Benelli
Respected Leader
9/11 oli ensimmäinen kerta kun viides artikla astui voimaan ja ISAF oli Naton johtama operaatio joka koostui enimmäkseen Nato maista. Talkkarit heittivät kotkanpesää kivellä ja seuraukset olivat sen mukaiset.
- Status
Laamanator
Eversti
Toisin kuin Hollywoodin roskapropagandassa opetetaan, niin maailma ei ole mustavalkoinen hyvän ja absoluuttisen pahan välinen taistelukenttä. Se on todellisuudessa monivärinen ja -ulotteinen. Eivät EU, USA, Nato ja Venäjä edusta hyvää tai pahaa, vaan omiaan ja omien herrojensa intressejä. Valitettavasti monessa tapauksessa nämä ovat räikeässä ristiriidassa Suomen kansallisen edun kanssa ja tällöin suomalaisten päättäjien on todettava rohkean määrätietoisesti, että nougou.
Panssarilautta Moskovan porteilla on jokseenkin yhtä epärealistinen skenaario kuin panssarilautta Pälkäneellä. Ei tule tapahtumaan ja se myös Kremlissä hyvin tiedetään. Ei teollistuneiden maiden välistä sotaa kannata enää sillä tavalla käydä eikä konfliktin dynamiikka ole niin yksioikoista, että kerätään porukat kasaan ja pellolla tavataan kukonlaulun aikaan. Aika usein tälläkin foorumilla unohtuu, että sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus on vain yksi meisseli varsin laajassa työkalupakissa eikä se ole suinkaan se ensimmäinen umpimähkäisesti käteen sattuva. Ensisijainen tavoite on aina vaikuttaa vastapuolen poliittiseen päätöksentekoon ja saada tämä tekemään vaikuttajan kannalta mahdollisimman edullisia ratkaisuja, mikä tapahtuu parhaiten ilman konflikteja tai kärjistämistä. Paras tilanne saavutetaan silloin kun ratkaisut ovat molempia osapuolia tyydyttäviä.
Entä jos Venäjään kohdistuukin se pahamaineinen hybridiuhka? Onhan koko muotikäsite "hybridisotakin" puhtaasti amerikkalainen doktriini, mikä usein ikään kuin vahingossa unohdetaan taka-alalle. Sen taloustyökalua ja poliittisen eristämisen momenttiavainta onkin jo menestyksellä lännen toimesta käytetty Venäjää vastaan ja huominen on siellä aina huonompi. Jossain vaiheessa Kremlin on pakko antaa periksi.
Jos Venäjä katsoisi Suomen alueen tarpeellisuuden välttämättömäksi, olisi Suomi liitetty kiinteäksi osaksi Venäjää jo useampia vuosisatoja sitten. Venäjän strategiassa sille riittää rauhallinen Suomi, mikä huolehtii omasta tontistaan estäen kolmansia osapuolia käyttämästä alueitaan Venäjää vastaan. Ennen Suomi toimi puskurina aggressiivista Ruotsia vastaan, myöhemmin vastustajiksi ovat valikoituneet erilaiset länsimaiden muodostamat koalitiot ja Saksa.
Benelli
Respected Leader
Laamanator on nukkunut historian tunneilla?
Oikein! Muistetaan, että Venäjällä on vain rauhan-ohjuksia, rauhan-tankkeja ja rauhan-turvaajia! Venäjä ei ole todellakaan aiheuttanut tai mitenkään ollut osallisena mihinkään konfliktiin "lähivuosina"! Peace, NATO GO HOME!!!!
OT OFF....
jurppi
Ylipäällikkö
Historian kokemukset 1800-1900 luvuilta sekä viime vuosilta eivät puolla näkemyksiäsi Venäjän tekemisistä ja tavoitteista.
Minusta on selvää että Venäjä on pyrkinyt Suomen osalta paljon pidemmälle kuin pelkästään mielipidevaikuttajaksi, siis ylläpitämään Suomea ystävällismielisenä puskurivaltiona.
En myöskään pidä Venäjän hyökkäyksiä Georgiassa ja Ukrainassa näyttönä yhtävällisistä aikeista naapurimaita kohtaan.
