No suunnitelmia on varmasti useampia. Julkista tietoa: Alueella ja lähialueella olevia joukkoja on vahvistettu ja harjoituksia lisätty. AIRCOM komentaa sekä Baltiassa että lähistöllä olevia koneita. On ilmoitettu että aluetta puolustetaan.
Norja on ryhtynyt parantamaan Suomeen johtavia teitä. Sitten on epävirallista de-factoa kuten Suomeen on tuotu ilmaiseksi jotain mistä olisi hyötyä vain jos Suomalaiset ja NATO osastot taistelevat samalla sektorilla samaa vihollista vastaan.
Ja ihan varmasti ainakin poliittisella tasolla tämä VJTF (Very High-Readiness Joint Task Force) keihäänkärkijoukko kuuluu jollain tapaa mukaan suunnitelmiin. Samoin tässä hiljattain perustettiin jokaiseen Baltian maahan, Romaniaan ja Bulgariaan erilliset NFIU-esikunnat (NATO Force Integration Unit), joiden tehtävänä on mm. valmistella huollon ja logistiikan osalta näihin maihin kriisitilanteissa tehtäviä joukkojen siirtoja.
Samoin hiljattain oli uutinen, jonka mukaan US Army:n suunnittelijat ovat tutkineet Baltian maaston sopivuutta US Army:n tankeille kenttäkokeiden avulla, sekä pyrkineet löytämään keinoja raskaan kaluston siirtämisen nopeuttamiseksi Baltiaan. Baltian maihin ja Puolaanhan tullaan sijoittamaan valmiiksi varastoituna noin pataljoonan verran US Army:n kalustoa, mm. noin 250 erilaista taisteluajoneuvoa.
Lisäksi Saksassa sijaitsevilla jenkkiarmeijan varikoilla on taas ruvettu maalaamaan jenkkien Euroopassa olevia ajoneuvoja, panssarivaunut mukaanlukien, vihertävällä Woodland-naamiovärityksellä. Olikohan alkuviikosta myös kun USA:n Merijalkaväestä vastaava laivastoministeri Bob Work oli Norjassa tutustumassa USA:n Merijalkaväen Norjassa sijaitseviin sotamateriaalivarastoihin. Norjan media uutisoi tähän liittyen jo viime viikolla USA:n lähestyneen Norjan hallitusta pyynnöllä lisätä Norjaan ennakkovarastoimaansa materiaalia erityisesti Pohjois-Norjan alueella, Bodøn lentokenttä taidettiin mainita yhtenä mahdollisena sijoituspaikkana tälle lisämateriaalille.
Tuossa kesällä myös Saber Strike 2015 -harjoituksessa yksi US Army:n Italiaan sijoitetun 173. laskuvarjoprikaatin pataljoona suoritti yöllä laskuvarjopudotuksen eräälle kentälle Latviassa, jonka jälkeen raskaita USAF:n kuljetuskoneita laskeutui kentälle tuoden mm. erilaista ajoneuvokalustoa paikalle. Harjoituksessa simuloitiin selkeästi nopeaa lisäjoukkojen toimittamista Baltiaan.
Samoihin aikoihin pidetyssä Baltops-harjoituksessahan Yhdysvaltain ja Britannian merijalkaväki yhdessä Ruotsin ja Suomen rannikkojääkäriosastojen kanssa suoritti maihinnousun Ruotsin rannikolle. Se mitä harjoiteltiin oli todellisuudessa tietenkin maihinnousu Baltiaan tai Gotlantiin.
Tällaisista kaikenlaisista pienistä tiedonmurusista voi alkaa muodostaa kuvaa siitä minkälaisia joukkoja Baltian puolustussuunnitelmassa todennäköisesti käytettäisiin:
Ensi vaiheessa kyseeseen tulisivat melkoisen varmasti mainitut Vicenzan lentotukikohtaan Pohjois-Italiaan sijoitetut 173. laskuvarjoprikaatin joukot, mikään muu yksikkö ei voita niitä reagointinopeudessa. Sitä paitsi lähestulkoon kaikki prikaatin harjoitukset ovat tähän mennessä painottuneet Baltian maihin. Tavoitteena lienee saada nämä joukot Baltiaan ennen kuin Venäjä kerkiää kokonaisuudessaan miehittämään Baltian maat. Baltian maihin ennalta varastoitu materiaali lienee myös paljolti varattu näitten joukkojen käyttöön.
