Kun nato on ei ole mahdollinen käytännössä yksimielisen konsensuksen vallitessa, niin mitä jää jäljelle? Löytyykö tahtoa ja kykyä tehdä toiseksi paras päätös? Eli vahvistaa puolustusta.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/832...nato-olisi-suomelle-nyt-lahes-mahdoton-ajatus
"
Tutkija sanoo miksi Nato olisi Suomelle nyt lähes mahdoton ajatus
Suomen niin sanottu Nato-optio putkahti tasavallan presidentin Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa pintaan, kun presidentti itse esitti tilaisuudessa yllättävän Natoon liittyvän kysymyksen venäläiselle Aleksei Kudrinille.
- Sanoitte yleisellä tasolla, että Venäjä ei halua Naton laajentuvan rajoilleen. Ei pelkästään Ukrainaan, vaan omille rajoilleen. Toivottavasti ymmärsin tämän väärin, että tämä olisi rauhan ehto Ukrainassa. Onko se?
Niinistö kysyi maanantaina Kultarannassa.
Kudrinin vastaus oli kaarteleva. Venäläinen ex-finanssiministeri ja presidentti Putinin luottomies ei nimennyt erikseen Suomea, mutta koska hän karsasti Naton laajentumista Venäjän rajoille yleisemmin, osui viesti täkäläisen tulkinnan mukaan myös Suomeen.
Tästäkin huolimatta Suomen Nato-jäsenyyden uskotaan olevan vahvasti omissa käsissä. Niin sanottu Nato-optio olisi siis voimassa, jos Suomi jäsenyyttä läntisessä puolustusliitossa päättäisi hakea.
Suomen itsenäistä linjaa korosti tänään myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) Helsingin Sanomissa.
- Hän (Kudrin) aika voimakkaasti toi esiin sen, että jos Nato laajenee, se lisää epävakautta. En spekuloi sillä, mitä hän tarkoitti, mutta hän heijasteli Venäjän valtaapitävien käsitystä. Ja me sanomme tietenkin takaisin, että jokainen maa itse vapaasti päättää, mihin kansainvälisiin järjestöihin ne kuuluvat,
Soini totesi lehdessä.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että Suomi voisi hakea jäsenyyttä koska tahansa, vaikka heti? Ei välttämättä aivan.
Jos Suomi olisi hakijana yksin, se ei olisi paras konteksti
Tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin yliopiston alaisesta Aleksanteri-instituutista kertoo syyt, miksi Suomen Nato-jäsenyyshakemus ei olisi Ukrainan sodan oloissa välttämättä järkevä liike. Voisi olla, että sitä ei katsottaisi hyvällä edes lännessä.
- Tämä kiristäisi tilannetta aika pahasti. Nyt ei kannata riskeerata, koska voi olla, että kumpikin puoli, Venäjä ja Yhdysvallat, hylkäisivät, Smith sanoo Uudelle Suomelle.
Venäjän todennäköinen reaktio olisi luonnollisesti nihkeä, mutta niin siis mahdollisesti Naton ja Yhdysvaltojenkin, jolla on kriisiä lietsoneen Venäjän kanssa parhaillaan kädet täynnä, ja se ei ehkä haluaisi tähän herkkään asetelmaan häiriötekijöitä.
Viimeksi Yhdysvalloista on tullut viesti, että se saattaa lisätä raskasta aseistusta, muun muassa panssarivaunuja Baltiaan ja muualle Itä-Eurooppaan. Varmuutta siitä ei ole ja kyseessä saattaa Smithin mukaan olla eräänlainen koepallo Venäjän suuntaan, jolloin nyt katsotaan ensin sikäläiset reaktiot.
Uuden aseistuksen tulo Venäjän rajoille saattaa olla Suomen itänaapurille jopa ikävämpi asia kuin Naton laajentuminen.
Voisiko omia valintojaan korostava Suomi olla mahdollisine Nato-hakemuksineen liikkeellä ylipäätään yksin?
- Jos Suomi olisi hakijana yksin, se ei olisi paras konteksti. Ruotsin kanssa tilanne olisi aivan erilainen ja jos mukana olisivat vielä esimerkiksi Itävalta ja Irlanti konteksti olisi parempi. Yhteisessä rintamassa olisi aivan eri asia kuin, että hakisi yksin, Smith arvioi.
Suomen Nato-optio on siis tämän näkemyksen perusteella eräänlainen kimppaoptio. Sisään menisi seuraavallakin kerralla enemmän kuin yksi maa samaan tyyliin kuin Naton laajentuessa kylmän sodan jälkeen kolmeen eri otteeseen vuosina 1999, 2004 ja 2009.
Yksikään Smithin luettelemista maista ei jäsenhakemusta ole kertonut suunnittelevansa, ei myöskään Suomi.
Pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi?
65%Kyllä
35%Ei
1589 ääntä annettu"