Huhta
Greatest Leader
En tiedä, postaisinko Nato-selvitystä käsittelevään aiheeseen vai tänne, mutta laitetaan tänne. Erityisen mielenkiintoista on tämä kohta, josta olen täysin samaa mieltä:
Meidän on käytännössä mahdotonta olla sekaantumatta Baltiaa koskevaan konfliktiin. Viron pohjoisrannikon valtaaminen Venäjän toimesta tarkoittaisi Suomelle käytännössä uuden rintaman avautumista.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461913209144?ref=a-uusim-#4
Meidän on käytännössä mahdotonta olla sekaantumatta Baltiaa koskevaan konfliktiin. Viron pohjoisrannikon valtaaminen Venäjän toimesta tarkoittaisi Suomelle käytännössä uuden rintaman avautumista.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461913209144?ref=a-uusim-#4
HS-analyysi
Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi Eurooppaa
Tuore selvitys sitoo Ruotsin ja Suomen mahdolliset Nato-jäsenyydet tiukasti toisiinsa. Baltian turvallisuus on tärkeä molemmille maille, mutta Natossakin Suomi puolustaisi ennen kaikkea omaa aluettaan.
Kotimaa 30.4.2016 2:00
Kari Huhta
Helsingin Sanomat
Mika Ranta / hs
Suomen puolustusvoimat osallistui Naton järjestämään harjoitukseen viime marraskuussa Portugalissa.
Tästä on kyse
Pohjatyö selonteolle
Ulkoministeriö asetti tammikuun lopulla työryhmän selvittämään Nato-jäsenyyden edellytyksiä ja vaikutuksia.
Selvitys on pohjatyö hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle, jossa arvioidaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia. Selonteon pitäisi valmistua kesäkuussa.
Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi pinta-alalla mitattuna puolustusliiton suurin yksittäinen laajentuminen sitten Kreikan ja Turkin liittymisen vuonna 1952. Naton ja Venäjän rajan pituus kaksinkertaistuisi.
Jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, mutta Naton laajentumista vastustavalla Venäjälle se olisi merkittävä tappio. Venäjän reaktio olisi ankara.
Niin kerrotaan perjantaina julkistetussa Nato-selvityksessä, mutta mitä sitten pitäisi tehdä, liittyä Natoon vai ei?
Siihen selvityksen tekijät eivät saaneet toimeksiantonsa mukaan vastata. He kuitenkin kertovat hyvin muut kysymykset ja niihin käytettävissä olevat vastaukset.
Perjantaina iltapäivällä Helsingissä julkistetussa selvityksessä ei tyydytä arvioimaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia vain Suomen kannalta vaan myös Naton ja Venäjän näkökulmasta. Ruotsin ja Suomen samanaikainen liittyminen Natoon on teemana selvityksen alusta loppuun, vaikka Ruotsikaan ei kuulunut alkuperäisen toimeksiannon piiriin.
Mats Bergqvist: Ruotsalainen diplomaatti, joka jäi eläkkeelle vuonna 2005. Toimi Ruotsin suurlähettiläänä muun muassa Helsingissä, Tel Avivissa ja Lontoossa. Filosofian tohtori ja valtiotieteen dosentti. Suhtautunut kielteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
François Heisbourg: Ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija, joka on puheenjohtajana Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa sekä Lontoossa toimivassa Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutissa. Toiminut aiemmin muun muassa useissa tehtävissä Ranskan hallituksessa, puolustusteollisuudessa ja yliopistoissa. Suhtautunut myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
René Nyberg: Entinen suurlähettiläs, joka erosi ulkoasiainministeriön palveluksesta 2008 toimittuaan Suomen suurlähettiläänä muun muassa Moskovassa, Wienissä ja Berliinissä. Toiminut sen jälkeen muun muassa East Office of Finnish Industriesin toimitusjohtajana. Suhtautunut kielteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Teija Tiilikainen: Ulkopoliittisen instituutin johtaja. Toimi aiemmin Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtajana ja ulkoasiainministeriön valtiosihteerinä. Osallistui muun muassa EU:n komission yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tutkimusta selvitelleeseen korkean tason työryhmään. Suhtautunut myönteisesti Nato-jäsenyyteen.
