita. Nato on kuitenkin likeinen osa hanketta. SAC:n hankinnoista ja lennoston ylläpidon suunnittelusta vastaa Naton alainen asiantuntijaorganisaatio Nampo.
Lennoston komentajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Trevor W. Nitz. Hänen yläpuolellaan on vain osallistujamaiden edustajista koostuva neuvosto. Komentajan mukaan monikansallisen lennoston vahvuus on se, että kaikki osallistujamaat tuovat osaamista ja ideoita toimintaan. Lisäksi organisaatio on joustava.
Lennosto pystyy uudistamaan toimintaansa tarpeen mukaan ketterämmin kuin Yhdysvaltain ilmavoimien tapaiset vakiintuneemmat organisaatiot. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli.
”Yksi haasteistamme on se, ettei kukaan ole tehnyt tätä vastaavalla laajuudella aiemmin. Meillä ei ole mitään valmista sapluunaa, jota seurata.”
Hän uskoo, että SAC-hankkeen laajentaminen voisi olla yksi tapa lisätä puolustusyhteistyötä.
”Olisi paljon helpompi tuoda uusia asejärjestelmiä osaksi tätä hanketta kuin luoda täysin uusia hankkeita.”
PÁPASSA tukikohtaa pitävä lennosto lentää käytännössä ympäri maailmaa.
Yleisempiä operaatioita ovat sotaharjoitukset ja kriisinhallintatehtäviin liittyvät lennot. Kukin maa päättää itse, mihin lentotunnit käytetään.
Kaikkiaan koneet lentävät 3 165 lentotuntia vuodessa. Suomen osuus on sata tuntia, kun taas Ruotsilla tunteja on 550.
Suomi on käyttänyt koneita muun muassa Virossa pidetyissä Saber Strike 16 -sotaharjoituksissa ja Libanonin UNIFIL-rauhanturvaoperaation huolto- ja rotaatiolentoihin.
Hankkeen alkuvuosina suurin osan lennoista suuntasi Afganistaniin. Nyt painopiste on kääntynyt kohti Afrikkaa ja erityisesti Malia. Muutenkin lennoston työtehtävät heijastelevat maailmanpoliittista tilannetta.
Suomi ja Ruotsi luovuttivat lentotuntejaan Ranskan käyttöön sen jälkeen, kun presidentti François Hollande pyysi avunantoartiklaan vedoten apua EU:n jäsenmailta Pariisin terrori-iskujen jälkeen viime talvena.
Koneita käytetään myös siviilioperaatoihin. Viime vuonna lennosto vei Romanian pyynnöstä Bukarestin tuhoisan yökerhopalon uhreja erikoishoitoon Britanniaan ja Norjaan.
HS:N haastattelemien asiantuntijoiden mukaan SAC-hanke on toiminut pääosin hyvin. Yksi hankkeen vahvuuksista on se, että se syntyi osallistujamaiden tarpeeseen.
Eurooppalaisilla jäsenillä ei kenelläkään ollut vastaavaa raskasta ilmakuljetuskalustoa, eikä varaa hankkia yksin C-17-koneita. Yhdysvallat sai puolestaan hankkeen avulla C-17-koneita myös Eurooppaan.
”Hanke toimii siksi, että kaikki 12 maata ovat sitoutuneet siihen”, Nitz sanoo.
HS kysyi: Miten Eurooppa kehittää yhteispuolustustaan?
Hanna Ojanen – Jean Monnet -professori, Tampereen yliopisto
Hanna Ojanen
Jean Monnet -professori, Tampereen yliopisto
”Strategisen ilmakuljetuskyvyn hanke on esimerkki siitä, miten puolustusyhteistyötä on kehitetty viime vuosina pienten maaryhmien kesken. Tilastojen valossa yhteishankkeiden osuus EU:n jäsenmaiden puolustusbudjeteista on laskemassa. Ilmassa on nyt selkeää EU-vastaisuutta, mikä vie kiinnostusta yhteisistä isoista hankkeista pois. Toisaalta se saattaa helpottaa käytännön yhteistyötä: Päädytään käytännön yhteistyöhön sen sijaan, että puhutaan suurista linjoista.”
Janne Kuusela – Ylijohtaja, puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto
Janne Kuusela
Ylijohtaja, puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto
”Euroopan yhteinen puolustus nojaa Natoon ja siihen, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton kautta Euroopan puolustamiseen. Toinen kivijalka on EU.
Tänä kesänä annettu EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia toteaa, että Euroopalla täytyy olla kykyä huolehtia omasta turvallisuudestaan tarvittaessa myös Natosta riippumatta. Tässä Suomi on täysillä mukana.
Aiemmin yhteistyö on ulottunut Euroopan ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan. Nyt globaalistrategian myötä on entistä tärkeämpi huolehtia myös EU-maiden omasta turvallisuudesta. Merkittävä ennakkotapaus oli se, kun Ranska aktivoi avunantolausekkeen viime talvena terrori-iskujen jälkeen. Euroopan maat reagoivat siihen hyvin myönteisesti.”