Jos 173. prikaati ehtii paikalle ennen venäläisiä, niin mainitut VJTF-joukot tulevat luultavasti melko pian sen perässä, mikäli niiden käytölle ei muodostu ylitsepääsemättömiä poliittisia esteitä.
Samaan aikaan US Army siirtää kaikki kynnelle kykenevät raskaammat Euroopassa sijaitsevat yksikkönä Puolaan torjumaan mahdollista venäläisten mekanisoitua hyökkäystä. Näihin joukkoihin liittyy todennäköisesti Puolan omien asevoimien lisäksi tanskalainen mekanisoitu pataljoona (taas kerran tätä joukkoa näkynyt eniten Puolassa harjoituksissa, Puola myös parasta panssarimaastoa alueella). Myös saksalaisia panssariyksiköitä siirtynee Puolaan, jos poliitikoilla kantti vaan kestää.
Panssariyksiköiden ryhmittyessä Puolaan nykyajan Kurskin taistelua varten, lennätetään suoraan Yhdysvalloista merijalkaväen yksiköitä Etelä-Norjaan, josta ne hakevat pikaisesti valmisti varastoidun materiaalin, ja aloittavat välittömästi moottorimarssin kohti Etelä-Ruotsia. Tässä vaiheessa kaivetaan kassakaapista allekirjoitusta vaille valmiit sopimukset ruotsalaisten kanssa näiden joukkojen kauttakulkuoikeudesta Ruotsin itärannikolle, ja viimeistellään tarvittavat sopimukset puolustusliitosta Ruotsin kanssa. Näiden joukkojen tehtävänä on muodostaa sivustauhka NATO-joukkojen maihinnoususta Baltiaan sinne tunkeutuneita venäläisjoukkoja vastaan yhdessä Tanskaan ryhmittyneen Britannian ja Hollannin merijalkaväen kanssa.
Kun Baltian maiden omat armeijat yhdessä sinne hätäisesti tuleen heitettyjen erilaisten pääasiassa ilmakuljetteisten nopean toiminnan joukkojen kanssa ovat viivyttäneet Venäjän sotakonetta noin viikon verran, alkaa Puolaan ryhmittyneiden NATO:n panssarijoukkojen vastahyökkäys ensin Liettuaan ja siitä ylöspäin. Pian tämän jälkeen Etelä-Ruotsiin ryhmittyneet USA:n Merijalkaväen joukot yhdessä ruotsalais-norjalaisen taisteluosaston ja Tanskasta alueelle siirtyvien Britannian ja Hollannin merijalkaväen kanssa suorittavat maihinnousun Latviaan tavoitteena jättää venäläiset miehitysjoukot pihteihin yhdessä etelästä tulevan NATO:n päähyökkäyksen kanssa.
Ensimmäisen kahden taisteluvuorokauden aikana NATO saavuttaa ilmaherruuden Baltian yllä, ja esim. Kaliningrad kierretään NATO:n pääjoukkojen toimesta luottaen ensivaiheessa alueen saarron ja masiiivisten ilmapommitusten yhdessä tykistötulen kanssa riittävän alueella olevien venäläisjoukkojen muodostaman uhan hallitsemiseen.
No, tää kaikki voi olla kaukana totuudesta, mutta jotenkin näin mä sen itse ainakin tekisin. Mitään De factoahan ei ole missään tapauksessa tarjolla, mutta tämä menköön ns. parhaasta arvauksesta, jos kaikki menee paperilla putkeen. Kaikkihan jää loppujen lopuksi kuitenkin suunnitelmista tai niiden puutteesta huolimatta kiinni poliittisesta tahdosta...