Arviointikulman laajentamista helpotti se, että selvitysryhmän suomalaisjäsenten René Nybergin ja Teija Tiilikaisen lisäksi mukana olivat Mats Bergquist Ruotsista ja François Heisbourg Ranskasta. Lopputulos on yhteinen, mutta Heisbourgilla on ilmeisesti ollut paljon vaikutusta muotoiluihin.
Kansainvälisyys näkyy siinäkin, että selvityksen alkuosa on suomalaisen lukijan kannalta ehkä turhan pitkä poliittisen historian katsaus.
Selvityksen teettäminen ulkopuolisella asiantuntijaryhmällä tarkoitti, ettei se sido Suomen hallitusta mitenkään, mutta toisaalta sen tekijöillä oli suurempi vapaus johtopäätöksissään. Sitä he ovat käyttäneet muun muassa perusteellisen ilottomassa arviossa Venäjän toiminnasta ja näkymistä.
Venäjä on selvityksessä ”tyytymätön valta”, joka käyttää voimaansa Ukrainan sodassa ja järjestää epävarmuutta turvapaikanhakijoilla Norjan ja Suomen rajoilla.
”Jäsenyys johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa”, selvityksessä päätellään. Kahdenkeskiset suhteet menisivät sekaisin. Venäjä ryhmittelisi uudelleen joukkojaan Suomen tuntumassa, jota se tekee kyllä muutenkin.
Euroopan kannalta katsottuna Ruotsin ja Suomen samanaikainen jäsenhakemus ”muuttaisi huomattavasti poliittista maantiedettä”. Yhteinen hakemus olisi strategisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että toinen maista hakisi jäsenyyttä yksin.
Selvityksessä korostetaan toistuvasti vaikeuksia, joita Suomelle seuraisi Nato-maana ilman Ruotsin jäsenyyttä. Suomen strateginen asema olisi aika suojaton ja Naton kannalta Suomesta olisi yksin vähemmän hyötyä Baltian puolustukselle.
Yhtä lailla korostetaan hankaluuksia Suomelle, jos Ruotsi vuorostaan liittyisi yksin. Suomi jäisi harmaalle alueelle Naton ja Venäjän väliin, mutta Natolle tilanne olisi vähemmän huono kuin Suomen liittyessä yksin.
Vaihtoehtojen kuvaamisessa selvityksessä kuljetetaan vieraskielisiä termejä sitkeästi mukana suomenkielisen tekstin ohessa. Esimerkiksi ”liittyminen yksin” on Alleingang.
Aiemmassa keskustelussa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan on vastuu Baltian puolustuksesta nostettu esille ongelmien joukossa. Yhden vanhan tulkinnan mukaan Baltian puolustus on oikeastaan ainoa syy sille, että Nato ylipäätään ottaisi Suomen jäsenekseen.
Selvitys antaa Baltiaan uuden näkökulman ja vie tätä kuten muitakin juuttuneita kiistoja eteenpäin. Kyseessä ei ole Suomen uhrautuminen Baltian puolesta.
”Viron, Latvian ja Liettuan tulevaisuus on Suomen ja Ruotsin kannalta ratkaisevan tärkeä asia”, selvityksessä sanotaan. ”Suomen ja Ruotsin kannalta on strategisesti tärkeää, että Suomenlahden etelärannikko ja Itämeren itärannikko säilyvät vapaina.”
Samaan aikaan Suomen rooli Baltian puolustuksessa olisi Nato-maana rajallinen. Suomen tärkein sotilaallinen voimavara Naton kannalta on kyky puolustaa omaa aluettaan asevoimien suurella sodanajan vahvuudella. Aluepuolustusta ei heikennettäisi velvoitteilla muualla, joskin myös Suomelta odotettaisiin osallistumista liittouman operaatioihin jo poliittisistakin syistä.
Miten Natoon sitten mentäisiin? Siihen selvitys antaa vastauksia, vaikka ei neuvo, pitääkö sinne mennä.