Eversti Sami Nurmi – Sotilasasiantuntija EU:n sotilasesikunnassa
Eversti Sami Nurmi
Sotilasasiantuntija EU:n sotilasesikunnassa
”EU:n turvallisuusympäristö on muuttunut terrori-iskujen myötä ja meistä itään tapahtuu myös asioita, jotka vaikuttavat Euroopan turvallisuuteen.
Nyt puhutaan ehdottomasti enemmän Euroopan sisäisestä turvallisuudesta kaikkien näiden tapahtumien seurauksena. Aikaisemmin on keskitytty lähinnä EU:n ulkopuoliseen toimintaan.”
Mukana USA ja 11 Euroopan valtiota
■ Strategisen ilmakyvyn hankkeessa (SAC) on mukana 12 valtiota.■ Lennostoon kuuluu kolme Boeing C-17 Globemaster III -mallin raskasta kuljetuskonetta ja 145 hengen sotilashenkilöstö.
■ Yhdysvallat on suurin sijoittaja.
■ Euroopasta ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Slovenia, Viro, Liettua, Bulgaria, Romania, Hollanti, Puola ja Unkari. Suomen osuus on 3,2 prosenttia.
■ Komentaja tulee vuorotellen neljästä eniten sijoittaneesta osallistujamaasta: Yhdysvalloista, Ruotsista, Hollannista ja Norjasta. Yhdysvalloilla on kierrossa joka toinen vuoro.
tienvarsipummi
Kenraali
Syy siihen miksi kannattaa olla mieluummin NATOssa kuin jossain kahdenkeskisissä liittosopimuksissa on se, että isommassa liittoutumassa ryhmäpaine pakottaa kaikki auttamaan sitä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata.
Jos NATO jättää auttamatta Suomea, NATO hajoaa.
Jos Jenkit jättävät auttamatta Suomea kahdenkeskisen sopimuksen piirissä, ketään ei kiinosta.
Tämäkään ei pidä ihan paikkaansa, sillä kyseisen valtion uskottavuus menee myös tuossa tapauksessa, eikä kukaan jatkossa luota heidän sanaansa. Siitä olen samaa mieltä, että monenkeskinen järjestely on parempi - se myös tarkoittaa sujuvampaa koordinaatiota liittoutuneiden valtioiden kesken, kuin sekava ja monimutkainen kahdenvälisten sopimusten tilkkutäkki. Siinä hypoteettisessa tapauksessa, että Natolle jouduttaisiin kyhäämään korvaavaa (tai täydentävää) ratkaisua vaikka Itämeren alueella, olisikin tarkoituksenmukaista ottaa järjestelyyn mukaan kaikki halukkaat alueen maat (sekä relevantit suurvallat kauempaa).
Mutta siis, olemme pitkälti yhtä mieltä asiasta.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Kovasti nyt media jo lipeksii vaikka ei ole vielä tipahtanut.
www.iltalehti.fi
Näistä syistä Erdogan päätti hyväksyä Suomen Natoon juuri nyt ja ennen Ruotsia
”Ei tässä ole mitään kania hatusta ulos vedetty”, totesi eräs ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähde käännettä, jonka seurauksena Turkin presidentti päätti hyväksyä Suomen Natoon.
www.iltalehti.fi
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Pikaisella katsannolla ei Niinistön vierailu vielä näy juurikaan turkkilaisessa lehdistössä, mutta vahvasti oikeistolainen ja hallitukselle myönteinen Sabah on julkaissut tällaisen pienen jutun Saulista järistysalueella
m-sabah-com-tr.translate.goog
Finlandiya Cumhurbaşkanı Niinistö: Erdoğan'ın mesajı önemli!
Finlandiya Cumhuriyeti Cumhurbaşkanı Niinistö Türkiye'ye geldi. Depremin merkez üssü Kahramanmaraş’ta incelemelerde bulunan Niinistö gazetecilerin sorularını yanıtladı. Finlandiya'nın NATO üyelik süreci ile ilgili de açıklamalarda bulunan Niinistö, Başkan Erdoğan'ın 'Finlandiya'ya NATO konusunda...
m-sabah-com-tr.translate.goog
Rambo
Majuri
Unkarilaismedia kertoi taas uuden päivämäärän parlamentin äänestykselle Suomen Nato-jäsenyydestä
Torstaina tulleen tiedon mukaan äänestys Naton laajenemisesta pidettäisiin Unkarin parlamentissa 31. maaliskuuta.
www.is.fi
tulikomento
Supreme Leader
Että maaliskuun viimeisenä päivänä Budapestissa äänestettäisiin tämän mukaan.
www.hs.fi
Nato | Unkarilaislehti: Parlamentti äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä 31. maaliskuuta
Unkarilaisen HVG-lehden mukaan maan valtapuolue Fidesz on sopinut asiasta yhdessä tukipuolueensa KdNP:n kanssa.
www.hs.fi
teknohippi
Kenraali
Päivitykset yllä
ProFin
Kapteeni
Turkki nyt on viimeinen jäsen, josta NATO haluaa eroon sen geostrategisen sijaintinsa ja NATO:n toiseksi suurimman armeijansa vuoksi. Unkari onkin sitten toinen juttu.