Yksi kynnys on Naton 28 jäsenmaan halukkuus ottaa Ruotsi ja Suomi uusiksi jäsenmaiksi.
Joissakin arvioissa on esitetty, että osa jäsenmaista ei halua huonontaa suhteita Venäjään entisestään ottamalla kriisin keskellä mukaan maita, joiden jäsenyyttä Venäjä vastusti viimeksi ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla Dagens Nyheterin haastattelussa torstaina.
Selvityksen mukaan varsinaista vastustusta Ruotsin ja Suomen jäsenyydelle ei ole.
Ero aiempiin laajenemisiin etelässä ja idässä on kuitenkin se, että niiden perusteet olivat poliittiset. Maat haluttiin mukaan yhtenevään Eurooppaan.
Uusia pohjoismaisia jäseniä arvioidaan strategisesti, eli sen perusteella, miten ne vaikuttavat Natoon nimenomaan keskinäisenä puolustusliittona.
Toinen kysymys on se, onko Suomella ja Ruotsilla liittoutumisessa vaihtoehtoja Natolle.
Ei ole, sanoo selvitys. Puolustusyhteistyö Ruotsin, muiden Pohjoismaiden tai EU-maiden kanssa ei ole lähelläkään täyttää puolustusliiton edellytyksiä.
Selvitys jättää Ruotsin ja Suomen kahdenkeskisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltain kanssa vähälle huomiolle, joskin sanoo, että Ruotsilla on siinä vahvemmat perinteet kuin Suomella.
Nopeus on valttia sitten, kun ja jos jäsenhakemukset päätetään jättää, neuvotaan selvityksessä. Heti perään myönnetään, ettei nopeus välttämättä onnistu.
Ongelma ei ole Nato. Ruotsin ja Suomen asevoimat ovat jo täysin yhteensopivia toimintaan muiden Nato-maiden kanssa.
Neuvotteluissa maille pitää räätälöidä paikka Naton puolustusrakenteissa ja niiden pitää esimerkiksi ilmoittaa, jos ne eivät vaikkapa halua varastoitua sotakalustoa alueelleen, tai jos ne nimenomaan haluavat sitä.
Hidastimena ovat maiden omat poliittiset prosessit. Jäsenyydet pitäisi todennäköisesti hyväksyä kansanäänestyksissä. Hankkeen kaatuminen loppumetreillä yhdessä maassa olisi ongelma, jonka ohittamiseen ei ole oikotietä.
Ruotsin kannattaa tehdä NATO-jäsenyyden suhteen täsmälleen päinvastoin kuin Suomi. Riippumatta siitä mitä Suomi tekee.
Jos Ruotsi liittoutuu. Sen kannattaa torpata Suomen jäsenyys kaikin käytettävissä olevin keinoin. Näin Suomi säilyy puskurina Venäjää vastaan ilman sen jäsenyydestä koituvia riskejä.
Toisaalta jos Suomi liittyy, saa Ruotsi köllöttää kolmen ystävällismielisen Nato-maan ympäröimänä.
Jos Ruotsi liittoutuu. Sen kannattaa torpata Suomen jäsenyys kaikin käytettävissä olevin keinoin. Näin Suomi säilyy puskurina Venäjää vastaan ilman sen jäsenyydestä koituvia riskejä.
Toisaalta jos Suomi liittyy, saa Ruotsi köllöttää kolmen ystävällismielisen Nato-maan ympäröimänä.
Bushmaster
Greatest Leader
Suomen Nato-keskustelu pahasti vääristynyttä
29.4.2016 21:01 pasi majuri
http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216243-suomen-nato-keskustelu-pahasti-vaaristynytta
Lähes jokainen johtava poliitikkomme on yrittänyt tänään ottaa kantaa saatuun Nato-selvitykseen. Suuri ongelma on, että jokainen on ääni väristen puhunut asiasta Venäjän näkökulmasta katsoen. On jopa idioottimaista laittaa keskusteluissa Venäjän etu Suomen edun sijalle. Mehän olemme suomalaisia, eikö meidän pitäisi ajaa Suomen etua? Toisia ei näemmä Venäjä pelottaisi silloinkaan, kun Venäjän panssarit ajavat stadiin.
Demarit jo suureen ääneen ilmoittivat, että eivät selvityksen jälkeenkään näe tarvetta Natolle. Onneksi olkoon punalipunliehuttajat, eivät näe muutkaan venäjäystävät ja Venäjän edun kiivaimmat ajajat Suomessa. Sipilä kuulemma löysi selvityksestä jotain omalle kannalleen olla tekemättä yhtään mitään. Soini vastaavasti katsoo, että ollaan vaan hiljaa eikä ärsytetä itänaapuria. Putinilla on siis melko suuri 5. kolonna täällä Suomessa. Jos tilanne jossain kohtaa kiristyy Venäjän kanssa eikä Suomi siinä vaiheessa ole Natossa, pidän nykypoliitikkoja vastuussa. Kannattaa olla tarkkana, maanpetturuuden raja voi tulla nopeasti vastaan.
Itse selvitys oli myönteinen yllätys, kun ottaa huomioon, että kaksi kiivasta Nato-vastustajaa oli ilmeisen tarkoitushakuisesti palkattu tekemään sitä. Selvityksen puutteita oli sen keskittyminen kuvaamaan Venäjä-suhteita ja Venäjän reaktioita. Kysehän piti olla Suomen turvallisuuspoliittisesta valinnasta ja sen kuvaamisesta. Venäjän reaktioille ja kuvitelluille reaktioille annettiin liikaa tilaa, mikä ei edistä keskustelua vaan on omiaan lamaamaan poliittisia pelkureitamme. Toinen paha puute oli, että tekijät luottavat Naton ottavan jäseniä vielä siinä vaiheessa kun maailmanpoliittinen tilanne lähialueilla kiristyy. Ainakin Nato on ilmoittanut, että se ei enää ota jäseniä kriisitilanteissa. Maailma on siis muuttunut, mutta tätä ei havaittu. Kun Suomessa vielä on näitä raukkoja, jotka höpöttävät Nato-optioista, nyt he saivat perusteetonta vahvistusta optiokannoilleen.
Oli hieno havaita, että Venäjä oli jotain kautta saanut raportin käyttöönsä jo aiemmin. Venäjähän aloitti Ruotsin uhkailun jo ajat sitten. Tänään tuli sitten vielä noita neutronipommiuhkailuja ynnä muuta tuubaa, mutta se kuulemma kuuluu asiaan, ainakin omien poliitikkojemme mielestä. Miksikö Venäjä uhkaili Ruotsia? Koska raportti sysää vastuun Suomen liittymisestä Ruotsille. Mitä ikinä Ruotsi tekeekin, Suomen on raportin mukaan syytä seurata Ruotsia. Kun Ruotsi pääsee nykyisestä riippakivihallituksesta, jäsenyyden hakeminen siellä voi tulla nopealla tahdilla eteen. Venäjä tietää, että Suomen poliitikot eivät uskalla tehdä mitään ilman Venäjän lupaa, mutta se pelkää, että Ruotsi vetää Suomen mukanaan Natoon.
29.4.2016 21:01 pasi majuri
http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216243-suomen-nato-keskustelu-pahasti-vaaristynytta
Lähes jokainen johtava poliitikkomme on yrittänyt tänään ottaa kantaa saatuun Nato-selvitykseen. Suuri ongelma on, että jokainen on ääni väristen puhunut asiasta Venäjän näkökulmasta katsoen. On jopa idioottimaista laittaa keskusteluissa Venäjän etu Suomen edun sijalle. Mehän olemme suomalaisia, eikö meidän pitäisi ajaa Suomen etua? Toisia ei näemmä Venäjä pelottaisi silloinkaan, kun Venäjän panssarit ajavat stadiin.
Demarit jo suureen ääneen ilmoittivat, että eivät selvityksen jälkeenkään näe tarvetta Natolle. Onneksi olkoon punalipunliehuttajat, eivät näe muutkaan venäjäystävät ja Venäjän edun kiivaimmat ajajat Suomessa. Sipilä kuulemma löysi selvityksestä jotain omalle kannalleen olla tekemättä yhtään mitään. Soini vastaavasti katsoo, että ollaan vaan hiljaa eikä ärsytetä itänaapuria. Putinilla on siis melko suuri 5. kolonna täällä Suomessa. Jos tilanne jossain kohtaa kiristyy Venäjän kanssa eikä Suomi siinä vaiheessa ole Natossa, pidän nykypoliitikkoja vastuussa. Kannattaa olla tarkkana, maanpetturuuden raja voi tulla nopeasti vastaan.
Itse selvitys oli myönteinen yllätys, kun ottaa huomioon, että kaksi kiivasta Nato-vastustajaa oli ilmeisen tarkoitushakuisesti palkattu tekemään sitä. Selvityksen puutteita oli sen keskittyminen kuvaamaan Venäjä-suhteita ja Venäjän reaktioita. Kysehän piti olla Suomen turvallisuuspoliittisesta valinnasta ja sen kuvaamisesta. Venäjän reaktioille ja kuvitelluille reaktioille annettiin liikaa tilaa, mikä ei edistä keskustelua vaan on omiaan lamaamaan poliittisia pelkureitamme. Toinen paha puute oli, että tekijät luottavat Naton ottavan jäseniä vielä siinä vaiheessa kun maailmanpoliittinen tilanne lähialueilla kiristyy. Ainakin Nato on ilmoittanut, että se ei enää ota jäseniä kriisitilanteissa. Maailma on siis muuttunut, mutta tätä ei havaittu. Kun Suomessa vielä on näitä raukkoja, jotka höpöttävät Nato-optioista, nyt he saivat perusteetonta vahvistusta optiokannoilleen.
Oli hieno havaita, että Venäjä oli jotain kautta saanut raportin käyttöönsä jo aiemmin. Venäjähän aloitti Ruotsin uhkailun jo ajat sitten. Tänään tuli sitten vielä noita neutronipommiuhkailuja ynnä muuta tuubaa, mutta se kuulemma kuuluu asiaan, ainakin omien poliitikkojemme mielestä. Miksikö Venäjä uhkaili Ruotsia? Koska raportti sysää vastuun Suomen liittymisestä Ruotsille. Mitä ikinä Ruotsi tekeekin, Suomen on raportin mukaan syytä seurata Ruotsia. Kun Ruotsi pääsee nykyisestä riippakivihallituksesta, jäsenyyden hakeminen siellä voi tulla nopealla tahdilla eteen. Venäjä tietää, että Suomen poliitikot eivät uskalla tehdä mitään ilman Venäjän lupaa, mutta se pelkää, että Ruotsi vetää Suomen mukanaan Natoon.
Laamanator
Eversti
Oikein! Muistetaan, että Venäjällä on vain rauhan-ohjuksia, rauhan-tankkeja ja rauhan-turvaajia! Venäjä ei ole todellakaan aiheuttanut tai mitenkään ollut osallisena mihinkään konfliktiin "lähivuosina"! Peace, NATO GO HOME!!!!
OT OFF....
Suomen rooli sotilasliitto Naton jäsenenä olisi suurin piirtein vanhan propagandakuvan mukainen, mutta talutushihnaa pitävän viiksimiehen tilalla olisi nykypäivänä suuri rahasäkki, jonka kyljessä komeilee suuri globaalikapitalismia oivallisesti kuvaava dollarin logo. Tämän valossa on ymmärrettävää, miksi suomalaisten enemmistö uppiniskaisesti vastustaa sotilasliiton jäsenyyttä.
Suomen historia 1700-luvulta tähän päivään asti puoltaa varsin vahvasti sitä käsitystä, ettei Venäjä halua Suomea pysyvästi omaan hallintaansa, vaan sille riittää Suomen säilyminen ystävällismielisenä omasta tontistaan huolehtivana naapurina, joka estää kolmansia osapuolia käyttämästä alueitaan Venäjää vastaan. Ilman tätä intressiä koko Suomi itsenäisenä tai autonomisena kansallisvaltiona ei olisi edes koskaan päässyt syntymään, koska se olisi tukahdutettu heti alkuunsa. Tällöin Suomi todennäköisesti olisi edelleen kiinteästi joko osa Ruotsia tai Venäjää, ja ilman nykyistä suomalaiskansallista identiteettiä, mikä 1800-luvun loppupuolelta lähtien on motivoinut merkittävästi itsenäistymiseen pyrkivää liikehdintää.
Venäjän luoteisrajan ja suurten kaupunkien lähiympäristön rauhallisuuden intressiä koskevat ristiriidat ovat viimeisten vuosisatojen aikana johtaneet ennemmin tai myöhemmin suomalaisten joutumisen sotaan Venäjän kanssa tämän ryhdyttyä puolustuskannalle. Venäjä tunnetusti puolustaa itseään hyökkäämällä ja todellinen strateginen motiivi on tyypillisesti tullut kokonaan Suomen ulkopuolelta. Tällä kertaa ulkopuolisena hämmentäjänä eivät ole Ruotsi, Napoleon tai Natsi-Saksa, vaan Yhdysvallat.
ähän hämmentämiseen ei Suomen ja Ruotsin pidä lähteä mukaan eikä millään edesauttaa sitä, koska nämä voisivat tahtomattaan joutua sotatantereeksi eikä se palvelisi millään tavalla em. maiden kansallisia etuja. Yhdysvallat hyötyisivät kyllä, koska sille Itämeri on vain sivusuunta ja taistelut käytäisiin kaukana sen rajojen ulkopuolella. Itämeren maat joutuisivat maksumiehiksi ja mahdolliset hyödyt katoaisivat vieraan taskuun. Varmaankin sinne suureen symbooliseen rahasäkkiin, minne suuri osa Suomen kansallisomaisuudestakin on jo kadonnut.
Nyt ei hölmölän väen kannata olla liian sinisilmäisiä, ettei taas kerran tule juksatuksi. Siitä huolimatta yhteistyötä Naton kanssa kannattaa tehdä ja poimia rusinat pullasta.
Laamanator
Eversti
En käsittääkseni ottanut missään kantaa Venäjän tai kenenkään muunkaan hyökkäysten oikeutukseen.
Usein hyökkäys on paras puolustus ja riippumatta sen oikeutuksesta on tämä tosiasia osattava huomioida omassa toiminnassa. Muuten tulee vain yllätetyksi housut kintuissa, minkä seurauksena kärsii karvaan tappion.
fulcrum
Greatest Leader
Minä en olisi niinkään huolissaan siitä mitä lähialueella tapahtuu, vaan siitä mitä jossain kauempana tapahtuu. Jos Suomi on Natossa niin ei ole merkitystä sillä alkaako konflikti Baltiasta vai vaikka Moldoviasta.
Nato-jäsenyydessä on kyse NETTOturvallisuushyödystä ja ei ole yksiselitteistä onko jäsenyyden turvallisuushyöty positiivinen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä onko tätä mitenkään käsitelty selvityksessä.
Benelli
Respected Leader
Nyt oikeasti Laamanator kannattaa odottaa hieman ristiriitaisten postausten välillä eikä ainakaan laittaa ristiriitaisia väitteitä samaan kommenttiin. Suomen itsenäisyys oli muuten yksi ehdoista bolsevikkien ja Saksan Keisarikunnan välisestä rauhansopimuksesta ja tuo yritettiin muuten perua jo noin yhden sukupolven jälkeen ennen kuin olivat vielä edes kunnolla toipuneet sisällissodasta.
Panssari Salama
Respected Leader
Mielestäni selvitys otti tähän kantaa, todeten sotilaallisesti Suomen olevan nettohyötyjä välittömästi 5. artiklan turvatakuiden astuttua voimaan. Samoin selvitys ottaa kantaa Suomen rooliin NATO:n sisällä, jolloin Suomen vastuulla olisi erityisesti oma alueellinen puolustus, johon selvitys kehottaa jatkossakin panostettavan, todeten että jonkinlainen pieni kv. yksikkö tulisi myös poliittisesti olla tarjota.
John Hilly
Ylipäällikkö
Vähän OT, mutta eiköhän Israel ole ensimmäisenä käyttänyt "hybridisodan" keinoja arabeja vastaan ja voimalla onkin...
BlackFox
Ylipäällikkö
Höpöhöpö. Hybridi sodan juuret juontaa paljon kauemmaksi, aikaan jolloin ei viellä koko israeli ollut. Hybridi sota on aina ollut, ainot uusi asia mitä tämä nykyinen sotamuoto on tuonnut mukanaan on netin käyttö. samat valheet lasketaan niinkuin ennenkin nyt lehdet luetaan vain netistä. Se ei ole mitenkään uutta että kiistetään että alueella on omia sotilaita ja vastustajan mustamaalaaminen.
mm Neuvostoliitto kun hyökkäsi suomeen talvisodassa niin siellä jyrkästi kiistettiin että venäläisiä sotilaita on suomen maaperalla ja mustamalaatiin suomea ym. Melkein identtinen Ukraina konfliktin kanssa. " venäjä ei voi osallistua asiaa käsittelevään valtioiden kokoukseen koska venäjällä ei ole suomessa joukkoja eikä ole sodan osapuoli"
Ainut uusi asia mikä tuntuu olevan monelle mm poliitikolle on se että joku valtio on valmis käyttämään voimaa omien etujen ajamiseen euroopassa viellä nykyäänkin ja tämä asia tuntuu porukalle olevan "uusi juttu" ja sille "uudelle jutulle" on annettu nimi Hybridi sota"
Ja kun kerkisin tämän pistää framille, niin Ylipäällikkö riensi sanomaan, että kohtalonyhteyttä ei ole.
Hyväksyn tietysti YPn ottaman kannan, mutta hieman ympäripyöreä fiilis tästä tuli. Koko ihmishistorian kirjoitettu aika sisältää hybridisotaa. Keinot vaan ovat nyt tavattomat verrattuna vaikkapa ristiretkiaikaan.
Laamanator
Eversti
Seuraava kysymys onkin, että miksi Saksa halusi tämän ehdon bolsevikkien kanssa tehtävään rauhansopimukseen? Ei sen takia, että suomalaiset olisivat jotenkin niin kivoja tyyppejä, että niille pitäisi suoda itsenäinen valtio, vaan sen vuoksi, että sen katsottiin palvelevan Saksan keisarikunnan geopoliittisia etuja Itämeren ja Baltian suunnalla Venäjää vastaan.
Samoista geopoliittisista syistä johtuen muun muassa Nato haluaa Suomen ja Ruotsin jäsenekseen, minkä näkyvimpänä tunnusmerkkinä valtamedian Natopropaganda on jo aikoja sitten saavuttanut saturaatiopisteensä ja toimii nykyään enää lähinnä itseään vastaan. Suomi voi hyötyä asetelmasta poimimalla rusinat pullasta ja antamatta itse mitään suurempia sitoumuksia tai vastavuoroisuuksia. Kerrankin Suomella on mahdollisuus olla nettosaajana ja silloin ei kannata maksumiehen paikalle istua.
Olen aika monta kertaa tässäkin ketjussa korostanut sitä, ettei kukaan Suomen ulkopuolella oikeasti välitä Suomesta tai suomalaisista, vaan ainoastaan näiden hyötypotentiaalista. Myös suomalaisten tulee tämä perusteellisesti ymmärtää ja käyttää ulkopuolisten geopoliittisia intressejä härskisti hyväkseen aina kun mahdollista. Tarvittaessa niitä on käytettävä häikäilemättömästi myös ulkopuolisia itseään vastaan, mukaanlukien Venäjä.
Miksi ihmeessä Suomea ei liitetty kiinteäksi osaksi Venäjää jo isovihan aikana ja miksi ihmeessä Suomen sodan päätteeksi Venäjä antoi Suomelle autonomisen aseman erivapauksineen? Vastaus ei ole vanhan vihtahousun Suomensyöjä Molotovin mieltymys Suomen syömiseen tai ajatus maailmanvallankumouksen levittämisestä.
- Status